KOKEMÄEN KAUPUNKI EHDOTUS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.11.2013 (tark. 01.04.2014) JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PITKÄJÄRVEN 107 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS: OSAKORTTELI 2 JA VL-ALUE Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuvat tontti 271-107-2-9 ja VL-aluetta. Asemakaavan alueella tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavan laatijat: Antti Siirava Ari Pesonen Kaavasuunnittelija Maankäyttöinsinööri Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki 040 4886212 040 4886210 antti.siirava@kokemaki.fi ari.pesonen@kokemaki.fi Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu: 25.03.2013 Tekninen lautakunta on kaavan hyväksynyt:..2014
1.2 Kaava-alueen sijainti Kuvat 1 ja 2. Alueen sijainti opaskartalla. Kokemäen kaupunki. Suunnittelualue sijaitsee Kokemäen kaupungin, Pitkäjärven (107) kaupunginosassa, korttelissa 2.
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos on nimetty Järvimutkalan asemakaavan muutos, osakortteli 2. Kokemäen kaupunki on myynyt (KV 20.09.2010 42) Jukka Siurolle asemakaavan mukaisen AOtontin (4464 m2) ja on samalla sitoutunut tekemään alueelle asemakaavan muutoksen. Muutoksen tarkoituksena on muodostaa Siuron omistamista tonteista yksi rakennuspaikka sekä mahdollistaa rakennuspaikalle rakennettavaksi kuorma-auton tallirakennus. Suunnittelualueen tonttijako on tarkoitus laatia sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Poistuva kaavakartta - Tonttijakokartta - Seurantalomake - Kooste luonnosvaiheen lausunnoista ja vastineet - Kooste ehdotusvaiheen lausunnoista ja vastineet 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 1. Kaupunginvaltuusto päätti (20.09.2010 42) myydä tontin Jukka Siurolle sekä hyväksyi kaavan muutoksen käynnistämisen rakennuspaikalla. 2. Kokemäen kaupunki on myynyt, 14.12.2010, tontin Jukka Siurolle. 3. Kaavan muutos on ollut esillä Kokemäen kaupungin kaavoituskatsauksissa vuosina 2011 2014. 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos valmistuivat 04.03.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavan valmisteluaineistoineen sekä kaavaluonnos oli nähtäville 25.3.2013-26.4.2013. Kaavan vireilletulosta, OAS:sta sekä valmisteluvaiheen kuulemista ilmoitettiin alueen maanomistajille sekä naapureille kirjeillä. Ilmoitus kuulutettiin myös kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla internetissä sekä Jokilaakso lehdessä. 5. Valmisteluvaiheessa pyydettiin tarvittavat lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta, Kokemäen Sähkö Oy:ltä, Kokemäen Vesihuolto Oy:ltä ja Satakunnan pelastuslaitokselta. Lausunnon antoivat Kokemäen Vesihuolto Oy ja Satakunnan pelastuslaitos. Mielipiteitä ei annettu. Annetut lausunnot on huomioitu ehdotusta laadittaessa. 6. Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.12.2013-31.1.2014. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueesta ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kokemäen keskustasta noin 5 km päässä, Köyliön suuntaan. Suunnittelualueen lähiympäristö on asuntoaluetta, jossa on omakotitalojen ja rivitalojen
rakentamiseen varattuja tontteja. Alueelle on rakennettu noin 15-20 pientaloa ja noin 10 tonttia on vielä vapaana. Alue ja sen lähiympäristö on pääosin mäntykangasta. Alueen välittömässä läheisyydessä on Pitkäjärven vapaa-ajankeskus, jossa on monipuoliset urheilumahdollisuudet. Pitkäjärvi sijaitsee noin 1 km päässä asuinalueesta. Alueella on kaupungin myynnissä olevia tontteja ja yleiset alueet ovat myös kaupungin omistuksessa. Yksityiset omistavat tontteja suunnittelualueen naapurustossa. Alueelle on asemakaavan mukainen katuverkko. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,2 hehtaaria. Kuva 3. Ilmakuva suunnittelualueesta. Maanmittauslaitos.
Kuva 4. Maalajit Geologian tutkimuskeskus 2011; Pohjakartta Maanmittauslaitos 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen ympäristö on kangasmaastoa, jossa on mäntyvaltainen puusto. Alueen pohjois- ja itäpuolella on maatalouskäytössä olevaa peltoa. 3.3. Rakennettu ympäristö Alue on asemakaavoitetulle pientaloasumiselle tavanomaista omakotitaloaluetta, mutta rakentaminen ei ole niin tiivistä kuin keskusta-alueilla, johtuen pinta-alaltaan suurista tonteista. Alueella on sähkö-, vesi- ja viemäriverkosto. Lähimmät palvelut sijaitsevat Kokemäen keskustaalueella noin 5 km etäisyydellä suunnittelualueesta.
3.3 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisen ja kaupungin omistuksessa. Alueella sijaitsee kiinteistöt 271-422-1-924, 271-422-1-934, 271-107-2-6 ja 271-107-2-2. 4. SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava
Kuva 5. Ote maakuntakaavasta. Satakuntaliitto. Maakuntakaava on vahvistettu 30.11.2011. Maakuntakaava sai lainvoiman korkeimman hallintooikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Maakuntakaavassa alueeseen ei kohdistu merkintöjä. Pitkäjärven osayleiskaava Kuva 6. Ote Pitkäjärven osayleiskaavasta. Kokemäen kaupunki. Pitkäjärven osayleiskaava on vahvistettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 22.12.1999. Osayleiskaavassa alue on varattu merkinnällä AO, erillispientalojen alue. Merkinnällä on osoitettu sellaiset asumisen käyttöön varatut alueet, jotka rakennetaan yksinomaan omakotitaloina. Suunnittelualueella on myös merkintä VL, lähivirkistysalue sekä vedenottamon kaukosuojavyöhyke. Yleismääräyksen mukaan asuntoalueille voi sijoittaa pienyritystoimintaa, joka ei aiheuta raskasta liikennettä tai ympäristöhäiriöitä.
Asemakaava Kuva 7. Ote alueen asemakaavayhdistelmästä. Kokemäen kaupunki. Järvimutkalan asemakaava (numero: 075). Ympäristölautakunta on kaavan hyväksynyt 19.9.2000. Kaavassa alueeseen kohdistuu seuraavat merkinnät: Erillispientalojen korttelialue (AO), kerrosluku I, II tai I u 1/2 ja tehokkuusluku 0,1. Lähivirkistysalue (VL) ja vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen raja (pv). 4.2 Inventoinnit ja selvitykset Alueella on voimassa Pitkäjärven osayleiskaava, jonka laadinnan yhteydessä on tehty luontoselvitys ja rakennusinventointi. 5 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 5.1 Osalliset Asemakaavoitettavan alueen maanomistajat Rajanaapurit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Kokemäen Sähkö Oy Kokemäen Vesihuolto Oy
Kokemäen Lämpö Oy Kokemäen kaupungin tekninen lautakunta Paloviranomainen Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 5.2 Vireilletulo Kaava on tullut vireille 14.12.2010 ja kaavan muutos on ollut Kokemäen kaupungin kaavoituskatsauksissa vuosina 2011-2014. 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto ja asemakaavaluonnos asetettiin nähtäville (MRL 62 ja MRA 30 ) Kokemäen kaupunginviraston ympäristötoimistoon ajalle 25.03.2013-26.4.2013. Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.12.2013-31.1.2014. Kaavan vireilletulosta, OAS:sta sekä valmisteluvaiheen kuulemista ilmoitettiin alueen maanomistajille sekä naapureille kirjeillä. Ilmoitus kuulutettiin myös kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla internetissä sekä Jokilaakso lehdessä. Mielipiteitä ei annettu. 5.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadinta ei edellytä maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukaista viranomaisneuvottelua. Valmisteluvaiheessa pyydettiin lausunnot niiltä viranomaisilta, joiden toimialaa kaavoitus koskee. Valmisteluvaiheessa pyydettiin tarvittavat lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta, Kokemäen Sähkö Oy:ltä, Kokemäen Vesihuolto Oy:ltä ja Satakunnan pelastuslaitokselta. Lausunnon antoivat Kokemäen Vesihuolto Oy ja Satakunnan pelastuslaitos. Annetut lausunnot erillisessä liitteessä. 6 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 6.1 Kaavan suhde osayleiskaavaan Kaavan muutos noudattaa Pitkäjärven osayleiskaavan mukaista ohjausvaikutusta. 6.2 Kaupungin tavoitteet Kaupungin tavoitteena on asumisen ja elinkeinoon liittyvän rakentamisen ja toimintojen yhteensovittaminen siten, ettei rakentamisesta tai toiminnoista aiheudu ympäristöön haittaa.
7 ASEMAKAAVARATKAISU JA VAIKUTUKSET 7.1 Asemakaava Asemakaavan muutoksella muutetaan korttelinosa asuinpientalojen korttelialueeksi, jolle saa lisäksi rakentaa ajoneuvojen ja työkoneiden varasto- ja huoltotiloja. Kaavan muutoksella mahdollistetaan pientaloasumisen ja ammatinharjoittamisen yhteensovittaminen korttelinosalla. 7.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan muutoksella on vaikutuksia tontin sisäisiin järjestelyihin. Kaavan muutoksen ja rakentamisen myötä alueen katuverkolla lisääntyy kuorma-autoliikenne. Liikenne on luonteeltaan työmatkaliikennettä, joten päivittäinen liikennöinti on normaalia työhönmeno- ja paluu liikennettä. Edellä mainituista liikennöinnistä johtuen, ympäristöön ei aiheudu meluhaittaa ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. 7.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksella sallittavat ajoneuvojen ja työkoneiden varasto- ja huoltotilat poikkeavat alueen muista talousrakennuksista. Rakennukset sovitetaan mahdollisimman hyvin olemassa olevaan ympäristöön ja rakennuskantaan. Tontin suojapuustolla ehkäistään toiminnan ja rakennusten vaikutuksia muuhun ympäristöön. 7.4 Muut vaikutukset Kaavan muutoksella ei ole vaikutuksia talouteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen, sosiaalisiin oloihin tai kulttuuriin. Kaavan muutoksella ei ole muita merkittäviä vaikutuksia. 8 KAAVAN RAKENNE 8.1 Aluevaraukset ja mitoitus Korttelin 2 tontti 271-107-2-9 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi, jolle saa lisäksi rakentaa ajoneuvojen ja työkoneiden varasto- ja huoltotiloja (AO-2). Alueen rakennustehokkuus on 0,10. Alueelle sallitaan I, 1 u ½ ja II-kerroksiset rakennukset. Lähivirkistysalueen aluevaraus (VL). 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 9.1 Toteutuksen seuranta Asemakaavan tultua lainvoimaiseksi sitä voidaan alkaa toteuttamaan ja Kokemäen kaupungin rakennusvalvonta seuraa kaavan toteutumista.
Kokemäellä 01.04.2014 Antti Siirava va. maankäyttöinsinööri Yhdyskuntaosasto Kaavoitus ja mittaus