CHECK IN CHECK OUT (CICO)

CHECK IN CHECK OUT (CICO) Tehostetun tuen toimintamalli toivotun käyttäytymisen edistämiseen ANNE KARHU, MIKA PAANANEN ja VESA NÄRHI

Esipuhe ja kiitokset Tässä julkaisussa esitellään käyttäytymisen tehostetun tuen Check in Check out (CICO) -toimintamalli. Julkaisu on kirjoitettu käsikirjan muotoon, ja siinä esitetään, kuinka yksittäinen kouluyhteisö voi rakentaa oman CICO-toimintansa. Kehittämistyössä on huomioitu saatavilla oleva kansainvälinen tutkimustieto ja kokemukset, ja niiden pohjalta on rakennettu suomalaiseen koulujärjestelmään sopiva CICO-toimintamalli. Tässä esitettävää CICO-toimintamallia on kehitetty Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisessä, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ProKouluhankkeessa sekä ESR:n rahoittamassa ProVarkaus-hankkeessa. Käytännön kehitys- ja pilotointityö on tehty Repokankaan ja Könönpellon kouluissa Varkaudessa. Tieteellisen tutkimustiedon pohjalta voidaan sanoa, että yksittäinen irrallinen käyttäytymisen hallinnan ja opettamisen tukitoimi ei ole tehokas ilman riittäviä koko koulua koskevia hyviä toimintamalleja. ProKoulu-hankkeen perusajatus on se, että kouluissa on rakennettava ensin koko kouluyhteisöä koskeva positiivisen käyttäytymisen yleinen tuki, minkä jälkeen voidaan ottaa käyttöön erityisiä käyttäytymisen tuen muotoja. CICO-toimintamallin kehittämistyö tehtiin ProKoulu-hankkeen ns. pilottikouluissa, joissa yleisen tason käyttäytymisen tuen muotoja oli kehitetty jo pitkään ja saatu aikaan myönteisiä muutoksia. Lukuvuosien 2013 2015 aikana pilottikouluilla kehitettiin ja tutkittiin positiiviseen tukeen nojaavia menetelmiä myös niihin tilanteisiin, joissa yleinen ProKoulu-tuki osoittautui yksittäisille oppilaille riittämättömäksi. Kehittämistyössä oli mukana myös Varkauden kaupungin oppilashuoltotyötä tekevää sosiaali- ja terveystoimen henkilökuntaa. Kehittämistyön myötä Varkauden kaupunkiin on saatu joustavasti ja kustannustehokkaasti toimiva tehostetun tuen toimintamalli käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä jo syntyneiden ongelmien helpottamiseen. CICO on tehostetun tuen menetelmä, jonka avulla käyttäytymisen ja keskittymisen pulmiin on pystytty puuttumaan koulun tavanomaisten resurssien turvin. Tukimallissa myös kodin ja koulun välinen yhteistyö rakentuu vahvasti positiivisuuden pohjalta. Tämä käsikirja ei olisi valmistunut ilman ProKoulu-työryhmän tukea ja näkemystä. Erityisesti haluamme kiittää tutkimusryhmän johtajaa professori Hannu Savolaista. Repokankaan ja Könönpellon koulujen rehtoreiden Anne Suomalaisen ja

Päivi Malkin sitoutuminen tutkimus- ja kehittämistyöhön mahdollisti kehittämistyön ja tutkimuksen tekemisen kouluissa. Lämmin kiitos kuuluu myös kehittäjäkoulujen opettajille antoisasta yhteistyöstä ja rakentavasta ja eteenpäin vievästä palautteesta suomalaiseen kouluympäristöön soveltuvan CICO-mallin kehittelyn vaiheissa. Työstään Varkauden kaupungin ensimmäisinä CICO-ohjaajina sekä tutkimusapulaisina ansaitsevat kiitoksensa koulunkäynnin ohjaajat Sami Kallio, Kirsi Kaarilampi, Merja Pitkänen, Toni Kaipainen, Miia Paavonsalo ja Sari Vitikainen sekä heidän kanssaan yhteistyötä tehneet koordinoivat opettajat Virve Huovinen ja Heikki Loimusalo. 1. helmikuuta 2016 Anne Karhu, Mika Paananen ja Vesa Närhi 2

Sisällys Esipuhe ja kiitokset... 2 Check in Check out (CICO) tehostetun tuen toimintamalli toivotun käyttäytymisen edistämiseen... 4 1. Mikä on CICO?... 4 2. Positiivinen kouluympäristö rakentaa pohjan CICO- tuelle... 6 3. Toimiiko CICO?... 7 4. Kenelle CICO sopii?... 8 5. Miten päästään alkuun?... 8 5.1. Koulukohtainen toteutus... 9 5.2. Oppilaiden valinta... 10 5.3. Yksittäisen oppilaan CICO- tuen aloittaminen... 11 6. Oppilaan päivittäinen pistekortti... 12 7. Oppilaan edistymisen seuranta CICO- tuen aikana... 14 8. CICO- toimintamallista poistuminen... 15 Lähteet Liitteet Liite 1: Alkuhaastattelu Liite 2: Pistekortti Liite 3: Viikkoseuranta 3

Check in Check out (CICO) tehostetun tuen toimintamalli toivotun käyttäytymisen edistämiseen 1. Mikä on CICO? Check in Check out (CICO) on ensisijaisesti toivotunlaisen käyttäytymisen opettamisen ja oppimisen ohjelma. CICO-tuki soveltuu oppilaille, joilla esiintyy jatkuvaa ongelmallista käyttäytymistä monissa ja tilanteissa. Ongelmallinen käyttäytyminen, kuten annetuista ohjeista kieltäytyminen, vaeltelu oppitunneilla, epäsopiva kielenkäyttö tai tehtävien tekemättä jättäminen häiritsee sekä oppilaan omaa että muiden oppilaiden oppimista ja koulunkäyntiä. CICO-tuki on koulussa kohtuullisen helposti ja kustannustehokkaasti toteutettavissa, sillä tuen piiriin voi kuulua koululla useita oppilaita yhtä aikaa. CICO-tuki tarjoaa systemaattisen palautteenannon mallin oppilaan ja opettajien välille sekä sitouttaa vanhemmat mukaan tuen seurantaan. Toimintamallin avulla voidaan kiinnittää oppilaan huomio käyttäytymisodotuksiin ja niissä onnistumiseen. Epäonnistumisiin ei ohjelmassa juututa, vaan aikuisia ohjataan suuntautumaan tulevaan. Oppilaan ympärillä toimivat aikuiset pyrkivät kannustaen ohjaamaan oppilasta onnistumaan käyttäytymistavoitteissaan. Selkeästi asetetut tavoitteet ohjaavat toimintaa. CICO- tuki sisältää päivittäin seuraavat vaiheet: 1. Oppilas aloittaa päivän Check in - tuokiolla yhdessä CICO- ohjaajan eli koulunkäynninohjaajan, opettajan tai muun koulun henkilökuntaan kuuluvan aikuisen kanssa. CICO- ohjaaja pyytää oppilasta näyttämään, että hän on valmis koulupäivään (oikeat kirjat, vihkot, kynät ja tarvikkeet mukana repussa). CICO- ohjaaja antaa positiivista palautetta oppilaalle edellisen päivän allekirjoitetun pistekortin palauttamisesta. Yhdessä CICO- ohjaajan kanssa käydään läpi päivän tavoitteet, ja CICO- ohjaaja kannustaa ja rohkaisee oppilasta onnistumiseen. (Tarpeen mukaan CICO- ohjaaja ohjaa oppilasta hyvään käytökseen tapaamisen aikana.) Oppilas saa tuokiosta päivän pistekortin mukaansa. 2. Opettajat antavat kultakin oppitunnilta palautetta oppilaan pistekorttiin. Oppilas huolehtii siitä, että hän saa arvioinnin jokaiselta opettajaltaan (kerää merkinnät pistekorttiinsa). Opettajat antavat myös välitöntä suullista palautetta oppilaan onnistumisesta jokaisella oppitunnilla tai muulla seurattavalla jaksolla. 3. Oppilas palauttaa pistekortin koulun CICO- ohjaajalle päivän päätteeksi ja osallistuu samalla Check out - tuokioon. Mikäli oppilaskohtaisesti sovittuun pistemääräiseen tavoitteeseen on päästy, oppilaalle kertyy palkkio sovitun palkitsemisjärjestelmän mukaisesti. Jokaisen oppilaan pistetavoitteet määritellään koulutiimissä CICO- jakson alkaessa. Mikäli oppilas ei saavuta 4

tavoitetta, CICO- ohjaaja neuvoo, mihin asioihin kannattaa seuraavana päivänä kiinnittää erityistä huomiota. 4. Oppilas toimittaa päivän pistekortin huoltajille allekirjoitettavaksi. 5. Seuraavana aamuna oppilas toimittaa allekirjoitetun pistekortin jälleen kouluun (Check in). 6. Sovittu koulutiimin yhteyshenkilö kerää ja kokoaa tiedon oppilaan edistymisestä koulutiimin tapaamista varten. Tuloksia tarkastellaan parin kolmen viikon välein, ja samalla oppilaan tukeen tehdään tarvittavia muutoksia tai sovitaan CICO- tuen lopettamisesta. Ohjelman nimen mukaisesti aikuinen kirjaa oppilaan sisään (check in) kouluun aamulla ja iltapäivisin sama aikuinen huolehtii ulos kirjaamisesta (check out). Oppilaan edistyminen päivän aikana kirjataan pistekorttiin. Mikäli oppilas saavuttaa sovitut pistetavoitteet, hän saa palkkion, tai se kerryttää palkkiopottia. Palkkiot ovat tavallisesti toiminnallisia tuokioita, jotka oppilas on itse saanut valita. Pistekortti lähtee oppilaan mukaan kotiin huoltajien allekirjoitettavaksi. Pistekortti toimii viestinviejänä kodin ja koulun välillä, ja myös huoltajien toivotaan antavan positiivista palautetta ja kannustusta oppilaalle hyvin menneestä päivästä. Tehostetun tuen toimintamalli Check in Check out 5

Malli toimii parhaiten oppilailla, joiden käyttäytymistä ylläpitää ensisijaisesti aikuiselta saatu huomio (Campbell & Anderson, 2011). CICO-toimintamallissa pyritään siihen, että aikuisen antaman huomion määrä lisääntyy merkittävästi ja suuntautuu ensisijaisesti oppilaan onnistumiseen. Positiivisen palautteen kautta voidaan jossain määrin myös tukea ja vahvistaa kaverisuhteita, jos ne kärsivät oppilaan ongelmallisesta käyttäytymisestä. Palkkiojärjestelmä voidaan rakentaa niin, että oppilaan onnistuneet päivät hyödyttävät koko luokkaa. Ongelmallisesti käyttäytyvä oppilas voi ansaita toivotunlaisella käyttäytymisellään koko luokalle tai sovitulle kaverijoukolle etuuksia tai palkkioita (esim. tietokoneaikaa välitunnilla, retki sovittuun kohteeseen tietyn pistemäärän täytyttyä jne.). Parhaimmillaan luokkatoverit kannustavat oppilasta ja auttavat häntä onnistumaan tavoitteissaan. Näin häiriköinnin ja kyseenalaisen käyttäytymisen sijaan kavereiden huomio saavutetaankin toivotunlaisella, oppimista ja koulunkäyntiä tukevalla käyttäytymisellä. 2. Positiivinen kouluympäristö rakentaa pohjan CICO- tuelle CICO-toimintamalli on suunniteltu toimimaan kouluissa, joissa käyttäytymisen ohjaaminen (s.o. kasvatus) otetaan keskeiseksi koulun tehtäväksi. Tavoitteena on luoda oppilaille kouluympäristö, jossa käyttäytymisodotukset ovat selvät ja samanlaiset kaikkien aikuisten kanssa sekä koulun tilanteet hyvin ennakoitavissa. CICO-toimintamalli sopii käytettäväksi erityisesti koko koulun käyttäytymisen toimintamallin kanssa. Yhdysvalloissa kehitetyn School Wide Positive Behavior Support (SWPBS) -toimintamallin kaltaista toimintaa on kehitetty Suomessa ProKoulu-hankkeessa. ProKoulu-hankkeessa mukana olleet koulut ovat rakentaneet koko kouluyhteisön kattavaa toimintamallia, jolla pyritään vahvistamaan myönteistä käyttäytymistä ja myönteisen toiminnan huomioimista kouluympäristössä. SWPBS-toimintamallin tehokkuudesta häiritsevän käyttäytymisen vähentämisessä ja kouluilmapiirin parantamisessa löytyy vahva tutkimusnäyttö (Horner, Sugai & Anderson, 2010). Keskeistä myönteisten käyttäytymismallien rakentamisessa on huomion kiinnittäminen käyttäytymistä ohjaaviin tilannetekijöihin sekä oppilaille annettava palaute. Käyttäytymisen ohjaamisen lähtökohtana on toimintaohjeiden ja sovittujen sääntöjen mukaisen käyttäytymisen opettaminen oppilaille sekä niihin ohjaaminen koulun eri tilanteissa. Toivottuun käyttäytymiseen ohjataan ensisijaisesti kannustavan, oppilaiden onnistumisiin keskittyvän palautteen avulla. Oppilaiden käyttäytymisen ohjaaminen ei ole vain oman opettajan vastuulla, vaan kaikkien koulun aikuisten on sitouduttava siihen. Ohjaamiseen ja kannustavan palautteen antamiseen osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös mm. kiinteistönhuolto- ja keittiöhenkilökunta. 6

Käyttäytymisen ohjaamisen perustana ovat yhteisesti sovitut koulun arvot tai yleiset käyttäytymisodotukset sekä niistä johdetut konkreettiset toimintaohjeet. Esimerkiksi tavanomainen toisten kunnioittaminen (koulun yleinen arvo) johdetaan oppituntien toimintaohjeeksi muista pyytää puheenvuoro. Koulun arvoista suurista sanoista siis edetään käyttäytymistä kuvaaviin toimintaohjeisiin koulunkäynnin eri tilanteissa. Toimintaohjeet tehdään selviksi kaikille koulun toimijoille. Niiden mukaista käyttäytymistä opetetaan oppilaille ja myös harjoitellaan konkreettisesti. Toimintaohjeet ovat kaikkien nähtävillä koulun tiloissa, ja koulun aikuiset muistuttavat oppilaita niiden mukaisesta käyttäytymisestä. Olennaista on myös se, että aikuiset antavat omalla käyttäytymisellään hyvän esimerkin. Keskeistä on käyttäytymisen ohjaaminen ensisijaisesti kannustavan palautteen avulla. Aikuisten tehtävänä on huomata oppilaiden onnistuminen koulun toimintaohjeiden noudattamisessa. Kannustavan palautteen avulla ohjaaminen on tehokasta, mutta ei aivan helppoa: aikuisten on osattava vaihtaa tavanomainen, huonosta käyttäytymisestä annettava korjaava palautteensa kannustavaan, onnistumisen huomaavaan palautteeseen. Näkökulman vaihtaminen ja aikuisten oman käyttäytymisen muutos vaativat oman toiminnan kriittistä tarkastelua sekä harjoittelua. CICO-tuessa oppilaan henkilökohtaisesti sovitut käyttäytymisen tavoitteet on kirjattu päivittäiseen pistekorttiin. Oppilaan käyttäytymistavoitteet voivat olla koko koulun toimintaohjeista poimittuja tapoja tai sääntöjä, joiden harjoittelemiseen oppilas tarvitsee lisää ohjausta ja tukea. Oppilaskohtaiset CICO-tavoitteet voidaan myös johtaa suoraan koulun käyttäytymisodotuksista ja muokata ne oppilaan tilannetta parhaiten palveleviksi. 3. Toimiiko CICO? Tieteellisen tutkimuksen keinoin on osoitettu, että CICO-menetelmää pystytään menestyksellisesti soveltamaan kouluympäristössä ja myös käytettävyys on todettu hyväksi (Hawken, Bundock, Kladis, O'Keeffe & Barrett, 2014). Käytettävyydessä tärkeää on, että suunnitellut tukitoimet pystytään toteuttamaan osana opettajien ja ohjaajien tavanomaisia työtehtäviä ja luonnollisena osana oppilaan koulupäivää. Käytettävyyttä tukevat havainnot siitä, että toimintamallin viisi keskeistä elementtiä (aamu- ja iltapäivätapaamiset, pistekortin käyttö, tiedon kokoaminen ja kodin osallistuminen) toteutuivat koko oppilaan tukijakson ajan yli 90-prosenttisesti. CICO-toimintamallin on todettu saavan aikaan selkeää parannusta oppimistilanteita häiritsevässä käyttäytymisessä (höläyttely, ääntely, vaeltelu, kommentointi, tehtävistä kieltäytyminen jne.) (Filter ym., 2007; Hawken & Horner, 2003), mutta sen avulla voidaan tukea myös opiskelutaitojen kehittymistä (Swoszowski, Jolivette, Fredrick, & Heflin, 2012) ja tehtäviin sitoutumista (Campbell & Anderson, 2011). 7

4. Kenelle CICO sopii? CICO-tukea voidaan koulussa tarjota kaikille niille oppilaille, joilla on laadukkaasti toteutetusta yleisestä tuesta huolimatta selviä vaikeuksia toimia koulun toimintaohjeiden mukaisesti ja vaikeudet haittaavat myös oppimista ja yleisesti koulunkäyntiä. Aikaisemman tutkimuksen perusteella on syytä olettaa, että erityisen hyviä tuloksia CICO-tuen avulla saadaan oppilaille, jotka hakevat ei-toivotulla käyttäytymisellään aikuisen huomiota. CICOtuen myötä oppilas saa huomiota paljon ja se kohdentuu hyvään käyttäytymiseen. Toimintamallin vaikutus työskentelytaitoihin ja jopa oppimistuloksiin voidaan usein havaita nopeasti, kun oppilaan tuntikäyttäytyminen korjaantuu koulun toimintaohjeiden suuntaiseksi. Näissä onnistuneissa tilanteissa (esim. oppilas pääsee tuntityöskentelyssä viivyttelemättä alkuun) vahvin palaute ja palkkio oppilaalle itselleenkin on onnistumisen tunne, jota päivittäiseen pistekorttiin kirjattava palaute yhdessä opettajan sanallisen palautteen kanssa vielä vahvistavat. 5. Miten päästään alkuun? 5.1. Koulukohtainen toteutus CICO-tuen keskeiset elementit (aamu- ja iltapäivätuokiot, päivittäisen pistekortin käyttö ja siihen liittyvä positiivinen palaute, yhteistyö kodin kanssa sekä palkkiojärjestelmä) rakentavat toimintamallin rungon. CICO-tuessa koulu kuitenkin aina itse muokkaa ja kehittää tietyt toimintamallin osat omanlaisekseen. Molemmat näkökulmat, CICO-tuen keskeiset elementit ja koulukohtainen erityisyys, tulee huomioida. CICO- tuen rakentamisen vaiheet koulun tasolla 1. Kouluun perusetaan tiimi, joka ohjaa CICO- toimintaa. 2. Valitaan vastuullinen CICO- ohjaaja ja varaohjaaja. 3. Suunnitellaan palkkiojärjestelmän periaatteet. 4. CICO- tuki esitellään koko koulun henkilökunnalle. 5. CICO- tuesta kerrotaan huoltajille. 6. Yksittäisen oppilaan CICO alkaa. Ensimmäiseksi koulun henkilöstön joukosta valitaan vastuullinen CICO-ohjaaja. Hän vastaa check in- ja check out -tuokioista. Tähän tehtävään soveltuu koulussa päivittäin työskentelevä henkilökunnan jäsen, jolla on joustava työnkuva sekä aikaa ennen ja jälkeen koulupäivän. Vastuullisen CICO-ohjaajan valinnassa on huomioitava henkilön persoona. Parhaiten tehtävään soveltuu henkilö, joka on kouluyhteisössä myönteiseksi koettu ja oppilaiden keskuudessa pidetty. Koululla on syytä miettiä myös varahenkilön tai mieluummin varahenkilöiden nimeämistä. Oppilaan kannalta on erittäin tärkeää, että sovitut aamu- ja 8

iltapäivätapaamiset toteutuvat aina, myös henkilökunnan sairastapausten ja koulutuspäivien aikana. Varahenkilölista on hyvä koota heti koulukohtaisen suunnitelman laadinnan yhteydessä. Toimintamallin toimivuuden kannalta tärkeää on, että tukikeinoja suunnittelee ja seuraa tiimi. Tätä varten ei välttämättä tarvitse perustaa erillistä CICO-tiimiä, vaan tuen seuranta voidaan hyvin liittää sellaisen soveltuvan ryhmän toimintaan, joka koululla muutenkin käsittelee oppilaiden tuen järjestämiseen liittyviä asioita. Tiimin tai työryhmän pitää osata arvioida tuen riittävyyttä ja tehdä tarvittaessa muutoksia tavoitteisiin ja palkkioihin. Tiimityöskentely ei auta ainoastaan kohdennetun tuen suunnittelussa, vaan tukee myös koko henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia. Koulussa tulee ratkaista monia käytännön kysymyksiä, joiden avulla CICO-tuen toimivuus ja arki saadaan sujumaan. Aamu- ja iltapäivätuokioihin pitää olla oma tila. Kovin suuria laatuvaatimuksia tälle tilalle ei ole. Riittää, että sieltä löytyvät kirjoitusalusta ja tilaa oppilaskohtaisen CICO-kansion säilyttämiselle. Tilan pitäisi pysyä kaikkina päivinä ja ajankohtina samana. Tällä vältetään monia sekaannuksia. Check in check out -paikan sijainti lähellä koulun ulko-ovea tai muuten keskeisellä paikalla on myös osoittautunut toimivaksi. Mikäli oppilaan CICO-tuokioista vastaa esimerkiksi naapuriluokan opettaja, on luontevaa, että tuokiot pidetään opettajan omassa kotiluokassa tai sen välittömässä läheisyydessä. CICO-toimintamallille ja päivittäiselle pistekortille on hyvä miettiä koulukohtainen nimi. Nimi voi liittyä koulun tai alueen nimeen, ja oppilaat voivat itse ehdottaa sopivaa nimeä. Koulun arjessa lyhyt ja murrealueeseen tai palkkiojärjestelmään liittyvä nimi on kätevä monissa käytännön tilanteissa: Muistitko tänään palauttaa Kettukortin? tai Katsotaanpa yhdessä vielä sitä sinun Tähtikorttiasi ennen välituntia. Pistekortin ja toimintamallin nimen on hyvä olla positiivinen tai neutraali, korttia ei tule nimittää esimerkiksi käytöskortiksi. Koulukohtaisen palkkiojärjestelmän laatiminen on tukimuotoa suunnittelevan koulutiimin tärkeä tehtävä. Oppilaskohtaiset palkkiot voivat vaihdella, mutta koulun keskeiset pelisäännöt palkkiojärjestelmästä on hyvä ratkaista heti alkuunsa. Minkä palkkion oppilas saa tavoitteiden saavuttamisesta päivän päätteeksi? Onko oppilaiden mahdollista kerryttää palkkiopottia useamman päivän ajan saadakseen suuremman palkkion? Mitään estettä tuen toimivuuden kannalta ei ole sille, että oppilaat saavat päivittäin pieniä konkreettisia palkkioita (esim. vanhempien koululle hankkimia tikkareita, ksylitolipastilleja tai välipalapatukoita). Yleensä kuitenkin luontevammin suomalaiseen koulujärjestelmään istuvat toiminnalliset palkkiot. Tavallisimpia toiminnallisia palkkioita ovat esimerkiksi tietokone- tai tablettiajan kerryttäminen, liikuntatilojen tai -välineiden ylimääräinen käyttöaika koulupäivän aikana ja erillisvapauden saaminen välitunnilla (ylimääräinen sisävälitunti tai salivuoro). Yläkoulussa on menestyksellisesti käytetty esimerkiksi läksytön päivä -korttia, jonka oppilas voi saada riittävän monen onnistuneen päivän jälkeen. 9

Palkkiojärjestelmää mietittäessä kannattaa myös pohtia sitä, miten palkkioiden kiinnostavuus säilytetään. Palkkioiden koulukohtaiseen suunnitteluun kannattaa jättää jonkin verran oppilaskohtaista liikkumavaraa: oppilas voidaan ottaa oman palkkion suunnitteluun mukaan. Ennen CICO-tuen aloittamista toiminnan perusperiaatteet on esiteltävä koko henkilökunnalle. CICO-esittelyn on hyvä sisältää ainakin seuraavat keskeiset seikat: a) kenelle tuki on tarkoitettu ja kuinka oppilaat valitaan, b) miten oppilaan pistekorttia käytetään, c) miten ja millaista palautetta oppilaalle annetaan sekä d) kuka tarjoaa opettajalle tarvittaessa yksilöllistä ohjausta, mikäli interventio ei toteudu suunnitellusti. Henkilökunnan CICO-esittelyssä on syytä painottaa sitä, että oppilaan saaman tuen ja palautteen pitää olla mahdollisimman yhteneväistä opettajasta riippumatta. 5.2. Oppilaiden valinta Tukitoimien tehokkuuden kannalta on tärkeää valita kullekin oppilaalle sopiva tukimuoto ja tukemisen tapa. Myös CICO-tuen yhteydessä on tärkeää varmistaa oikeiden oppilaiden valikoituminen tuen piiriin. Tuen suunnittelu aloitetaan oppilaan tilanteen arvioinnilla. Se rakentuu oppilasta opettavien opettajien haastatteluista sekä oppilaan käyttäytymisen seurannasta. Arviointivaiheen jälkeen koulun tiimi tekee päätöksen oppilaan tuen tarpeesta ja 10

tukimuodosta. Lähtökohtana on opettajan huoli oppilaan käyttäytymisestä ja tieto siitä, että yleinen tuki ei oppilaalle näytä riittävän. Koulun CICO-tiimin jäsen haastattelee opettajaa tai mieluusti kaikkia oppilasta opettavia opettajia yhtä aikaa. CICO-toimintamalliin kuuluu oppilasta koskeva arviointilomake, joka täytetään yhdessä keskustellen. Lomaketta ei ole syytä jättää opettajan yksin täytettäväksi. Keskusteleva työote vahvistaa yhteisöllistä toimintamallia. Aikaa haastattelun eli alkuarvioinnin tekemiseen on syytä varata 20 40 minuuttia. Haastattelun lopputuloksena syntyy kuvaus oppilaan tilanteesta: - oppilaan vahvuudet - kuvaus ongelmallisesta käyttäytymisestä - kuvaus ongelmallisista tilanteista - odotukset käyttäytymisen muuttumisesta (tavoitteet). Haastatteluvaiheen jälkeen opettaja saa käyttöönsä alustavan pistekortin. Tämän kortin avulla oppilaan käyttäytymistä seurataan mielellään viiden ja vähintään kolmen tavanomaisen koulupäivän ajan. Näitä alkuarvioinnin pistekortteja ei lähetetä kotiin eikä ainakaan tässä vaiheessa näytetä oppilaalle itselleen. Haastattelu ja oppilasseurannassa täytetyt pistekortit muodostavat sen arvioinnin kokonaisuuden, jonka perusteella tiimi tekee lopullisen päätöksen siitä, onko CICO-tuki sopiva tukimuoto ongelmien lieventämiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Oppilaiden CICO-tuen aloittamisen ei koskaan tulisi olla yksittäisen opettajan päätös, vaan kouluyhteisössä yhteisesti päätetty asia, johon yhdessä sitoudutaan. 5.3. Yksittäisen oppilaan CICO- tuen aloittaminen CICO-toiminnan aikana yhteistyö kodin kanssa on päivittäistä oppilaan pistekortin kautta. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että toimintamallilla on huoltajien hyväksyntä ja tuki. Oppilaan pistekortteja ei ole hyödyllistä lähettää kotiin allekirjoitettavaksi, mikäli huoltajat eivät sitoudu oppilaan tavoitteisiin tai yleensä toimintamalliin. Vastaavasti kannustava ja sitoutunut kotiväki luo vahvan pohjan onnistuneelle interventiolle. Yhteistyön varmistamiseksi huoltajat on hyvä kutsua koululle yhteiseen tapaamiseen, jossa oppilaalle tehdyn käyttäytymisarvion tulokset esitellään. Koulun henkilökunta kertoo CICO-toimintamallin toimintaidean ja oppilaalle suunnitellut tavoitteet. Yhdessä huoltajien ja oppilaan itsensä kanssa sovitaan tuen aloittamisesta. On tärkeää, että erityisesti oppilas vakuuttuu siitä, ettei tuen aloittamisesta aiheudu hänelle mitään harmia tai vaivaa. Tässä toimintamallissa on vain voittajia! Vaihtoehtoisesti tämä yhteistyökeskustelu voidaan käydä myös puhelimitse, mutta erityisesti silloin on kotiin hyvä lähettää vielä kirjallinen kuvaus CICO-tuesta käytännössä. 11

Huoltajat saavat päivittäisestä pistekortista tarkkaa tuntikohtaista tietoa oppilaan koulupäivän edistymisestä ja annetusta palautteesta. Juuri tiedonkulun tehostumista monet vanhemmat pitävät CICO-tuen parhaina puolina. CICO-tuen aikana kodin keskeinen tehtävä on antaa kannustavaa palautetta. Onnistuneista päivistä iloitaan yhdessä oppilaan kanssa, ja hankalina päivinä keskustelu suunnataan tulevaan päivään ja käyttäytymistavoitteisiin. Huoltajat voivat toki pyytää oppilasta kertomaan hankalasta päivästään, mutta huoltajan omat kommentit suuntautuvat kohti tulevaa: Huomenna on varmasti parempi päivä. Muistat viitata huomenna jokaisella tunnilla, aivan kuten tänään teit onnistuneilla tunneilla. 1. Yhteistyö oppilaan ja kodin kanssa: CICO- tuen aloittamisesta sovitaan huoltajien ja oppilaan kanssa. 2. Vanhemmat saavat tietoa CICO- tuesta myös kirjallisesti. 3. Oppilaalle kerrotaan, miten CICO toimii ja mitä oppilaan pitää tehdä aamuisin ja iltapäivisin. Tavoitteet sovitaan yhdessä. 4. Sovitaan oppilaskohtainen palkkio ja kriteerit siitä, miten palkkion saa. 6. Oppilaan päivittäinen pistekortti Oppilaan pistekortti on henkilökohtainen, mutta pohjaa vahvasti koulun yleisiin sääntöihin ja käyttäytymisodotuksiin. Pistekortissa on yksilöllisesti valitut tavoitteet ja toivottavaan käyttäytymiseen ohjaavat lauseet, joiden toteutumista opettaja arvioi jokaisen tunnin lopussa. Opettaja kirjaa arvionsa opetustuokion päätteeksi pistekorttiin. Samalla hän antaa sanallisen palautteen käyttäytymisestä: tavoitteiden mukaisesta käyttäytymisestä myönteistä palautetta tai epäonnistumisista muistutuksen käyttäytymisodotuksista. Parhaimmillaan oppilas kuvaa toivotunlaista käyttäytymistä omin sanoin: Miten sinun tulisi käyttäytyä saadaksesi paremman arvioinnin kohtaan Muistan pyytää puheenvuoron? Mun pitää muistaa viitata. Arvioinnissa ja palautteen antamisessa on tärkeää, että opettaja muistaa antaa positiivista palautetta oppilaiden onnistumisesta oppitunnin aikana. Toki tarpeen vaatiessa myös korjaava palaute on tarpeellista toiminnan ohjaamiseksi toivottuun suuntaan. Palautteen perusteella oppilas voi itse ohjata ja oppia säätelemään käyttäytymistään. Arviointi ei tue käyttäytymisen säätelyä, jos opettaja vain kirjaa tunnin arvioinnin mainitsematta siitä oppilaalle mitään. Oppilaan tulee olla tietoinen hänelle kertyvistä arvioinneista, jotta hänen on mahdollista muuttaa tai korjata käyttäytymistään. Usein käyttäytymistavoitteilla pyritään ensisijaisesti puuttumaan kaikkein häiritsevimpään piirteeseen oppilaan käyttäytymisessä. Toisinaan liikkeelle voidaan lähteä myös tavoitteesta, joka oppilaalle on konkreettisin ja helpoin ymmärtää. Oppilaan oma 12

sitoutuminen tavoitteisiin on tärkeää varmistaa. Tavoitteena on, että oppilaan tilanne aidosti helpottuu käyttäytymistavoitteen saavuttamisen myötä. Tavoitteesta luodaan käyttäytymistä ohjaava lause. Hyvä käyttäytymistä ohjaava lause on muotoiltu positiivisesti, se on sovellettavissa kaikkiin seurattaviin tiloihin ja tilanteisiin ja se on oppilaalle ymmärrettävä. Esimerkiksi lauseella Teen annetut tehtävät viivyttelemättä voidaan ohjata oppilasta keskittymään hänelle annettuun tehtävään oppitunnilla (kavereiden kanssa jutustelun sijaan). Vastaavasti Puhun omalla puheenvuorollani -lause muistuttaa oppitunneilla viittaamisesta ja samalla toimii vapaammassa tilanteessa muistuttamassa muiden huomioimisesta. Oppilas, jolle juuri tämä taito on ollut hankala ja muodostunut rasitteeksi kaverisuhteissakin, tarvitsee toivotunlaisen käyttäytymisen oppimiseen aikuisen tiivistä palautteenantoa onnistumisen hetkellä. Huomasitko itse, kuinka hienosti jaksoit nyt odottaa kavereiden puheenvuoron päättymistä, ennen kuin kerroit oman mielipiteesi? Kullekin oppilaalle määritellään alkukartoituksen perusteella oma, saavutettavissa oleva tavoitetaso. Jokaisella tunnilla oppilas voi saada 0, 1 tai 2 pistettä yksittäisessä tavoitteessa onnistumisesta. Onnistumisten määrä lasketaan yhteen päivän lopuksi ja suhteutetaan maksimimäärään. Aikaisemman tutkimuksen mukaan 60-80 prosenttia maksimipisteistä on useimmille sopiva (Hawken & Horner, 2003). Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että oppilaiden katsotaan edistyvään ja CICO-tukea on syytä jatkaa, mikäli tavoitetasoon päästään keskimäärin neljänä päivänä viidestä. Mikäli oppilas saavuttaa päivittäisen tavoitteensa, oppilas saa sovitun palkkion. Pistekortin käyttö: 1. Oppilas aloittaa päivän check in - hetkellä CICO- ohjaajan kanssa ja saa päivän pistekortin. Ohjaaja kannustaa oppilasta saavuttamaan tavoitteensa. Oppilasta ohjataan omatoimisuuteen ja vastuun ottamiseen taitojensa ja kypsyytensä rajoissa. 2. Opettajat antavat kunkin oppitunnin edistymisestä suullisen palautteen lisäksi merkinnän korttiin asteikolla: 0 = tavoitteita ei saavutettu, 1 = osa tavoitteista saavutettiin tai 2 = tavoitteet saavutettiin. 3. Päivän päätteeksi oppilas osallistuu check out - hetkeen ja palauttaa samalla pistekortin. CICO- ohjaaja laskee pisteet ja kirjaa tuloksen ylös viikkoseurantalomakkeeseen. Mikäli oppilas ei saavuta päivittäistä tavoitettaan, ohjaaja neuvoo, mihin asioihin kannattaa seuraavana päivänä kiinnittää erityistä huomiota. 4. Oppilas toimittaa päivän pistekortin kotiin allekirjoitettavaksi. 5. Oppilas palauttaa pistekortin seuraavana aamuna kouluun. 13

7. Oppilaan edistymisen seuranta CICO- tuen aikana Pistekortti kerryttää tilastollista tietoa koulun käyttöön tuen seurantaa ja arviointia varten. Oppilaan check out -tuokiosta vastaava aikuinen, tavallisimmin opettaja tai koulunkäynninohjaaja, kirjaa viikkoseurantalomakkeeseen oppilaan päivän kokonaispisteet sekä onnistumisen prosenttiosuuden. On tärkeää, että oppilaan päivittäinen tulos kirjataan koulussa muistiin ennen kortin lähettämistä kotiin. Kaikki kotiin lähetetyt päivittäiset pistekortit eivät todennäköisesti palaudu takaisin koululle ja tiedon tuen toimivuudesta on kuitenkin seurannan kannalta tärkeää olla koululla saatavissa. Käytännössä CICO-ohjaajan kannattaa perustaa jokaiselle oppilaalle oma kansio, josta oppilaskohtaiset paperit löytyvät. Tähän kansioon kannattaa kerätä koululle palautetut pistekortit, ja samasta kansiosta löytyvät myös oppilaan käyttämättömät pistekortit. Päivittäisiä tuloksia tarkastelemalla voidaan koulun CICO-tiimissä tehdä päätöksiä toimintamallin jatkamisesta, muokkaamisesta tai lopulta tuen lopettamisesta. Tuen jatkaminen on perusteltua, mikäli oppilas edistyy tavoitteissaan ja saavuttaa useimpina päivinä hänelle asetetun päiväkohtaisen tavoitetason. Tavanomainen oppilaskohtainen tavoitetaso on 60 80 prosenttia maksimipisteistä. Kun oppilaan onnistuminen tavoitteissa on päivittäistä tai lähes päivittäistä ja oppilas yltää poikkeuksetta 100 prosentin tasoon, on aika muokata tukea. Oppilaan tavoitteita voidaan täsmentää, vaihtaa tai lisätä. Tavoitteena on saavuttaa käyttäytyminen, joka on koulun käyttäytymisodotusten mukaista ja tukee oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Mikäli keskeiset ja riittävät käyttäytymisen tavoitteet on saavutettu, oppilaan tukea voidaan lähteä asteittain purkamaan. Vastaavasti koulussa tulee olla valmiudet muokata oppilaan tukea myös niissä tapauksissa, jolloin tavoitetasoon ei päästä ja epäonnistumisten määrä pysyy vakiona tai lisääntyy. CICO-tuen aikana oppilaasta on kertynyt paljon käyttäytymistä kuvaavaa tuntikohtaista tietoa, jonka avulla on mahdollista kehittää oppilaalle tarjottavaa tukea. Kerääntyneestä tiedosta voidaan selvittää, noudattaako ei-toivottu käyttäytyminen jonkinlaista kaavaa tai rytmiä. Onko ei-toivottavaa käyttäytymistä tiettyjen aineiden tunneilla, tiettyinä viikonpäivinä tai joissakin koulupäivän kohdissa? Onko tarjottu palkkio oppilaan itsensä mielestä tavoittelemisen arvoinen? Voiko palkkiota kehittelemällä saavuttaa ohjelmaan lisää tehoa ja motivoida oppilasta lisää? Kumpi on tehokkaampi, oppilaskohtainen vai koko luokan yhteinen palkkio? Erityisesti silloin, kun CICO-tuki ei toimi odotetulla tavalla, on syytä arvioida myös tuen laatu. Onko tuki ollut säännöllistä? Toteutuvatko check in- ja check out -tuokiot suunnitellusti? Ovatko koulun aikuiset sitoutuneet toimintaan? Antavatko kaikki opettajat tuntikohtaiset arvioinnit oppilaan päivittäiseen pistekorttiin? Erityisesti on syytä tarkastella viikkoseurantalomakkeeseen kertynyttä tietoa aamu- ja iltapäivätuokioiden, kortin käytön ja vanhempien osallistumisen todellisesta toteutumasta. CICO-ohjaajalla on myös paljon 14

laadullista tietoa siitä, onko tuntimerkinnöissä opettajakohtaista vaihtelua. Ovatko tietyt tunnit erityisen haasteellisia? Tai onko tiettyjen opettajien erityisen haasteellista muistaa antaa merkintöjä oppilaan korttiin? Näissä tilanteissa voidaan yhdessä koulutiimin kanssa miettiä, mitä puuttumisen keinoja koulun tasolla on. 8. CICO- toimintamallista poistuminen CICO-tuen lopettaminen tulee ajankohtaiseksi, kun oppilaan käyttäytymisessä on tapahtunut toivottu muutos tai vastaavasti tukitoimi on osoittautunut riittämättömäksi ja oppilas siirtyy vahvempien tukitoimien piiriin. Alla kuvataan tuen lopettamisen mallia siinä tapauksessa, että oppilas on edistynyt toivotusti CICO-tuessa ja koulun tiimi on tehnyt päätöksen oppilaan valmistumisesta. Oppilaan CICO-ohjelmasta valmistumista voidaan juhlistaa koulussa sovitulla tavalla. Oppilaan onnistuminen ja hyvän käyttäytymisen edistyminen on juhlan aihe. Vähintäänkin koulussa on pidettävä yhteinen lopettamistapaaminen, tilaisuus, jossa korostetaan oppilaan käyttäytymisessä tapahtunutta edistymistä ja CICO-tuen onnistumista. Huomio on työssä, jota oppilas on tehnyt käyttäytymisensä muuttamiseksi, ja sille työlle osoitetaan sen ansaitsemaa arvostusta. Vanhempienkin työ nostetaan vahvasti esille. Pyrkimyksenä on luoda erittäin myönteinen ja iloinen tilaisuus. Suositeltavaa on käyttää esimerkiksi kaavioita opettajien tekemistä tuntiarvioinneista, joiden avulla edistyminen voidaan konkretisoida ja näyttää oppilaalle. Perusohjeena on mieluummin liian paljon kuin liian vähän hehkutusta. Tärkeää on, että lopettamistapaamisen aikana ei käsitellä muita oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyviä asioita (oppimisvaikeudet, tukitoimien tarkistaminen tms.). Tilanne pidetään myönteisenä ja onnistumista korostavana. Onnistumisen korostamisella luodaan edellytykset tulosten pysymiselle ja käyttäytymisen edistymiselle jatkossakin. Onnistuminen (ja sen huomioiminen) ruokkii onnistumista. Niissäkin tapauksissa, joissa lapsen käyttäytymisessä tapahtuu myöhemmin muutos ei-toivottuun suuntaan, on mukava muistella yhteistä tilaisuutta ja palauttaa mieleen, kuinka hyvin lapsi onnistui aikaisemmin. Vastaavasti jos lapsella on myöhemmin joitain muita käyttäytymistapoja, joiden harjoittelussa hän tarvitsee tukea, voidaan helposti palata aikaisempaan onnistumiseen ja harkita CICO-tuen käyttöönottoa uudelleen. Lopettamista varten kokoonnutaan koululle yhteiseen tapaamiseen, johon kutsutaan mukaan o oppilas o huoltajat o opettaja (tai opettajat) ja o CICO-ohjaaja. 15

1) Opettaja tai opettajat valmistautuvat esittelemään yksityiskohtaisesti oppilaan käyttäytymisen edistymisen. Oppilaan pistekortin tavoitteet käydään yksityiskohtaisesti läpi oppilaan onnistumista korostaen. Opettajat kuvaavat rehellisesti, mikäli tavoitteiden saavuttamisessa on ollut vaihtelua, esimerkiksi onko jokin käyttäytymisen taito opittu helpommin ja vakiintunut jo vahvemmin tai harjoitellaanko joitakin osa-alueita vielä toisinaan. (Huom.! palaverissa keskitytään arvioimaan niitä käyttäytymisen osa-alueita, jotka oppilaalla ovat olleet tuen aikana tavoitteina.) 2) Oppilaalle ja huoltajille kerrotaan, että koulutiimin näkemyksen mukaan oppilas ei enää tarvitse CICO-tukea. Oppilaan käyttäytymisessä on tapahtunut niin paljon edistymistä, että hänen katsotaan onnistuvan oppimisessa ja koulunkäynnissä luokan yleisellä tuella. 3) Kuullaan vanhempien arviota tuen toimivuudesta ja suunnitelmasta lopettaa CICO-tuki. 4) Vanhempia kannustetaan jatkossakin käyttämään oppilaan ohjaamisessa positiivisen ohjaamisen keinoja. Vanhempia autetaan huomaamaan oppilaan hyvä käytös ja onnistumiset. Huoltajille kerrotaan, että mikäli tulevien viikkojen aikana oppilaan käyttäytyminen taantuu, hänen on mahdollista palaa takaisin CICO-tukeen. CICO-tuen lopettamisenkin jälkeen on tärkeää, että oppilas saa säännöllistä sanallista palautetta käyttäytymisestään opettajilta. 16

Lähteet: Campbell, A. & Anderson, C. M. (2011). Check in/check out: A systematic evaluation and component analysis. Journal of Applied Behavior Analysis, 44(2), 315 326. Doi:10.1901/jaba.2011.44-315. Filter, K. J., McKenna, M. K., Benedict, E. A., Homer, R. H., Todd, A. W. & Watson, J. (2007). Check in/check out: A post-hoc evaluation of an efficient, secondary-level targeted intervention for reducing problem behaviors in schools. Education & Treatment of Children (West Virginia University Press), 30(1), 69 84. Hawken, L. S., Bundock, K., Kladis, K., O'Keeffe, B. & Barrett, C. A. (2014). Systematic review of the check-in, check-out intervention for students at risk for emotional and behavioral disorders. Education & Treatment of Children, 37(4), 635 658. Hawken, L. S. & Horner, R. H. (2003). Evaluation of a targeted intervention within a schoolwide system of behavior support. Journal of Behavioral Education, 12(3), 225 240. Horner, R. H., Sugai, G. & Anderson, C. M. (2010). Examining the evidence base for schoolwide positive behavior support. Focus on Exeptional Children 42(8), 1 13. Swoszowski, N. C., Jolivette, K., Fredrick, L. D. & Heflin, L. J. (2012). Check In/Check out: Effects on students with emotional and behavioral disorders with attention- or escapemaintained behavior in a residential facility. Exceptionality, 20(3), 163 178. Doi:10.1080/09362835.2012.694613. 17