7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

Transkriptio

1 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Tarkoituksena on auttaa oppilaita ymmärtämään, mitä heidän on tarkoitus oppia, mitä he ovat jo oppineet ja miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. 9 7, 7,8 8,8, 6,7 8, 7,8 7,8 8,7 9,8 7,6 7,8,8,9 Miten hyvin arviointivaihtoehto tukee oppimista alkuopetuksessa (luokat - )? 56,5,7,7 5, 6, 7, 6, 9, 7,6 7, 9,7 8, 7,8,8,7 8,,6 5,6,, 6,,7 Miten hyvin arviointivaihtoehto tukee mielestänne oppimista vuosiluokilla -? 6, 5, 9,8 6,7 7,5,6 5,7 5, 6, 8,8,6, 9, 8,5 9,, 6,9,, 9,9 7,,8 Miten hyvin arviointivaihtoehto tukee mielestänne oppimista vuosiluokilla 5-6?, 58, 8 7,,5,8,,,6 5,8 5 6,5,8 9,8 6, 7,7,8 5,7,5 9, 7,8,6 9,5 Miten hyvin arviointivaihtoehto tukee mielestänne oppimista vuosiluokilla 7-9?,8 8,, 7,5 7,5

2 A-kieli (ensimmäinen B-kieli (ruotsi) biologia ja maantieto fysiikka ja kemia historia ja yhteiskuntaoppi kotitalous A-kieli (ensimmäinen B-kieli (ruotsi, alkaa 6. luokalla syksystä 6 lähtien) historia ja yhteiskuntaoppi A-kieli (ensimmäinen Arviointi lukuvuoden päättyessä (keväällä annettava lukuvuositodistus) Lukuvuositodistus sisältää arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet eri oppiaineissa. Lukuvuositodistuksessa on myös käyttäytymisen arviointi. Vuosiluokilla - 7 arviointi voi olla sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää. Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Mikä olisi mielestänne paras tapa arvioida oppimista lukuvuoden päättyessä alkuopetuksessa (luokat - )? Hyväksytty päättyessä vuosiluokilla - 5? 9 päättyessä vuosiluokalla 6? 9 päättyessä vuosiluokalla 7? 9

3 Arviointi lukuvuoden aikana (kooste avointen kysymysten vastauksista) Hyvään arviointiin liitettyjä adjektiiveja hienovarainen jatkuva kannustava konkreettinen laadullinen monipuolinen yksilöllinen Arviointi yleensä Arvioinnin pitäisi keskittyä osaamisen ja oppimisen arviointiin, eikä siihen saisi vaikuttaa oppilaan käytös ja temperamentti. Arvioinnissa pitäisi huomioida myös osallistuminen ja yrittäminen, etenkin taito- ja taideaineissa. Toisaalta taitoaineista ei kaivattu ainakaan numeroarviointia, mutta toisaalta niiden arviointi voi olla tärkeää niihin suuntautuneille, lukuaineissa heikommille oppilaille. Yläkoululaisten kohdalla korostui se, että useita kymmeniä oppilaita opettavat opettajat eivät välttämättä tunne kaikkia oppilaitaan, mikä saattaa vaikuttaa arviointiin. Kokeet Kokeet antavat oppilaalle (ja myöskin vanhemmalle) ehkä selkeimmän kuvan omasta tasosta, vaikka eivät aina kerro koko totuutta osaamisesta. Koe voi olla pelkkä muistin mittari. Kokeissa lapsi voi mennä lukkoon, eikä muistakaan oppimaansa. Toisaalta kokeet kehittävät omien hermojen ja jännityksen hallintaa. Joillekin oppilaille suullinen koe olisi kirjallista parempi vaihtoehto. Kurssimuotoisessa yläkoulussa koeviikot ovat raskaita. Käytössä tulisi olla erilaisia kokeita: aineistokokeita, tiedonhakua edellyttäviä kokeita, ryhmäkokeita ja projekteja. Opettajan antama Suullisesta arvioinnista tuli melko vähän palautetta. Jatkuva välitön ja henkilökohtainen palaute osana opetusta koettiin oppimisen ja motivaation kannalta tärkeäksi. Toisaalta suullisten arviointien arveltiin olevan tulkinnanvaraisia. Yläkoulussa henkilökohtainen arviointi oppilaan ja opettajan kesken takaa sen, että arvio kuuluu oikealle oppilaalle. Välitodistus Alaluokkien välitodistuksia ei koettu aidosti sanallisiksi, vaan niissä numerot on vain korvattu sanoilla. Jos nämä todistukset olisivat puhtaammin sanallisia, olisi oppilaiden vaikeampi verrata itseään toisiin. Nuorimpien oppilaiden kohdalla numeroarviointi voisi alentaa motivaatiota ja innostusta. Numerot koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.-. luokasta ylöspäin. Sen ikäiset lapset ovat jo odottaneet numeroita ja ne tuntuvat motivoivan enemmän kuin sanallinen palaute.

4 Numeroarvioinnin kriteerit koettiin tiukoiksi. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää kasin olevan hyvä numero, kun kuitenkin on mahdollista saada jopa kymppi. Välitodistuksen tulisi perustua todellisuuteen, eikä kevään ahkeroinnin varmistamiseksi tulisi antaa huonompaa numeroa kuin mitä oppilas ansaitsee. Varsinkin kurssimuotoisessa yläkoulussa, jossa jokainen vaikuttaa lopulliseen numeroon, ei varmuuden vuoksi alakanttiin arvioiminen ole oikeudenmukaista. Arviointikeskustelu Oppilaan, opettajan ja huoltajien keskustelut koettiin merkityksellisiksi. Tosin vanhempainvartti on aivan liian lyhyt. Arviointikeskusteluissa tulisi käsitellä myös esimerkiksi kavereita ja koulunkäyntitaitoja. Keskusteluissa pitäisi myös saada vinkkejä parempaan tulevaisuuteen, eikä puhua vain menneistä luokkalaisten ja sitä vanhempien oppilaiden arvioitiin jo pystyvän keskustelemaan opettajan kanssa kahdestaan. Itsearviointi Itsearviointia arvioitiin vähän. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että a pitäisi kehittää paljon. Itsearvioinnin tueksi tarvitaan opettajaa. Itsearviointi voi olla hankalaa, jos oppilaan minäkuva on virheellinen. Alaluokkien lomaketta luonnehdittiin masentavaksi, sillä vaihtoehtoja on vain neljä ja jos homma ei ajoittain luista, on kasvo heti viivana. Vertaisarviointi Kaverisuhteiden arveltiin vaikuttavan in. Sitä ei pidetty kovin käyttökelpoisena arviointimenetelmänä minkään ikäisillä. Se voisi toimia esimerkiksi projektien esittelyn tai ilmaisutaidon arvioinnissa, joissa kuulijan merkitys on suuri.

5 Arviointi lukuvuoden päättyessä (kooste avointen kysymysten vastauksista) Alkuopetuksen aikana Myös taitoaineisiin toivottiin arviointia, jotta lukuaineissa heikommat oppilaat voisivat saada positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia. Hyväksyttymerkintää kannatettiin jonkin verran. Sanallisesta arvioinnista pidettiin eniten, mutta siinä olisi kehittämistä. Todistukset eivät ole aidosti sanallisia, vaan numerot on korvattu sanoilla. Sanallisen arvioinnin ei pitäisi toistaa samoja fraaseja jokaisen oppilaan kohdalla. Tämän ikäisen lapsen kykyä ymmärtää sanallisia arvioita epäiltiin. Vuosiluokilla - 5 Todistuksessa voisi myös näillä luokilla olla sanallisen täydentämisen mahdollisuus. Hyväksytty-merkintää kannatettiin taito- ja taideaineisiin sekä uskontoon. olisi hyvä taito- ja taideaineissa sekä käyttäytymisessä numeroiden tukena. Sanallista arviointia pidettiin kannustavampana kuin numeroarviointia. Koululaisten sanottiin tämän ikäisinä jo kaipaavan numeroita. in on hyvä alkaa totutella, koska se tulee kuitenkin eteen myöhemmin. Vuosiluokalla 6 Numeroarvioinnin ja sanallisen arvioinnin yhdistelmää pidettiin hyvänä vaihtoehtona. Todistuksen numerot eivät saa olla oppilaalle yllätyksiä, vaan suuntaa antavaa palautetta pitäisi opettajalta saada jo lukuvuoden kuluessa. Hyväksytty-merkintää tai sanallista arviointia pidettiin hyvänä taito- ja taideaineissa. Numero kertoo vähän ja sisältää valtavan määrän dataa, joka ei tule esille. Vuosiluokalla 7 Hyvänä yhdistelmänä pidettiin sekä sanallista arviontia (vahvuudet, osaamiset) että numeroarviointia (jatko-opintomahdollisuudet). Mietittiin, voisiko oppilas valita, haluaako numeraalisen vai sanallisen arvioinnin. Seiskalla ongelma on se, ettei kukaan yhtäkkiä enää tunne oppilasta kunnolla. Taito- ja taideaineisiin kannatettiin edelleen hyväksytty-merkintää. Sanallista arviointia pidettiin ongelmallisena sen takia, että yksi opettaja opettaa niin monia oppilaita. Yläkoululaiselle arvellaan numeroiden olevan selkeämpiä kuin sanallisen arvioinnin. Oppilaiden pitäisi tietää, mihin numerot perustuvat ja mitä on tehtävissä niiden parantamiseksi.