Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle 2/2017 TERVE IRKANMAA Tero Järvenpää: Juhlappalle tul yllättäen käyttöä LÄÄKETUTKIMUKSESTA vo löytyä apu syöpään SÄHKÖINEN OMATAYS helpottaa asonta UUDET OTILASVAATTEET nyt esttelyssä
ääkrjotus 2/2017 Terve rkanmaa Terve rkanmaa kertoo sosaalja terveydenhuollon palvelusta elämän er käännekohdssa. Lehteä julkasee rkanmaan saraanhotopr. Saraanhotopr tuottaa non mljoonalle suomalaselle vaatvan erkossaraanhodon ja kehtysvammahuollon palveluja ja luo edellytyksä terveysteteellselle tutkmukselle ja koulutukselle. Tomnta perustuu eettsn peraattesn, jota ovat hyvä hoto, hmsen kunnottamnen, osaamsen arvostamnen ja vastuullsuus. Työ on kteytetty tunnukseen Elämän tähden. Leht lmestyy kahdest vuodessa ja jaetaan jokaseen talouteen rkanmaalla ja sen lähaluella. Julkasja: rkanmaan saraanhotopr L 2000, 33521 Tampere p. 03 311 611 äätomttaja: Vestntäjohtaja Elna Knnunen p. 03 3116 6107 elna.knnunen@pshp.f Tomtus/ulkoasu: Vestntätomsto I-plus Kanskuva: Matt Hautalaht ano: Lönnberg anot Oy anos: 360 800 kpl Ilmestymspävä: 9.11.2017 ISSN-L 1798-5064 ISSN 1798-5064 Verkkojulkasun ISSN 1798-5102 TERVE IRKANMAA Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle 18 Vapaus valta Esttelyssä uudstuva potlasvaatemallsto. 14 Inhmllnen tekjä rofessor Bjarne Udd selvttää outoja lhastauteja. 4 6 8 9 10 13 21 otlastarna Tna Aarno läht tovekkaana mukaan lääketutkmukseen. Tays syöpäkeskus FONK ets potlalle uusa syöpälääkketä. otlasfoorum otlaat saavat äänensä kuuluvn. Tays ja mnä Tero Järvenpään kolmas poka sa juhlappan. OmaTays Sähkönen OmaTays helpottaa asonta. Asantuntja Selkäydnvammohn e ole parantavaa hotoa. Kolumn Älyteknolga antaa akaa potlaan kohtaamseen. Tervetuloa vden tähden saraalaan! Lokakuussa päätettn, että Tampereen kaupungn Hatanpään saraala ja Tays yhdstyvät ens vuoden alusta. äätös on hstorallnen ja palvelee ertysest yhtesten potlademme etua. Tampere on ollut vmenen kaupunk Suomessa, jolla on ollut oma kaupungnsaraala keskussaraalapakkakunnalla. Kakkalla muualla ne ovat lttyneet osaks saraanhotoprä jo aemmn. Vomme nyt rkanmaalla keskttyä soveltamaan parhata käytäntöjä kummastakn saraalasta. Mellä on yhtenen tavote tehdä Taysn tarjoamasta hodosta entstäkn sujuvampaa. Vomme yhä paremmn toma yhtestyössä perusterveydenhuollon kanssa ja kehttää potladen sarauksen tunnstamsta ja hotoa. Kuten tämänkn lehden jutusta vo lukea, ylopstosaraalassa opetus ja tutkmus ovat olennanen osa työtämme. Tays Hatanpään saamnen mukaan entstä tvmmn opetus- ja tutkmusyhtestyöhön parantaa omalta osaltaan hotomahdollsuuksa. Hatanpäällä on ollut tok sekä omaa tutkmustomntaa että yhtestyötä Taysn kanssa jo ennen yhdstymstäkn. Uus tlanne avaa kutenkn lsää mahdollsuuksa. Ylopstosaraalan erkossaraanhotoa tarjotaan rkanmaalla jatkossa vdessä er tompsteessä: Keskussaraalassa ja Hatanpäällä Tampereella, tkänemessä Nokalla sekä Sastamalassa ja Valkeakoskella. Tulevasuudessa on mahdollsta, että tarjoamme palvelujamme myös Kanta-Hämeen saraanhotoprn alueella, jollon palveluverkkoomme vo kuulua jopa kahdeksan tompstettä kahden maakunnan alueella. Tätä koskeva selvtystyö on käynnstymässä. Jo nykysen vden tähden saraalan potlaan kannalta on tärkeää, että yhtespel saraaloden välllä sujuu mahdollsmman hyvn. Vakka kakessa uudessa on oppmsta ja posoppmsta, luotamme shen, että yhdessä olemme enemmän. Tähän tarvtsemme avuks myös potladen kokemuksa ja palautetta. Kar-Matt Hltunen Johtajayllääkär YHTEINEN TAVOITE ON TEHDÄ HOIDOSTA ENTISTÄ SUJUVAMAA. 2 TERVE IRKANMAA 2 2017 TERVE IRKANMAA 2 2017 3
otlastarna Stä okeaa etsmässä )) Tna Aarno uskoo, että lääketutkmuksen kautta hänen syöpäänsä löytyy velä se okea lääke. TEKSTI Jaakko Jokela KUVAT Matt Hautalaht Y löjärvelänen Tna Aarno odott lasta vuonna 1994, jollon hän sa kuulla järkyttävän uutsen. Okeassa munasarjassa ol kasvan ja se postettn, Aarno kertoo. Syöpä uusutu vuon na 2008, jollon kasvama löyty muualtakn ja myös tonen munasarja sekä kohtu postettn. Vs vuotta myöhemmn Aarnolta löyty vmesessä jälktarkastuksessa uusa aktvsa pesäkketä. Sytostaatthodot evät tehonneet ja lääkär Johanna Mäenpää ehdott Aarnolle, että hän vos päästä mukaan varhasen vaheen lääketutkmukseen. Käv tok melessä, että mtä se lääke on, mutta mnulle seltettn erttän hyvn mstä on kyse ja san papernpun kotn luettavaks. apernppu ssäls tarkat tedot lääketutkmuksesta ja muun muassa ptkän lstan mahdollssta svu- ja hattavakutukssta. Kannattaa lukea tarkkaan ne papert, mutta e kutenkaan pelästyä ntä. Lun ne ja krjotn ranskalaslla vvolla kysymyksä, jotka selvtettn tarkkaan Johannan kanssa, Aarno kertoo. Avomuus tärkeää Lääketutkmukseen valtaan tarkkojen krteeren perusteella sopva henklötä. Aarno käv kolmen vkon välen saamassa tutkmusanetta. Tedon saamnen ja avomuus ovat tos tärketä. Itse laton ana hodon jälkeen puhelmeen ylös, jos ol jotan oreta ta pt ottaa särkylääke. Kun menn kolmen vkon päästä lääkärlle, nn ol helppo kertoa, ekä tarvnnut mustella. otlalle kerrotaan krjallsest ja suullsest lääketutkmuksen rskt, jonka jälkeen tutkjalääkär sekä potlas allekrjottavat sopmuksen. Sopmuksen jälkeen vastuu hodosta on edelleen vme kädessä lääkärllä. Jos on jotan oreta, nn lääktys lopetetaan saman ten. Myös sen taka on tärkeää kertoa kaksta oresta, mtä tutkmuksen akana lmenee. Tutkmuksen vo myös halutessaan keskeyttää. Lääketutkmuksen alku näytt lupaavalta, mutta lopulta lääkkeestä e Aarnolle apua löytynyt. Olen sarastanut yl 20 vuotta ja osaan jo asennotua shen, ette ana tule hyvä uutsa, ja slle e tse vo yhtään mtään. Syövällä vahva kaku Syöpä on jo sanana sellanen, joka herättää vahvoja tunteta ja mustoja hmsssä. Tnan hotopolku 1994 Raskauden akana okeasta muna sarjasta löytyy syöpä kasvan, joka postetaan. 2008 Syöpä uusutuu ja myös tonen munasarja sekä kohtu postetaan. 2013 Löytyy uusa aktvsa syöpä pesäkketä. 2014 Keväällä alotetaan sytostaatthodot. 2016 Syksyllä Aarno pääsee mukaan varhasen vaheen lääketutkmukseen. 4 TERVE IRKANMAA 2 2017 TERVE IRKANMAA 2 2017 5
otlastarna TAYS SYÖÄKESKUS En kutenkaan halua kuulla hmsltä tarnota puolesta suvusta, jotka kuolvat syöpään. Se e tunnu mnusta kovn hyvältä. 47-vuotaalla Aarnolla on myös ympärllään so perhe, jotka olvat luonnollsest huolssaan taudn selvttyä. He olvat järkyttynetä ja huomasnkn kannattelevan hetä. Se men aluks vähän väärnpän, mutta loppujen lopuks olen saanut hanast tukea lähesltän. Ensmmäset vuodet Aarnolta kyseltn ystäven ja sukulasten kautta paljon hänen vonnstaan. Nyt jutellaan han muta asota ja tykkään stä. E syöpä ole sellanen, että se ptäs olla ana puheenaheena, Aarno huomauttaa. Valmna uuteen tutkmukseen Syövän kanssa elämnen e ole ana helppoa. Usen varsnkn naslla on sellanen ajatus, että ptää olla koko ajan tos repas, mutta e tarvtse olla. tää osata olla myös tselle armollnen. Joskus on lupa olla sängyn pohjalla ja kerätä voma. Aarnolla on avomes, jonka kanssa hänellä on kaks yhtestä lasta. Mehen edellsestä ltosta on kaks lasta. Nuormmanen täytt 18 vuotta ja olemme saaneet myös ensmmäsen lapsenlapsen. Kyllä sellanen ptää elämässä knn. Kotona pyör myös 11-vuotas Australan terrer. Kora vetää sängystä ylös. Kun pääset rattseen lmaan ja teet kunnon lenkn, nn se auttaa paljon. Matkustelun ja perheen lsäks yhtenä henkrekänä Aarnolla on mökk. en kasvmaa sekä luonnon lähesyys sen- ja marjametsneen ovat hänelle tärketä. Kyllä täytyy nautta stä elämästä, joka snulla on. E kukaan tedä huomsesta, Aarno panottaa. Uuteen lääketutkmukseen Aarno on valms. Jos joku sottaa, että ols tällanen tutkmus, nn kyllä vosn mennä. Se vo olla juur se lääke, joka auttaa, postvsuutta hehkuva Aarno sanoo hymy huulllaan. Johanna Mäenpää kertoo, että lääketutkmuksen avulla syöpäpotlas vo saada apua ja samalla vodaan löytää uusa lääkketä. Korkeatasonen syövän hoto-, tutkmus- ja koulutuskeskus Tampereen ylopstollsen saraalan ertysvastuualueella. Syöpäkeskusta ovat valmstelleet Tays, Tampereen ylopsto sekä Hämeenlnnan ja Senäjoen keskussaraalat. Yks Suomen vdestä alueellsesta syöpäkeskuksesta. Alueellset syöpäkeskukset muodostavat Comprehensve Cancer Center Fnland (FICAN) -verkoston, jonka tavotteena on kehttää syöpähotoja ja taata potlalle asunpakasta rppumatta laadukas hoto. Tays Syöpäkeskuksen potlasfoorumn kautta potlaat ja hedän lähesensä pääsevät vakuttamaan tomnnan kehttämseen. Tedekeskuksen alasuudessa tomva varhasen vaheen syöpälääketutkmusykskkö FONK parantaa ja tutk uusa syöpälääkketä Taysssa. ITÄÄ OSATA OLLA MYÖS ITSELLE ARMOLLINEN. )) Syöpälääkketä kehttävä varhasen vaheen tutkmusykskkö FONK tekee arvokasta lääketutkmusta Taysssa. Tutkmuksssa etstään uusa lääkketä potladen käyttöön. TEKSTI Jaakko Jokela KUVA Matt Hautalaht Arvokasta tutkmusta Vakka FONK sjatsee syöpätauten osastolla, nn sellä vodaan hotaa potlata multakn kun syövän vastuualueelta, kertoo professor ja yllääkär Johanna Mäenpää. Varhasen vaheen lääketutkmukseen päädytään, mkäl potlaalle e ole löytynyt muuta tehokasta lääktystä. Yleensä lääketutkmuksssa käytetään tervetä vapaaehtosa, mutta syöpälääkkeet ovat nn vomakkata ja nllä on paljon hattavakutuksa, joten ntä e vo antaa tervelle hmslle. Lääketutkmuksen avulla syöpäpotlas vo saada mahdollsest apua ja me löydämme uusa lääkketä, Mäenpää sanoo. Tavotteena tomva lääke Lääketutkmuksen akana potlaat ovat tukassa seurannassa. otlaan verenpanetta ja sydänflmä vodaan seurata koko ajan. Jos jotan tulee, nn hoto keskeytetään välttömäst ja alotetaan pelastavat tomenpteet. Mssään muualla potlaat evät ole nn tarkassa valvonnassa kun lääketutkmuksessa. Jos varhasen vaheen lääketutkmuksessa löydetään lupaava tuloksa, nn seuraavassa vaheessa lääkettä annetaan sadolle potlalle. Jos tutkmuksessa se on yhtä hyvä ta paremp kun käytössä oleva lääke, nn Euroopan lääkevranomaset ottavat lääkkeen koko EU:n alueelle käytettäväks. Uuden molekyyln te laboratorosta varsnaseen hotoon on ptkä ja kestää useta vuosa. Onnstumset ovat yks so syy, mks tätä työtä jaksaa tehdä, Mäenpää myöntää. Lääketutkmus säästää kustannuksa Tällä hetkellä Tayslla on vahva yhtestyö ja kumppanuussopmukset lääkeyrtysten MSD Fnlandn ja Rochen kanssa. Mkäl Tays pääsee osaks kansanvälstä arvostettua CCC-verkostoa, nn lääkketä saattaa tulla enemmän lmaseen tutkmuskäyttöön. Tällä tavalla saamme uudet lääkkeet maksutta potlalle. CCC-status teks medän saraalaa tunnetummaks ja mestä tuls yhä arvostetump yhtestyökumppan monlle taholle. Lääketutkmuksen hyödyt ovat joka tapauksessa merkttävät myös taloudellsest. Me hotasmme nätä potlata joka tapauksessa ja korvaava hoto ols todennäkösest tehoton. Kustannuksa ss säästyy lääketutkmuksen kautta, Mäenpää sanoo. 6 TERVE IRKANMAA 2 2017 TERVE IRKANMAA 2 2017 7
otlasfoorum Tays ja mnä Foorumssa potlaat pääsevät vakuttamaan )) Saraala arvostaa ja hyödyntää potladen kokemuksa monella tavalla. Vertastuesta ja potlasfoorumesta on tullut tärkeä osa tomnnan kehttämstä myös Taysssa. TEKSTI Jaakko Jokela KUVA Matt Hautalaht Taysn ja rkanmaan Syöpäyhdstyksen yhdessä perustama potlasfoorum hakee ratkasuja ja deota potladen palvelun ja hodon parantamseks. otlaat kapaavat vertastukea, jota saa esmerkks potlasyhdstysten kautta. Joskus vertaskokemukset saattavat syntyä sattumalta, kun potlaat alkavat juttelemaan odotustlassa. Saman syövän kokeneen hmsen antama vertastuk on todella arvokasta, sanoo Syöpäkeskus-hankkeen projektasames Anne Karenus. Joka kerta oma teema otlasfoorumn kuuluu 20 henklöä, josta 14 on tse kokenut syövän ja kaks ovat syöpää sarastavan lähesä. Lsäks foorumn kuuluu neljä Taysn ammattlasta. Kevään ensmmäsen tapaamsen tuloksena synty luettelo, jossa ol tärkeysjärjestyksessä ongelmakohdat ja puutteet. Sen luettelon perusteella otamme jokaseen tapaamsen oman teeman, jota ertysest kästtelemme ja pyrmme löytämään kenot, jolla vomme stä käytännössä parantaa. otlas on paras asantuntja ja häntä ptää kuunnella, Karenus panottaa. otlasfoorumeta järjestetään neljä kertaa vuodessa. Hamme foorumn laajaa kähaarukkaa ja er sarausryhmä. Juhlappa myös omalle vauvalle )) Tero Järvenpäätä jänntt, osuuko perheen kolmannelle pojalle sän kutoma ppa. TEKSTI Marjaana Lehtnen KUVA Matt Hautalaht OTILASFOORUMIT otlasfoorum on neuvoa-antava potlasryhmä, joka kokoontuu säännöllsest. Ryhmän tarkotuksena on kehttää hotoon lttyvä palveluja yhdessä saraalan henklökunnan kanssa. Taysn ensmmänen potlasfoorum on tomnut vuodesta 2013 alkaen tomalueella 1, joka hotaa ssätauteja sekä keuhko-, hoja allergasarauksa. Syöpätauteja sarastavlle potlalle ja hedän läheslleen on keväällä 2017 perustettu oma potlasfoorum. Katso lsää: tays.f/potlasfoorum OTILAS ON ARAS ASIANTUNTIJA. HÄNTÄ ITÄÄ KUUNNELLA. Samme potlata myös muualta kun rkanmaalta. Mukana on potlata Hämeenlnnasta, Senäjoelta ja yks myös Vaasasta. Foorumssa on myös jäsenä vdestä er potlasyhdstyksestä, joden kautta saamme potlaan oman kokemuksen lsäks koko ryhmän kokemuksen, Karenus kertoo. Blog levttää tedon Ensmmänen so teema elokuun kokoontumsessa ol psykososaalsen tuen tarve, joka on esmerkks juur vertastukea. otlasfoorum on hyvn keskusteleva porukka, jossa lmapr on avon. Elokuun tapaamsen jälkeen tulmme shen tulokseen, että pyrmme saamaan Taysn yhden tomen kokoakaselle krshotajalle. Seuraaven tapaamsten teemoja ovat muun muassa lähesyys ja kuntoutus. rkanmaan Syöpäyhdstys ptää potlasfoorumesta bloga, joka löytyy myös Tays Syöpäkeskuksen svulta. Sen kautta vomme jakaa potlasfoorumn hyvn hedelmällstä anta mullekn ja keskusteluun vovat osallstua kakk hmset han vapaast, Karenus toteaa. Kun entnen kehäänhettäjä Tero Järvenpää vuos stten marraskuussa osallstu Aamulehden järjestämn Taysn vauvappatalkosn, hän e aavstanut, että yks Suom 100 -juhlavuoden pposta päätys omaan perheeseen. Kolmas poka putkaht maalmaan henäkuun lopussa nyt 5- ja 2-vuotaden veljen loks. Osallstumnen ol aka huvttava yhteensattuma nän jälkkäteen ajatellen. Kuopus e saanut mnun kutomaan ppaa vaan tosen oken henon ppan. Se on vähän samannäkönen kun se, johon suunntteln snrstlpun valkosella pohjalla, Järvenpää naurahtaa. Ennen ppatalkota mehellä e ollut mnkäänlasta kokemusta neulomsesta. Vrkkausta ol tosn harjoteltu alakoulun ensmmäsellä luokalla. Oman ppan kanssa en ehtnyt han fnaaln, mutta anakn 15 rvä neulon tse. Loppuun sen tek taustalla tomnut ohjaaja prroksen pohjalta. San valmsta työstä kuvan sähköpostlla. Luksusolot potlashotelln perhehuoneessa Taysn synnytyssalt ovat vme vuosna tulleet tutuks Järvenpäälle ja hänen vamolleen perheenlsäysten myötä. Tomnnan sujuvuus ja ammatttato saavat ktosta. Ertyseks hupuks mes nostaa mahdollsuuden srtyä synnytyksen jälkeen potlashotelln perhehuoneeseen synnyttäneden vuodeosaston sjasta. Olemme olleet potlashotellssa nyt kaks kertaa, ja se on nän sästä tuntunut AINAKIN 15 RIVIÄ NEULOIN IHAN ITSE. han luksukselta. Stä e vo muuta kun kehua, hän sanoo. erhehuoneessa sä ja ät ovat saaneet olla rauhassa ja tutustua vastasyntyneeseen lman hälnää. Vme kerralla penet soveljet nauttvat sen akaa sovanhempen huomosta. erhe ve voton urhelusta Suomea lukusssa arvoksossa edustanut kehäänhettäjä loukkaantu vakavast vuonna 2012 ja joutu lonkkalekkaukseen. Kun kehäs e par vuotta myöhemmn enää lentänyt entseen malln ptkälle, ol aka päättää ura ja suunnata katse tosaalle. Elämään tul uus tärkeysjärjestys, kun urhelu tek tlaa perheelle ja opskelulle. Järvenpää saatto rpeään tahtn loppuun dplom-nsnöörn opntonsa Tampereen teknllsessä ylopstossa. Nykysn hän työskentelee yltarkastajana Turvallsuus- ja kemkaalvrasto Tukesssa ja kertää ympär Suomea valvomassa prosessteollsuuden kohteta. 8 TERVE IRKANMAA 2 2017 TERVE IRKANMAA 2 2017 9
Dghanke OmaTays on uus, joustava tapa asontn )) Sähköseen asontn tarkotettu OmaTays otettn käyttöön kesällä. alvelussa potlas näkee muun muassa omat ajanvarauksensa ja vo täyttää lomakkeet, jotka ennen tomtettn paperlla saraalaan. TEKSTI Tna Rantakosk ja Jaakko Jokela KUVAT Matt Hautalaht Sähkösä palveluja Taysssa: Verkkopolklnkka Syöpäpotladen chattmanen kännykkäpalvelu. Käytetään muun muassa omaseurantaan sekä hotajan ja potlaan välseen vestntään. Sähkönen ätyskortt Mahdollstaa aempaa sujuvamman tedonkulun ätysneuvolan ja synnytyssaraalan välllä. Sähköstä ätyskortta käytetään neuvolossa sekä Taysn ätyspolklnkalla ja synnytyssalssa. Verkkosovellus on nmeltään ana Ätys. Koko saraanhotoprn alueella on jo aemmn ollut käytössä sähkönen raskauden estetolomake. www.pana.f OmaTaysssa käytetään vahvaa tunnstautumsta el stä vo käyttää esmerkks verkkopankn tunnukslla. alvelussa vo välttää potlaan hotoon lttyvä tetoja, jota e esmerkks sähköpostlla vo lähettää. Ensmmäsenä OmaTaysa pääsvät käyttämään munuaspotlaat, ja heltä saadun palautteen perusteella palvelua kehtetään edelleen. ICT-arkkteht Ak Lehto sanoo, että OmaTays on työkalu, jolla asonta vodaan kehttää monpuolsemmaks ja sujuvammaks. Kyse on ennen kakkea saraalan tomnnan muutoksesta. OmaTays mahdollstaa joustavan asonnn ja yhteydenpdon potlaan kanssa ja helpottaa samalla henklökunnan työtä. Ensmmäsessä vaheessa palvelussa on esllä akajana, jonka lähes kakk Taysn hotosuhteessa olevat näkevät. Akajanalla näkyvät lähmennesyydessä olleet ja tulossa olevat ajanvaraukset esmerkks lääkärlle. Jatkossa näkyvät myös laboratoro- ja kuvantamsajat. Tämä selventää tlannetta asakkaalle, kun ajanvaraukset ovat näkyvssä samassa pakassa, Lehto kertoo. Vuoden 2018 alkupuolella on tavotteena lsätä ajanvarauspalveluja ja mahdollsuutta täyttää esmerkks estetolomakketa. E korvaa muuta yhteydenptoa Jatkossa asakkalle ja ammattlaslle lähtee järjestelmästä lmotuksa, kun jokn asa etenee. Esmerkks hotaja vos saada lmotuksen, että potlas on täyttänyt tetyn lomakkeen. OmaTays on vahtoehto olemassa olevlle yhteydenottotavolle kuten krjelle, puhelmelle ja tekstvestelle. Osana palvelua kehtetään myös tosen puolesta asonta el mten hotoasota vo hotaa lapsen, vanhuksen ta holhottavan puolesta. OMATAYS ON VAIHTOEHTO UHELIMELLE JA TEKSTIVIESTEILLE. On selkeätä, että kakk ajanvaraukset ovat näkyvllä samassa pakassa, korostaa Taysn ICT-arkkteht Ak Lehto. Tarkotus on myös hyödyntää Omakanta-palvelua, tuoda seltä esmerkks hotoon lttyvä krjauksa näkyvn Oma- Taysn. Ols hyvä, että asakas sas kakk tedot yhdestä pakasta. Omakannan tetoja e voda kutenkaan kopoda, vaan tuoda seltä näkymä OmaTaysn, Ak Lehto täsmentää. Kyselyjä ja chatta OmaTays mahdollstaa myös erlasten hodollsten kyselyjen lähettämsen asakkalle. Munuaspotlalle temme jo kyselyn, ja loppuvuoden akana teemme ntä lsää mulle kohderyhmlle. Velä tämän vuoden puolella kokellaan chat-keskustelua ja vdeoyhteyttä saraalan ja potladen välllä. Esmerkks penten lasten psykatran palvelussa ammattlaset vosvat seurata lasta ja perhettä kotolossa vdeon kautta. Saraalaympärstössä tlanne ja roolt ovat erlasa, joten on hyvä saada atoja tlanteta eslle, Lehto korostaa. 10 TERVE IRKANMAA 2 2017 TERVE IRKANMAA 2 2017 11
Dghanke Asantuntja ankktunnukslla sujuvast Yks OmaTaysn testkäyttäjstä on ollut munuaspotlas Jaakko Harjuhahto. Vmeks täytn terveystetokyselyn, joka on vastaava kun yleensä lähetetään papersena kotn ennen lekkausta ta tomenpdettä. Verkossa sen vo täyttää yhden kerran ja teto on seltä saatavlla, ekä joka lekkausta ennen tarvtse täyttää kyselyä uudelleen, Harjuhahto sanoo. OmaTaysn kautta pääsee käteväst myös Omakantaan, josta löytyvät jatkossa muun muassa e-reseptt, lääkärn lausunnot ja verkoetedot. alvelu tom sujuvast ja olen krjautunut ssään verkkopankktunnukslla. Sellä näkyvät myös omat osotetedot ja muut, jota vo pävttää tse. Dalyysajat sähkösest Akajanaa Harjuhahto ptää erttän kätevänä ja järjestelmän kautta on jo kokeltu dalyysakojen varausta. Harjuhahto käy Taysssa dalyyshodossa neljä kertaa vkossa, joten akoja joutuu väksnkn välllä vahtelemaan. Nykysen systeemn mukaan snun ptää lmottaa esmerkks ajan vahdosta hotajalle ja hän muuttaa ajan kalentern. Hotaja ja kalentereta saattaa olla useta, joka vo johtaa päällekkäsyyksn. Sähkönen varausjärjestelmä postaa tämän ongelman, Harjuhahto huomauttaa. Jaakko Harjuhahto ptää sähköstä ajanvarausta tomvana. Tuotevastaava Tna Vtala (vas.), kehttämspäällkkö Snkka ennanen ja projektshteer Jam Vrtanen työskentelevät Terveyskylän parssa Taysssa. Terveyskylästä tetoa ja tukea Terveyskylä on erkossaraanhodon verkkopalvelu, josta saa tetoa ja tukea sekä hotoa potlalle. Terveyskylä tarjoaa tetoa ja tukea kansalaslle, hotoa potlalle ja työkaluja ammattlaslle. alvelu täydentää perntestä saraalahotoa, kertovat kehttämspäällkkö Snkka ennanen ja tuotevastaava Tna Vtala. Terveyskylän palvelut sopvat ertysen hyvn oreden ja elntapojen seuraamseen sekä ptkäakasen sarauden kanssa elämseen. Tarjolla on luotettavaa tetoa ja neuvontaa saraukssta velotuksetta. Terveyskylässä on er sarauksn ja potlasryhmn keskttyvä taloja, kuten Versuontalo, Syöpätalo ja Kvunhallntatalo. Taloja on rakentella non 30 ja nssä tarjotaan hotoa non 80 potlasryhmälle, ennanen ja Vtala kertovat. Osa palvelusta el potlalle tarkotetut hotopolut ovat saatavssa lääkärn lähetteellä. otlas saa kutsun omapolulle, kun lähete ertystason hotoon on saapunut ja potlas kutsutaan vastaanotolle ta tomenpteeseen. Omapolku kytkeytyy potlaan ykslöllseen hotosuunntelmaan. Terveyskylää kehtetään Vrtuaalsaraala 2.0 -hankkeessa, joka on vden suomalasen ylopstollsen saraanhotoprn toteuttama yhtestyöhanke. www.terveyskyla.f EERIKA KOSKINEN lääkär Selkäydnvammoja syntyy tapaturmsta ta saraukssta )) Selkäydnvamma vo syntyä tapaturmasest ta sarauden seurauksena. arantavaa hotoa e ole, joten ehkäsy on tärkeätä. TEKSTI Tna Rantakosk KUVA Matt Hautalaht Mstä selkäydnvammat johtuvat? Tavallsmmat tapaturmasen vamman syyt ovat kaatumnen ja putoamnen. Lähes kolmasosa tapaturmassta vammosta syntyy alkoholn vakutuksen alasena. Sarausperäsen vamman synä ovat tavallsmmn selkärangankanavan ahtauma ta erlaset kasvamet. Mten vammoja hodetaan? Selkäydnvammojen ehkäsy on tärkeätä, sllä parantavaa hotoa e ole. On arvotu, että yhden vamman aheuttama kokonaskustannus yhteskunnalle saattaa olla 1 2 mljoonaa euroa. Mahdollsella lekkauksella pyrtään varmstamaan, ette lsävaurota syntys. Selkäydnvammaan lttyy usen lhasvoman hekkoutta, tuntopuutoksa ja tahdosta rppumattoman hermoston vauro. Vauro aheuttaa ongelma muun muassa verenpaneen säätelyyn sekä rakon ja suolen tomntaan. Myös panehaavaumen rsk kasvaa merkttäväst. Iso osa hotoa onkn ylläptää er elnjärjestelmen tomntaa. Mten kuntoutumsta vodaan edstää? Kuntoutumnen rppuu vamman tasosta ja laajuudesta. Taysssa ja Oysssa tehdyn selvtyksen mukaan potlasta yl puolet kävel apuvälneen turvn ta lman ja kolmannes lkku manuaalpyörätuoln avulla saraalahodon päättyessä. Osastolla kuntoutuksen päätavotteena on, että potlas pystyy lkkumaan ja tommaan mahdollsmman tsenäsest pävttästomssa. Tämä edellyttää muun muassa, että estetään lsävaurota, puuttuva tatoja kompensodaan ja otetaan apuvälnetä käyttöön. Tärkeää on, että potlas opp tse ohjaamaan omaa hotoaan. Hoto ja kuntoutus vaatvat monalasta ja -ammatllsta yhtestyötä. Mnkälasta tutkmustetoa vammosta on saatu? Suomessa selkäydnvammoja syntyy huomattavast enemmän kun on aemmn arvotu. Uusen tetojen perusteella määrä on non 500 vammaa vuodessa, josta 60 prosentta on sarausperäsä. otladen kesk-kä on myös aemmn raportotua korkeamp ja vodaankn olettaa, että potladen määrä tulee väestön vanhetessa edelleen kasvamaan. Mkä on Taysn rool hodossa? Selkäydnvammapotladen ensvaheen hoto, kuntoutus ja elnkänen seuranta kesktettn vuonna 2011 kolmeen ylopstosaraalaan, josta yks on Tays. Taysn lähetetään potlata myös Turun ja Kuopon ylopstosaraalan aluelta. Kesktetyn hodon on tuoreessa selvtyksessä todettu lyhentävän potladen saraalahotoakaa ja vähentävän lsävaurota ta -tauteja. 12 TERVE IRKANMAA 2 2017 TERVE IRKANMAA 2 2017 13
Asantuntja Inhmllnen tekjä Teto lsää TURVAA )) Tuntemattomen lhastauten tutkmnen on ptkäjäntestä työtä. Yleensä tuloksa vodaan odottaa akasntaan kymmenen vuoden päästä tutkmuksen alkamsesta. TEKSTI Jaakko Jokela KUVAT Matt Hautalaht Tetämättömyys on potlaalle usen vähntään yhtä so taakka kun tse taut, joten dagnoosn selvttämnen on tärkeää. Kun saadaan taudlle selvyys, nn elämään tulee hallnnan mahdollsuuksa. Vodaan kertoa mssä mennään, vakuttaako taut lapsn ja mssä tlanteessa ollaan kymmenen vuoden päästä, sanoo Tampereen ylopston neurologan professor ja Taysn lhastauten tutkmuskeskuksen johtaja Bjarne Udd. Tällä hetkellä usemmlle pernnöllslle lhastaudelle e voda tehdä mtään, vakka ne selvlle saatasnkn. Ensmmäsä lasten vaketa pernnöllsä lhastauteja pystytään jo hotamaan, Udd kertoo. SUOMESSA ON YLI 20 000 TOIMINTAKYKYÄ HAITTAAVAA LIHASTAUTIA. BJARNE UDD neurologan professor Lähes 40 vuoden kokemus Udd on tutknut lhastauteja jo 1980-luvun alusta lähten, jollon hän työskentel neurologna Vaasan keskussaraalassa. Sllon tul vastaan outoja lhastauteja, jota e löytynyt krjallsuudesta. Erästä lhastauta sarast useamp perhe samasta penestä kylästä, joten snä täyty olla jokn geneettnen tausta, Udd kertoo. Hän alko tutka outoa lhastauta ja sen geenejä, joka lopulta joht vuonna 1992 julkastuun vätöskrjaan aemmn tuntemattomasta tbaalsesta lhasdystrofasta. Sttenhän se työ vasta alko ja löyty lsää tauteja, jotka vaatvat selvttelyä. 90-luvun loppupuolella pystymme pakantamaan taudn tettyyn kromosomn. Alomme sllon myös saada näyttetä er puollta maalmaa, mustelee Udd. Tunnstettavuus parantunut Udd perust vuonna 2004 Tampereen lhastauten tutkmusykskön, joka on kansanvälsest erttän arvostettu ykskkö. Tampereelle tulee näyttetä tutkttavaks ympär maalmaa. 14 TERVE IRKANMAA 2 2017 TERVE IRKANMAA 2 2017 15
Inhmllnen tekjä EUROOALAISET OSAAMISVERKOSTOT European Reference Networks (ERN) on perustettu edstämään harvnas sarauksen varhasta toteamsta, seurantaa, tutkmusta ja tehokasta hotoa er tautryhmssä koko Euroopan alueella. Ensmmäset 24 eurooppalasta osaamsverkostoa alottvat tomntansa keväällä 2017. Mukana on yl 900 ertysterveydenhuollon ykskköä yl 300 saraalasta 26 EU-maasta. Suomesta on tässä vaheessa hyväksytty mukaan 14 terveydenhuollon ykskköä neljästä ylopstosaraalasta. Tayslta mukana ERN-verkostossa ovat neuromuskulaarsten sarauksen (ERN EURO-NMD) ja lasten syöpen (ERN aedcan) yksköt. Erlasa lhastauteja on olemassa tuhatmäärn ja jokanen on erttän harvnanen. Löysmme ensn lhastaudn, joka osottautu Suomen tavallsemmaks yksttäseks lhastaudks. Se on ss harvnasten joukossa se tavallsn, mutta van Suomessa. Taut perustuu geenmuutokseen, joka on syntynyt, ta jo ollut, suomalasessa alkuperäsväestössä non kakstuhatta vuotta stten. Sllon väestömäärä on ollut non kakstuhatta henkeä ja yhdellä on ollut tämä geenmuutos. Geenen esntyvyys pysyy suhteessa samana, joten nyt teorassa yhdellä kahdestatuhannesta suomalasesta on tämä sama geenvka. Koska oreet alkavat vasta akusässä, hetä on todellsuudessa puolet vähemmän, Udd selvttää. Vätöskrjan syntyvuonna 1992 vaketa etenevä lhastauteja arvotn Suomessa olevan non 700 potlaalla. Nyt luku on vsn- ta kuusnkertanen. Jos mukaan otetaan muutkn tunnetut lhastaudt, nn luku on yl 10 000, mutta kaken kakkaan tomntakykyä hattaava lhastauteja on yl 20 000. Määrä e ole lsääntynyt, vaan nyt ne osataan tunnstaa er tavalla. Lhastauta sarastaven lukumäärä on yhteensä laskettuna saman verran kun arknsonn tauta ja enemmän kun MS-tauta sarastaven määrä. Koko ryhmä e ss ole pen, mutta ne jakautuvat nn moneen erlaseen lhastautn, ja se tekee kentän ongelmallseks, Udd allevvaa. Seuraava askel Udd on kansanvälsest palkttu lhastutkja ja hän matkustaa työn merkessä ympär maalmaa. Vmeks oln Karossa. Käyn paljon er kansanvälsllä luennolla puhumassa ja mnua kutsutaan er maalman kolkkn katsomaan kummallsa lhastauteja. Udd on tehnyt ptkän uran lhastauten parssa ja jatkaa työtään veläkn, vakka hän on julksesta vrasta jo eläkkeellä. Kuluneet 20 25 vuotta ovat olleet pernnöllsten lhastauten syyn hakua el geensyyn selvttämstä. Seuraava askel on se, että opttasn myös tetämään mtä sellä solussa menee geenvrheen taka vkaan, el mkä aheuttaa sen, että solu kuolee pos. Kun solukuolemaan johtava mekansm tedetään tarkemmn, nn päästään paremmn vakuttamaan shen väylään, Udd toteaa. Bjarne Uddlla on vuoskymmenen kokemus lhastauten tutkmsesta. Tampere kansanvälsen lhastutkmuksen kärkjoukossa Lhastauten tutkmusykskkö alott tomntansa Tampereella ylopstollsessa saraalassa vuonna 2004. Tällä hetkellä Lhastautkeskuksessa työskentelee tostakymmentä hmstä ja ykskköä johtaa Bjarne Udd, joka myös perust ykskön. Tärken tehtävä on saada potlaalle okea ja lopullnen dagnoos. Tähän mennessä Lhastautkeskus on tomttanut geenvkaan pohjautuvan lopullsen dagnoosn yl 2 000 taudsta, jota ennen e pystytty Suomessa dagnosomaan. Teteellsen tutkmuksen puolella olemme julkasseet keskmäärn yhden uuden taudn vuodessa, Udd kertoo. Tampereella tutktaan potladen näyttetä ympär maalmaa. TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON SAADA OTILAALLE OIKEA JA LOULLINEN DIAGNOOSI. Kun saamme uudet geent tutkmuksessa eslle, nn dagnostset menetelmät otetaan suoraan käyttöön ja nden mekansmen selvttelyä jatketaan tutkmusryhmässä Helsngn Bomedcumssa. Kansanvälnen tomnta on laajentunut vme vuosna ja EU hyväksy vme vuoden joulukuussa Taysn Lhastauten tutkmuskeskuksen eurooppalasen osaamsverkoston (European Reference Networks el ERN) lhastauten asantuntjakeskukseks. Jo vs vuotta stten ol selvää, että tällanen verkosto perustetaan. EU on todennut, että ptää olla kanavat, joden kautta saadaan harvnasten tauten potlaan ongelmat osotettua okeaan pakkaan. Kansanvälstä tomntaa on ollut tok ennenkn. Udd on esmerkks ollut mukana kansanvälstä tutkmusta ja tedekokouksa järjestäneen ENMC:n johdossa. Kansanvälnen tomnta on avan keskestä lhastauten tutkmsessa ja selvttämsessä, Udd panottaa. Verkosto vahvstaa tutkmusta Tässä vaheessa lhastauten eurooppalanen ERN-verkosto on velä rakentamsvaheessa. Kun jossan Euroopan kolkassa on potlasongelma, joka e pakallsessa tutkmuksessa selvä, nn jatkossa se vodaan ohjata verkostolle ja arvoda sellä. Udd ottaa esmerkks kuvtteellsen tlanteen, jossa yhtä lhastauta on löytynyt Espanjasta, Tshekestä ja Krekasta. Kun nästä jokanen on ollut yhden saraalan prssä hodettavana ja tutkttavana, nn stä e muodostu yhtestä ymmärrystä taudsta. Taut on vaan kaklle kummallnen. Kun saamme ERN-verkoston kautta koottua useampen tedot yhtenäseen arvoon, nn sen kanssa vomme jo päästä eteenpän. Tampereen lhastauten tutkmusykskköön tulee vuosttan tostasataa näytettä ympär maalmaa ja ulkomaalasa potlata käy vastaanotolla kymmenkunta. Mnulla käv potlas Saud-Arabasta ja hän het kättelyssä kysy, kunka monta vamoa mnulla on. Hänenkn tautnsa samme selvtettyä ja hänen tapauksensa ol ensmmänen arabpopulaatossa selvtetty DM2-tyypn lhastaut, Udd kertoo hymyllen. 16 TERVE IRKANMAA 2 2017 TERVE IRKANMAA 2 2017 17
Vapaus valta otlaan Uudet potlasvaatteet ovat joka koossa samanvärsä. Vanhossa vaattessa vär kerto vaatteen koon. vaatteet )) Taysn potlasvaatteet vahtuvat ens keväänä. Uuteen mallstoon kuuluu perät yhdeksän erlasta vaatekappaletta. TEKSTI Jaakko Jokela KUVAT Matt Hautalaht Ätysmekon tekee nätks henot lekkaukset. Vaate e rypsty, ekä sähkösty. Kokonaan uusa vaatteta ovat t-pata, ätysmekko ja ortopedset vaatteet. Mkrokutu on kevyt ja hengttävä materaal, joka tuntuu mellyttävältä holla. erusvärnä meleerattu harmaa, johon on yhdstetty vhreää, luumua ja turkoosa. Mallena Eemel Kangasharju ja Tanja Laakso vaatehuollon tmstä. Ätysmekossa on napt, joden avulla mekon saa hätätlanteessa nopeast auk. Kokonaan uusa potlasvaatteta ovat t-pata, ätysmekko sekä ortopedset vaatteet, jossa on erlasa napella avattava osa. Ätysmekko on nätmp, kun snä on lekkauksa. Svussa on myös napt, jotka saa nopeast auk hätätlanteessa. Mekossa on myös otettu huomoon, että lapsen saa rnnalle paljasta hoa vasten, kertoo vaatehuoltopalvelun palveluesmes Sanna Hattula. Uuden mallston perusvärnä on meleerattu harmaa, johon on yhdstetty vhreää, luumua ja turkoosa. ostuvat vaatteet ovat olleet käytössä 70-luvulta lähten ja nssä vär kertoo vaatteen koon. 18 TERVE IRKANMAA 2 2017 TERVE IRKANMAA 2 2017 19
Vapaus valta Kolumn Esmerkks S-koko on pnkk, joka vo olla vähän outo vär penkokoselle mehelle. Uudessa mallstossa värt ovat neutraalmmat ja kokoa e näe värn perusteella. ehmeä mkrokutu Yks merkttävä uudstus potlasvaattessa on materaal, joka on kevyttä ja pehmeää mkrokutua. Se tuntuu tos mellyttävältä holla, ekä se sähkösty ta rypsty. Vaatteden tomtustapa tulee myös muuttumaan. Nyt kakk tulee vkattuna, kun taas jatkossa vaatteet tulevat pussehn pakattuna. Hotaja antaa potlaalle vaatteen ja materaal okenee hetken päästä hon lämmöstä, Hattula kertoo. Vuoden 2020 alusta myös Taysn henklökunta saa uudet työvaatteet. Nn potladen kun henklökunnan vaatteet tulevat Sakupe Oy:n kautta. otlasvaatteet on suunntellut muotsuunnttelja helsnkläsestä Medanta Oy:sta. Taysn palveluneuvonta vastaa valnnanvapautta koskevn kysymyksn arksn klo 9 11 ja 12 14 numerossa 03 311 67 000 alveluesmes Sanna Hattulan mukaan uuslla tyylkkällä potlasvaattella kelpaa käydä vakka kahvossa. äjäthämälänen potlas vo valta jatkossakn Taysn OTILAS VOI ITSE valta saraalansa mstä pän Suomea tahansa. Nykynen valnnanvapaus koskee julksta terveydenhuoltoa ja kakka suomalasa. Julksen saraalan vo valta ana snäkn tapauksessa, että kotkunta ostas perusterveydenhuollon palvelut ykstyseltä yrtykseltä. Saraalan valnta tehdään kunkn dagnoosn kohdalla erkseen. äjät-hämeen hyvnvontkuntayhtymä srtyy vuoden alusta Helsngn ja Uudenmaan saraanhotoprn ertysvastuualueelle. Stä huolmatta päjäthämäläset vovat edelleen jatkaa nykysä hotosuhtetaan Taysssa ja valta hotopakakseen Taysn. Saraalan valnta tulee lmottaa lääkärlle hänen lähettäessään potlasta erkossaraanhotoon. Valnnanvapaus on ennen muuta potlaan okeus. Stä e vo hodon tarpeen toteamsen jälkeen potlaalta keltää, jos potlaan valtsemassa saraalassa on tarjolla potlaan tarvtsema hoto. Valnnanvapaus koskee kutenkn van kreetöntä hotoa. rkanmaan saraanhotoprn tytäryhtöt Tekonvelsaraala Coxa ja Tays Sydänsaraala ovat julksest omstettuja yhtötä, joten ne ovat valnnanvapauden prssä. otladen lähete osotetaan Taysn. Kun teknkka hotaa, lääkär vo välttää MAAILMASSA myös lääketeteen ja terveydenhuollon maalmassa kehtellään nyt valtavast erlasa teknologsa ratkasuja, joden tarkotuksena on helpottaa hmsten elämää, tuoda terveyttä ja parantaa hyvnvonta. Lääketeteen saralla uudenlasesta dg- ja älyteknologasta tovotaan apuja nn dagnoosen tekemseen kun hodon tehon seurantaankn. otlaan ja terveydenhuollon välnen asontkn hotuu yhä useammn älyteknologan vältyksellä. KEHITYS HERÄTTÄÄ monenlasa mettetä. Yhtäällä hurrataan, kun asont helpottuu ja jonot odotushuonessa lyhenevät. Tosaalla murehdtaan stä, jääkö tässä nyt stten vavojensa kanssa han yksn verkon varaan. Kumpkaan ajatus e ole aheeton. On totta, että fksust käytettynä teknologa helpottaa terveydenhuollon tomntaa. Esmerkks laboratoronäyttetä vodaan ottaa kotona, ne vodaan lähettää analysotavaks älyteknologan vältyksellä ja vastaukset ja tomenpdesuostukset vo sanella chattrobott. otlaan e tarvtse vavautua vastaanotolle, ja lääkärn aka e kulu lähetteden ja tulosten laatmseen ja srtelyyn. Ehkä jopa hototulokset paranevat, kun kokeden oton kynnys madaltuu, dagnostkka tarkentuu ja hodon seuranta helpottuu. uhumattakaan kaksta nstä vähän nolosta vavosta, josta todellakn puhuu meluummn koneen kun hmsen kanssa. MUTTA SITTEN on se tonen puol. Me hmset akusetkn olemme stä hassuja, että kun olemme kpetä, melle e rtä teto stä, mkä metä vavaa ja mten se hodetaan. Kun terveys pettää ja murhe valtaa melen, tovomme, että joku kuuntels murheemme, taputtas olalle ja sanos, että älä huol, kyllä me tästä selvtään. Välttäs. Nnpä teknologan kehttyessä tullaan arvokysymysten äärelle. On kysyttävä, mtä teknologalla tavotellaan. Jos tavotteeks otetaan ptää potlaat possa terveydenhuollon jalosta, ollaan väärllä jäljllä. Inhmllsempää ols ajatella, että teknologa hotaa ne hommat, john e tarvta hmstä ja nän hmsammattlaslle vapautuu enemmän akaa potlaan kunnollseen kohtaamseen. Shen, ette enää kysytä van mkä snua vavaa, vaan kunka snä jaksat. Vätän, että jo jälkmmäsellä kysymyksellä on tervehdyttävä vakutus. TOIVOMME, ETTÄ JOKU KUUNTELISI, TAUTTAISI OLALLE JA SANOISI, ETTÄ ÄLÄ HUOLI, KYLLÄ ME TÄSTÄ SELVITÄÄN. VÄLITTÄISI. Lsätetoja ja yhteydenottolomake löytyy osotteesta valnnanvapaus.f. Hanna Hyvärnen on tamperelanen tomttaja ja epäljä. 20 TERVE IRKANMAA 2 2017 TERVE IRKANMAA 2 2017 21
Lyhyest Taysn apteekk henklöasakkalle ENSI VUONNA Tampereen ylopstollseen saraalaan avataan apteekk, joka tarjoaa palvelutaan suoraan kuluttajlle. Taysn apteekk on ensmmänen suomalasessa saraalassa tomva ykstynen apteekk. Fmea myöns tomluvan Taysn alueelle perustettuun uuteen apteekkalueeseen tällä hetkellä unkalatumella apteekka ptävälle apteekkar Maranne Ahoselle. otlaamme ovat tovoneet ptkään saraalaan apteekka, joka helpottas hedän omen lääkehankntojensa tekemstä. Olemme losa, että tomlupa on vmen myönnetty ja apteekk saadaan avattua välakasssa tlossa jo kesään 2018 mennessä, kertoo rkanmaan saraanhotoprn kehtysjohtaja Isto Nordback. otladen toveta on kuunneltu rakentella olevan uuden pääaulan kohdalla tarkkaan. Apteekn lsäks uusna palveluna tulevaan pääaulaan sjottuvat myös Subway-ravntola ja R-kosk. Myös Taysn nykysstä palvelusta kahvla, kukka- ja lahjatavaralke sekä kampaamo srtyvät uuteen pääaulaan vuonna 2020. Lsäks potlasjärjestölle tulee pääaulaan tla, joka helpottaa muun muassa vertastuen saamsta. Kun uus pääaula alkuvuodesta 2020 valmstuu, saraalan päässäänkäynt palaa Kuntokadun suuntaan. Vuotta myöhemmn alueelle pääsee myös ratotetä ptkn. Joko kuljt Arvo Ylpön katua? TAYS KESKUSSAIRAALAN alueen ympär vo nyt kertää uutta Arvo Ylpön katua ptkn. Te ve Kuntokadulta Lääkärnkadulle saraala-alueen ja Kaupn ulkolualueen välssä. Bokadun alkupäässä sjanneden kntestöjen käyntosotteet ovat myös muuttuneet tejärjestelyjen yhteydessä uuden kadun mukasks. Arvo Ylpön katu Kuntokatu Ajolkenne Ensapu Acutaan ja Bokadulle Enste Enste 4 FM 4 Bo katu 6 FM 1 8 FM 2 ENSIAU Acuta K Etuphan rakennustyömaa 10 FM 3 C A 14 12 FM 5 Cx Coxa E B Arvo Ylpön katu Tays Slmäkeskus otlashotell B1 FM 6-7 G H Q M O R Radus Yläte Z 1 Z 2 Z 3 ÄÄSISÄÄNKÄYNTI Teskonte Tampereen keskusta TAXI hate okkte Sädete Y hate Saattolkenne sallttu lastenpsykatran polklnkalle Yläte Rvparkk KARTTAMERKINNÄT TAXI Arvo Ylpön katu Tampereen ylopsto Arvo-rakennus Verte Invapysäkönt Asakaspysäkönt TKL busspysäkk Busspysäkk Takstolppa A B1 Verte rkanmaan Hotokot Lääkärnkatu äässäänajoväylä Rakennustyömaa Rakennuksen tunnus Nastentauten- ja synnytyspävystys, Lastentauten pävystys Infopste Tays Keskussaraalan aluekartta. Katso tarkemmat tedot lkennejärjestelystä ja pysäkönnestä osotteessa tays.f. www.tays.f/tayskartta otladen vanhat näytteet bopankkn Bopankknäyttetä käytetään lääketeteellstä ja terveyttä edstävään tutkmukseen ja tuotekehtykseen. Lsätetoja: tays.f/bopankk IRKANMAAN SAIRAANHOITOIIRI srtää vanhoja patologan ja genetkan dagnostsa näytekokoelma ja nhn lttyvä tetoja Tampereen Bopankkn. Srto koskee non 400 000 henklön nn sanottuja vanhoja näyttetä, jotka on otettu hodon ta tutkmuksen yhteydessä ennen bopankklan vomaantuloa 1.9.2013. Näytteet on otettu pääosn rkanmaan saraanhotoprn jäsenkunten julksen terveydenhuollon organsaatoden tomnnassa. Valtaosa näyttestä on otettu Tampereen ylopstollsen saraalan el Taysn sekä konlnnan, tkänemen, Mäntän, Vammalan ja Valkeakosken saraaloden sekä Tampereen kaupungn er yksköden, kuten Hatanpään ja Rauhanemen saraaloden potlalta. Osa näyttestä on otettu rkanmaan saraanhotoprn jäsenkunten terveyskeskuksssa. Näyteanesto ssältää myös jonkn verran mussa julksen terveydenhuollon ykskössä otettuja näyttetä. Näytteden ja tetojen srrosta on tedotettu syyskuun 2017 akana julksella tedotteella er tedotusvälnessä. Tedote on myös bopankn verkkosvulla. YHTEYSTIEDOT IRKANMAAN SAIRAANHOITOIIRI Saraanhotoprn yhtymähallnto Teskonte 35, L 2000, 33521 Tampere Vahde: 03 311 611 TAMEREEN YLIOISTOLLINEN SAIRAALA Tays Keskussaraala Teskonte 35, L 2000, 33521 Tampere Vahde: 03 311 611 Tays Hatanpää Hatanpäänkatu 24, 33900 Tampere 1.1.2018 alkaen Tays tkänem 33380 tkänem, Noka Vahde: 03 311 612 Tays Lahden sädehodon ykskkö Keskussaraalankatu 7, 15850 Laht Vahde: 03 81 911 Tays Valkeakosk Salonkatu 24, 37600 Valkeakosk Vahde: 03 311 614 Tays Sastamala Itsenäsyydente 2, L 64, 38201 Sastamala Vahde: 03 311 615 31.12.2017 ast KUVANTAMISKESKUS- JA ATEEKKILIIKELAITOS Bokatu 8, Fnn-Med 2, Tampere Vahde: 03 311 611 Saraala-apteekk: Teskonte 35, L 2000, 33521 Tampere Vahde: 03 311 611 TAYS SYDÄNKESKUS OY Tays Sydänsaraala Teskonte 35, L 2000, 33521 Tampere Vahde: 03 311 716 FIMLAB LABORATORIOT OY Bokatu 4, Fnn-Med 4, 33520 Tampere Vahde: 03 311 717 TEKONIVELSAIRAALA COXA OY Bokatu 6 b, L 652, 33101 Tampere Vahde: 03 311 715 22 TERVE IRKANMAA 2 2017 TERVE IRKANMAA 2 2017 23
VIIDEN TÄHDEN SAIRAALA TOIMIISTEET: Tays Keskussaraala Teskonte 35, Tampere Tays Hatanpää Hatanpäänkatu 24, Tampere Tays tkänem Noka Tays Sastamala Itsenäsyydente 2, Sastamala Tays Valkeakosk Salonkatu 24, Valkeakosk 1.1.2018 alkaen Sastamala arkano Ikaalnen Khnö Hämeenkyrö Ylöjärv Vrrat Noka rkkala Lempäälä Veslaht Urjala Akaa Ruoves TAMERE Kangasala Valkeakosk Orves Mänttä- Vlppula Juupajok älkäne Jämsä Kuhmonen Hatanpään saraala vuoden alusta osaks Taysa Tays Hatanpään numerot vahtuvat Hatanpään ja Taysn yhdstyessä Hatanpään saraalan puhelnnumerot vahtuvat 10.1.2018 kello 6 alkaen. Hatanpään numerot muuttuvat 03 3115-alkusks numeroks. TAYS JA HATANÄÄN saraala yhdstyvät tammkuun alusta. Jatkossa Hatanpään saraalan nm on Tays Hatanpää. otlalle ja asakkalle muutos näkyy sten, että potlas saa lähetteen jatkossa Taysn ja hotopakka määräytyy tompsteden työnjaon mukaan. Tamperelasten hoto pyrtään järjestämään Tampereella, elle potlaan kanssa muuton sovta. Joskus asont tosessa tompsteessä vo olla nopeampaa ja joustavampaa, kertoo projektyllääkär Hannu ävä. Yhdstymsen jälkeen Taysssa on vs tompstettä: Tampereella Tays Keskussaraala ja Tays Hatanpää, Tays Valkeakosk, Tays Sastamala ja Nokalla Tays tkänem. Hatanpäällä sälyvät vuodenvahteen jälkeen pääsääntösest samat erkossaraanhodon palvelut, jota sellä on ollut saatavlla tähänkn ast. Tays Sastamalassa loppuvat vuodenvahteessa nukutusta vaatvat lekkaukset. Lekkaustomnta jatkuu Tays Keskussaraalassa, Tays Hatanpäällä ja Tays Valkeakoskella. Vuodenvahteen jälkeen Taysn tompstessä otetaan käyttöön sama potlastetojärjestelmä, mkä parantaa potlasturvallsuutta ja tedonkulkua er tompsteden välllä. Vuodenvahteesta alkaen Taysssa pyrtään myös jonottomuuteen, mkä tarkottaa, että potlaalle pyrtään varaamaan het aka tarvttavaan palveluun. rkanmaan saraanhotoprlle srtyy Hatanpään saraalan saraala- ja kuntoutuspalvelut lukuun ottamatta Orveden terveyskeskuksen vuodeosastoa, Hatanpään pustosaraalan psykogeratran palveluja ja Rauhanemen kuntoutuspalveluja. Julknen tedote