Lasten sairaala on erilainen. Ulla ja Joonas Myllylä: SYVÄAIVOSTIMULAATIO vie epilepsialta terän. LUOVAA TERAPIAA muistisairaille

Transkriptio

1 Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle 2/2016 TERVE IRKANMAA Ulla ja Joonas Myllylä: Lasten saraala on erlanen SYVÄAIVOSTIMULAATIO ve eplepsalta terän LUOVAA TERAIAA mustsaralle KELIAKIAA va jotan muuta?

2 2/2016 TERVE IRKANMAA Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle ääkrjotus Yks saraala, mutta er puollla rkanmaata rkanmaalla on käynnstynyt sosaal- ja terveyspalvelujen uudstamnen osana valtakunnallsta maakuntauudstusta. Tavotteena on tehdä knnostava uudstus, josta alueemme asukkaat hyötyvät parempna palveluna. Terve rkanmaa Terve rkanmaa kertoo sosaalja terveydenhuollon palvelusta elämän er käännekohdssa. Lehteä julkasee rkanmaan saraanhotopr. Saraanhotopr tuottaa non mljoonalle suomalaselle vaatvan erkossaraanhodon ja kehtysvammahuollon palveluja ja luo edellytyksä terveysteteellselle tutkmukselle ja koulutukselle. Tomnta perustuu eettsn peraattesn, jota ovat hyvä hoto, hmsen kunnottamnen, osaamsen arvostamnen ja vastuullsuus. Työ on kteytetty tunnukseen Elämän tähden. Leht lmestyy kahdest vuodessa ja jaetaan jokaseen talouteen rkanmaalla ja sen lähaluella. Julkasja: rkanmaan saraanhotopr L 2000, Tampere p äätomttaja: Vestntäjohtaja Elna Knnunen p elna.knnunen@pshp.f Tomtus/ulkoasu: Vestntätomsto I-prnt plus Kanskuva: Matt Hautalaht ano: Lönnberg anot Oy anos: kpl Ilmestymspävä: ISSN-L ISSN Verkkojulkasun ISSN Syväavostmulaato to helpotusta rkka Mäksen eplepsaan. Inhmllnen tekjä Melenterveyshotaja Tna Kauhanem kuntouttaa mustsarata luovan terapan avulla Tutkmus Taysn neurokrurg Ka Lehtmäk jakaa neuroalojen osaamsta maalmalle. Tays ja mnä Laboratorohotaja Maart Teuronen on taktkko nyrkkelykehän ladalla. Tays uudstamsohjelma 2020 Nuoret suunnttelevat tselleen oman tlan syöpäosastolle. Asantuntja Tupakotsjan täytyy tumpata ennen lekkausta. Kolumn Kenen terveystetoa snä uskot, kysyy Hanna Hyvärnen. Tunnetko vavan? Kaks suomalasta sadasta sarastaa kelakaa. kku-uutsa Ensmmänen verkkopolklnkka alott Taysssa. 10 Haluamme olla myös kansanvälsest tunnettu alueena ja saraalana. Valtakunnallsesthan olemme jo erttän knnostava ennestäänkn onhan maakuntamme vuos tosensa jälkeen halutumpa asunseutuja, ja ylopstollnen saraalamme knnostaa hotopakkana yl saraanhotoprrajojen. Taysn hotopakakseen valnneden potladen joukko on kasvanut jatkuvast. Yhä useamp suomalanen haluaa tulla hotoon uudstuvaan Taysn ja sen saraalohn. Sarastumseen ja saraalahotoon lttyy vomakkata tunteta. Huol omasta ta lähesen paranemsen mahdollsuukssta seuraa sarastumsta. Ylopstollnen saraala tekee työtään näden tunteden keskellä lman organsaatomuutoksakn. Mellä koetaan nn onnea kun huolta. Tehtävänämme on tuoda tovoa ja helpotusta. Olemme potlaan ja lähesten rnnalla nssäkn tlantessa, kun saraus on parantavan hodon saavuttamattomssa. Tedämme, mllon elämässä on okea kre se on yleensä enshodossa ja pävystyksessä. Vuorokauden jokasena hetkenä tomva pävystys ja sen ertysosaamnen erottavat medät monsta musta terveyspalvelujen tuottajsta. Hallnnollsssa uudstuksssa on hyvä mustaa, että potladen ja lähesten auttamnen on medän perustehtävämme. Jotta potlaan ja asakkaan palvelukokemus ols entstä paremp, on syytä tarkastella saraaloden ja muun sosaalja terveydenhuollon yhtestyötä rkanmaalla perusteellsest. Yhdstämällä vomamme ja sopmalla työnjaosta koko rkanmaan tasolla vomme entsestään nopeuttaa hotoon pääsyä ja välttää päällekkäsä, saman asan vuoks tapahtuva käyntejä terveydenhuollossa. Tavotteenamme on toma yhtenä saraalana rkanmaan er pakkakunnlla. Kar-Matt Hltunen Johtajayllääkär rkanmaan saraanhotopr, Tays YHTEISTYÖLLÄ VOIMME NOEUTTAA HOITOON ÄÄSYÄ. 2 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

3 otlastarna Avojen stmulonthoto taltutt eplepsan )) Eplepsa kääns rkka Mäksen elämän suunnan kymmenenvuotaana. Syväavostmulaatohodon ansosta tavotteena on vhdon nolla kohtausta. TEKSTI Anne Kohtala KUVAT Matt Hautalaht rkka Mäknen (28) sa ensmmäsen eplepsakohtauksensa kymmenenvuotaana. Isä Lasse Mäknen kuul, kun shen ast täysn terve poka koraht, sa kourstuskohtauksen ja menett tajuntansa. Vanhemmat vevät pojan vvana terveyskeskukseen, josta matka jatku ambulansslla suoraan Taysn. Saraalassa rkka joutu hengtyskoneeseen yl kuukaudeks. Isä mustaa, että ana, kun puhat yrtettn rrottaa, kohtaus tul taas. Tämän kokemuksen jälkeen rkan pt opetella uudestaan kävelemään, puhumaan ja syömään. Mustan, kun lääkär sano mnulle ja vamollen, että lukekaa hänelle Aku Ankkaa. Kohtauksa tul vähemmän, kun olmme pakalla ja äänessä, Lasse kertaa. Sähkömpulsst tovat avun Saraus rajottaa edelleen rkan elämää. Yksn e sas mennä mnnekään, sllä kohtaus vo yllättää koska van. Omassa asunnossa palvelutalossa Tampereella kohtauksa e juur tule, mutta hälnää ja jännttävä tlanteta ptää välttää. Vmeks kohtaus tul, kun rkka ol pävätomnnassa ja joutu ryhmätehtävässä jonottamaan kauan omaa vuoroaan. Myös suhkussa se tulee helpost, kun latan slmät knn ja alan laskea vettä päälle, hän sanoo. Tulevasuudessa on kutenkn valoa näköprssä. Stä rkka kttää syväavostmulaatohotoa, johon hän pääty yhdessä neurologan yllääkär Jukka eltolan kanssa. rkka käv vuonna 2011 Taysssa lekkauksessa, jossa hänen avohnsa asetettn elektrodt, jotka kuljettavat avohn sähkömpulsseja. Impulsst okea-akasest ja okeaan kohtaan osotettuna ehkäsevät kohtauksa. Ennen lekkausta vomakkata kohtauksa tul 2 3 vkossa, nykyään korkentaan kaks kuukaudessa. Lsäks kohtaukset ovat leventyneet, ja lääkärn mu- 4 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

4 otlastarna rkan hotopolku Kolahdus ana melessä Lasse Mäknen stuutuu kettön jakkaralle pokansa asunnolla ja huomaa, että pöydän jalka on vääntynyt. Ilmesest tässä on taas menty kolsten lattalle, hän sanoo ja korjaa pöydän. Loukkaantumsrsk on kunen huolenahe epleptkon vanhemmlle, vakka laps on jo akunen ja asuu omllaan. rkalle suur haave ol oma asunto, joka vs vuotta stten toteutu, kun hän sa pakan palvelutalosta. Muuton jälkeen Lassen ja hänen vamonsa Mrja Mäksen ol totuteltava shen, että he evät vo olla auttamassa pokaansa jokasen kohtauksen yl. Tuntu oudolta, kun hän e ollutkaan enää snä. Olmme tottuneet näkemään slmstä ja selästäkn, koska kohtaus on tulossa. Jokanen kolahdus talossa sa medät reagomaan. Rajotettua elämää Nokalla asuvat vanhemmat käyvät nyt rkan luona palvelutalossa kaks kertaa vkossa. Isä lopett työt ja srs yrtyksensä rkan vanhmman veljen haltuun pan eplepsan puhkeamsen jälkeen. Nykyään Lasse tom myös arknsonn tauta sarastavan vamonsa omashotajana. Vamo sarastu kolme vuotta rkan sarastumsen jälkeen. Se ol onneks htaast kehttyvää tyyppä, mutta e sen kaken keskellä ols jäänyt enää akaa yrtystä pyörttää, neljän lapsen sä sanoo. 19 vuoden ajan Lasse on huolehtnut rkan hodosta ja kohtaukssta sekä tastellut pojan okeukssta saada tukpalveluja ja käydä koulua. Nyt hän lotsee tlanteesta, johon on tultu syväavostmulaatohodon ansosta. Nollan kohtauksen tavote on jotakn sellasta, mstä en ole akasemmn uskaltanut edes haavella, hän sanoo rkka saa ensmmäsen eplepsakohtauksensa ja joutuu hengtyskoneeseen yl kuukaudeks rkka kokelee 19 erlasta eplepsalääkettä ja nden erlasa yhdstelmä. Kohtauksa vo tulla useta pävässä ta van sllon tällön Kokellaan vagushermostmulaatohotoa, jossa pyrtään estämään kohtauksa lähettämällä penä sähköenergampulsseja vagushermon kautta avohn. Stä e pdemmän päälle ole tovottua hyötyä äädytään syväavostmulaatohotoon, joka vaat son, vaatvan lekkauksen. Lekkauksessa avohn asetetaan elektrodt tettyhn pstesn, jossa tarvtaan sähköstä ärsytystä Ennen lekkausta rkka sa 2 3 vomakasta kohtausta vkossa, nyt enää korkentaan kaks kuukaudessa. Tavotteena on kohtauksettomuus ja opskelu ammattn. kaan nollan kohtauksen tavote alkaa olla mahdollnen. Kourstelu on jäänyt melken kokonaan pos, ja kohtaukset ovat lähnnä muutaman mnuutn mttasa possaolokohtauksa, sä-lasse kttää. Het lekkauksen jälkeen hoto e vakuttanut nän hyvn. rkka sa ensmmäsen kohtauksen, kun sä tul hakemaan häntä saraalasta kotn, ja se ol vomakkaamp kun akohn. Late sammutettn ja käynnstettn uudelleen uusn säädön. Uskomme lujast lääkärehn ja teknologaan, ja stä matka koht parempaa alko, Lasse sanoo. Kokelussa 19 er lääkettä Neljän vuoden ajan ennen lekkausta kohtauksa yrtettn vähentää vagushermostmulaattorlla, josta e lopulta ollut mer- Mrja ja Lasse Mäknen ovat kulkeneet pokansa rkan rnnalla sarauden kakk vuodet. kttävää hyötyä. rkka on kokellut myös 19 er lääkettä ja nden erlasa yhdstelmä. Välllä on syntynyt hankalakn svuvakutuksa, kuten näköhärötä, suolatasapanon hettelyä ja käytöshärötä. Joku yhdstelmä aheutt väkvaltasuutta nn, että rkka alko potka mnua ja sylkeä päälle, sä mustaa. rkan sosaalnen elämä on edelleen kovn rajotettua, mutta henklökohtanen avustaja käy hänen kanssaan ulkona kolme kertaa vkossa kelaamassa sekä pelaamassa sulkapalloa ja frsbeegolfa. Lsäks palvelutalossa on pävätomntaa neljä kertaa vkossa. Ammattopnnot ovat tähän mennessä karutuneet kohtauksn, mutta nyt alkaa opskelukn näyttää mahdollselta. Jos se van ols mahdollsta, ajasn ajokortn ja lähtsn opskelemaan tetoteknkka-alaa, hän haavelee. EILESIA Tavallsmpa kohtauksen oreta ovat tajunnanhäröt, kourstelu, asthäröt ja käyttäytymsen häröt. Kohtaus kestää yleensä 1 2 mnuutta. Mkäl se e mene oh vdessä mnuutssa, sota hätänumeroon. Eplepsa e ole yhtenänen saraus, vaan joukko oreyhtymä, joden alkamskä, hoto, ennuste ja vakutukset potlaan elämään vahtelevat suurest. Myös syy sarauden puhkeamseen on usemmten tuntematon. Eplepsaa hodetaan enssjasest lääkkellä. Muta hotomuotoja ovat lekkaushoto ja erlaset neurostmulaatohodot. Jokanen vo auttaa kohtauksen saanutta. Älä yrtä estää kourstelulkketä, mutta huolehd, ette henklö vahngota tseään. Kun kourstukset vähenevät, käännä henklö kylkasentoon, jotta hengtystet pysyvät avomna. Älä postu pakalta ennen kun henklö on topunut kunnolla ja vastaa kysymyksn. 6 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

5 Tutkmus Tays ja mnä Tays näyttää malla neuroalalla )) Jokanen mllmetr ratkasee syväavostmulaatohodossa, joka tuo helpotusta eplepsaan, arknsonn tautn sekä erlasn vapna- ja pakko-oresn. Tätä osaamsta neurokrurg Ka Lehtmäk kollegoneen ve Tayssta maalmalle. TEKSTI Anne Kohtala KUVA Matt Hautalaht SYVÄAIVOSTIMULAATIO Lekkauksessa potlaan avohn asennetaan elektrodt, jotka kuljettavat sähkömpulsseja tettyhn avojen osn. Impulsseja lähettävä pulssgeneraattor asennetaan hon alle solsluun alapuolelle. Elektrodn okea pakka ja rett elektrodn vemseks suunntellaan tetokonejärjestelmän avulla. Hodon vakutukset ovat usen välttömät, tosnaan oketa säätöjä on etsttävä jonkn akaa. Hoto e paranna sarautta, mutta helpottaa orelua. Taysssa hodetaan vakeaa eplepsaa avojen syven osen stmulaatolla (DBS, Deep Bran Stmulaton) enten maalmassa. Ensmmäset lekkaukset tehtn vuonna 2010, ja tulokset ovat olleet nn hyvä, että Tayssta on kehttynyt kansanvälnen DBS-koulutuskeskus. Vakuttaa sltä, että hodon tulos eplepsapotlalla on pysyvä. Sarautta hoto e posta, mutta kohtaukset vähenevät ja levenevät, sanoo neurokrurg Ka Lehtmäk. arknsonn tauta sarastavlle DBSlekkauksa on tehty Taysssa vuodesta Lsäks hodosta ovat hyötyneet erlassta vapna- ja pakko-oresta kärsvät neurologset ja psykatrset potlaat. DBS-hotoa suostellaan potlalle, jota lääktys e ole auttanut tovotulla tavalla. Kahvkuppneuroos, erlaset psyykkset pakkoajatukset, dystonaoreet, kuten tahdosta rppumaton lhasten nykmnen ja kertokaulasuus sekä uusmpana masennusoreet. Nästä kaksta on ernomasa tuloksa, Lehtmäk lstaa. Lekkaus vo mahdollstaa paluun normaaln elämään sellaselle, joka oredensa vuoks on erstäytynyt sosaalsest ta joutunut jättämään työnsä. Muun muassa psykatrsten potladen pakko-oreta DBS on vähentänyt jopa puolella. Uusnta uutta on hoto masennuspotlalle, josta on tähän mennessä tehty Taysssa kaks kokelua. Se e ole velä vrallsest hyväksytty hotomuoto, mutta Lehtmäen mukaan lupaava sellanen. Luonteeltaan etenevään arknsonn tautn hoto tuo akalsän. Tyypllsest arknson-potlaan olo palautuu tlaan, jossa hän ol 4 5 vuotta stten. Valtettavast stä eteenpän sama kello alkaa käydä uudelleen, Lehtmäk sanoo. Lekkauksa joka vkko Taysssa on tähän mennessä tehty yl sata DBS-lekkausta, ja nyt ntä tehdään jo joka vkko. Kyseessä on vaatva operaato, jossa jokanen mllmetr ratkasee. otlaan avohn asennetaan elektrodt, jotka lähettävät sähkömpulsseja hon alle solsluun alapuolelle asennetusta pulssgeneraattorsta. Teknkka on Lehtmäen mukaan vastaavanlanen kun sydämentahdstmessa. Lekkauksessa kalloon porataan pen rekä, jonka kautta elektrod ohjataan okeaan pakkaan turvallsta rettä. Avohn kajotaan kutenkn mahdollsmman vähän, hän avaa. Tämä osaamnen on kysyttyä maalmalla, ja nnpä Taysn neurologt järjestävät joka vuos useta koulutuksa aheeseen lttyen. Koulutuksn tulee neurologeja ympär maalmaa, ja lsäks Ka Lehtmäk kollegoneen kertää kansanvälsssä saraalossa jakamassa osaamstaan. Shen, mten juur Tays on päässyt alalla tähän asemaan, Lehtmäk näkee useta sytä. Työskentelemme tehokkaast erkosaloja yhdstävssä työryhmssä, teemme paljon tutkmusta, ja kuvantamsmahdollsuudet ovat mellä huppuluokkaa. alkat ovat mellä kohdallaan fyyskosta ja röntgenlääkärestä hotajn, jotka lekkaus salssa halltsevat työnsä, Lehtmäk arvostaa. Aemmn monkaan Tays Keskussaraalan polklnkoden asakkasta e tuntenut Maart Teurosta käydessään näytteenotossa. Tlanne muuttu elokuussa, kun hänen valmennettavansa Mra otkonen vott olympapronssa nasten kevytsarjan nyrkkelyssä. Nmkyltssän lukee van etunm, mutta mon tunnstaa mnut. Jotkut ovat harmtelleet, että näytteenotto on nn nopeaa, ette ehd juur jutella, Teuronen naurahtaa. Ksojen jälkeen mtalstlle ja valmentajalle vyöry pyyntöjä kekkerehn ja haastatteluhn. Suurmmasta osasta he keltäytyvät kohtelaast. Herrasmeslajn SM-vottaja Teuronen on taustaltaan tsekn nyrkkeljä. Kuntonyrkkelyn nnostamana hän hyppäs ensmmäsen kerran kehään vuonna 1995 ja vott hstoran ensmmä- Taktkko kehän reunalla )) Laboratorohotaja Maart Teurosesta tul medakasvo yhdessä kuumassa Ron yössä. TEKSTI Marjaana Lehtnen KUVA Laura Vesa sen nasten Suomen mestaruuden samana vuonna. Uralla kerty otteluta non 150. Klpahanskat jävät naulaan vuonna 2008, jonka jälkeen valmentajan pest urken vähän sattumalta. Tarkotus ol tuurata kolme kuukautta Tampereen Vomaluseuran valmentajaa, mutta tässä stä velä ollaan. Mran lsäks mnulla on kolme muuta valmennettavaa. Lähes kakk vapaa-aka kuluu nyrkkelysallla. Teknkkaa ja taktkkaa Nyrkkelyä krtsodaan väkvaltasuudesta ja jopa epäurheljamasuudesta. Teuronen on tosta meltä. Se on teknkka- ja taktkkalaj ja urhelua päästä varpasn. Fyskan, kestävyyden, nopeuden ja voman ptää olla kunnossa. Lsäks on oltava otteluslmää ja kykyä toteuttaa taktkkaa. Isossa ksossa tarvtaan myös paneensetokykyä. Teuronen kuvaa nyrkkelyä herrasmeslajks, jossa molemmat osapuolet kunnottavat sääntöjä. Vastustajaa e saa lyödä selkään, nskaan, takaravoon ekä vyötärölnjan alle. Tonen on koko ajan edessä, joten yllätyksä e tule, jos on tarkkaavanen. Se on kun shaknpeluuta kehässä. Jos tappelee ja menettää hermonsa, on hävnnyt peln. Evätkö mahdollset loukkaantumset hrvtä terveydenhuollon ammattlasta? Vakava loukkaantumsa tapahtuu äärmmäsen harvon. Usen näkyvn vamma on musta slmä, mutta se on pelkkä mustelma. Jalkapallon pukkaamnen päällä tataa olla kovemp sku kun mtä hanskasta tulee, Teuronen vastaa. Valmennuksessa Teuronen nautt taktkoden luomsesta. Mtä kovemp vastustaja, stä henompaa on etsä hänen hekkouksaan ja vahvuuksaan. 8 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

6 Uudstamsohjelma 2020 Uudstamsohjelma 2020 )) Kun laps joutuu saraalaan, vanhemmsta tulee ohjelmatomstoja, joden luovuudelta e kysytä rajoja. Tämä on tuttua Joonas ja Ulla Myllylälle, jotka osallstuvat Taysn hematologan osaston nuorten huoneen suunntteluun. TEKSTI Anne Kohtala KUVAT Matt Hautalaht Tamperelanen Joonas Myllylä (12) tetää, mllasta on olla saraalassa. Nuormes on sarastanut kaks syöpää ja vettänyt useta kuukausa myös erstyshuoneessa seuranaan ät ta sä, läksykrjat, lautapelt ja pelkonsol. Vuoden 2015 alussa hän pääs takasn normaalarkeen ja haluaa nyt auttaa hetä, jotka tulevasuudessa joutuvat kokemaan ptkä saraalajaksoja. Joonas osallstuu ätnsä Ulla Myllylän kanssa Tays Keskussaraalan etuphalle rakentuvan lasten ja nuorten keskuksen suunntteluun. Henoa, että perheltä kysytään deota. Tottaka lähdmme mukaan, kun kutsu käv, Ulla sanoo. ta. Hän sa omaan erstyshuoneeseensa nyrkkelysäkn ja se ol kova sana. Ols kva, jos sellä ols vakka korpallokor ta jääkekkomaal. Itse olsn jaksanut vakka futsta pelata, jos se ols letkujen kanssa ollut mahdollsta, hän sanoo. Kaks syöpää peräkkän Joonas sarastu ensmmäseen syöpäänsä, lasten akuuttn myelooseen leukemaan (AML), eskouluvuotensa päätteeks keväällä Hän vett puolen vuoden akana yl sata pävää saraalassa. Nuor mes ssust jääkekkojulstella valtakuntansa, jonne rajottu yhtäkkä koko elnpr. Huoneesta tul hänelle kotpesä, jossa veralvat lääkärt, hotajat ja saraalakoulun opettaja. Infektorskn vuoks kavereta e saanut tavata. Ensmmäsen luokan keväällä Joonas topu nn, että hän pääs kahdeks vmeseks kuukaudeks kouluun omalle luokalleen. Omassa koulussa hän käv myös kakkosluokan, kunnes kolmannen luokan syksyllä hän sarastu uudelleen. Tällä kertaa mukudossyöpn kuuluvaan T-solulymfoomaan. Stä seuras taas saraalaelämää. Ensn puolen vuoden hotojakso Taysssa, stten kaks kuukautta Lastenklnkalla Helsngssä kantasolusrrossa ja lopulta velä jatkohoto Taysssa. Kun edellsellä kerralla sä Jan Myllylä ol jäänyt töstä pos, nyt ol ädn vuoro. Helsngssä huoneet ovat yhtä ahtata kun Tampereella. Jos tlaa ja tekemstä ols hukan enemmän, ols helpomp kannustaa laps ylös sängystä. Nousemnen joka pävä on kutenkn tärkeää topumsen ja kunnon ylläpdon kannalta, Ulla korostaa. Erstyshuoneeseen Ulla ja Joonas tovosvat muun muassa pelalutlaa lautapelelle, sottma, mattoja, nojatuoln ja jääkaapn. Nämä tetyst vasta sen jälkeen, kun yks tärkemmstä puhdas hengtyslma ja kunnon lmanvahto ovat kunnossa. Jääkaapp helpottas elämää, kun ruoka mastuu huonost, Ulla mantsee. Vanhemmlle taas tärkeä henkrekä ovat penet tauot yhdessä muden samassa tlanteessa oleven kanssa. Nuoret luovat oman tlan syöpäosastolle Tovessa lkuntaa Arkktehttomston koolle kutsuma neljän nuoren ryhmä suunnttelee tulevan L-rakennuksen hematologan osastolle nuorten huonetta. Huoneesta tulee rauhottums- ja tomntatla syöpää sarastavlle nuorlle, ja sen rahotukseen osallstuu Suomen Kulttuurrahasto. Huoneessa vo kuunnella muskka, pelalla ta muuten van olella 1 3 nuorta kerrallaan. Lsäks ajatus on, että nuoret vosvat käydä huoneessa yhdessä tomnta- ta fysoterapeutn kanssa. Henklökunta on tovonut tlaan esmerkks pelä, jonka ääressä vo harjotella kehonhallntaa. Ideapankssa on kutenkn velä runsaast tlaa, ja sen saavat nuoret täyttää. Joonas tovoo etenkn jotan lkunnalls- Ulla Myllylä osaa saraalajaksojen jälkeen arvostaa normaala elämää ja harras tuksn kuljettamsta. 10 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

7 3 kysymystä rakentajalle Taysn uudstamsesta ja pokkeusjärjestelystä löytyy lsätetoa osotteessa uudstamsohjelma. Sellä pyörvät myös työmaakamerat, jotka näyttävät panoraamakuvaa rakentamsen vahesta atopakalta. Mkä tuksäätö? Jos pävät ovat ptkä lapselle, nn ne ovat melle vanhemmllekn, jotka olemme huoneen ohjelmatomstoja. On tärkeää, että vanhemp pysyy kasassa ja mustaa käydä välllä syömässä, juomassa ja pssalla, Ulla korostaa. Lasten saraala on erlanen erhetä on kutsuttu monella tapaa mukaan Tays Keskussaraalan etuphalle rakentuvan lasten ja nuorten keskuksen suunntteluun. Uudstamsohjelmassa projektpäällkkönä tomva osastonhotaja Krs Arvonen kertoo, että kyselyhn on osallstunut matkan varrella lukusa perhetä saraalan kakssa ykskössä ja myös saraalan ulkopuolella. Arvokkata deota on tullut sellasltakn perheltä, jolla e ole lankaan kokemusta saraalaelämästä, hän sanoo. Hotoketjujen mutka on pyrtty suorstamaan myös ulkopuolsten tarkkaljoden avulla. He ovat seuranneet pävystyspolklnkalle saapuneden pkkupotladen matkaa saraalakäynnn alusta loppuun ja nostaneet esn sekkoja sen sujuvottamseks. otlas e tule melle koskaan yksn, vaan mukana seuraa ana perhe. Se on mellä merkttävn ero akusten saraalaan verrattuna ja sekka, joka luo perustan kakelle tomnnalle ja tlasuunnttelulle, Arvonen korostaa. Mtä kuuluu rakennustyömaalle 1 Tays Keskussaraalan etuphalla? Taysn etupha on ollut työmaa-alueena nyt relun vuoden. Rakennustyöt ovat sujuneet suunntelmen mukaan, ja hankkeet ovat pääosn akataulussa ja budjetssa. Työmaavahvuus on tällä hetkellä yl 200 hmstä el hankkeen työllstävä vakutus näkyy. Etuphahankkeen neljä rakennusta ovat kakk heman er vaheessa: Sydänsaraalassa ovat veskattotyöt käynnssä, ja ssällä jatketaan välsenämuurauksa. D-svessä el uudessa pääaularakennuksessa tehdään runkotötä. Tulevassa pysäkönthallssa valetaan ensmmäsen kerroksen holva, ja lasten ja nuorten saraalan monttua velä kavetaan. M ks saraalan takaa on kaadettu metsää? 2 Tampereen kaupunk rakentaa Arvo Ylpön katua, joka tulee kertämään koko Taysn kampuksen. Se valmstuu ens kesänä ja helpottaa alueella asonta. Tays Keskussaraalan etuphan rakennukset valmstuvat vahettan vuosna N-rakennus: Tays Sydänsaraala. D-rakennus: pääaula sekä polklnkota ja osastoja muun muassa tuk- ja lkuntaelnsaralle sekä synnyttäjlle. L-rakennus: lasten ja nuorten keskus. N D 3 Mllasn pokkeusjärjestelyhn saraalaan tullessa täytyy nyt varautua? Tlanne muuttuu koko ajan rakentamsen edstyessä, ja ajankohtasn pokkeusjärjestelyhn vo tutustua saraalan verkkosvulla. Muutokset koskevat lähnnä autopakkojen sjanta ja kevyen lkenteen rettejä. Oman lsänsä pokkeusjärjestelyhn tuovat kaupungn rakennushankkeet, kuten Arvo Ylpön kadun rakentamnen. Talvella kaupunk alottaa ptkäakasen työmaan myös Verten varressa saraalan ja Teskonten välssä. Ensn rakentuu hulevespumppaamo, myöhemmn mahdollsest ratote. Kysymyksn vastas kntestöjohtaja etr Laurkka, joka vastaa saraanhotoprn kntestöjen rakennuttamsesta ja tlapalvelusta. L Kuva: UKI Arkktehdt Oy Arkktehttomsto Täht-Set Oy rkanmaan saraanhotopr perust Tayslle keväällä 2016 tuksäätön. Mhn tarkotukseen se perustettn, hallntojohtaja Vuokko Ylnen? Säätön tehtävänä on edstää ja tukea rahallsest ylopstollsen saraalan tomntaa ja tutkmusta. Se myös kokoaa saraalalle tuleven lahjotusten kästtelyn yhteen pakkaan. Säätö vo hakea rahankeräysluvan ja järjestää tempauksa yhtestyössä vakkapa yhdstysten kanssa. Saraanhotopr e vo toma nän, koska kuntayhtymät evät vo saada lupaa rahankeruuseen. Kunka paljon lahjotusvaroja on tällä hetkellä? Saraanhotopr luovutt tuksäätölle syyskuussa runsaat 3,5 mljoonaa euroa lahjotusvaroja. Saraalan yksköt jatkavat varojen käyttöä entseen tapaan ja vovat hakea rahotusta uusn tarpesnsa vuosttan. Mhn lahjotusvaroja käytetään? Monenlasn hankntohn ja tutkmushankkesn. Esmerkks uuden E-rakennuksen tadehankntohn käytettn lahjotusvaroja. Saraalan ydntomntaa el palveluja ta senen rakentamsta säätö e kustanna, mutta esmerkks teknologaa vodaan hankka ja hotohuoneta varustella. Mstä saraanhotopr on saanut lahjotuksa? Suurmmat lahjotukset ovat olleet testamenttlahjotuksa, ja elokuussa tuksäätö sa Osuuspanklta euron lahjotuksen lasten ja nuorten keskukselle. enempä lahjotuksa antavat muun muassa työporukat, syntymäpäväsankart, yhdstykset ja muut syystä ta tosesta aktvotuneet hmset. Mten lahjotuksen vo tehdä? Ottamalla yhteyttä tuksäätöön sähköposttse ta puhelmtse. Suosteltavaa on, että lahjottaja määrää tse lahjotuksensa kohteen tetyn lääketeteen alan hotoon ta tutkmukseen. Tarvttaessa annamme tetoa er kohtesta. Alarajaa lahjotukselle e ole. Mssä tällä hetkellä ovat suurmmat tarpeet? Lasten ja nuorten hotoon lahjotuksa tulee enten, mkä tok on hyvä asa. Monenlasa tarpeta on kutenkn myös akusten hodossa ja tutkmuksessa er alolla. Lsätedot: nfo@taystuk.f asames Vuokko Ylnen hallntoshteer aula Eeva TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

8 Asantuntja Inhmllnen tekjä TUAKKARIIUVUUS ON SAIRAUS, JOSTA EI SAA TUOMITA KETÄÄN JA JOTA ITÄÄ HOITAA. ULLA KARHUNEN-ENCKELL lastkkakrurgan erkoslääkär Tupakont vo estää lekkaukseen pääsyn )) Mtä aemmn tupakotsja tumppaa, stä vähemmän hänelle tulee lekkaukseen ta topumseen lttyvä ongelma. lastkkakrurgan erkoslääkär Ulla Karhunen- Enckell kertoo tupakonnn rskestä lekkauspotlaalle. TEKSTI Marjaana Lehtnen KUVA Laura Vesa Mks tupakont ptää lopettaa ennen lekkausta? Tupakont lsää huomattavast lekkauksen jälkesä ongelma. Lekkaushaava vo aueta, ta se paranee htaammn. Shen vo tulla nfekto ta kudoskuolo. Myös keuhkokomplkaatoden rsk on yl vs kertaa suuremp kun tupakomattomlla. Ylesn ongelmsta on keuhkokuume, jonka rsk nousee jopa 80 prosentta. Tupakotsja vo saada lekkauksen akana helpommn myös sydänpysähdyksen, sydännfarktn ta avohalvauksen. Savuttomuus edesauttaa nopeampaa topumsta ja vo lyhentää saraalassaolon kestoa. Tupakonnn jatkamnen vo olla peruste kreettömän lekkauksen perumselle ta srtämselle. täskö myös nuuskan käyttö lopettaa? Nän suostellaan, sllä myös nuuskan käyttö hekentää paranemstuloksa. Nuuska ssältää nkotna enemmän kun tupakka. Kunka akasn on tumpattava ennen lekkausta? Tupakont on lopetettava vmestään kaks kuukautta ennen kreetöntä lekkausta. Haavakomplkaatoden rsk vähenee jo kuukauden tupakomattomuuden jälkeen, mutta keuhkojen topumnen ve kauemmn. Jos kyse on pävystyslekkauksesta ta esmerkks syöpälekkauksesta, jollon e voda odottaa kahta kuukautta, on suosteltavaa lopettaa nn pan kun mahdollsta. Nän lekkauksen rskt vähenevät. Mahdollset komplkaatot vovat vvästyttää muden syöpähotojen alottamsta ja huonontaa ennustetta. Joskus on ollut vallalla kästys, että on vaarallsta lopettaa tupakont juur ennen lekkausta, koska se lsää lmanertystä. Tämä e pdä pakkaansa. Mten potlata kannustetaan lopettamaan tupakont? Tupakonnn lopettamnen otetaan esn terveyskeskuksessa, kun tehdään lähetettä lekkausarvoon. otlas pääsee verotusohjaukseen, jonka avulla hän pystyy lopettamaan tupakonnn. Kun potlas lopettaa tupakonnn lekkauksen taka, hän onnstuu snä kaks kertaa todennäkösemmn kun muut nän päättäneet. Valkeakosken ja Sastamalan terveyskeskuksssa on käytössä Tupakomattomana lekkaukseen -mall, jossa tomenpteeseen lähetettävä potlata autetaan tehostetust luopumaan tupakasta. Jatkossa tarkotus on ottaa se käyttöön myös mussa alueen terveyskeskuksssa. Mllasesta verotus - ohjauksesta on kyse? Tupakkarppuvuus on saraus, josta e saa tuomta ketään ja jota ptää hotaa. Verotusohjauksessa kerrotaan tupakonnn vaarosta ja lopettamsen hyödystä. Tupakotsja saa koulutetulta verotushotajlta tukea ja käytännön ohjeta, mten vo toma er tlantessa lman tupakkaa. Osa tarvtsee myös lääkkeellstä verotusta. Nkotnkorvaushoto on erttän tehokasta, kun stä käyttää oken. Mustpotlaan )) Melenterveyshotaja Tna Kauhanem kuntouttaa mustsarata luovan terapan avulla Tays tkänemen saraalan neuro- ja vanhuspsykatran osasto kolmosella. TEKSTI Marjaana Lehtnen KUVAT Laura Vesa 14 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

9 Inhmllnen tekjä MUISTELU AUTTAA KÄYTÖSOIREISIIN. Maananta Ens tökseen Tna Kauhanem jakaa potlalle aamasta ja auttaa hetä aamutomssa. 14-pakkasella osastolla hodetaan kääntyvä, jolla on mustsarauksn lttyvä vaketa käytöshärötä, kuten sekavuutta, aggressvsuutta, levottomuutta ja psykoottsuutta. Hotojaksot kestävät keskmäärn kuus vkkoa. Osastolla on jo kymmenen vuoden ajan kehtetty potlaan ykslöllstä hotoa, kohtaamsta ja kuntoutusta. Hodossa panottuvat lämpö, lähesyys ja luottamus. Monest aggressvnen käytösore tulee turvattomuuden tunteesta, kun potlas e musta ekä hahmota asota kuten ennen. Luovan terapan ryhmssä yhtenä tavotteena on vähentää tätä tunnetta ja levttää käytösoreta, Kauhanem kertoo. Ennen kello kymmentä Kauhanem ravaa muskkryhmälle tlaa ruokasaln. Teemana on tänään rytm, jota haetaan penllä rummulla. Sottamnen ja rytm vahvstavat mustsaraden kokemusta yhdessäolosta ja yhteenkuuluvuudesta. Ne myös herättävät kehon eloon. Ensn rummutetaan reppaast Rovanemen markknolla -kappaleen tahtn, stten mprovsodaan omaan tahtn ja lopuks lauletaan yhdessä. Muskk rauhottaa, ja ulkoa mustetut sanat tuottavat onnstumsen loa. Iltapävällä Kauhanem vettää kahdenkeskstä akaa potladen kanssa. Tänään yks haluaa van stua ja ptää hetken kädestä knn. Stä tulee hänelle hyvä olo. Kohtaamsen e tarvtse olla tomntaa vaan se vo olla hljasta läsnäoloa. Tosen potlaan kanssa Kauhanem tutk Suomen kartalta, mssä pän tämä on asunut ja työskennellyt. Yhdessä on mukava käydä läp elettyä elämää. Tsta Musteluryhmässä puhutaan elämästä ja vanhosta ajosta kuven kautta. Tstana aamupävällä Kauhanem kerää halukkaat terapahuoneeseen musteluryhmään. uolen senän kokonen taulu pettyy kuvsta, jotka kertovat Suomen hstorasta tsenästymsestä nykypävään. Kukn potlas valtsee tselleen tärkeän kuvan ja kertoo omasta elämästään ta vanhosta ajosta. Yks mustelee sota- KUVIEN AVULLA OTILAS KOKEE OLEVANSA IHMINEN, JOLLA ON OLLUT HIENO JA RIKAS ELÄMÄ. lapsa, tonen pula-ajan slakota, kolmas autoja. Usen potlas pom saman kuvan vkosta toseen. Kuvlla vo pelata omaa elämää ja vahvuuksaan. Nden avulla kunkn elämä tulee nähdyks, ja potlas kokee olevansa hmnen, jolla on ollut heno ja rkas elämä. Myös mustelu auttaa käytösoresn. Keskvkko Keskvkkona jumpataan avoja, johon vrttäydytään mustelemalla sananlaskuja. Mtenkäs loppuu Omena e kauas puusta? Okea vastaus tuo onnstumsen kokemuksen. Seuraavaks potlaat näyttävät kehon kelellä oman ammattnsa ta harrastuksensa ja tuovat samalla omaa elämäänsä muden nähtäväks. Tällä kertaa ammateks tunnstetaan sorvar, hammaslääkär, taksnkuljettaja ja myyjä. Varsnasta avojumppaa on erlasten rstkkäslkesarjojen tekemnen pöydän pnnalla. Okealla kädellä tehdään tosta ja vasemmalla tosta. Tähän yhdstetään velä lauluja, Kauhanem kertoo. VANHUSSYKIATRIA TAYSISSA Taysssa tutktaan ja hodetaan kääntyven potladen vakava melenterveyden härötä. Vanhuspsykatrassa korostuu härön syyn nopea selvttely ja taustalla oleven neurologsten ja geratrsten sarauksen laaja-alanen tutkmnen ja hoto. Huomota knntetään ertysest potlaan fyysseen, psyykkseen, sosaalseen ja kogntvseen tomntakykyyn. Mustsarauden etenemstä vo hdastaa Suomessa on arvolta mustsarasta. Uusa tapauksa dagnosodaan non vuosttan. Ovatko astettan musta ja tomntakykyä rappeuttavat saraudet ylestyneet, osastonlääkär Mkko Seppälä Tays tkänemen saraalasta? Mustsarauksa tunnstetaan aempaa paremmn, ja ne ylestyvät än myötä. Nykypävänä hmset elävät pdempään, joten myös kääntynetä mustsarata on enemmän. Mustsaraudet ovat harvnasa työkäsllä, mutta ntä esntyy kymmenesosalla vuotasta ja kolmasosalla yl 85-vuotasta. Ylesn on Alzhemern taut ja toseks ylesn avojen verenkertohäröstä johtuva mustsaraus. Lsäks on mona harvnasa ja sekamuotosa mustsarauk sa, josta jälkmmäsä etenkn kääntynellä. Mten vo tunnstaa alkavan mustsarauden? Mustsarauteen lttyy ana mutakn ongelma kun mustamattomuus. Tomntakyky hotaa asota ja huolehta tsestä saattavat hekentyä. Tadossa tapahtuu muutoksa ta asat unohtuvat kokonaan. Joskus persoonallsuus muuttuu, mkä näkyy esmerkks masennuksena ta harhaluulona. Mten mustsarauksa hodetaan? Alzhemern tautn on kehtetty lääkketä, mutta ne evät paranna stä vaan hdastavat sen kulkua. Lääkkeet leventävät oreta ja lykkäävät myöhemmssä vahessa tarvttavaa latoshotoa. Voko mustsarauksa tse ehkästä ta nden etenemstä hdastaa? Terveet elämäntavat, kuten lkunta ja monpuolnen ruokavalo, ehkäsevät nn mustsarauksa kun mutakn sarauksa. Rsktekjötä ovat kovat rasvat, alkohol ja tupakka. Jos saraus on jo todettu, sen etenemstä vo hdastaa jatkamalla aktvteetteja, jossa on aemmn ollut mukana ta hankkmalla uusa harrastuksa vomavarojen mukaan. Omalla psyykksellä, fyyssellä ja sosaalsella aktvsuudella vo tastella sarautta vastaan. 16 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

10 Inhmllnen tekjä Kolumn Torsta Torstana on vuorossa vkon suostun teraparyhmä: tansst. Ensn Kauhanem srtää ruokasaln pöydät ja tuolt svuun, jotta tulee tlaa pyörähdellä. öydällä on pno cd-levyjä, josta potlaat vovat tovoa suoskkejaan. Ntä ovat ertysest Olav Vrta ja Henry Theel, mutta Top Sorsakosk ja rokkkn käyvät. Lyhyen vrttäytymsen, tänään kättelyn, jälkeen monen tanssjalkaa jo vpattaa. an kajahtavat Hopesen kuun alkutahdt. Tansslke sälyy kehon mustssa ja tuo hyvää meltä potlalle. artanssn lsäks mellä on senortansseja, jollon tanssmme rngssä yhdessä. Tansstunnn jälkeen posket hehkuvat ja hymyt karehtvat huullla. Kauhanem eht velä lattaa ruokasaln kuntoon ennen lounasta. erjanta erjantana kokoontuu lkuntaryhmä, jota vetää saraalan lkunnanohjaaja. Kauhanem tom hänen apunaan. Ilma on kauns, joten ryhmä menee ulos hettelemään palloa. TANSSILIIKE SÄILYY KEHON MUISTISSA JA TUO HYVÄÄ MIELTÄ OTILAILLE. Lkunnalla on suur merktys kuntoutumselle. Jos van makaa, kunto rapstuu ja lhakset alkavat surkastua. Vakka on kyse kähmsstä, elämän e pdä olla van ruuan odottelua ta televson katselua. tää elää ja nautta elämästä lkkumalla, osallstumalla tomntaan ta mustelemalla mennetä. Lauanta Työvkon jälkeen Kauhanemen lauanta kuluu perheen parssa kot- ja phatössä. Sunnunta Sunnuntana Kauhanemen ajatukset käyvät jo tulevassa vkossa, sllä hän on lähdössä nasporukalla Kollle vaeltamaan. Luonnossa rentoutumnen kansallsmasemassa antaa työhön uutta vrtaa. Kenen terveystetoa snä uskot? INTERNETIN ANSIOSTA jokasella mestä on pääsy valtavaan määrään tetoa. Askarruttaapa meltä koulun täepdema, nfluenssarokote ta klprauhasen tomnta, vastaus on van parn hakusanan päässä. Verkon ongelma kutenkn on, että se asettaa kaken tedon samalle vvalle. Se e suosttele tetolähtetä nden luotettavuuden, vaan suoson ta maksettujen manoseurojen mukaan. Tämän tetävät tahot, jotka tekevät terveydellä bsnestä. Hyvnvonta myydään tarkkaan harktun argumenten. Terveystuotteen ta -palvelun vakutukssta todstavat naapurn Veeran ja Vllen oloset hmset, jotka kertovat turhautuneensa vrallsen lääketeteen ratkasuhn. Todsteeks tehosta tarjotaan arkjärkeen sopva logkka, kuten tämä tuote auttaa, koska se tulee luonnosta. Lsäks kaupan päälle luvataan kokonasvaltasta hyvnvonta. TARINOIHIN on helppo samastua. Kukapa e ols joskus pettynyt lääkärn ja kukapa e haluas voda kokonasuudessaan hyvn. Snä on vakea mustaa, että Veeraa ja Vlleä tuskn on okeast olemassa. Ta että se, että jokn tulee luonnosta, e kerro sen vakutukssta mtään. Kärpässenkn on ehta luonnontuote. Verkon tarjoaman terveystedon rstaallokossa navgomnen vaatkn melkosta krttsyyttä. Ketä uskoa, kun lääkärtkn erehtyvät, ja vrallset totuudet ovat rstrdassa vahtoehtosten näkemysten kanssa? AINAKIN ARI sekkaa kannattaa ana tarkstaa. Kuka on tedon takana ja mks hänelle on tärkeää, että juur häntä uskotaan? Onko kyse yleshyödyllsestä svustosta va myykö svu sattumosn tuotetta, jota se suosttelee? Entä mhn teto perustuu? Löytyykö aheesta laajaa näyttöä va yksttäsä, ehkä van yhden yrtyksen teettämä tutkmuksa? Itseltään kannattaa kysyä myös, kump on todennäkösempää: se, että koko kansanvälnen tedeyhtesö on suuressa salaltossa hmsten terveyttä vastaan, va se, että yksttäset tomjat jakavat vahtoehtosta tetoa, koska se on taloudellsest kannattavaa? Hanna Hyvärnen on tamperelanen tomttaja ja epäljä. HYVINVOINTIA MYYDÄÄN TARKKAAN HARKITUIN ARGUMENTEIN. 18 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

11 Tunnetko vavan? Kelaka: tukka EI gluteenlle )) Kaks suomalasta sadasta sarastaa kelakaa, mutta vasta non on dagnosotu. Hotamattomana se vo johtaa monn vakavn sarauksn. TEKSTI Marjaana Lehtnen KUVAT Stock KELIAAKIKON VANHEMMAT, SISARUKSET JA LASET KUULUVAT RISKIRYHMÄÄN. Vatsaa turvottaa. erettää. Rpulont ja ummetus vuorottelevat. Nykysn mon kärs vatsavavosta. Usen vavat aheuttaa vaaraton suolen tomnnallnen härö, mutta kyse vo olla myös kelakasta el vehnän, rukn ja ohran ssältämän valkuasen, gluteenn, aheuttamasta saraudesta. Gluteen saa akaan permältään alttn hmsen ohutsuolessa tulehdusreakton, joka vaurottaa suolnukkaa ja johtaa ravntoaneden meytymshäröön. Rskryhmään kuuluvat kelaakkon vanhemmat, ssarukset ja lapset. Slle ovat alttlta myös esmerkks ykköstyypn dabetesta ja klprauhasen vajaatomntaa sarastavat, selvttää gastroenterologan erkoslääkär Ture Ilus Tayssta. Kelaka saattaa lmetä suoloreden lsäks vakkapa hampaden kllevaurona, rakkulona suussa, anemana, nvelsärkynä ta hedelmättömyytenä. Oreden yhdstämnen ruokavaloon ja kelakaan vo olla ongelmallsta, ta oreta e ole ollenkaan. Hotamaton saraus vo aheuttaa osteoporoosa, autommuunsarauksa ja syöpää, ertysest ohutsuolen musolmukesyöpää. Ensselvtys helpost verkokeella Ilus kehottaa oreden jatkuessa kääntymään terveyskeskuksen ta työterveyshuollon puoleen ja tarkstuttamaan kelakan vasta-aneet verkokeella. Jos tulos on postvnen, dagnoos varmstetaan mahan tähystyksen yhteydessä otettavlla ohutsuolen koepalolla. Lasten kohdalla ollaan srtymässä käytäntöön, jossa rttävän korkeat vasta-anemäärät, kelakaan vttaavat oreet ja permä rttävät dagnoosn varmstukseen. Tostaseks lapsltakn on otettu ohutsuolkoepalat, vakka se vaat nukuttamsen tomenpdettä varten. Suurn osa dagnoosesta tehdään vuoden ässä, mutta kelaka vo puhjeta mssä ässä tahansa. Jos se todetaan, myös lähsukulasten kannattaa käydä kokessa. Kelaakkkoja löytyy nykysn yhä enemmän, sllä dagnoosmenetelmät ovat parantuneet. On myös vttetä stä, että yhä useamp sarastuu kelakaan. Yhtenä syynä vo olla lsääntynyt gluteenn käyttö ruokavalossa. Aemmn syötn perunaa, nyt syödään pastaa, ptsaa ja vehnälepää. Gluteena myös lsätään levontatuotteden lsäks monn muhn elntarvkkesn, Ilus jatkaa. kysymystä kelakasta 1Mstä tetää, onko kyse kelakasta va jostan muusta vatsavavasta, kuten ärtyneen suolen oreyhtymästä? Oressa on paljon päällekkäsyyttä. Usen potlaalla epällään ärtyvän suolen oreyhtymää, mutta jossan vaheessa oreden takaa löytyykn kelaka. Helpon tapa selvttää, kummasta on kyse, on käydä vasta-anekokeessa. 2 Kysymyksn vastas gastroenterologan erkoslääkär Ture Ilus Tayssta. Voko kelakan syntymstä ehkästä omlla elntavolla? Aemmn ajateltn, että kelaakkkovanhempen lapsa kannattas mettää mahdollsmman ptkään ja alottaa gluteenn antamnen 4 7 kuukauden ässä velä metyksen jatkuessa. Nykytetämyksen mukaan tämä e välttämättä auta ekä pernnöllsest alttlla ole oken mtään mahdollsuuksa ehkästä kelakan syntymstä omlla elntavollaan. 3Mkä on hokelaka? Kyse on samasta saraudesta, mutta potlalla on ohutsuolvauron lsäks kutseva rakkulota holla, yleensä kyynärpässä, polvssa ja pakarossa. Ihokelakassa vodaan alkuvaheessa tarvta gluteenttoman ruokavalon noudattamsen lsänä myös lääkehotoa. 20 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

12 Tunnetko vavan? JOS EÄILEE KELIAKIAA, KANNATTAA KATSOA VASTA-AINEET ENNEN KUIN JÄTTÄÄ GLUTEENIN OIS. Urologakeskus Taysn ja rntasyöpäkrurga Hatanpäälle HATANÄÄN SAIRAALAN ja Taysn urologan tomnnot yhdstyvät syyskuun alussa. Taysn perustettu urologakeskus vastaa nyt kakken prkanmaalasten potladen urologsesta erkossaraanhodosta. Uudstuksen yhteydessä rntasyöpen krurgnen hoto sekä osa yleskrurgan lekkaukssta, kuten klprauhaslekkaukset, kesktettn Hatanpään saraalaan Tampereelle. Vammalan ja Valkeakosken saraaloden päväkrurgaan panottuva lekkaustomnta jatkuu muutokssta huolmatta entsen työnjaon mukasest. Urologakeskuksen vastaanottopolklnkka sjatsee Tays Keskussaraalan entsen pääaulan tuntumassa aemmn krurgan polklnkkana tunnetussa tlossa. Urolognen vuodeosasto sjatsee korkean B-osan 5. kerroksessa. Muutokset lttyvät Tampereen kaupungn ja rkanmaan saraanhotoprn keväällä 2014 käynnstämään selvtykseen organsaatoden työnjaosta. Tavotteena on vähentää päällekkäsestä tomnnasta aheutuva kuluja ja lsätä melekästä yhtestyötä er yksköden välllä. Sastamala arkano Ikaalnen Khnö Hämeenkyrö Noka Ylöjärv Vrrat TAMERE rkkala Ruoves Orves Kangasala Mänttä- Vlppula Juupajok Lempäälä älkäne Veslaht Valkeakosk Akaa Urjala IRKANMAAN SAIRAANHOITOIIRI Jämsä Kuhmonen rkanmaan saraanhotoprn kuuluvat Tampereen ylopstollnen saraala Tays sekä Vammalan ja Valkeakosken saraalat. OIREITA erlaset suolstovavat, kuten vatsakpu, rpul ja löysät ulosteet, vatsan turvotus, suolston kourstukset ja lmavavat pahonvont ruokahaluttomuus oksentelu anema, väsymys lapsella kasvun hdastumnen kutava, penrakkulanen hottuma (hokelaka) anema vtamnnpuutokset muutokset suun lmakalvolla (aftat) pysyven hampaden kllevaurot osteoporoos erlaset keskushermosto- ja nveloreet lapsettomuus ja tostuvat keskenmenot Lähde: Kelakaltto Hotona tukka elnkänen ruokavalo Kelakaa hodetaan tukalla ja tarkalla gluteenttomalla ruokavalolla koko elnän ajan. Stä noudattamalla suolnukka yleensä korjaantuu akuslla muutamassa vuodessa ja lapslla nopeammn. aluu normaaln ruokavaloon vaurottaa suolnukkaa uudelleen, ja penkn lpsumnen vo aheuttaa vatsanvääntetä. Ilusta huolettavat luontastuotekaupossa myytävät gluteena plkkovat entsyymvalmsteet. Nstä e ole apua, sllä ne evät rtä plkkomaan gluteena snä määrn, että kelaakkot vosvat turvallsest syödä normaala ruokaa ntä käyttäessään. Ruokavalo e ana rtä palauttamaan suolnukkaa. Taysssa tutktaan ja hodetaan sarauden vakeaa ja harvnasta muotoa, refraktaarkelakaa. Shen on olemassa lääktys, mutta hototulokset ovat Iluksen mukaan varsn vaatmattomat. Älä luovu omn pän gluteensta Gluteenttomuus on yks vme vuosen ruokavalotrendestä, ja medassa julkkkset hehkuttavat vovansa paremmn sen avulla. Monet vatsavavosta kärsneet ovat kokelleet samaa omn pän ja todenneet sen auttavan. Jos epälee kelakaa, kannattaa ehdottomast katsoa vasta-aneet ennen kun jättää gluteenn pos. Dagnoosn tekemnen sen jälkeen, kun gluteenton ruokavalo on jo alotettu, on äärmmäsen hankalaa. Uus ruokavalo normalso vasta-aneet ja on mahdollsest vakuttanut jo suolnukkaan, Ilus panottaa. Kuva: Laura Vesa Ensmmänen verkkopolklnkka alott Taysssa TAYSISSA OTETTIIN syksyllä käyttöön uus asontpalvelu, joka tarjoaa polklnkoden neuvontapalveluja verkossa. Verkkopolklnkkaa kokellaan ensn syöpää sarastaven potladen ja hotohenklökunnan välllä. Sen käyttö on alkanut rntasyövän hodossa, ja stä kokellaan alkuvaheessa myös eturauhassyövän sädehodon ja valkotujen syöpälääkehotojen seurannassa. Uus palvelu on perntesen puhelmtse tapahtuvan yhteydenoton vahtoehto, ja stä vo käyttää tetokoneella ta matkapuhelmella. Kokelun akana tutktaan potladen tyytyväsyyttä palveluun ja Noona-sovellukseen. Saraanhotoprn yhtymähallnto Teskonte 35, L 2000, Tampere Vahde: TAMEREEN YLIOISTOLLINEN SAIRAALA Tays Keskussaraala Teskonte 35, L 2000, Tampere Vahde: Tays tkänemen saraala tkänem, Noka Vahde: Tays Kehtysvammahuolto tkänemente 11, tkänem Vahde: Tays Lahden sädehodon ykskkö Keskussaraalankatu 7, Laht Vahde: VALKEAKOSKEN SAIRAALA Salonkatu 24, Valkeakosk Vahde: VAMMALAN SAIRAALA Itsenäsyydente 2, L 64, Sastamala Vahde: TAYS SYDÄNKESKUS OY Tays Sydänsaraala Teskonte 35, L 2000, Tampere Vahde: FIMLAB LABORATORIOT OY Bokatu 4, Fnn-Med 4, Tampere Vahde: TEKONIVELSAIRAALA COXA OY Bokatu 6 b, L 652, Tampere Vahde: KUVANTAMISKESKUS- JA ATEEKKILIIKELAITOS Bokatu 8, Fnn-Med 2, Tampere Vahde: Saraala-apteekk: Teskonte 35, L 2000, Tampere Vahde: TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

13 TaY Terveysteteen ykskkö Bokatu Enste 4 FM 4 Arvo Ylpön 6 FM 1 kadun tetyömaa 8 FM 2 ENSIAU Acuta K 10 FM 3 C A 12 FM 5 Bb Cx Coxa E Tays Slmäkeskus otlashotell 14 Ba B 1 FM 6-7 G H M O Yläte R Radus Z 1 Z 2 Z 3 ÄÄSISÄÄNKÄYNTI TAXI hate Sädete Y okkte hate Verte TaY Lääketeteen ykskkö Arvo Medsnarnkatu Verte rkanmaan Hotokot Lääkärnkatu äässäänajoväylä Kuntokatu Enste Ajolkenne Ensapu Acutaan ja Bokadulle Etuphan rakennustyömaa Q Teskonte Tampereen keskusta Verte KARTTAMERKINNÄT TAXI Rakennustyömaa Asakaspysäkönt TKL busspysäkk Busspysäkk Takstolppa A B 1 Rakennuksen tunnus Nastentauten- ja synnytyspävystys, Lastentauten pävystys Infopste SAAUMINEN SAIRAALAAN Tays Keskus saraalassa rakennetaan parhallaan kolmea uudsrakennusta ja maanalasta pysäkönthalla. Ne otetaan käyt töön vahettan vuosen akana. Rakentamsen akana joudu taan turvautumaan pokkeus järjestelyhn, kuten kulku retten muutoksn. Nden tarkotus on taata sujuva tomnta ja turvallnen lkkumnen Taysn alueella koko rakentamsen ajan. okkeus järjestelyjen vuoks Taysssa asontn kannattaa vara ta akaa ja saapua pakalle ajossa. ahotte lemme rakentamsesta aheutuvaa härötä. Tays Keskussaraalan alueen lkennejärjestelyt ovat muuttuneet. AUTOLLA Autolla päässäänkäynnlle Radus- rakennukseen ajetaan Teskonteltä Lääkärnkadun rsteyksen kautta. Lasten pävystykseen ja synnytykseen ajetaan Teskon teltä Lääkärnkadun rsteyksen kautta. Tays Ensapu Acutaan, Tekonvelsaraala Coxaan,Tays Sydänsaraalaan, Tays Slmäkeskukseen, otlashotelln, kappe ln ja Fnn-Med -rakennuksssa sjatsevn tompstesn ajetaan edelleen Teskonten ja Kuntokadun rsteyksestä. Huomo, että rsteysalueella on työmaalkennettä. TAKSILLA Takstolpat sjatsevat pää ssään käynnn edustalla ja Kunto kadulla. Kela-taksn tomsto on Radus-rakennuksen 1. kerroksessa neuvonnan okealla puolella. Jos postut saraalasta takslla, on kyytä tlattaessa tärkeää kertoa, mlle ovelle haluat taksn saapuvan. LINJA-AUTOLLA Tampereen keskustan suunnasta tultaessa päässäänkäyntä lähnnä oleva pysäkk on erhetukkeskuksen pysäkk. Kangasalan suunnasta tultaessa päässäänkäyntä lähnnä on Hotokodn pysäkk. YSÄKÖINTI otlalle, hedän läheslleen ja saraalan veralle on varattu pysäkönt pakkoja er puollta Tays Keskussaraalan aluetta. äässäänkäynnn lähesyydessä asakkaden käytössä on Rvparkk. Inva-pysäköntpakat löytyvät R-rakennuksen ssäänkäynnn verestä vasemmalta. Taysn alueen pysäköntpakat ovat maksullsa. Julknen tedote