pienille Lasten päivystyksestä Nopeasti hoitoa TAYSIN UUDISTUVA etupiha esittelyssä KOSKETTAVIA HETKIÄ Elossa 24h -kuvauksissa

Transkriptio

1 Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle 2/2018 TERVE IRKANMAA Lasten pävystyksestä Nopeast hotoa penlle TAYSIN UUDISTUVA etupha esttelyssä KOSKETTAVIA HETKIÄ Elossa 24h -kuvauksssa VAIKEUKSIEN kautta vertasauttajaks

2 ääkrjotus 2/2018 Terve rkanmaa Terve rkanmaa kertoo sosaalja terveydenhuollon palvelusta elämän er käännekohdssa. Lehteä julkasee rkanmaan saraanhotopr. Saraanhotopr tuottaa non mljoonalle suomalaselle vaatvan erkossaraanhodon ja kehtysvammahuollon palveluja ja luo edellytyksä terveysteteellselle tutkmukselle ja koulutukselle. Tomnta perustuu eettsn peraattesn, jota ovat hyvä hoto, hmsen kunnottamnen, osaamsen arvostamnen ja vastuullsuus. Työ on kteytetty tunnukseen Elämän tähden. Leht lmestyy kahdest vuodessa ja jaetaan jokaseen talouteen rkanmaalla ja sen lähaluella. Julkasja: rkanmaan saraanhotopr L 2000, Tampere p äätomttaja: Vestntäjohtaja Elna Knnunen p elna.knnunen@pshp.f Tomtus/ulkoasu: Otavameda OMA Kanskuva: Roope ermanto ano: Grano anos: kpl Ilmestymspävä: ISSN-L ISSN Verkkojulkasun ISSN TERVE IRKANMAA Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle 18 Elämänmuutos Keuhkosyöpään par vuotta stten sarastunut Ismo Nem totuttelee rauhallsempaan elämänrytmn. 20 Vertastukea vakeuksssa Kokemusasantuntja Veera Salonen auttaa ongelmn joutuneta otlastarna Rem Kaseva sa hyvää hotoa Lasten pävystyksessä. Tutkmus auttaa potlata Lahjottamalla vo tukea Taysssa tehtävää tutkmustyötä. Tays ja mnä Tomttaja Salla aajanen arvostaa tayslasten osaamsta. Etupha valmstumassa Taysssa pääsee tulevasuudessa saraalahuvpustoon. Asantuntja Lkunta ja raskas työ suojelevat mehä uselta syövltä. Elossa 24h Tv-sarjan kuvausryhmä tallens elämää saraalassa yhden vuorokauden ajan. Lyhyest Mtä ajankohtasta Taysssa on menellään? Vden tähden palvelua T ays Keskussaraalan uudstamnen on ollut monen vuoden ponnstus. Etuphan työmaa ja samanakaset tetyöt ovat hatanneet alueella kulkemsta ja asonta. Nyt on kutenkn valoa tunneln päässä. Uus Sydänsaraala ja pysäkönthall saatn käyttöön kesällä. Vuosna 2019 ja 2020 avaamme myös loput etuphan uussta rakennukssta asakkademme käyttöön. Valoa on myös juur asennettujen ratotekskojen päässä, sllä ratote alkaa kulkea saraalan edestä vuonna Tays tom tällä hetkellä vdessä er tompsteessä VUOSINA 2019 rkanmaalla. Kakssa Taysn saraalossa hodetaan ympär Suomea tuleva potlata, LOUT ETUIHAN JA 2020 AVATAAN vakka vastaamme ertysest prkanmaalasten hodosta. RAKENNUKSISTA. Knnostus Taysa kohtaan on kasvanut Suomessa vuos vuodelta. Se näkyy valnnanvapauttaan käyttäven potladen määrässä mutta myös monen kumppanedemme haluna tehdä Taysn kanssa yhtestyötä. Yhtestyö on tvstynyt etenkn sekä Kanta-Hämeen ja Etelä-ohjanmaan saraaloden kanssa. Terveydenhuollon palvelut ovat olleet ptkään muutoksessa, ekä muutokslle näy loppua. uhe on keskttynyt hallnnon uudstamseen. Ylopstollsessa saraalassa tomnta keskttyy ana enssjasest potladen hotoon mutta myös teteellseen tutkmukseen ja ammattlasten oppmseen. Kohtaamme vuoden jokasena pävänä apua tarvtseva hmsä, joden terveyshuolen ratkasemnen on perustehtävämme. Tähän työhön mellä on jatkossa entstäkn paremp ympärstö kakssa vdessä saraalassamme. Kar-Matt Hltunen Johtajayllääkär 2 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

3 otlastarna Anna Wansén-Kaseva, Mmosa ja Rem Kaseva savat apua Remlle Lasten pävystyksessä. Rpeäst apua, nopeast hotoon )) Uudessa Tays Lasten pävystyksessä alakäsä hodetaan ltasn, ösn ja vkonloppusn. Hengenahdstuksesta kärsnyt Rem, 10, sa helpotusta parssa tunnssa. TEKSTI Tarja Västlä KUVA Roope ermanto yhäsenä alkultana spalassa metttn kvaast vahtoehtoja. Kasevan perheen kymmenvuotaan flunssasen Remn hengtystetä alko ahdstaa. Rem ol edellspävänä ollut hotamassa kanoja ja mennyt han tukkoon. Oreden pahentuessa metmme, lähdemmekö ykstyselle va Acutaan, kertoo ät Anna Wansén-Kaseva. Mummua on kttämnen: hän tes, että Acutan sjaan lapslle on oma pävystys, jonne vo mennä lman lähetettä. erheelle teto ol lonen yllätys. Omat tlat lapslle Syyskuun alussa avattu uus Lasten pävystys on tullut tarpeeseen. Aemmn kakk pävystyspotlaat kävvät Acutassa saamassa ensapua. Acuta on Suomen suurn yhtespävystys, jossa käy vuosttan yl asakasta. Hestä kymmenesosa on alakäsä. Ol tarkotuksenmukasta järjestää lapslle ja nuorlle uudet tlat, kertoo lastentauten vastuualuejohtaja, yllääkär Marja-Leena Lähdeaho. 4 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

4 otlastarna Tervetuloa Lasten pävystykseen! Remn ja pkkussko Mmosan aka e käynyt ptkäks pävystyksessä. Kakk lääkärn lähetteellä erkossaraanhotoon ohjatut alle 16-vuotaat pävystyspotlaat hodetaan ympärvuorokautsest Tays Keskussaraalan Lasten pävystyksessä. Lsäks Lasten pävystyksessä hodetaan arksn klo sekä vkonloppusn ja arkpyhnä pävystyspotlata lman lähetettä, jos hoto e vo odottaa oman terveysaseman ta krevastaanoton avautumseen. Van tapaturmapotlaat, vatsakpuset ja psykatrsta arvota tarvtsevat lapset ja nuoret hodetaan edelleen Ensapu Acutassa. Lasten pävystys on tarkotettu Acutaa käyttäven kunten asukkalle sllon, kun terveysasemat ja krevastaanotot ovat knn. Kunnat ovat: Tampere, Orves, Noka, Ylöjärv, rkkala, Hämeenkyrö, Ikaalnen, Sastamala, Ruoves ja Vrrat. Lääkärn lähetteellä pävystykseen vo tulla kaksta kunnsta. Tays Valkeakoskella on yhtespävystys, jonne myös sen alueen lapset hakeutuvat hotoon ympär vuorokauden. Huom! Hätätlanteessa on ana sotettava numeroon 112, josta lähetetään tarvttaessa ambulanss. SOITA ENSIN Lasten pävystykseen on hyvä sottaa ennen vastaanotolle saapumsta. Numero palvelee arksn klo sekä ympär vuorokauden vkonloppusn ja arkpyhnä. Tamperelaset saavat ohjeta myös terveyspalvelujen neuvonnasta uhelmessa hotaja pystyy arvomaan potlaan tlannetta. Joskus rttää, kun saa hoto-ohjeet, ekä pävystykseen ole tarvetta tulla. Lasten pävystyksen hotaja tetää myös jonotlanteen. ILMOITTAUDU KELA-KORTILLA Lasten pävystys tom Tays Keskussaraalan C-osassa. erlle pääsee autolla Teskonteltä Lääkärnkadun, Verten ja Sädeten kautta. Ssäänkäynt on samasta ulko-ovesta kun synnytysvastaanotto saraalan B-osassa. Ilmottautumnen hotuu Kela-kortlla automaatlla. Sen jälkeen hotaja kutsuu lapsen odotusaulasta ssään ja arvo hodon tarpeen. otlaan vonnn perusteella hotaja määrttelee hodon kreellsyyden. Rakentella oleva Lasten ja nuorten saraala valmstuu vuoden 2019 lopulla Teskonten varteen. Myös Lasten pävystys srtyy sllon uuteen saraalaan. KUVAT Stockphoto LASET HOIDETAAN KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ HOITAJAN ARVION JÄLKEEN. Olenko pävystyspotlas? Toveena on, että pävystykseen sotettasn ennen vastaanotolle tuloa. Hotaja vo jo puhelmessa arvoda hodon tarvetta, antaa mahdollsa lääktysohjeta ja kertoa jonotlanteesta. Sottamnen tekee asan joustavammaks, toteaa Lähdeaho. Lähdeahon mukaan lapset hodetaan kreellsyysjärjestyksessä hotajan arvon jälkeen. Suurn osa pävystykseen tullesta on tamperelasa. Hotaja arvo, pärjääkö potlas kothodossa, voko hän odottaa käyntä omalla terveysasemalla va tarvtseeko hän het lääkärä. otlaan tlanteen vakavuus ja kreellsyys vakuttavat. Rauhasta ruuhkn Lasten pävystyksessä Rem kohtas ensn hotajan, joka tek ensarvon hodon tarpeesta. Repasta Remä knnost ranteeseen sujautettu ranneke, happsaturaaton mttaus ja se, pstetäänkö. Rem pääs lääkärn nopeast. Avaavan lääkkeen vakutusta ja potlaan vonta seurattn tunnn ajan. Odotusaulassa Remn ja pkkussko Mmosan aka e käynyt ptkäks: akvaaro ja televso rttvät vhdykkeks. Yllääkär Lähdeaho tovoo, että kävjät varautusvat myös ruuhkaan. On vakea tetää etukäteen, kunka paljon apua tarvtseva tulee pävystykseen. Vakka odotusaulassa ols paljon lapsa vanhempneen, hestä van osa odottaa ensmmästä lääkärkäyntä ja loput ovat seurannassa. Tavotteena on se, että perheet tetävät mssä mennään: ketään e unohdeta. Lähdeahon mukaan koko henklöstö on perehtynyt nmenomaan lasten hotoon. On tärkeää, että laps saavuttaa luottamuksen hotohenklökuntaan. en laps e ana pysty ymmärtämään, mks hän tarvtsee hotoa. Tärkentä on, että kokemus on myöntenen. Anna-ät kttelee velä hyvää hotoa. Kun pojan olo kohentu, tulmme kotn. Kakk suju todella hyvn. HÄTÄTILANNE Kun hmnen on hengenvaarassa, sota hätänumeroon 112, josta saat apua ja ohjeta. Henkeä uhkaava tlanteta ovat esmerkks: sydänpysähdys ta kova rntakpu reagomattomuus el tajuttomuus hengttämättömyys ta vomakas hengenahdstus kourstelu. KIIREELLINEN HOITO Terveysasemat Kunten terveysasemlla on vastaanottoakoja, jolla hodetaan samana pävänä hotoa tarvtseva potlata päväakaan. Tavanomasa pävystysluontesa, terveysasemlla hodettava vavoja ovat: äkllset hengtystetulehdukset selkäkvut nyrjähdykset lasten korvatulehdukset akusen korvakpu Tampereen kaupunk on marraskuussa lsännyt krevastaanottoakoja. Ajan Hatanpään krevastaanotolle saa tarvttaessa klo 7 22 terveyspalvelujen neuvontanumerosta Krevastaanotto palvelee arksn klo ja vkonloppusn klo Muna akona tamperelaset vovat sottaa Acutaan numeroon Vrka-ajan ulkopuolnen pävystys Kun vava e vo odottaa oman terveysaseman avautumsta ta stä e voda hotaa kunten terveysasemlla, hakeudutaan yleensä saraaloden yhtespävystyksn. Suurn osa prkanmaalassta hodetaan vrka-ajan ulkopuolella joko Tays Keskussaraalassa ta Tays Valkeakoskella, elle kunnan oma pävystys ole avonna. Tays Keskussaraalassa ta Tays Valkeakoskella sjatsevn pävystyksn hakeudutaan esmerkks seuraavssa tlantessa: halvausoreet, kuten äkllnen raajan velttous ta puhevakeudet äkllsest alkanut kova päänsärky kova vatsakpu äkllsest merkttäväst alentunut ylesvont Lsää nfoa pävystykseen hakeutumsesta kunnttan tays.f ja tetoa pävystyshotoa vaatvsta oresta Terveyskylästä 6 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

5 Taysn Ensapu tuksäätö Acuta Lahjotukslla tuetaan tutkmusta Saara Metso uskoo, että Taysn luotu toselämän testlaboratoro houkuttelee myös teollsuuden rahottamaa tutkmusta. Sen ansosta prkanmaalaset potlaat vovat saada kokeltavaks uusmpa dabeteksen hotomenetelmä. )) Tutkmus on anoa keno ottaa turvallsest käyttöön uusa hotokenoja ja -käytäntöjä. Nyt jokanen vo lahjottaa helpost verkossa Taysssa tehtävään tutkmukseen. TEKSTI JA KUVA Vrp Ekholm D abeetkon happomyrkytys el ketoasdoos on hengenvaarallnen tla, joka vaat vältöntä saraalahotoa. Vuosttan Tampereen ylopstollsessa saraalassa hodetaan non 60 potlasta ketoasdoosn vuoks. Kun potlasryhmää alettn tutka tarkemmn, selvs, että vdesosa ketoasdoosn sarastunesta potlasta selttää non puolet kaksta tapaukssta. On pen joukko hmsä, jotka joutuvat saraalahotoon tostuvast. Hellä on avan omanlasaan haasteta, ja he tarvtsevat ykslöllstä apua, kuvalee endokrnologan osastonyllääkär Saara Metso Tayssta. Tämä on yks esmerkk tutkmuksesta, jota Taysssa vodaan nyt toteuttaa aempaa helpommn. Apuna on uus dabeteksen hodon tetojärjestelmä, johon ammattlaset krjaavat potladen tedot rakentesest ja tyyptetyst. Alkuun lahjotusvarolla Dabeteksen sähkösten palvelujen kehtyshanke polkastn käyntn lahjotusvarolla. Sttemmn hankkeeseen on saatu myös saraalan omaa rahotusta sekä valton tutkmusrahotusta. Saara Metso kttää lämpmäst lahjottaja: hedän avullaan hanke votn alottaa. Kun lähdemme muuttamaan totuttuja käytäntöjä, tarvtsemme alkuun lsäpanostuksen, vakka lopulta kehtystyö säästää sekä potlaan että terveydenhuollon akaa. Tänä syksynä ammattlasten tuottamaan tetoon aletaan yhdstää potladen tsensä keräämää tetoa hedän verensokernsa vahtelusta. Tuloksena on pats potlaslähtösempää hotoa, myös todella arvokas toselämän testlaboratoro tutkmuksen ja tuotekehtyksen käyttöön. Hankkeessa kehtetään myös sähkösä palveluja nsulnhotoslle dabeetkolle, jota on rkanmaalla non Helle on kehtetty tekoälyyn perustuva sovellus, joka tukee hetä sarauden omahodossa. Sovellusta aletaan testata Valkeakosken saraalassa vuoden vahteessa. Tutkmusta kannattaa tukea Lahjottamnen on nyt mahdollsta kenelle tahansa, joka haluaa tukea Taysssa tehtävää työtä potladen hyväks. Haluamansa summan vo lahjottaa Taysn tuksäätön verkkosvulla osotteessa taystuk.f. Lahjotuksen vo kohdstaa tutkmuksen, hotomenetelmen ta vhtyvyyden tukemseen. Tutkmuksen avulla vodaan haastaa nykysä tomntatapoja ja selvttää, auttavatko ne okeast potlata vomaan paremmn. Samalla vodaan varmstaa, että uus tapa tehdä asota on varmast turvallsemp ja tehokkaamp kun vanha. Ilman tutkmusta olsmme van uskomusten ja melkuven varassa, Saara Metso kteyttää. Lue lsää Tayslle lahjottamsesta taystuk.f 8 TERVE IRKANMAA

6 Tays ja mnä Elämän koko krjo )) Tomttaja ja uutsankkur Salla aajanen arvostaa oman kaupungn huppusaraalaa. TEKSTI Kat Särkelä KUVA aula Kukkonen T ays Keskussaraala on ollut merkttävässä roolssa tamperelasen Salla aajasen ja koko hänen perheensä tapaleella. Mehen on syntynyt sellä maalskuussa 1962, kun saraala ol velä osttan työmaana. Mnä olen synnyttänyt kolme lastan Taysssa vuosna 1987, 1989 ja 2000, ja nyt myös tyttären synnytt Taysssa vuonna Tänä akana synnyttäneden ja vauvojen hotamnen on ehtnyt muuttua. Ensmmäsen kohdalla verhoto ol velä uus juttu, kolmannen lapsen synnyttyä samme perhehuoneen käyttöön. Myös synnyttäneden omatomsuuteen kehotetaan nykysn han er tavalla kun 1980-luvulla. erheen elämään on mahtunut myös vaketa hetkä. Mestän on hodettu teho-osastolla ja keskmmäsen lapsen olen hakenut vuonna 2012 Taysn kappelsta ruumnavauksen jälkeen tuhkaukseen Lammnpään krematoroon. El elämän koko krjoa on koettu, Salla aajanen kertoo. Tärkeä tutkmustyö Salla aajanen arvostaa Taysa valtavast. Hän mantsee osaavan hotohenklökunnan ja alansa parhammat asantuntjat. aajasen lapsa hodettn Taysssa jo vauva-akana; kuopukselle tehtn tyrälekkaus ja keskmmänen taas sa hotoa vakeaan allergaan. Hototyö on ana ollut korkeatasosta ja ammattmasta, lasten kanssakn asodessa henklökunta on luonut kreettömyyden kokemuksen. erhe on osallstunut myös Taysn tutkmustyöhön. Kuopus ol mukana anakn polorokote- sekä dabetestutkmuksessa. Vuosen ajan tomtmme muun muassa uloste- ja husnäyttetä tutkmusanestoks, aajanen mustelee. On tärkeää, että Tampereella on ylopstollnen tutkmussaraala. Tutkmustomnta hejastuu myös potlastyöhön. otlaana Salla aajanen on usemmten ollut suupollla, hänen kelestään on löytynyt ptkäakasta hotoa vaatneta solumuutoksa. Käyn Suupollla kontrollessa kolmen kuukauden välen, ja koen olevan todella hyvssä kässsä. Kaks ensmmästä kellekkaustan tehtn ykstysellä puolella, stten mnut srrettn Taysn potlaaks. Lääketede on knnostanut myös työn puolesta. aajanen on ollut MTV:n Kymmenen uutsten sekä Ylen tomttajana vuoskymmenet ja on tehnyt paljon uutsjuttuja lääketeteen tutkmuksesta. Nykysn hän työskentelee Ylen uutsankkurna Tohlopssa. rkanmaan uutsten lsäks aajanen lukee kahdeksan muun alueen uutsa sekä myöhäsltojen Uuts-Suom-lähetystä. Itsenäsyyspävänä aajanen on jälleen mukana Lnnan jatkot -vhdeohjelmassa. KÄYN SUUOLILLA KONTROLLEISSA, JA KOEN OLEVANI TODELLA HYVISSÄ KÄSISSÄ. TERVE IRKANMAA

7 Uudstamshanke D-rakennus Vanhaa osaa Lasten ja nuorten saraala Sydänsaraala Uus päässäänkäynt Tervetuloa uudstuvaan saraalaan )) Vuonna 2020 Tays Keskussaraala on vhtysämp, valosamp ja entstäkn turvallsemp potlalle ja hedän läheslleen. TEKSTI Marjaana Tuntur KUVA Roope ermanto Kulku pysäkönthalln T ays Keskussaraalan etuphalla on käynnssä so myllerrys. L-rakennus, el uus Lasten ja nuorten saraala valmstuu syksyllä 2019 ja D-rakennus tammkuussa Uuteen maanalaseen parkkhalln vo nyt jo pysäködä autonsa. Etuphan rakennushankkeen tlasuunntteluun on osallstunut so joukko hmsä, sekä työntekjötä että asakkata. Suunnttelussa tähdätään enssjasest shen, että hoto on mahdollsmman sujuvaa. Toveet ja deat ovat kulkeneet tomnnallsen suunnttelun koordnaattoreden, Marja Rhmäen ja Krst Kvelän kautta. erhekeskesyyteen tähtäävän suunnttelun tarkotuksena on luoda sekä potlalle että hedän läheslleen turvallnen saraalaympärstö. Saraalaan tullaan usemmten käven asoden taka. Tänne lttyvä pelkoja on tärkeä hälventää monn tavon, Rhmäk sanoo. Vhtysää tunnelmaa luodaan esmerkks vären avulla. Värejä vodaan käyttää myös helpottamaan saraalassa lkkumsta. Rakennusten krjannmn yhdstetyt värt auttavat suuren saraala-alueen hahmottamsessa: senen värpnnat kertovat ssätlossa lkkuvalle asakkaalle, mllon rakennus vahtuu toseks. Lasten ja nuorten saraalasta tulee värtykseltään snnen ja päässäänkäynnn sekä useta er osastoja ssälleen saavasta D-rakennuksesta keltanen. Toukokuussa 2018 valmstunut Sydänsaraala sa punasen värn. Vanhemmat mukaan erhekeskenen suunnttelu on johtanut etuphahankkeessa monn uudstuksn, kuten Lasten ja nuorten saraalan yhden hengen huonesn. Huonesn tulee senältä laskettava lavasänky, jossa vanhemmalla on mahdollsuus yöpyä ja sten osallstua paremmn lapsensa hovaan, Kvelä kertoo. 10 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

8 Uudstamsohjelma Uudstamshanke ääaulaan mennään vuonna 2020 D-rakennuksesta, keltasen senän okealta puolelta. Lasten ja nuorten saraalan kaarevat muodot pehmentävät saraalan yleslmettä. Uus synnytyssal, jossa on tlat myös vastasyntyneen hotamseen. Amme on rentoutumsta varten. rnttejä on er teemona ptkn uusa tloja. Marja Rhmäk ja Jarko Kevaara erhekeskesyys korostuu myös D-rakennuksen vdennessä kerroksessa oleven vastasyntyneden teho- ja tarkkaluosastojen uusssa tlossa. Tällä hetkellä vastasyntyneden teho-osaston tlat ovat todella penet. Yhdessä huoneessa saatetaan hotaa setsemää vauvaa, Rhmäk kertoo. Uusssa tlossa yhden vauvan huoneet on ryhmtelty nelaplan muotoseen kokonasuuteen. Huoneden keskellä on hotajan työpste, josta hotaja vo tarkkalla kakken neljän vauvan vonta ja josta on tarvttaessa helppo srtyä huonesn. Nässä yhden vauvan huonessa vodaan tehdä kakk vastasyntyneen tehohodossa tarvttavat hototomenpteet, myös lekkaukset, ekä vauvaa tarvtse lkutella pakasta toseen. Huonesn on varattu tlaa myös vauvan vanhemmlle. Vastasyntynyt saattaa olla teho-osastolla kolmekn kuukautta. Ädn ja lapsen varhasen vuorovakutuksen kannalta on tärkeää, että huonessa on ädlle saraalasänky, jonka saa srrettyä keskoskaapn vereen, Rhmäk kertoo. Vastasyntyneden tarkkaluosastolla huoneet on mtotettu sten, että ät vo olla potlaana samassa huoneessa vauvan kanssa. D-rakennuksen neljännen kerroksen synnytysykskön synnytyssalt on suunnteltu nn, että ät ja vastasyntynyt vovat kotutua vuorokauden kuluttua synnytyksestä suoraan synnytyssalsta, jos pdempää hotoa e tarvta. Apteekk ja ssähuvpusto Saraalasuunnttelussa huomodaan potlaaks tuleven lsäks myös läheset, jotka tulevat saraalaan veraljona. Syksystä 2019 eteenpän omalla autolla tulevat pääsevät suoraan parkkhallsta lukukäytävää ptkn uuteen pääaulaan. Julkslla kulkeven kävelymatka pysäkeltä Elämänlekk-patsaan oh pääovlle on lyhyt. Tulevassa pääaulassa saraalaan tuljaa odottavat asakaspalveljat, jotka lähestyvät apua tarvtseva asakkata ja neuvovat eteenpän. Asakkaden aktvnen opastamnen on tärkeä asa. Vakka opasteta ja karttoja on, vo nden tulknta olla hankalaa etenkn, jos on juur ÄÄAULASSA SAIRAALAAN TULIJAA ODOTTAVAT ASIAKASALVELIJAT, JOTKA NEUVOVAT AUA TARVITSEVIA ASIAKKAITA ETEENÄIN. kuullut lähesensä vakavasta sarastumsesta ta joutumsesta onnettomuuteen. Tähän ast me kakk tayslaset olemme tarvttaessa neuvoneet eksynetä asakkata, jos sellanen on tullut vastaan. Tulevasuudessa asakaspalvelun väk jalkautuu lasn takaa hmsten keskelle ja tekee tätä työtä suunntellust, kertoo etuphahankkeen projektnjohtaja Jarko Kevaara. Uuteen pääaulaan tulee potlata ja veraljota varten ravntolota, kosk, apteekk, partur-kampaamo ja kukkakauppa sekä käynt saraalahuvpustoon. Esteetön, maksuton ja vuoden jokasena pävänä auk oleva Tampereen Särkännem Oy:n ssähuvpusto vo tarjota lapselle hetken hengähdystauon joko omasta ta ssaruksen, vanhemman ta muun lähesen saraudesta. On henoa, että vomme tarjota saraalassa myös loa. Knnostavaa nähdä, mkä merktys tälle huvpustolle tulee, Kevaara sanoo. Vakka etuphan rakennushanke on jo vuoden kuluttua loppusuoralla, rakennustyöt saraala-alueella jatkuvat. F-rakennuksen, el klnsen sotoopplääketeteen ja hematologan rakennuksen rakentamnen on juur alkanut. Syyskuussa tehtn lopullnen päätös akuspsykatran srrosta tkänemestä Tays Keskussaraalan alueelle uusn tlohn. Nämä työmaat evät kutenkaan vakuta etuphahankkeen tavon kakken saraala-alueella asoven kulkemseen. Uuden päässäänkäynnn valmstumnen helpottaa tlannetta, Kevaara sanoo. Toukokuussa avattuun pysäkönthalln mahtuu lähes 300 autoa. YSÄKÖINTIHALLI KÄYTÖSSÄSI Halln osote Kuntokatu 2. Halln hnnat arksn kello e/tunt, muullon 0,50 e/tunt. Hallsta on tostaseks ssäkautta kulkuyhteys van Sydänsaraalaan. Tays-buss lkennö pysäkönthalln ja yksköden välllä arksn kello TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

9 Asantuntja Voko syöpää juosta karkuun? )) Lkunta ja raskas työ suojelevat mehä uselta er syövltä, kertoo Jorma Sormunen tutkmuksessaan. TEKSTI Tuul Eerola KUVITUS Lsa Seppo KUVA Tmo Vljanen L kunnalla on tunnetust mona terveyshyötyjä. Knnostavaa uutta tetoa julkastn elokuussa, kun Taysn syöpätauten ykskössä työskentelevän Jorma Sormusen vätöskrja tarkastettn. Tutkmuksen tulos on selvä: Lkunta ja fyyssest rankka työ suojaavat mehä uselta syövltä. Esmerkks keuhkosyöpää huppu-urheljolla ol jopa 60 prosentta vähemmän kun muulla väestöllä. Tutkmusanestossa ol mukana yl huppu-urheljaa ja yl vuonna 1958 syntynyttä suomalasta mestä. Mehllä, jolla ol työhön kuuluvaa fyysstä rastusta, ol merktseväst penemp rsk sarastua paksu- ja peräsuolen sekä eturauhassyöpään kun mehllä, jolla rastusta e ollut. Mkä on tutkmukses tärken vest tavallselle kansalaselle? Tärken asa on se, että kaken tasosella lkkumsella näyttää olevan vakutusta syöpärskn vähenemseen. El e tarvtse olla huppu-urhelja saadakseen lkkumsesta hyötyä. Jo aka kohtuullsest lkkuvalla osajoukolla ol non 10 prosentn suojavakutus eturauhassyöpärskn verrattuna nhn, jotka evät lku ollenkaan. Samalla mustutan, että ykslötasolla hmsen sarastumsen syytä e vo sanoa. Myös hyväkuntoslle vo tulla syöpä, mutta ntä tulee penemmällä todennäkösyydellä kun helle, jotka ovat ylpanosa ja huonokuntosa. Mkä tekee tutkmuksestas ertyslaatusen? Akasemmn e ole seurattu nän laajaa anestoa, jolla fyysnen kunto ols testattu 20-vuotaana ja seurantaa on tehty vdenkymmenen vuoden ajan. Anesto on nn valtava, että von sanoa, että nämä tulokset ovat oketa ekä väärä. Lkunnalla on ss suojavakutuksa. Entä mkä vakutus on sosoekonomslla tekjöllä? Kyllä ne vakuttavat sten, että sosaalluokan noustessa eturauhas- ja paksusuolensyövän rsk kasvaa. Vttetä on myös stä, että lapsuuden sosaalluokka ja elntavat vovat vakuttaa syöpen lmaantuvuuteen. Tätä ptäs tutka velä enemmän. Tutkmukses keskössä olvat mehet. Onko sukupuolella merktystä? Suolstotutkmuksessa ol myös nasa mukana. Nasllakn suojavakutusta on, mutta suojavakutus on vähän penemp. Yks seltys on se, että naset sjottuvat mehä vähemmän kakken raskampn ammattehn. Myös hormonaalslla tekjöllä saattaa olla vakutusta. Nasten tutkmus ols hyvä tehdä erkseen. Onko tutkmukses vakuttanut omn lkuntatottumukss? Olen harrastanut lkuntaa penestä ptäen, ja esmerkks töhn kuljen jalkasn. Sllä tavon on vakuttanut, että tulee kyllä huono omatunto, jos e lku. Kotona on onneks neljä koraa, jotka ptävät huolen stä, että hyötylkuntaa tulee harrastettua hyvnkn paljon. JORMA SORMUNEN syöpätautehn erkostuva lääkär, työterveyshuollon erkoslääkär 14 TERVE IRKANMAA

10 Elossa 24h Elossa aamusta ltaan Kuus tv-kuvaajaa tmeneen seuras elämää Taysssa 3. lokakuuta, kun saraalassa nauhotettn Elossa 24h -sarjan kolmatta tuotantokautta. Tunteet olvat pnnassa etenkn vauvojen teholla. TEKSTI Sabna Mäk KUVA Laura Vesa Tv-kamera seuraa, kun vauvojen teho-osastolla hodetaan 932 gramman panosta keskosvauvaa. TERVE IRKANMAA

11 Elossa 24h 07:11 Slmäkeskuksen ssäänkäynt Suur kamera lepää tukevast Aleks Nuoton olalla, kun Mrja Holm saa luvan kävellä koht lmottautumsautomaatta. otlas ja kuvausryhmä ovat tulleet Taysn Slmäkeskukseen hyvssä ajon, sllä Holm on luvannut, että hänelle tehtävän kahlekkauksen ja sarveskalvon srron saa kuvata tv-ohjelmaan. Hetkeä myöhemmn Slmäkeskuksen tosessa kerroksessa kuvataan, kunka Holm stuu odotusaulaan. Tomttaja Annka Rajala esttäytyy hotaja Anu Äjälälle ja pyytää täyttämään kuvausluvan. Samalla sovtaan, että kuvaustm haas- tattelee potlasta ennen kun tämä haetaan odotusaulasta. Haastattelun jälkeen Rajala kehuu, että potlas puhuu kameralle kun ols tehnyt stä ennenkn. Kuvauspävän alku näyttää sujuvan rutnlla, ekä hme, sllä sekä Nuoto että Rajala ovat tehneet ennenkn tos-tv:tä. 08:42 Slmäkeskuksen lekkaussal Anestesalääkär puuduttaa Holmn vasemman slmän seudun ptkällä neulalla. Holm on kertonut aemmn haastattelussa, että tetää tämän ole-van koko operaaton kävn vahe. Kun puuduttamnen on oh, Aleks Nuoton Kuvaaja Aleks Nuoto knnttää slmälekkaukseen menevälle Mrja Holmlle mkrofonn. Kuvaustm seuraa erkoslääkär Antt Mäkelää lekkaussaln. kamera etsytyy erkoslääkär Antt Mäkelään, joka valmstelee elnluovuttajalta saatua sarveskalvoa srtoa varten. Välllä Nuoto pokkeaa käytävän puolelle ja kuvaa rauhallsta lekkaussala ovessa olevan kkunan takaa. arnkymmenen mnuutn odotuksen jälleen Mäkelä lopulta stuu Holmn vereen ja laskee valtavan mkroskoopn katon rajasta potlaan kasvojen ylle. Lekkaus alkaa. 09:57 Slmäkeskuksen heräämö Antt Mäkelä on juur kertonut kameralle, että lekkaus men erttän hyvn. Kun kamera sammuu, erkoslääkär tunnustaa, että kuvausryhmän läsnäolo jänntt etukäteen, mutta mkroskooplla työskennellessään hän e nähnyt ekä kuullut mtään ylmäärästä. Kuvaustm on saanut lekkauksen akana tedon, että synnytysosastolla on pan syntymässä sektolla keskosvauva, ja hedän tovotaan seuraavan synnytystä. Ennen vauvan luokse lähtöä Rajala ja Nuoto käyvät velä tedustelemassa, kunka Mrja Holm vo. 10:44 Vauvojen teho-osasto Kuvaustmn jäsenet ovat juur pesseet ja desnfoneet kätensä, kun synnytyssalen suunnasta työnnetään vauvojen teho-osastolle valtavaa latetta, jota seuraa tonen kuvausryhmä. Aleks Nuoton kameralaukku saa kyytä, kun tlanne krkastuu kyseessä on keskoskaapp, ja sen suojssa on hetkeä akasemmn syntynyt vauva. Nopean neuvottelun jälkeen päätetään, että Rajalan ja Nuoton tm jatkaa vauvan seuraamsta ja tonen kuvausryhmä palaa synnytysosastolle. Keskoskaapn lähstölle kerääntyy nopeast lähemmäs kymmenen hotajaa ja lääkärä, mutta tunnelma on rauhallnen, vakka vauvalla on hengtysvakeuksa. Nuoto kuvaa ensn heman kauempaa, kun saraanhotajat Veera Kautanen ja Tuja Sukk-Kommo hotavat raskausvkolla 25 syntynyttä vauvaa. Hljalleen kamera srtyy lähemmäks. Näyttää sltä kun hotajat kästtelsvät 932 gramman panosta pentä hmsenalkua van sormenpällään. KUVAUSTIIMI ÄÄSI TODISTAMAAN VAUVAN ENSIKOHTAAMISIA ISÄN JA ÄIDIN KANSSA. 11:43 Taysn pha K-rakennuksen kulmlla Assstentt Ann Lndgren haastattelee pään ja kaulan alueen syöpää sarastavaa Harr Oescha Taysn phalla K-rakennuksen ja Coxan kulmlla. Työmaalta kantautuva mekkala käy hetkttän nn kovaks, että vastaukset joudutaan kuvaamaan kahdest. Kävellessään ssälle korvatauten polklnkalle Oesch kertoo, että ol tse empnyt kuvausluvan antamsta, mutta perhe ol kehottanut mestä ottamaan kuvaajan mukaan lääkärn vastaanotolle. Rankosta syöpähodosta on kulunut vasta kuukaus, ja edessä on ensmmänen käynt lääkärllä. 12:35 Korvatauten polklnkka Tomstotuol rullaa hämmästyttävän halltust, kun tuollla stuva Oll Janatunen vahtaa vauhdkkaast kuvakulmaa potlaasta lääkärn. Lnssn tosella puolella Harr Oeshn haastatellut ja tutknut erkoslääkär Lass Rattla on tulossa tapaamsen tärkempään kohtaan. Hän kertoo, että syöpähodot vakuttavat tehonneen ja tlanne näyttää tovekkaalta. Täydellstä topumsta e voda kutenkaan tässä vaheessa luvata. Oesch kehuu kameran edessä erkossaraanhotoa ja kertoo olevansa tyytyvänen veronmaksaja. Hän on laskenut osallstuneensa relun puolen vuoden akana yl 80 hototapaamseen er ammattlasten kanssa. 17:38 Helsngn-juna Annka Rajala on juur ja juur ehtnyt junaan, sllä vauvojen teho-osastolla on rttänyt säpnää. Kuvaustmn kohtaama 25-vkkonen vauva on ollut ltapävällä vrkeämp, mutta hotajat ovat sanoneet, että vauvan vont vo vahdella velä paljon. Saraanhotaja Veera Kautasen mukaan pkkukeskoset kutenkn selvävät nykyään yhä useammn. Annka Rajala puolestaan toteaa, että pävän tuntekkampa hetkä olvat ne, kun kuvaustm pääs todstamaan vauvan enskohtaamsa sän ja ädn kanssa. 21:09 Ensapu Acuta Kun lta jo hämärtää, yks kuvausryhmä pävystää velä sellä, mssä tapahtuu ympär vuorokauden. Tomttaja Samuel Krkhope kertoo, että alkulta on ollut Acutassa rauhallnen. Asakkana on ollut pääasassa äkkätä potlata, jolla on ollut hengenahdstusta ja vertulpan o- Kuvaaja Oll Janatunen pyytää syöpähodosta topunutta Harr Oescha kävelemään portata kuvtuskuvaa varten. reta. Kakk potlaat ovat antaneet tähän mennessä luvan kuvata. Tm seuraa lääkär Anna Meurosen työtä. Acutassa tlanteet tulevat eteen nopeast, joten täällä kuvaajan ja tomttajan tm on vahvstettu äänttäjällä, joka hotaa mkrofont pakolleen ja huoleht, että ään tulee taltoduks. Krkhope kuvalee, että haastavnta on olla tarpeeks holla, jotta tarnat tulevat taltoduks, ja samaan akaan tarpeeks kaukana, jotta tm e härtse potlata ta henklökuntaa. Äkkä Krkhope sanoo, että nyt on mentävä, sllä Meuroselle on tullut uus potlas. Tm jää pävystämään Acutaan aamukolmeen saakka. 16 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

12 Elämänmuutos Nuorena aktvsest korpalloa pelannut Ismo Nem mett akonaan, ryhtyskö lkunnanopettajaks va lääkntävomsteljaks. Uravalnta e ole fysoterapeutta kaduttanut. Elämä on lottoa )) Van kymmenesosa keuhkosyöpään sarastunesta on tupakomattoma. Kangasalalanen Ismo Nem on yks hestä. TEKSTI Tarja Västlä KUVA Roope ermanto ävämäärä on melessä. Edellsltana marraskuussa 2016 ol juhlstettu synttäretä epe Wllbergn konsertssa. Seuraavana pävänä Ismo Nemellä ol lääkäraka varattuna. Oln ysknyt vuoden ja yskänlääkketä ol kulunut. Lääkärn menn vasta, kun vamo hermostu yskmseen ja patst hakeutumaan vastaanotolle. Keuhkosta otettn röntgenkuvat, ja lääkär totes lsätutkmusten olevan tarpeen. Ensapu Acutassa tehtyjen tutkmusten jälkeen asat alkovat rullata rvakast. Syöpäepälys varmstu myöhemmn tähys tyksessä. En ole koskaan polttanut, joten keuhkosyöpä tul yllätyksenä. Lääkär sano elämän olevan lottoa ja mnulla käv huono tuur. Lekkauksella paha pos Nemen mukaan suora puhe on ana paremp kun kertely. Sks hän on tyytyvänen shen, että lääkär kerto hänelle het todellsen tlanteen. San sytostaatteja kolmen kuukauden kuurna kolmen vkon jaksossa: maanantana tputuksessa, vkon päästä kapselt kotona, stten hulvkko. Lääkkestä tul vetämätön olo, joten jän sarauslomalle. Yrttäjänä pt kuunnella asakasta ja ratkasta hänen ongelmaan. Sellanen e onnstu, jos pää e ole mukana. Lääktys tehos ja syöpäkasvan penen. Stä huolmatta Nem päätettn lekata. Krurg pyrk säästävään lekkaukseen, mutta evästn häntä ottamaan pos kaken, joka vos tlannetta pahentaa. Lopulta päädyttn avolekkaukseen ja koko tonen keuhko postettn. Lkunnallnen mes läht het toettuaan kävelylle ptkn saraalan käytävä. Kuuden pävän saraalajakson lopussa hän kävel 1,2 klometrä kerralla. Asakas mukaan suunntteluun Nemen sarastumsesta on kulunut parsen vuotta. ökkelöt päkät ja herkstyneet jalkaterät ovat jääneet ääreshermosto-oreks. Fysoterapeutn työ on vahtunut työkyvyttämyyseläkkeks. Keuhkosyöpä ylestyy Kontrollssa ja labrassa käyn 3 4 kuukauden välen. CT-kuvauksssa e ole onneks havattu enää mtään. Olen saanut joka välssä sekä ernomasta hotoa että ajantasasta tetoa. Nem osallstu myös saraalan työryhmään, jossa metttn keuhkosyöpäpotlaan hotopolkua. Hän arvel, että mukana olosta ols hyötyä mullekn sarastunelle. Taysssa on kehtetty keuhkosyöpäpotlaan hotopolkua yhdessä stä sarastaven potladen kanssa. Yhdessä tekemsen tuloksena on pystytty vähentämään turha epäkohta potladen palvelussa. Taysn kehttämskoordnaattor Sar-Marja Hytösen mukaan kyse on tomntakulttuurn muutoksesta: monammatllnen henklökunta tekee yhtestyötä potladen kanssa. Nyt myös kakssa Taysn ertysvastuualueden saraalossa ammattlaslla on yhtenen näkemys hodon kulusta. Tennstä ja torturnota uuhaa rttää: Nem tekee kylälenkkejä Kangasalla ja käy torparlamentssa. Kävelyn lsäks mes harrastaa nelnpeltennstä on harrastanut jo 30 vuotta. Koko ajan tuntuu sltä kun ols korkean pakan lerllä. Jos työntää kottkärryä ylämäkeen, taukoa on pdettävä. On van totuttava rauhallsempaan menoon. Nem toteaa mummunsa lausahduksen käyneen toteen: Elämä opettaa josse muuta, nn hljaa kävelemään. Vuodessa lmenee non uutta keuhkosyöpätapausta. Syynä keuhkosyövän ylestymseen on väestön kääntymnen sekä nasten tupakont. Ylesn rsktekjä on tupakont. Sarastunesta tupakoja on non 90 prosentta. Radonlle ta asbestlle altstumnen lsää myös rskä sarastua. Tyypllsä oreta ovat yskä, hengenahdstus ja veryskökset. Tauta epältäessä usen tehdään tetokone- el CT-kuvaus ja keuhkoputken tähystys. akallnen syöpä pyrtään ana lekkaamaan, mutta hoto suunntellaan ykslöllsest. Syöpätauten erkoslääkär Jarkko Ahvonen, Tays ON VAIN TOTUTTAVA RAUHALLISEMAAN MENOON. ISMON HOITOOLKU MARRASKUU 2016 Nem käy lääkärssä ptkttyneen yskän taka. Keuhkokuvat otetaan. Lääkär kehottaa menemään lsätutkmuksn mahdollsmman pan. JOULUKUU 2016 Acutassa tehdään perustutkmukset ja keuhkojen tetokonekerroskuvaus. Nden perusteella edessä on keuhkoputken tähystys. Nem käy myös keuhkosarauksen erkoslääkärn vastaanotolla. VUODENVAIHDE Tähystyksessä keuhkosta otetaan kudosnäytteet. Selvää, että kyse on keuhkosyövästä. HELMI TOUKOKUU 2017 Nem alkaa saada sytostaatteja. Kuur kestää kolme kuukautta. Keuhkoröntgenssä havataan syöpäkasvamen penentyneen lääktyksen ansosta. HEINÄKUU 2017 Tonen keuhkosta lekataan. Nem on vajaan vkon saraalassa. JATKOHOITO Nemellä on verenohennus- ja kpulääktys. Hän käy kontrollssa ja laboratorokokessa 3 4 kuukauden välen kahden vuoden ajan. Syöpä e ole uusutunut. Keuhkosyöpäpotlaan hotopolku löytyy Taysn nettsvulta. Hotopolku on tehty ta on tekellä myös musta syövstä. Se antaa tetoa nn potlalle kun hedän läheslleen. 18 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

13 Vertastuk Vertastuk Vakeuksen vahvstama )) Vertastyöntekjän kohtaamnen ols vonut pelastaa Veera Salosen, 32, monlta ongelmlta nuoruudessa. Nyt Salonen työskentelee tse kokemusasantuntjana. TEKSTI Marjaana Tuntur KUVA Roope ermanto K un Veera Salonen kouluttautu vuonna 2017 kokemusasantuntjaks, hänen pt ptää mulle luento tsestään ja omasta topumsestaan. äätn kertoa kaken elämästän. Se ol rankkaa, mutta ol tervehdyttävää kuulla, että muden melestä oln selvytynyt uskomattomsta asosta, vakka tse pdn ntä normaalena. Salosen elämässä vastonkäymset alkovat lapsena. Ala-asteella häntä kusattn, ekä kavereta juur ollut. Yläasteella kavereta löyty, mutta paha olo sa tytön käyttämään pähtetä ja lntsaamaan. Mnua yrtettn kyllä auttaa. Välllä tultn jopa hakemaan kouluun. Lähestymstapa ol van jotenkn väärä, ekä mnulla ollut kykyä ottaa apua vastaan. Myös vanhemmat yrttvät auttaa tytärtään, mutta tuloksetta. Salonen tetää nyt, että akusen ja nuoren vällle ols tarvttu tulkk, joka ols ymmärtänyt nuoren maalmaa. Koska sellasta e ollut, Salonen alko ajatella, ette puhumsesta ole hyötyä. Ädks tulo 17-vuotaana ja vakea ero lapsen sästä tekvät Salosen elämästä entstä raskaampaa. Vakeuksen kasauduttua Salonen löys tsensä vanklasta. Uskon, että kokemusasantuntja ols vonut auttaa mnua paljon. Kest 17 vuotta ennen kun san apua, josta ol todella hyötyä. Vanklatuomosta e hattaa Ennen kokemusasantuntjuutta Salonen vet pähdeklnkalla vertasryhmää usean vuoden ajan ja käv puhumassa kokemuksstaan nuorsoryhmlle. Kun pähdeklnkan työntekjä ehdott Saloselle kokemusasantuntjakoulutusta, Salonen mureht, että mennesyyden vankeustuo- mo estäs kouluttautumsen. Kun mnulle sanottn, ette tuomollan ole merktystä ymmärsn, että vakeuksstan tuls olemaan hyötyä. Mel ry:n järjestämässä kahdeksan kuukautta kestäneessä koulutuksessa tutustuttn sosaal- ja terveysalan palvelujärjestelmään, jäsennettn omaa tarnaa sekä valmstauduttn kokemusasantuntjatehtävn. Koulutuksen tärkempä anteja ol Salosen mukaan se, että hän sa kertoa elämäntarnansa kokonasena, sellasena kun on sen tse kokenut. Mukana kehtystyössä Tällä hetkellä Salonen työskentelee tunttyöntekjänä valtakunnallsessa Recovery topumsorentaato melenterveyspalvelussa -hankkeessa. Hänen deastaan syntynyttä melen personal traner -ohjelmaa on suunnteltu ja lähdetty kokelemaan yhdessä Recovery-hankkeen rkanmaan kehttäjä-sosaaltyöntekjä Krstna Ala-Vannesluoman kanssa. Idea melenterveyden personal tranersta synty oman topumsen kautta. Kun lopulta san apua, suurn ovalluksen ol, että von tse vakuttaa omaan hyvnvontn. Salonen panottaa, että avun hakemnen ja sen myöntämnen, että tarvtsee apua, ovat topumsen kannalta tärketä. Kenenkään e kuulu selvytyä yksn. Mutta kun hakee apua ja saa tukea, on henoa huomata, ette tarvtse odotella, että joku muu parantaa, vaan vo tehdä paljon tse. Mel T perustuu ajatukseen, että melenterveyttä vo vahvstaa samon kun fyysstä kuntoa. Tomntaan kuuluu ykslötapaamsa ja kokoontumsa vertasten kanssa. Auttamstyö e ollut pkkutyttöhaave Lapsena Veera Salonen halus metallhommn mesvaltaselle alalle. Nyt hän tovoo vovansa auttaa vakeuksssa oleva nuora nn, ettevät he joudu kokemaan samanlasta nuoruutta kun hän. Nykyään uskon, että mnäkn von menestyä elämässän. Helppo te tämä e ole ollut, mutta olen kästellyt nuoruuden tekohn lttyvää häpeää, enkä ole enää nn vahvast mennesyyten vank. Salonen on juur ptänyt ensmmäsen melenterveyden personal traner ykslötapaamsensa, jossa kerto asakkaalle elämästään ja mett tämän kanssa, mtkä asat vosvat tukea topumsta. Kohtaamnen ol onnstunut, sllä asakas tovo jo uutta tapaamsta. Kokemusasantuntjan työssä omn tuntesn ja elämään täytyy oppa ottamaan etäsyyttä. Kerron asakkalle elämästän asota, josta uskon olevan helle hyötyä, en koko tarnaan. Vakka työkykysyys e ole anoa melekkään elämän krteer, on työ tuonut Salosen elämään merktystä. Hänelle mahdollsuus hyödyntää oma vastonkäymsä tosten auttamseks on vomaannuttavaa. Ajattelen, että elämä menee jollakn tällä tavalla. Nykyään, jos joku sanoo mennesyydestän jotakn pahaa, ajattelen, että se on han hyvä, koska se herättää keskustelua. RECOVERY TOIUMISORIENTAATIO MIELENTERVEYSALVELUISSA -HANKE Valtakunnallsen hankkeen tavotteena on ottaa melenterveyspalveluhn ja terveydenhotoon käyttöön entstä asakaslähtösemp suhtautumstapa melenterveyden ongelmsta topumseen. rkanmaan alueella hankkeessa ovat mukana Sastamalan, Ikaalsten ja Hämeenkyrön kunnat. Topumsorentaato pohjautuu ajatukseen, ette psyykknen saraus määrtä hmstä. äämääränä e ole parantumnen vaan se, että elämä on elämsen arvosta saraudesta huolmatta. On myös tärkeä ovaltaa, että oman hyvnvonnn eteen vo tehdä paljon tse, ja hmnen vo etsä aktvsest omaan elämäänsä asota, jota tekemällä mel vo paremmn. Hankkeessa sovelletun ostvsen melenterveysmttarn avulla vodaan yhdessä pohta, mkä asakkaan elämässä on hyvää. Hankkeessa pyrtään myös juurruttamaan kokemusasantuntjoden työ todellseks osaks palvelujärjestelmää. 20 TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

14 Lyhyest Kuva: Tammed Akuspsykatran uudsrakennus Keskussaraalan alueelle Tervetuloa apteekkn! TAYSISSA avattn lokakuussa Suomen ensmmänen henklöasakkalle suunnattu apteekk, Tammed. Apteekk on avon kaklle apteekkpalveluta tarvtsevlle. Ertysest apteekk helpottaa saraalassa asova, kun apteekkn pääsee het reseptn saatuaan, mutta apteekk palvelee myös nn lähseudun asukkata kun vakkapa alueella työskentelevä. Apteekk sjatsee Tays Keskussaraalan Radus-rakennuksessa, nykysen tlapäsen pääaulan veressä osotteessa Teskonte 35. Tammed-apteekk on avonna ma pe 8 18 ja lauantasn klo IRKANMAAN saraanhotoprn halltus on syyskuussa päättänyt akuspsykatran sjantpakasta. Uus sjant Tays Keskussaraalan alueella Kaupn kampuksella Arvo Ylpön kadun ja Kaupn metsän lähesyydessä todettn yksmelsest parhaaks vahtoehdoks. Investontpäätös on tarkotus tehdä keväällä 2019, ja tavotteena on päästä alottamaan tomnta vuoden 2023 alussa. Uudelle pakalle saadaan rakennettua modernt tlat, jossa yhdstyvät luonnonlähesyys, hyvät lkenneyhteydet sekä yhteys Taysn muhn palveluhn, kertoo rakennuttajapäällkkö Matas Sen. Nykyset tlat Nokan tkänemessä evät vastaa tulevasuuden hodon tarpesn, ekä korjausrakentamnen näden tlojen osalta ols ollut kannattavaa. Uusssa tlossa tulee olemaan 180 potlashuonetta, ja sellä työskentelee lähes 500 työntekjää. Lähes kakk potlashuoneet ovat yhden hengen huoneta. Rakennus tukee er osastojen yhtestyötä ja asakkaan on helpomp asoda myös mussa Taysn ykskössä. VIIDEN TÄHDEN SAIRAALA TOIMIISTEET: Tays Keskussaraala Teskonte 35, Tampere Tays Hatanpää Hatanpäänkatu 24, Tampere Tays tkänem Noka Tays Sastamala Itsenäsyydente 2, Sastamala Tays Valkeakosk Salonkatu 24, Valkeakosk Sastamala arkano Ikaalnen Khnö Hämeenkyrö Ylöjärv Vrrat Noka rkkala Lempäälä Veslaht Urjala Akaa Ruoves TAMERE Kangasala Valkeakosk Orves Mänttä- Vlppula Juupajok älkäne Jämsä Kuhmonen Kuva: Lentokuva Vallas Oy YHTEYSTIEDOT Seuraatko metä jo somessa? OmaTaysssa jo käyttäjää IRKANMAAN SAIRAANHOITOIIRI SÄHKÖINEN ASIOINTI ylestyy Taysssakn. OmaTays- palvelussa näet ajanvaraukses ja hotoon lttyvä potlasohjeta. Myös useta hotoon lttyvä kyselyjä on dgtalsotu, ja alle 10-vuotaden puolesta asont OmaTays-palvelussa on nyt myös mahdollsta. Tarnota Tayssta TERVE IRKANMAA -lehden artkkeleta sekä muta Taysn tarnota vo nyt lukea osotteesta TAYSISSA 600 saraalahuoltajaa vastaa lekkaussalen ja muden potlas tlojen ssteydestä sekä jakaa potlalle aterat. Lue Samul rttlän haastattelu Hodamme vuosttan non er potlasta. Vme vuonna Taysssa synty lasta. Saraanhotoprn yhtymähallnto Teskonte 35 L Tampere Vahde: TAMEREEN YLIOISTOLLINEN SAIRAALA Tays Keskussaraala Teskonte 35 L Tampere Vahde: Tays Hatanpää Hatanpäänkatu Tampere Vahde Tays tkänem tkänem, Noka Vahde: Tays Valkeakosk Salonkatu Valkeakosk Vahde: Tays Sastamala Itsenäsyydente 2 L Sastamala Vahde: KUVANTAMISKESKUS- JA ATEEKKILIIKELAITOS Bokatu 12 Fnn-Med 5 L Tampere Vahde: Saraala-apteekk: Teskonte 35 L Tampere Vahde: TAYS SYDÄNKESKUS OY Tays Sydänsaraala Enste 4 L Tampere Vahde: FIMLAB LABORATORIOT OY Arvo Ylpön katu Tampere Vahde: TEKONIVELSAIRAALA COXA OY Nvelte 4 L Tampere Vahde: TERVE IRKANMAA TERVE IRKANMAA

15 Arvo Ylpön katu Arvo Ylpön katu Kuntokatu Enste Ajolkenne Ensapu Acutaan ja Bokadulle Enste 4 FM 4 Bokatu N 6 FM 1 Tays Sydänsaraala Arvo Ylpön katu 8 FM 2 ENSIAU Acuta K Etuphan rakennustyömaa 10 FM 3 C A 12 FM 5 Cx Coxa E B Tays Slmäkeskus otlashotell 14 FM 6-7 B1 G H Q O Nvelte R Radus Teskonte Z 1 Z 2 Z 3 ÄÄSISÄÄNKÄYNTI Tampereen keskusta TAXI Sädete Y Nvelte Rvparkk Verte Tampereen ylopsto Arvo-rakennus KARTTAMERKINNÄT Invapysäkönt Asakaspysäkönt ysäkönthall TKL busspysäkk Busspysäkk TAXI Takstolppa Verte A B1 rkanmaan Hotokot Lääkärnkatu äässäänajoväylä Rakennustyömaa Rakennuksen tunnus Nastentaut- ja raskauspävystys, lasten pävystys Infopste Olet tässä Etuphan rakennustyömaa vakuttaa lkennejärjestelyhn Tays Keskussaraalan alueella. Taysn alueella on käynnssä myös muta rakennustyömata. Ajantasaset kartat ja ohjeet verkossa tays.f. Tays Keskussaraalan alueen lkenne- ja pysäköntjärjestelyt AUTOLLA Autolla Raduksen päässäänkäynnlle ajetaan Teskonteltä Lääkärnkadun rsteyksen kautta. Lasten pävystykseen ja synnytykseen ajetaan Teskonteltä Lääkärnkadun rsteyksen kautta. Tays Ensapu Acutaan ja Tays Sydänsaraalaan ajetaan Teskonten ja Kuntokadun rsteyksestä. Huomo, että rsteysalueella on työmaalkennettä. Tekonvelsaraala Coxaan, Tays Slmäkeskukseen, potlashotelln, kappeln ja Fnn-Med -rakennuksssa sjatsevn tompstesn vo ajaa sekä Kuntokadun että Lääkärnkadun rsteysten kautta. Arvo Ylpön katu kertää saraala-alueen ja helpottaa ertysest saraalan reuna-alueella asonta. YSÄKÖINTI Tays Keskussaraalan alueella on asakkalle varattuja pakkoja non 800. Nästä lähes 300 on Ensten ja Kuntokadun rsteyksessä sjatsevassa pysäkönthallssa. Hallsta on tostaseks ssäkautta kulkuyhteys van Sydänsaraalaan. Halln asakkalle on tarjolla maksuton pkkubusskuljetus muhn yksköhn. Tays-buss lkennö pysäkönthalln ja yksköden välllä arksn kello Halln lsäks pysäköntpakkoja on etenkn päässäänkäynten ja ensavun lähesyydessä. Asakaspysäkönt on maksullsta Tays Keskussaraalassa ja osn Tays Hatanpäällä. Mussa saraalossamme se on maksutonta. Halln on tulossa uudet, joustavat maksutavat käyttöön marras joulukuussa. TAKSILLA Takstolpat sjatsevat pää ssäänkäynnn edustalla ja Kuntokadulla. Kela-taksn tomsto on R-osan el Raduksen 1. kerroksessa neuvonnan okealla puolella. Jos postut saraalasta takslla, on kyytä tlattaessa tärkeää kertoa, mlle ovelle haluat taksn saapuvan. LINJA-AUTOLLA Tampereen keskustan suunnasta tultaessa päässäänkäyntä lähnnä oleva pysäkk on erhetukkeskuksen pysäkk. Kangasalan suunnasta tulta essa päässään käyntä lähnnä on Hotokodn pysäkk. Julknen tedote