PAPPILA-5557 11 HUUNALANKATU 32. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8494. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 6. päivänä toukokuuta 2013 päivättyä ja 19. elokuuta 2013 tarkistettua asemakaavakarttaa. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 5,5 kilometriä itään kaupungin keskustasta, Pappilan kaupunginosassa, osoitteessa Huunalankatu 32. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 5557 sijaitsevaa tonttia nro 11. Pappilan kaupunginosan rakennuskanta käsittää sekä omakoti-, riviettä kerrostaloja. Suunnittelualue lähikortteleineen on muodostunut alun perin 11/2 tai 12/3 kerroksisista harjakattoisista jälleenrakennuskauden taloista. Suunnittelualueen korttelin eteläosa on säilynyt lähes muuttumattomana, pohjoisosassa sen sijaan on tehty tontinjakoja. Tonttijaot ovat hajauttaneet alueen ilmettä melko paljon, sillä uudisrakentamista ei ole kaikilta osin sovitettu olemassa olevaan ympäristöön. Tonttijakoja on tehty 80-luvun lopulta alkaen ja uusimmat rakennukset ovat valmistuneet viime vuosina. Pappilan alueen tontit on alun perin kaavoitettu maanhankintalain toteuttamiseksi, joten jälleenrakennuskauden rakennuskannan säilyttäminen on keskeistä alueen historiallisten arvojen vaalimiseksi. Suunnittelualue rajautuu Tanhuankadun ja Katajamäenkadun väliselle Huunalankadun osalle. Viereisillä tonteilla sijaitsee eri vuosikymmenien rakennuksia vanhasta maatilasta uudempiin ketjutaloihin; pääasiassa kuitenkin omakotitaloja. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1619 m 2. Tontilla on vuonna 1947 valmistunut puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka pinta-ala on noin 100 m 2. Rakennuksen julkisivut ovat puuta. Piha-alue rajautuu tiestä ja naapuritonteista istutuksilla. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tontin nro 5557 11 omistajat. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille 31.1.2013, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 31.01. 21.02.2013 väliseksi
ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Määräajan puitteissa saapui yksi mielipide sekä yksi kommentti. 7.2. kirjatussa kirjeessä Maakuntamuseo kommentoi, ettei hankkeesta ole huomautettavaa asian edetessä esitetyllä tavalla. 19.2.2013 kirjatussa mielipiteessä naapurikiinteistön omistaja ei hyväksy tonttiliittymän osoittamista kiinteistön eteläpuolelle. Määräajan ulkopuolella saapui yksi kommentti Pappilan omakotiyhdistys ry:ltä. Sillä ei ole muutokseen mitään huomautettavaa. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa 30.5. - 11.6.2013 välisen ajan. Luonnoksesta tuli neljä lausuntoa, joissa ei ollut mitään huomautettavaa. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 27.6.- 15.8.2013. Ehdotuksesta ei esitetty muistutuksia. Tontin 5557 25 omistaja pyysi vielä tarkistamaan ajoyhteyden leveyden 3,3 metristä leveämmäksi. Ajoyhteyttä levennettiin neljään metriin. Tonttien 5557 24 ja 25 omistajat ovat hyväksyneet muutoksen. Muutoksen johdosta tonttien alat muuttuivat. Tontin 5557 24 pinta-ala muuttui 724,83 m 2 :sta 724,86 m 2 :een. Tontin 5557 25 pinta-ala oli 893,95m 2. Muutoksen jälkeen se on 893,91 m 2. Autotallin/talousrakennuksen rakennusala pieneni tontilla 5557 25 sen rajan siirryttyä vähäisesti itään. Rakennusoikeudet tonteilla eivät ole muuttuneet. Asemakaavan vähäinen tarkistaminen ei aiheuta ehdotuksen uudelleen nähtävillä pitämistä. Asemakaava Asemakaavamuutoksella jaetaan 1619 m 2 suuruinen, enintään kahden perheen omakotirakennuksen tontti nro 5557 11 kahdeksi pientalotontiksi 5557 24, jonka pinta-ala on 724,86 m 2 ja 5557 25, jonka pintaala on 893,91 m 2. Kaavamääräyksillä uudisrakennus sovitetaan ympäristöön. Tontille 5557 24 osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 160 k-m 2 ja autosuojalle/taloustilalle 32 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,26. Tontille 5557 25 osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2 ja autosuojalle /taloustilalle 40 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,25. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 412 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 192 m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Korkein sallittu kerrosluku on II. Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50 % ja enintään 75 % käytettävä kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Rakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä 27 34 ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Tontilla 5557 24 rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Julkisivut tulee maalata ympäristöön sopivalla peittomaalilla. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 m. Tontilla 5557 25 uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan tonttia nro 5557 11. (korttelin nro 5557 tonttia nro 11.) Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, Asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos, suunnittelija Marjukka Huotari. Dno: TRE:385/10.02.01/2013, pvm 10.1.2013 Vireille tulo: 31.1.2013 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa, noin 5,5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Huunalankatu 32. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Pappila 5557 11, Huunalankatu 32. Asemakaavamuutos tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten. Kaava nro 8494. 1.4 Luettelo asiakirjoista Asemakaavan muutoshakemus, 10.1.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 31.1.2013 Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava, 6.5.2013, tark. 19.8.2013 Havainnekuva, 6.5.2013, tark. 19.8.2013 Asemakaavan selostus, 6.5.2013, tark. 19.8.2013 Asemakaavan selostuksen liitelomake, 8.5.2013 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa Huunalankadun varrella Katajanmäen- ja Tanhuankadun välisellä osuudella. Kaupunginosa on pääosin jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaa pientaloaluetta, jonka yleisilme on myöhemmästä täydennysrakentamisesta huolimatta suhteellisen yhtenäinen. Alueella
on myös pientaloja ja kerrostaloja eri vuosikymmeniltä sekä Huunalankadun länsipuolella oleva vanhan maatilan talouskeskus. Aluetta ympäröi hyvä viheralueverkosto. Pappilan alueen tontit on alun perin kaavoitettu maanhankintalain toteuttamiseksi, joten jälleenrakennuskauden rakennuskannan säilyttäminen on keskeistä alueen historiallisten arvojen vaalimiseksi. 2.1.2 Luonnonympäristö Tontin 5557 11 piha-alue rajautuu naapuritonteista ja tiestä istutuksilla. Autotalli / saunarakennus sijaitsee vanhan tontin puolessa välissä. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Muodostuva uusi tontti jää tasaiseksi. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Huunalankadulla, jonka varrella on ketju-, omakotitaloja sekä vanha maatila. Tontin nro 5557 11 pinta-ala on 1619 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1947 valmistunut 1 ½-kerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 100 k-m 2. Rakennus on puuverhoiltu jälleenrakennuskauden talo. Asuinrakennuksen lisäksi tontille on rakennettu autotalli/talousrakennus vuonna 1969. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontti nro 5557 11 on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Alle kilometrin päässä sijaitsevat Pappilan päiväkoti sekä Takahuhdin yhtenäiskoulu. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Ristinarkulla noin kilometrin päässä. Näkymä Huunalankadulla.
Asemakaavamuutostontilla sijaitseva asuinrakennus 2.1.4 Maanomistus Tontin nro 5557 11 omistajat ovat kaavamuutoksen hakijoina. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1.1 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Tampereen kantakaupungin vuoden 1988 yleiskaavan mukaan tontti 5557 11 kuuluu jälleenrakennuskauden alueeseen (/SJ). Aluetta koskevissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon, että peruskorjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennusten alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten luonteen säilyttämiselle tulee luoda edellytykset. 2.2.1.2 Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa 25.6.1969 vahvistettu asemakaava nro 2792. Sen mukaan tontti 5557 11 on enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialuetta. Asuinrakennuksen kerrosluku on I½ ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 180 m 2. Kullekin omakotitontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa enintään 40 m 2 suuruisen talousrakennuksen.
2.2.1.3 Alueraportti Alueesta on laadittu 1988 Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti, Pappila-alueraportti sekä rakentamistapaohjeet. Selvitysten tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. 2.2.1.4 Tonttijako Kaava-alueella on voimassa 24.3.1948 hyväksytty tonttijako (tunnus 5557-1). Tontti 5557 11 on merkitty kiinteistörekisteriin 29.4.1952. 2.2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2011. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin 5557 11 omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Tontin nro 5557 11 haltijat esittävät 18.12.2012 päivätyssä ja 10.1.2013 kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Pappilan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo, Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 31.1.2013.
3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 31.01 2013-21.02.2013 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internetsivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa 3.3.1 mainituille osallisille. Määräajan puitteissa saapui yksi mielipide sekä yksi kommentti. 7.2. kirjatussa kirjeessä Maakuntamuseo kommentoi, ettei hankkeesta ole huomautettavaa asian edetessä esitetyllä tavalla. 19.2.2013 kirjatussa mielipiteessä todettiin seuraavaa: Omistan tontin 11 naapurikiinteistön, Pappila/5557/10. Olen asunut kyseisellä kiinteistöllä noin 63,5 vuotta. Voin sanoa, että tunnen alueen varsin hyvin. Pappilan alue on ollut perinteisesti rauhallista, maalaismaista, idyllistä rintamamiestaloaluetta. Rintamamiestaloille tyypillistähän on ollut ulospäin suhteellisen vaatimattoman näköiset, mutta asumisen kannalta kovinkin toimivat ja terveelliset, nykymitan mukaan pienehköt talot isoine puutarha-aloineen. Omakotirakentajien nykyihanne näyttää olevan rakentaa iso kivilinna ja tyytyä pikkuriikkiseen piha-alueeseen, koska isoja pihoja ei joko haluta tai jakseta hoitaa. Tämä kehitys on näkynyt myös Pappilan alueella, idylli on lähes katoamaisillaan, valitettavasti ja siihen on ollut pakko alistua ja se hyväksyä. Vaikka mahdollisesti muodostettava tontti on suhteellisen ahdas, periaatteessa minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tontti 11 jaetaan ja mahdollisesti muodostettavalle uudelle tontille rakennetaan. Samankaltaisen alustavan luvan olen antanutkin tontista 11 määräalan ostaneille. Sen sijaan mihinkään muuhun en ole voinut ottaa kantaa, koska luvan hakijalla ei ole ollut juurikaan antaa tietoja määräalan ostoa lukuun ottamatta. Mahdollisesti rakennettavasta rakennuksesta Rakennuksen tulee mielestäni muistuttaa varsin paljon rintamamiestaloja. Talon korkeuden pitäisi olla samaa luokkaa kuin rintamamiestalojen ja olla harjakattoinen. Huunalankatu 32:eenhan naapurustossa on vielä muitakin perinteisiä rintamamiestaloja kuin omani. Kulkuyhteys muodostettavalle uudelle tontille Erityisesti haluan kiinnittää huomiota kulkuyhteyteen mahdollisesti muodostettavalle uudelle tontille ja rakennettavalle talolle. Nythän Huunalankatu 32:een kuljetaan tontin 11 pohjoispuolitse. Tämä alkuperäinen kulkuväylä alkupäähän pieniä raivauksia tekemällä ja loppupäästä jo olemassa olevaa väylää jatkamalla olisi luonnollisin ja tarkoituksenmukaisin reitti myös uudelle muodostettavalle tontille. Tämä ratkaisu säästäisi paitsi kustannuksia, takaisi ennen kaikkea sekä kantatalolle rikkoutumattoman eteläpihan että muodostettavalle tontille myös mahdollisuuden eteläpihaan. Jos edellä mainittu kulkuväylä kulkisi tontin 11 etelärajalla, kantatalolle ei jäisi mitään järkevää rauhallista piha-aluetta ja tiealue veisi 720 neliön tonttina myytävästä alueesta huomattavat neliöt ja tontin pinta-ala jäisi reilusti alle 700 neliömetriä.
Totean, että ainakin sähkön maakaapeli Huunalankatu 32:een kulkee tontin etelärajalta. Mistä vesijohtoliittymä kulkee, siitä minulla ei ole tietoa. Vesien johtamisesta Toiseksi haluan kiinnittää huomiota siihen, miten sade- ja muut vedet johdetaan muodostettavalta tontilta ilman, että naapurikiinteistölle tulisi siitä haittaa. Maa-aines tontilla 11 on todennäköisesti kivikovaa sinistä savea kuten omalla tontillanikin. Maa imee huonosti vettä. Rakennettavalla rakennuksella tulee varmasti olemaan runsaasti kattopinta-alaa. Tontti on aivan tasamaata. Määräalan ostajat tulee velvoittaa rakentamaan tavalla tai toisella sellainen sade- ja muiden vesien johtamisjärjestelmä, joka takaa sen, etteivät vedet uudelta tontilta valu naapuritonteille. Tästä asiasta samaa mieltä ovat myös tontin 9:n omistajat, joiden kanssa olen keskustellut tästä asiasta. Tätä seikkaa tontin 9:n omistajat ovat pitäneet erityisen tärkeänä. Tontin korkeudesta Valumavesiin liittyy myös se, että muodostettavan tontin pintaa ei saisi miltään osin korottaa. Mikäli kulkuyhteys muodostettavalle tontille vastoin käsitystäni ei kulje tontin 11 pohjoispuolitse, tulen ehdotusvaiheessa ottamaan kantaa niihin mahdollisiin haittoihin, joita rakennettava tie ja sen hoito mahdollisesti voisivat olla naapurustolle aiheuttamassa. Tampere 19.2.2013 Mirja-Leena Mäkinen Käräjätuomari Määräajan ulkopuolella saapui yksi kommentti Pappilan omakotiyhdistys ry:ltä. Sillä ei ole muutokseen mitään huomautettavaa. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa 30.5. - 11.6.2013 välisen ajan. Luonnoksesta tuli neljä lausuntoa, joissa ei ollut mitään huomautettavaa. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 27.6.- 15.8.2013. Ehdotuksesta ei esitetty muistutuksia. Tontin 5557 25 omistaja pyysi vielä tarkistamaan ajoyhteyden leveyden 3,3 metristä leveämmäksi. Ajoyhteyttä levennettiin neljään metriin. Tonttien 5557 24 ja 25 omistajat ovat hyväksyneet muutoksen. Muutoksen johdosta tonttien alat muuttuivat. Tontin 5557 24 pinta-ala muuttui 724,83 m 2 :sta 724,86 m 2 :een. Tontin 5557 25 pinta-ala oli 893,95m 2. Muutoksen jälkeen se on 893,91 m 2. Autotallin/talousrakennuksen rakennusala pieneni tontilla 5557 25 sen rajan siirryttyä vähäisesti itään. Rakennusoikeudet tonteilla eivät ole muuttuneet. Asemakaavan vähäinen tarkistaminen ei aiheuta ehdotuksen uudelleen nähtävillä pitämistä. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen.
3.4.2 Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Kaavatyön yhteydessä otetaan huomioon tontin sijainti ja alueen kaupunkikuvallinen luonne ja huomioidaan Pappilaa koskevat rakentamistapaohjeet. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Suunnittelukohteena olevalla tontilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet Asemakaavamuutoksella jaetaan 1619 m 2 suuruinen enintään kahden perheen omakotirakennuksen tontti nro 5557 11 kahdeksi pientalotontiksi 5557 24, jonka pinta-ala on 724,86 m 2 ja 5557 25, jonka pinta-ala on 893,91 m 2. Tontit osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Kaavamääräyksillä uudisrakennus sovitetaan ympäristöön. Tontille 5557 24 osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 160 k-m 2 ja autosuojalle / taloustilalle 32 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,26. Tontille 5557 25 osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2 ja autosuojalle / taloustilalle 40 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,25. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeutta tulee yhteensä 412 k-m², jolloin rakennusoikeus tonteilla lisääntyy yhteensä 192 k-m². Rakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä 27 34 ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Tontilla 5557 24 rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Julkisivut tulee maalata ympäristöön sopivalla peittomaalilla. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 m. Korkein sallittu kerrosluku on II. Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50 % ja enintään 75 % käytettävä kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Tontilla 5557 25 uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. 4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön
Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. 4.3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 4.3.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.