Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS



Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaudet työiässä

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistisairaudet

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Huolehdi muististasi!

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistisairauksien uusia tuulia

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

Dementian varhainen tunnistaminen

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMA

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

VANHUSTENHOIDON LUENTOSARJA

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

Lääkkeet muistisairauksissa

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Optimimalli. Viitasaari

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Mielekästä ikääntymistä

Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

TERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Miten kohtaan muistisairaan ihmisen? Pia Niiranen Muistiohjaaja, sh Uudenmaan Muistiluotsi

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet

Muistisairaus työiässä

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Transkriptio:

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely lääkitys aistipuutokset jännitys Etenevät muistisairaudet

Ikä ja muisti Uusia asioita opitaan, mutta oppiminen hidastuu Tilannetekijöiden - esimerkiksi väsymys, kiire, häirintä - vaikutus korostuu Keskittyminen kahteen tai useampaan asiaan käy vaikeammaksi Vihjeiden avulla ja tunnistamalla muistaminen säilyy ennallaan Opitut taidot säilyvät

Etenevät muistisairaudet ja dementian oireyhtymä DEMENTIA Muistin ja muut tiedonkäsittelyn vaikeudet Toimintakyvyn heikkeneminen Käytösoireet

Etenevät muistisairaudet työikäisillä Työikäisistä 0.25% sairastaa dementian tasoista muistisairautta, lievien muistihäiriöiden osuus on selvästi suurempi Suomessa n. 7000-10 000 työikäistä henkilöä, jolla etenevä muistisairaus yleisimpiä neurologisia sairauksia työikäisilläkin vrt. MS-tautia sairastaa 5000-6000 suomalaista

Muistisairauksien syyt alle 65 -vuotiailla

Etenevät muistisairaudet Milloin huolestua? Unohtelu on toistuvaa Samojen asioiden kysely on jatkuvaa Lähitapahtumien unohtaminen /sekoittuminen Suunnitelmallisuuden vaikeudet Uuden koneen käyttö ei luonnistu Opitun taidon menetys Hahmottamisen vaikeudet Joskus myös vaikeahoitoiset mielialaoireet

Voidaanko Alzheimerin tauti tai muu muistisairaus nähdä verikokeesta?

Muistisairauksien diagnostiikka perustuu Kliininen tutkimus ja haastattelu Muistin ja tiedonkäsittelyn tutkiminen neuropsykologinen tutkimus Aivojen kuvantaminen Tietokonetomogragia, magneettikuvaus, merkkiainekuvaukset Laboratoriotutkimukset selkäydinnesteen merkkiaineet

Alzheimerin tauti yleisin etenevä muistisairaus myös työikäisillä uuden oppiminen ja lähimuisti heikentyvät erityisesti myöhemmin muita oireita

Hippokampuksen atrofia Alzheimerin taudissa muistiportti kutistuu

Selkäydinneste - ikkuna hermosoluihin Beeta-amyloidin määrä laskee Tau ja fosforyloitunut tau -proteiini lisääntyy

Mikä muu oire kuin muistihäiriö voi ennakoida etenevää muistisairautta? Persoonan muuttuminen Toiminnanohjauksen vaikeus Puheentuoton ongelmat Hahmottamisen vaikeus Käyttäytymisen muutokset

Epätyypillinen Alzheimerin tauti Alzheimerin taudin visuaalinen variantti Posteriorinen Alzheimerin tauti

Mikä / Missä? Eksyminen tutuissa ympäristöissä Vaikeus tulkita kuvan kokonaisuutta Vaikeus tunnistaa tuttuja kasvoja Kirjaimet hyppivät Tavarat liikkuvat Lukihäiriö Etäisyyden arviointi on vaikeaa

Alzheimerin taudin kulku Varhainen Lievät muistivaikeudet, keskittymiskyvyn vaikeus, yleinen hidastuminen, uupumus ja stressioireet Lievä unohtelu lisääntyy, vetäytyminen entisistä harrastuksista ja sosiaalisista kontakteista usein linnoittaudutaan kotiin. Rahan käytössä ja päätösten teossa on vaikeutta. Käytösoireina ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja ärtyneisyyttä, mustasukkaisuus harhoja

Alzheimerin taudin kulku Keskivaikea muistioireet ovat hyvin selviä ja muistiaukkoja paikkaillaan satuilemalla, hahmottamisen vaikeutta ja eksymisiä, puheentuotossa vaikeutta, kodinkoneiden käyttö vaikeutuu, ajan ja paikan taju heikkenevät henkilö ei tunnista omia selviytymisvaikeuksiaan Käytösoireina levottomuutta ja harhaluuloisuutta

Alzheimerin taudin kulku Vaikea muisti toimii vain satunnaisesti, muistisairas elää lapsuuttaan eikä omaisia yleensä tunnisteta Käytännön taidot ovat heikentyneet merkittävästi Puheen ymmärtäminen ja tuottaminen vaikeutuu Käytösoireina levottomuutta, aggressiivisuutta tai apatiaa Yleinen hauraus

Alzheimerin taudin Aivomuutokset ja oireet tunnetaan, mutta syntysyitä ei täysin tiedetä

Alzheimerin taudin riskitekijät Tekijöitä joihin emme voi vaikuttaa Ikääntyminen Dementiasairauksia lähisuvussa Geneettinen perimä

Alzheimerin taudin ja dementian riskitekijät Tekijöitä, joihin voi vaikuttaa Pään vammat Aivojen aktiivinen käyttö, mieliala Sydän- ja verisuonitapahtumien ehkäisy: verenpaine, kolesteroli, sokeritauti, ylipaino, tupakointi Liikunnan määrä

Alzheimerin taudin syyt ja perinnöllisyys <1% Perinnöllinen >99% Yksittäinen (ei-perinnöllinen) APP Preseniliini 1 Preseniliini2 ApoEε4 ja muut riskigeenit Pään vammat Sokeritauti Kolesterolitauti Tuntemattomat ympäristö ja metabooliset tekijät

Muut työikäisten etenevät muistisairaudet

Otsa-ohimolohkorappeumat toiseksi yleisin nuortenetenevä muistisairaus Alzheimerin tauti Otsa-ohimolohkosairaus Alkoholi 20 % 15 % 35 % Verisuonitaudit Muu syyt 10 % 20 %

Otsa-ohimolohkorappeumien oirekuva Muutoksia Käyttäytymisessä, persoonassa ja/tai puheessa Suurta vaihtelua Oireissa, aivomuutoksissa ja perintötekijöissä

Otsalohkosairauden eri oireyhtymät Sujumaton afasia Otsalohkodementia Semanttinen dementia ALS

Perinnöllisyys 30-50% esiintyy suvuittain joista 10-(20)%:lla todettu autosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus ja geenivirhe

C9ORF72 toistojaksomonistuma Merkittävä syy sekä otsaohimolohkorappeumiin ja ALS -tautiin Heksanukleotidi GGGGCC Normaali geeni (< 30 toistoa) Geeni + toistojaksomonistuma (700-1600 toistoa)

Milloin perinnöllisyyttä voidaan tutkia? C9ORF72 muutos voidaan tutkia verestä Jos epäillään otsa-ohimolohkosairautta, mutta diagnoosia ei muuten voida varmentaa EI ennakoivia geenitestauksia oireettomille henkilöille Geenin todellista vaikutusta ei vielä tunneta Oireiden alku ja oirekuva vaihtelee paljon Kantaja voi elää terveenä 80 vuotiaaksi

Voidaanko parantaa? Voidaanko hoitaa?

Alzheimerin taudin lääkehoito Nykylääkehoidoilla vaikutetaan aivojen välittäjäaineisiin Taudin oireiden eteneminen hidastuu Ei voida vaikuttaa hermosolujen muutoksiin

Alzheimerin taudin lääkehoito Asetyylikoliiniesteraasientsyymin (AKE:n) estäjät donepetsiili galantamiini rivastigmiini Glutamaatti välitykseen vaikuttava memantiini

Lääkehoidon tavoitteet henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen omatoimisuuden ylläpitäminen tilan vakiinnuttaminen käytösoireiden lievittäminen

Muu hoito Mieliala Käytösoireet Unirytmi Muut perussairaudet

Tulevaisuuden näkymät Sairauksien syiden tunnistaminen Kantasolujen tutkimus Sairauksien ennaltaehkäisy Elintavat Varhainen diagnostiikka Aivojen kuvantaminen, merkkiaineet Lääkehoitojen kehittyminen tautipatologiaan vaikuttaminen muutosten synnyn estäminen tai niiden poisto solun toimintaa vakauttavat lääkkeet

Muistisairaus työikäisenä Oirekuva poikkeaa usein iäkkäiden sairaudesta Oiretiedostus voi olla hyvin selvä Muistisairauden diagnoosi tuo suuret muutokset elämän suunnittelussa

Muistisairaus työikäisenä - erityishaasteet Työstä luopuminen Sosiaalisen piirin ylläpitäminen Puolison ja lasten suhtautuminen Kuntouttava toiminta ja hoito

Kuntouttava hoito Kuntoutus sisältää kaikki elämän osa-alueet ja on sairastuneen omaa, aktiivista elämää ja toimintaa. Oman tavallisen arkielämän, harrastusten ja ihmissuhteiden jatkaminen on tärkeää, vaikka asiat sujuisivat hitaammin kuin ennen ja joissain asioissa tarvitsisi muiden tukea Tuetaan jäljellä olevia voimavaroja

Kiitos!