VANHUSTENHOIDON LUENTOSARJA
|
|
- Jarkko Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VANHUSTENHOIDON LUENTOSARJA ALZHEIMERIN TAUTI geriatri Maisa Karjula
2 MITÄ ON DEMENTIA? dementialle on monta syytä dementian keskeisin piirre on lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen muistin heikkeneminen, kyvyttömyys oppia uutta tietoa ja kyvyttömyys palauttaa mieleen aiemmin sinne painettua, mutta siihen liittyy ajan myötä paljon muitakin ongelmia de mens - "vailla mieltä" 2
3 MUITA DEMENTIAN AIHEUTTAMIA ONGELMIA päättelykyvyn heikentyminen abstraktin ajattelun heikentyminen ja muita toiminnan ohjaamisen häiriöitä (suunnitelmallisuus) arvostelykyvyn heikentyminen puheen tuottamisen vaikeus (afasia) puheen ymmärtämisen vaikeus (agnosia) kätevyyden häiriöitä (apraksia, esim. pukemisvaikeudet) havaintokyvyn häiriöitä (harhoja, eksymistä ym.) persoonallisuuden muutoksia Alzheimerin tauti 3
4 MITEN DEMENTIA NÄKYY? fyysisessä voinnissa ja ulkonäössä ei heti mitenkään dementian vuoksi ei selviä siitä, mistä on aiemmin selvinnyt eletty elämä, muut sairaudet, ihmissuhteet ja ympäristö tekevät jokaisesta dementiaa sairastavasta erilaisen, vaikka dg olisi sama Alzheimerin tauti 4
5 ALZHEIMERIN TAUTI yleisin dementian muoto: % kaikista dementioista, syy tuntematon esiintyvyys n. 10 % 65 v täyttäneillä, 28 % yli 85-vuotiailla Alle 65- vuotiaana alkaneissa oireet vaikeammat, todennäköisesti monta eri sairautta aivomuutokset lisääntyvät taudin edetessä Alzheimerin tauti 5
6 TAUDIN KULKU etenee hitaasti ja tasaisesti, usein omaisetkaan eivät huomaa äkillinen elämänmuutos ja siihen sopeutumattomuus voi tuoda esille kesto yleensä 10 v, 2-20 v liikuntakyky säilyy pitkään, lopuksi puhe- ja liikuntakyvytön, jäykkä, laihtunut ja pidätyskyvytön, täysin avustettava vuodepotilas Alzheimerin tauti 6
7 Alzheimerin tauti/verisuoniperäinen muistisairaus yhteiset riskitekijät: rasvat ja verenpaine tasainen kulku tunne-elämä latistuu itse ei huomaa eikä ole huolissaan hyppäyksittäinen kulku halvausoireita ja aivokuvassa näkyviä verenkiertohäiriön jälkiä pakko-itkua ja naurua parempi oiretiedostus usein yhdessä=sekatyyppinen muistisairaus 7
8 AIVOMUUTOKSET hermosolukato kolinergisissä radoissa aivoihin kertyy tangeleita ja amyloidiplakkeja, jotka häiritsevät hermosolujen välistä toimintaa muutokset näkyvät herkimmin magneettikuvassa, myöhemmin aivokudoksen määrän vähenemisenä ohimo- ja päälaenlohkoissa tietokonekuvassa lopullinen varmistus neuropatologisessa tutkimuksessa kuoleman jälkeen Alzheimerin tauti 8
9 RISKITEKIJÄT korkea ikä naissukupuoli keski-iän korkea kolesteroli tai verenpaine apolipoproteiini E:n 4-muoto dementian esiintyminen lähisuvussa geenivirheet, mutaatiot vakava kallovamma alhainen koulutustaso 4/5 löytyy suvusta, korkeat rasvat tai verenpaine tai II-tyypin sokeritauti 9
10 Muistisairauden vaiheet Alzheimerin tauti 10
11 OIREET oireiden laatu riippuu sairauden vaiheesta niiden taustalla ovat neurokemialliset ja neuropatologiset muutokset aivoissa aiemmat kokemukset ja persoonallisuustekijät vaikuttavat muut samanaikaiset sairaudet näkyvät myös ympäristötekijät vaikuttavat kanssaihmisten suhtautuminen vaikuttaa Alzheimerin tauti 11
12 TUTKIMUKSET tyypillinen kliininen kuva - omainen neuropsykologinen tutkimus, vähintään CERAD-testi, jossa näkyy mm. viivästetyn mieleenpalautuksen vaikeus aivojen magneettikuvaus: hippocampusatrofia (hippocampuksen tehtävänä siirtää asioita työmuistista pitkäaikaiseen muistiin) elämänaikaisen diagnoosin varmuus yli 90% joskus seuranta auttaa ja tilanne selkeämpi muutaman kuukauden kuluttua Alzheimerin tauti 12
13 VARHAINEN TAUTI muistihäiriöt etualalla muita älyllisen toiminnan häiriöitä: oppiminen, toiminnan ohjanta, hahmottaminen vaikeutuu masennusta ja muita mielialaoireita, kuten ahdistuneisuutta ja pelkoja MMSE 25-30/30 pistettä CDR-luokka Alzheimerin tauti 13
14 MITEN VARHAINEN MUISTISAIRAUS NÄKYY TOIMINTAKYVYSSÄ? sosiaalisista kontakteista vetäytyminen nimien mieleenpainamisen vaikeus uupuminen, mielen alavireys (apatia) oireiden korostuminen uusissa ja/ tai vaativissa tilanteissa Alzheimerin tauti 14
15 VARHAISEN TAUDIN OIREET asiakokonaisuuksien oppiminen vaikeampaa uusien nimien mieleenpalauttaminen työläämpää vieraan kielen hallitseminen vaikeampaa hidastumista ja epävarmuutta työssä suoritusmuutokset vaativissa ja uusissa tilanteissa harrastukset ja tapahtumien seuraaminen vähenevät stressioireita, uupumusta, alavirettä Alzheimerin tauti 15
16 VARHAINEN TAUTI, POTILAAN HAASTATTELU potilas itse kuvaa muistivaikeuksia vähän tai ei ollenkaan kysyttäessä muistista potilaan mielestä muistivaikeuksia esiintyy vain ajoittain tai ei ollenkaan potilaan mielestä muistivaikeudet eivät haittaa paljoakaan selviytymistä jokapäiväisistä toimista Alzheimerin tauti 16
17 VARHAINEN TAUTI, LÄHEISEN HAASTATTELU läheinen kuvaa runsaasti uusien asioiden unohtelua (sovittujen tekemisten unohtelu, samojen asioiden kysely, saman asian uutena kertominen) läheisen mielestä muistivaikeudet ovat jatkuvia ja pahentuneet vähitellen pidemmän ajan kuluessa läheisen mielestä potilaan muistivaikeudet aiheuttavat ajoittaista avun tarvetta kuten muistuttamista ja tarkistamista Alzheimerin tauti 17
18 LIEVÄ TAUTI luetusta muistaa vain osia ja tapahtumien aikajärjestys usein sekoittuu vihjeet vielä auttavat päänkääntöoire: kääntyy läheisen puoleen MMSE CDR-luokka RAVA 1,29-1, Alzheimerin tauti 18
19 LIEVÄN TAUDIN OIREET oppiminen heikentynyt, unohtaminen lisääntynyt aloitekyvyn ja keskittymisen vaikeutta sanojen löytämisen vaikeutta hahmotusvaikeutta etenkin vieraassa ympäristössä sairaudentunnon heikentymistä vetäytymistä harrastuksista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä vaikeutta monimutkaisissa toimissa - selviytyy vielä yksin Alzheimerin tauti 19
20 KESKIVAIKEA TAUTI selviytymisen rajoittuminen: ei osaa hoitaa asioitaan eikä valita asianmukaisia vaatteita, yleensä osaa vielä syödä, pestä ja pukea tunne-elämä latistunut, käytösoireet tavallisia MMSE 10-22/30 CDR-luokka RAVA 1,8-3, Alzheimerin tauti 20
21 VAIKEA TAUTIVAIHE hyvällä tuella voidaan hoitaa kotonakin, yleensä toteamisesta kulunut yli 4 v rajoittunut puhekyky, liikkuminenkin vaikeutunut, avuntarve kaikissa henkilökohtaisissa toimissa, osalla epileptisiä kohtauksia MMSE 0-12/30 CDR-luokka RAVA 2,7-4, Alzheimerin tauti 21
22 KOTIHOIDON PÄÄTTYMINEN käytösoireet, yölevottomuus ja pidätyskyvyn puute tavalliset syyt kotoa pois joutumiselle riittävä tieto ja tuki, palvelut ja vuorohoito auttavat hoidon porrastus: RAVA koti 1,42- koti, palvelutalo, dementiakoti 3, 2- hoivaosasto 3,7-4, Alzheimerin tauti 22
23 HOITOMAHDOLLISUUDET ei vielä parantavaa hoitoa varhainen dg antaa mahdollisuuden käyttää oireita helpottavaa lääkitystä kliininen seuranta tärkeää: muiden samanaikaisten sairauksien hyvä hoito, potilaan ja omaisen ohjaus ja neuvonta jatkaa kotonaoloa ja helpottaa sopeutumista Alzheimerin tauti 23
24 Hoidon mahdollisuudet Alzheimerin tauti 24
25 YLEISHOITO entisten taitojen ja harrastusten tukeminen mielialaongelmien hoito fyysisen aktiivisuuden säilyttäminen muiden sairauksien hyvä hoito muun lääkityksen arviointi aistivajauksien hoito (silmälasit, kuulokoje) sekavuustilojen tutkiminen ja syyn hoito Alzheimerin tauti 25
26 Dementian syyvaihtelut eri ihmisillä erilaiset syyt 26
27 LÄÄKEHOITO koliiniesteraasin estäjät (lisäävät asetyylikoliinipitoituutta hermosolujen välissä rivastigmiini (Exelon) ja donepetsiili (Aricept) sekä galantamiini (Reminyl) memantiini (Ebixa) statiinit (=kolesterolilääkkeet) Alzheimerin tauti 27
28 MIKSI LÄÄKEHOITOA? kyseessä on progressiivisesti etenevä tauti, joka paitsi tuhoaa henkisen toimintakyvyn, vie myös sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ja johtaa täysin avustettavaksi vuodepotilaaksi lääkitys ei vaikuta elinikään eikä estä lopullista romahdusta Alzheimerin tauti 28
29 LÄÄKEVAIKUTUS oireiden lievittyminen 1/ v ajan lääkitys ei estä lopullista romahdusta koheneva orientaatio (enemmän tässä ja nyt) parempi vireys ja yhteistyökyky vähäisemmät käytösoireet paremmat kielelliset kyvyt laitoshoito siirtyy Alzheimerin tauti 29
30 LÄÄKEHOIDON TOTEUTUS Aricept/Donepezil mg aamuisin, nostot 3 vk välein Exelon mg 1x2, annosnostot 4 vk välein tai laastari 4.6 mg 4 vk, sitten 9.5 mg, pian 13.3 mg Reminyl depot mg aamuisin, nostot 4-8 vk välein Ebixa mg aamuisin, 1 vk välein jos vatsavaivoja tai muita sivuvaikutuksia, palataan aiempaan annokseen Alzheimerin tauti 30
31 LÄÄKEHOITO useimmat tarvitsevat lääkkeenannostelijan ja vielä jonkun valvomaan lääkkeenottoa lääke peruskorvattava (35 %) neurologin tai geriatrin B-lausunnolla ilman B-lausuntoa donepetsiili ja nyt rivastigmiini-kapselitkin (ei laastari) sekä memantiini sosiaalinen haitta oltava lääke hyödyttää usein vaikeassakin vaiheessa olevia, mm. käytösoireita vähemmän peruskorvattavuusmyös Parkinsondementiaan
32 KUINKA KAUAN LÄÄKETTÄ? niin kauan kuin puhe- ja liikuntakykyä riittää, ellei tule vaikeaa anemiaa tai harvapulssisuutta täälläpäin laitoksissakin jatketaan jos tuntuu, että teho loppuu, voidaan vaihtaa toiseen valmisteeseen tai lisätä Ebixa vaihtovaiheessa toimintakyky heikkenee ennen kuin uusi lääke alkaa vaikuttaa Alzheimerin tauti 32
33 LÄÄKITYS AUTTAA HUONOSTI vaeltelu ja kuljeskelu huutelu ja kiroilu seksuaalikäyttäytymisen poikkeavuudet tavaroiden keräily ja varastelu eritteillä ja ulosteilla tahriminen itsepäisyys ja muu persoonallisuuspiirteiden korostuminen sanojen toistelu, toiminnan juuttuminen Alzheimerin tauti 33
34 RAVITSEMUS ruuanlaittotaito menetetään syöminen unohtuu ja tulee yksipuoliseksi voi syödä pilaantunutta ja mm. myrkyllisiä huonekasveja tai pikkuesineitä hahmotushäiriöt vaikeuttavat syömistä annostellaan yksi ruokalaji kerrallaan hitaus ei ole syy syöttämiseen Alzheimerin tauti 34
35 PUHTAUDESTA HUOLEHTIMINEN siisteyden merkitys vähenee, aluksi riittää ohjaus kiire ja kylmyys aiheuttavat katastrofireaktioita pesuvati joillekin tutumpi kuin suihku ovi auki ja valot wc:hen, säännöllisyys 3 h välein, vaikka vaipatkin käytössä Alzheimerin tauti 35
36 LIIKKUMINEN liikunta on hyvä keino ylläpitää vireyttä ja hoitaa ahdistusta levottomuus, pakkaaminen ja ovien availu kertovat turvallisuuden tarpeesta ovien ja peilien peittäminen voivat vähentää levottomuutta, samoin työvuorojen eleetön vaihtaminen ja huomion kiinnittäminen muuhun omatoiminen liikkuminen pitäisi sallia mahdollisimman pitkään 36
37 AUTOLLA AJO ajotaito voi säilyä pitkään kyky huomioida liikennettä heikentyy ja reaktioiden hidastuminen lisäävät onnettomuusriskiä kannanotto jo dementian alkuvaiheessa auton avaimien poistaminen ja auton siirtäminen muualle pitkään huoltoon voivat pitää ajatukset pois autoilusta ajokoe katsastuninsinöörin kanssa 37
38 AJOISSA HUOMIOITAVA ajokyky lääkärin velvollisuus ilmoittaa EU-kriteerit sitten kun muistisairaus enemmän kuin lievä CDR YLI 1,0 kauppojen ja testamentin teko onko nykyinen asunto soveltuva Alzheimerin tauti 38
39 MUITA VAAROJA lääkkeiden yliannostus eksyminen vuorokausirytmin häviäminen sähkölaitteet kaupustelijat ja muut hyväksikäyttäjät pahoinpitely Alzheimerin tauti 39
40 ALZHEIMER- omaisen tauti? miksi? potilas itse vähättelee oireitaan ja on oiretiedostamaton, aluksi kärsii, mutta myöhemmin vähemmän (käytösoireet kyllä aiheuttavat kärsimystä) on ahdistavaa seurata läheisen muuttumista ja lopuksi kohdata toisen täysi avuttomuus ja kyvyttömyys ottaa kontaktia Alzheimerin tauti 40
41 OMAINEN ON KORVAAMATON miksi? hän tuntee menneisyyden ja osaa tulkita paremmin vajavaiset viestit ja lievittää sairastumisen surua joku omaisista voi tulla tosi tärkeäksi, mutta riippuvaisuus rasittaa ellei omainen jaksa, laitosvaihe alkaa aiemmin ja laitokseen siirtyminen voi jouduttaa sairauden etenemistä Alzheimerin tauti 41
42 MITEN SAMAISTUA JA YMMÄRTÄÄ? en muista mitä hetki sitten tapahtui en ymmärrä puhetta enkä tunne ketään en muista miten käyttäydytään sekaisin menneet kokemukset ja tämän hetken aistimukset (vähän kuten juuri ennen nukahtamista) en ymmärrä aikaa enkä käsitä paikkaa en tiedä kuka olen ja mihin pystyn Alzheimerin tauti 42
43 ARVOKASTA omanarvontunteen säilyttäminen hyväksyvä ja ymmärtävä ilmapiiri, lämmin huumori, hyvä mieli ja kiireettömyys mukava tekeminen, tuloksetonkin valokuvat, lehtien selailu, tutut esineet mielimusiikki, liikunta yhteyden säilyminen omaisiin Alzheimerin tauti 43
44 MITEN KOHTAAN MUISTIHÄIRIÖISEN? puhu aikuisena aikuiselle puhu selkeästi ja hitaasti käytä yksinkertaisia lauseita ja sanoja sano yksi asia kerrallaan vältä liiallista kyselyä korjaa kohteliaasti. mutta älä intä käytä sen henkilön nimeä, jolle puhut (puhuttelunimi!) katso silmiin puhuessasi ole oma itsesi anna aikaa vaikka toinen ei ymmärtäisi puhetta, hän aistii herkästi ilmapiirin Alzheimerin tauti 44
45 HYVÄN HOIDON PIIRTEITÄ älä pakota, yritä hetken kuluttua toisella keinolla uudelleen, ole kekseliäs vältä meteliä ja kiirettä, älä tee numeroa virheistä vältä ihmisjoukkoja (toiset kyllä hetken viihtyvät) anna unohduksen hoitaa vahvat tunnereaktiot ja kiukun puuskat Alzheimerin tauti 45
46 HOITAJAN TEHTÄVÄT tarvitaan samantapaista herkkyyttä ja kykyä aistia toisen tarpeita kuin vastasyntyneen hoidossa potilaan historian tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin etenkin käytösoireet vaativat taitoa ja tulkintaa, niitä on helppo lisätä väärällä kohtelulla Alzheimerin tauti 46
47 TULKINTAA VAATIVAT levottomuus aggressiivisuus ahdistuneisuus harhat (aistiharhat, harhaluulot) epätodelliset mielikuvat Alzheimerin tauti 47
48 MUISTISAIRAAN MIELI altis haavoittumaan, loukkaantumaan, hajoamaan, kun ei muista, ei aina ymmärrä eikä osaa ilmaista itseään maailmankuva hajoaa minäkuva pirstoutuu arjen merkityksellisyys ja mieli sumentuu itsetunto heikkenee lainaus: Ikäinstituutti/Anneli Sarvimäki 48
49 IHMISARVON HAAVOITTUVUUS itsemääräämisoikeuden kutistuminen yksityisyyden ja koskemattomuuden loukkaukset oman tilan riistäminen epäkunnoittava kohtelu Ikäinstituutti/Sarvimäki 49
50 HAAVOITTUVUUDEN KOHTAAMINEN toisen ihmisen haavoittuvuus oma haavoittuvuus hoitajan haavoittuvuus moraalinen herkkyys- hyvän hoidon edellytys, mutta aiheuttaa samalla moraalista stressiä ja omantunnon vaivoja Ikäinstituutti/Sarvimäki 50
51 IHMISSUHTEIDEN HAAVOITTUVUUS tutut ihmiset häviävät kuoleman kautta ja unohtamisen myötä maailma täyttyy vierailla ihmisillä mielen, ihmissuhteiden ja kehon haavoittuvuus tekevät myös ihmisarvon haavoittuvaksi Ikäinstituutti/Sarvimäki 51
52 SEURAAVALLA KERRALLA Muistisairaan haavoittuvuuden seurauksia: Muistisairauden käytösoireet ja psykologiset oireet Raahessa klo Fregatti-salissa Alzheimerin tauti 52
Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotJoka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä
MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotPROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE
PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE Oletko huomannut, että Olet alavireinen ja väsähdät nopeammin kuin ennen? Olet tullut stressiherkemmäksi, hermostut aikaisempaa herkemmin? Olet
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotMuistisairauksien uusia tuulia
Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotKYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE
KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotHelsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.
Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotMuistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön. Tampere Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri
Muistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön Tampere 7.9.2017 Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet kahden viimeisen LT, geriatrian erikoislääkäri Päätoimi vuoden ajalta
LisätiedotMuistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset
Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 12.10.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE
LisätiedotTampere 17. 02, 2014 Kati And
Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma
LisätiedotMuistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset
Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
Lisätiedot1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Asumispalvelujen toimintayksikkö HAKEMUS / SELVITYS ASUMISPALVELUN TARPEESTA 1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Ammatti Virallinen edunvalvoja /
LisätiedotMuistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne
Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne 1.6.2017 Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, erikoissairaanhoitaja ulla.eloniemi-sulkava@amialife.fi www.amialife.fi PUNAINEN LANKA JA TÄRKEIN-
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotMuistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta
Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
LisätiedotKouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja
MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotPohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana
Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä 15.6.2017 Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Kuva: Muistiliitto Annika Väihkönen, muistiasiantuntija Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
LisätiedotOsa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys
Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotUlla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat
Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat 20.3.2009 Tunnuslukuja: Vuonna 2005 Suomessa oli noin 85 000 keskivaikeasti ja vaikeasti ja noin 35 000 lievästi dementoitunutta
LisätiedotMuistisairaudet työiässä
Muistisairaudet työiässä JOHANNA KRÜGER LT, NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI OYS, NEUROLOGIAN KLINIKKA OULUN YLIOPISTO 26.11.2018 Koetut muistivaikeudet Kaikista työikäisistä 17% Yli 55 vuotiaista joka 25% Työ
LisätiedotMerja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki
Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,
LisätiedotPalvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö
Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon
LisätiedotAkseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus
Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Tavallisimmat muistisairaudet ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn arjessa Liikunnan ja ulkoilun merkitys muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämisessä 4.12.2014
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012
Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti
LisätiedotMuistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen
Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen Hanne-Maarit Mansala Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Turvallisesti kotona projekti (2016 2018) ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET SUOMESSA: ARVIOLTA 193 000
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotIkääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011
Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotUUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA
UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotMUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO
MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7
SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotMuistikysely MUUT LOMAKKEET
Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
Lisätiedot