LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

Transkriptio

1 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

2 Taustaa: Vuosittain noin yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä muistisairaudesta ja lievästä kognitiivisesta heikentymisestä kärsii arviolta vähintään henkilöä Suomessa on noin henkilöä, joilla on keskivaikea dementiaoireisto 35%:lla yli 85-vuotiaista on keskivaikea tai vaikea dementiaoireisto Työikäisistä noin on etenevä muistisairaus Viramo & Sulkava 2010

3 Tavallisimmat muistisairaudet: Alzheimerin tauti noin 65-70% Vaskulaariset kognitiiviset heikentymät 15-20% Alzheimerin tauti + vaskulaarinen dementia ns. sekamuotoinen Lewyn kappale tauti noin 15 % Otsa- ja ohimolohkorappeumat alle 5 % Parkinson-dementia 3-4 % Viramo & Sulkava 2010

4 Alzheimerin tauti: yleisin etenevä dementiaa aiheuttava muistisairaus esiintyvyys lisääntyy iän myötä perimmäistä syytä ei täysin tiedetä alkaa hitaasti ja huomaamatta voidaan diagnosoida tyypillisen oirekuvan perusteella ennen kuin edennyt dementia-asteelle alkaa muistioireilla ja muisti on koko sairauden ajan vaikeimmin häiriintynyt tiedonkäsittelyn osaalue Pirttilä & Erkinjuntti 2010

5 (2): etenee tyypillisin vaihein (muistioireet, muut tiedonkäsittelyn oireet, arkiselviytymisen rajoittuminen, käytösoireet) varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea AT Alzheimerin taudissa toimintakyky heikkenee vastakkaisessa järjestyksessä kuin se lapsuuden aikana normaalisti kehittyy Pirttilä & Erkinjuntti 2010

6 Alzheimerin taudin vaiheet, oireita ja esimerkkejä toimintakyvyn muutoksista:

7 Lievä Alzheimerin tauti:

8 Kognitiiviset oireet: Oppiminen heikkenee Unohtaminen lisääntyy Toiminnanohjaus hidastuu Päättelykyky heikkenee Keskittymiskyky heikkenee Sanojen löytymisen vaikeutta Laskemiskyky heikkenee Toimintakyvyn muutokset: Keskustelun seuraaminen vaikeutuu Lukeminen vähenee Harrastuksista vetäytymistä Talouden suunnittelu vaikeutuu Rahankäyttö- ja ostostenteko-ongelmia Lääkityksestä huolehtiminen vaikeutuu Työkyky heikkenee Ajokyky heikkenee Muistitukien käyttö Pirttilä & Erkinjuntti 2010

9 Keskivaikea Alzheimerin tauti:

10 Kognitiiviset oireet: Lähimuisti heikko Puheen tuottamisen vaikeutta Hahmotusvaikeudet Orientaation häiriö Heikentynyt sairaudentunto Kätevyyden ongelmat Visuospatiaaliset vaikeudet (=nähdyn tunnistamisen, hahmottamisen ja ymmärtämisen vaikeus) Toimintakyvyn muutokset: Arjen toiminnot (IADL) eivät onnistu Ruoanlaitto ei onnistu Asianmukaisessa pukeutumisessa vaikeuksia Tavaroiden kadottaminen Eksyminen Tarvitsee muistuttelua henkilökohtaisissa perustoiminnoissa (ADL) Ei selviydy yksinasumisesta Pirttilä & Erkinjuntti 2010

11 Vaikea Alzheimerin tauti:

12 Kognitiiviset oireet: Rajoittunut puheentuotto Huomattavat puheen ymmärtämisen vaikeudet Keskittymiskyvyttömyys Vaikea apraksia Toimintakyvyn muutokset: Henkilökohtaiset perustoiminnot (ADL) eivät onnistu ilman apua Inkontinenssi Pirttilä & Erkinjuntti 2010

13 Vaskulaariset dementiat: Puhtaana vaskulaariset dementiat ovat kohtalaisen harvinaisia Usein on kyse ns. sekamuotoisista dementioista, joissa on mukana sekä aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamia muutoksia että jokin degeneratiivinen aivosairaus, lähinnä Alzheimerin tauti Erkinjuntti & Pirttilä, 2006

14 Vaskulaarisen dementian keskeisiä piirteitä: alku usein äkillisempi ja taudinkulku portaittaisempi kuin degeneratiivisissa dementioissa voi esiintyä neurologisia puutosoireita, kuten halvauksia tai tuntopuutoksia kävelyn vaikeudet ja virtsainpidätysvaikeus tyypillisiä erityisesti subkortikaaliselle (aivokuoren alainen) muodolle Erkinjuntti & Pirttilä 2006

15 (2): oireet vaihtelevat sen mukaan, missä aivojen osassa vaurio on - vasemman aivopuoliskon vaurio kielellisiä vaurioita - oikean aivopuoliskon vaurio hahmotushäiriöitä - aivojen syvien osien valkean aineen vaurio muistivaikeuksien lisäksi hitautta ja jähmeyttä Erkinjuntti & Pirttilä 2006

16 Lewyn kappale tauti: esiintyvyys noin 15% kaikista etenevistä muistisairauksista esiintyy usein yhdessä Alzheimerin taudin kanssa voi alkaa vuoden iässä alkaa vähitellen miehillä jonkin verran yleisempi kuin naisilla Rinne 2010

17 Tyypillistä Lewyn kappale taudille: sairauden alkuvaiheessa ei välttämättä merkittäviä muistivaikeuksia, vaan ne ilmenevät vähitellen sairauden edetessä kognitiivisten oireiden vaihtelu kielelliset taidot säilyvät usein hyvinä pitkään vireydentason ja tarkkaavaisuuden vaihtelu Parkinsonismin oireita (lihasjäykkyys, kävelyvaikeudet, hitaus, kasvojen ilmeettömyys, askelten lyheneminen ja mataloituminen, eteenpäinkaatumistaipumus, myötäliikkeiden puute, karkea lepovapina) Rinne 2010

18 (2): yksityiskohtaiset näköharhat - sairastunut voi nähdä selkeitä ihmishahmoja ja eläimiä, joiden ulkonäön ja värin hän pystyy selvästi kuvailemaan - asian selittämisen jälkeen sairastunut yleensä mieltää näyt harhoiksi voi esiintyä myös virhetulkintoja ja merkityselämyksiä (esimerkiksi risukasassa näyttää olevan tiikerin naama tai peiton poimu näyttää pieneltä koiralta) Rinne 2010

19 (3): unihäiriöt (vilkkautta, usein pelottavia unia unenaikaista ääntelyä ja voimakasta raajojen liikuttelua) toistuvat, selittämättömät kaatumiset, pyörtyily ja tuntemattomasta syystä johtuvat tajunnanhäiriökohtaukset liikuntakyvyn ylläpitämiseksi säännöllinen kävely ja Parkinson-tyyppinen voimistelu sekä jaksottainen fysioterapia Rinne 2010

20 Otsa- ohimolohkorappeumat: Yleisnimitys oireyhtymäryhmälle Ominaista aivojen otsalohkojen toiminnan heikkeneminen ja siitä johtuva oireisto Suomessa kaikkiaan Alkaa yleensä ikävuoden välillä Sairaudentunnon varhainen heikentyminen Rinne & Remes 2010

21 Oireistoa: (2): - Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen - Varhainen persoonallisuuden ja sosiaalisen käyttäytymisen muutos: estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys, huolettomuus jne. - Aloitekyvyttömyys ja apaattisuus - Toiminnanohjauksen vaikeutta - Itsestä huolehtimisen heikentymistä - Yleistä passivoitumista Rinne & Remes 2010

22 (3): Kognitiivisia oireita: - hitautta ja juuttumista - heikentynyttä sanasujuvuutta, puheen tuoton häiriötä - nimeämis- ja sanojenlöytämisvaikeutta - puheen ymmärtämisvaikeutta - saman sanan tai tavun toistoa - puhe voi olla sujuvaa, mutta sisällöltään tyhjää - puheen konkretisoitumista ja muuttumista stereotyyppiseksi (tiettyjen sanojen, fraasien ja puheenaiheiden toistoa) Rinne & Remes 2010

23 (4): Keskittymiskyvyttömyyttä, impulsiivisuutta ja ärsykesidonnaisuutta (ulkoiset ärsykkeet laukaisevat herkästi toiminnan, joka ei ole henkilön kannalta mielekäs) Tuttujen kasvojen ja esineiden tunnistamishäiriö

24 (5): Taudin myöhemmässä vaiheessa: - muistihäiriöitä ja kielellisiä vaikeuksia - mutismia (spontaani puhe katoaa) - kävelyvaikeuksia, hidasliikkeisyyttä, lihasjäykkyyttä - primitiiviheijasteita (esimerkiksi tarttumis- ja imemisrefleksi) Tilan hahmotus ja matemaattiset taidot voivat säilyä huomattavan pitkään Rinne & Remes 2010

25 Parkinson-dementia: Parkinsonin tautiin liittyvä dementoituminen yleisempää kuin on luultu Koska Parkinsonin taudin lääkehoidon seurannassa kiinnitetään huomio motoristen oireiden lievittämiseen, voi dementian ilmaantumista ennakoivat alkavat kognitiiviset oireet jäädä huomaamatta, mikäli niitä ei säännöllisesti seurata Parkinson-dementian diagnostiikassa on keskeistä, että henkilöllä on diagnosoitu Parkinsonin tauti vähintään vuosi ennen muistisairauden oireiden alkamista Alhainen 2004

26 Parkinson-dementian keskeisempiä piirteitä: toiminnanohjauksen heikentyminen tarkkaavuuden ja vireystilan vaihtelu muistin huononeminen visuospatiaalisten toimintojen (nähdyn tunnistamisen, hahmottamisen ja ymmärtämisen vaikeus) heikentyminen siihen liittyvine hahmotusongelmineen ja suuntavaiston heikentymisen muodossa käytösoireet kuten näköhallusinaatiot, harhaluulot, depressio ja persoonallisuuden muutos Alhainen 2004

27 Miksi varhainen muistisairauden diagnosointi on tärkeää? Parannettavat tilat voidaan hoitaa; tilan kohentaminen, häiriön etenemisen estäminen Tilan etenemisen hidastaminen: taudin lievempien vaiheiden keston pidentäminen Laitoshoidon lykkääminen: kotihoidon jatkuminen Diagnoosin mukainen kohdennettu lääkehoito pidentää taudin lievempien vaiheiden kestoa. Erkinjuntti & Viramo 2010

28 Kohdennetun lääkehoidon perusteita: Lääkehoitoa pitäisi kokeilla kaikille tautiin sairastuneille, ellei vasta-aihetta Ylläpitää/parantaa toimintakykyä Vähentää kognitiivisia oireita yli vuoden ajaksi Lievittää käytösoireita ja lykkää niiden ilmaantumista Vähentää hoitavan omaisen taakkaa Pidentää kotona selviytymisen aikaa On osa kokonaisvaltaista hoitoa Erkinjuntti & Viramo 2010

29 Muistisairaus pysyy sitä kauemmin lievässä vaiheessa mitä aikaisemmin lääkehoito aloitetaan.

30 Kaikkien tehtävä Ennaltaehkäisy Aivoterveys Muistisairauksien ennaltaehkäisy Valtimotaudin riskitekijöiden hyvä hoito Liikunta Henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus Päävammojen ehkäisy Monipuolinen ruokavalio Kaikkien tehtävä Muistioireen varhainen tunnistaminen Muistioire Diagnoosi Hyvin lievä AT Muistipoliklinikka Diagnoosi Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Lievä AT Avohoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Keskivaikea AT Suhonen ym SLL 10/08 Avohoito / Laitoshoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Säännöllinen tarkistus ja seuranta, 6-12 kk Lääkehoidon tarkistus Oheissairauksien hoito Käytösoireiden tunnistus ja hoito Ajoterveys, turvallisuus Kuntoutus ja apuvälinearvio Sosiaalietuuksien päivitys Edunvalvonta Hoitotahto Ohjaus ja neuvonta Omaisten kuuleminen ja tuki Vaikea AT Laitoshoito Yksilöllinen hoitosuunnitelma Kuntouttava hoitotyö Kuolema

31 Diagnostiikkaa tehostettu viime vuosina kovasti Suomessa Hoidon kehittämiseen valmiuksia: - Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto Ikäihmisten palvelujen laatusuositus - Stakes Laadukkaat dementiapalvelut opas kunnille. (Toim.) Sormunen S & Topo P. - Suomen Alzheimer-tutkimusseura Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suomen Lääkärilehti 10/2008.

32 - Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Käypä hoito suositus, (2): - Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys artikkeli. Eloniemi-Sulkava U, Rahkonen T, Erkinjuntti T, Karhu K, Pitkälä K, Pirttilä T, Vuori U, Suhonen J. Suomen Lääkärilehti, 39/2010, vsk Kansallinen muistiohjelma Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

33 - Toimintamalli, jonka toiminnallinen ja kustannusvaikuttavuus on voitu osoittaa (Eloniemi- Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen M-L, Pietilä M, Savikko N, Pitkälä K Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 14. Vanhustyön keskusliitto.

34 - Pitkälä K, Savikko N, Pöysti M, Laakkonen M-L, Kautiainen H, Strandberg T, Tilvis R Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125.

35 Lähteet: Erkinjuntti T, Viramo P. Varhaisen taudinmäärityksen merkitys. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H, toim. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim Helsinki 2010, s Pirttilä T, Erkinjuntti T. Alzheimerin taudin kliininen kuva ja diagnoosi. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H, toim. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim Helsinki 2010, s Rinne J. Lewyn kappale tauti. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H, toim. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim Helsinki 2010, s

36 (2): Rinne J, Remes A. Otsa- ohimolohkorappeumat. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H, toim. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim Helsinki 2010, s Viramo P, Sulkava R. Muistioireiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H, toim. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim Helsinki 2010, s