Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Transkriptio

1 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi

2 2

3 Muistisairaudet -kansantauti Suomessa noin :lla lievä kognitiivinen heikentymä, noin :lla lievän muistisairauden oireita, noin :lla vähintään keskivaikea muistisairaus Joka päivä sairastuu 36 suomalaista eli vuosittain henkilöä Noin työikäisellä on etenevä muistisairaus 60% muistisairaista asuu omassa kodissaan, heistä puolet yksin Kotihoidon asiakkaista 60%:lla o muistisairaus Laitoshoidossa asuvista 85-90%:lla on muistisairaus Merkittävä osa muistisairauksista on diagnosoimatta Aikuisväestöstä 8 % miehistä ja 2% naisista on alkoholiriippuvaisia, heistä joka 10.s sairastuu alkoholidementiaan 3

4 Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys eri ikäryhmissä Esiintyvyys%

5 Muistisairaudet käypä hoitosuositus Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien ennaltaehkäisyä, vaaratekijöiden tunnistamista ja hoitoa sekä tehostaa ja yhdenmukaistaa muistioireista ja etenevistä muistisairauksista kärsivien diagnostiikkaa ja hoitoa. Alzheimerin tauti Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä(vci) Parkinsonin taudin muistisairaus Lewyn kappale -tauti Frontotemporaaliset degeneraatiot eli otsa-ohimolohkorappeumat 5

6 6

7 Alzheimerin taudin luonnollinen kulku 7

8 Muistisairauksien vaaratekijöitä, ehkäisymahdollisuuksia Kokonaisriski ratkaisee Yksilön elämänaikaisten riskitekijöiden kuorma (kokonaisriski) yhdessä geneettisen alttiuden kanssa määrää niin aivoinfarktiin kuin dementiaankin sairastumisen todennäköisyyden. Ehkäisyssä tulisi vaikuttaa kokonaisriskiin. Riskiä alentavat Koulutus Liikunta Henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Antioksidantit Omega-3-rasvahappojen(kalan)saanti Verenpainelääkitys Kolesterolilääkkeet Riskiälisäävät Sukurasite miessukupuoli ylipaino, liikunnan puute heikentynyt glukoosinsieto ja diabetes kohonnut verenpaine suurentunut kolesteroliarvo stressi pään vammat masennus 8

9 9

10 Muisti ja ikääntyminen Hyvät puolet Muistissa säilyttäminen ei heikkene, ei merkittävää unohtamista Aiemmin opitut tiedot ja taidot säilyvät Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy Oppimiskyky säilyy Huonot puolet Lieviä muutoksia jo 40 ikävuoden jälkeen, selvempiä vasta yli 75-vuotiaana Ensimmäisenä vaikeutuu nimien muistaminen Mieleen painaminen hidastuu Mieleen palauttaminen on työläämpää Ponnistelua ja tehokkuutta edellyttävä toiminta heikkenee Tilanne- ja häiriötekijöiden kuten väsymyksen ja stressin vaikutus korostuu 10

11 Muistin hälytysmerkit Koska huolestua? Henkilö itse on huolestunut tai hänen omaisensa ovat huolissaan lähimuistista Muistioire haittaa töitä ja arkiaskareita, sovitut asiat unohtuvat, tapahtumamuisti huononee Terveyspalvelujen käyttö epätarkoituksenmukaista, vaikeuksia noudattaa hoito-ohjeita Käsitteellinen ajattelu on heikentynyt, esimerkiksi taloudellisten asioiden hoitamisessa vaikeutta Esineitä katoaa ja joskus on vaikea ymmärtää niiden käyttötapaa ja tarkoitusta Esiintyy mielialamuutoksia yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa. Persoonallisuus muuttuu 11

12 Kannattaako muistihäiriöitä etsiä? Yhteiskunnalle kallein on diagnosoimaton muistisairauspotilas Seuraavaksi kallein on diagnosoitu, mutta hoitamaton muistisairauspotilas Halvin potilas on diagnosoitu ja hoidon piirissä oleva potilas 12

13 ALZHEIMERIN TAUDIN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET ( ) KOKO SAIRAUDEN KESTO LIEVÄ AT VAIKEA AT 5 000/ v / v Laitoshoito 85 % Diagnoosi 1-2 % Winblad 2004, Viramo ja Sulkava

14 Etenevien muistisairauksien syyt Alzheimerin tauti % Aivoverenkiertohäiriöistä johtuvat ns. vaskulaariset dementiat % Lewyn kappale tauti % Muut syyt alle 10 % - mm. otsalohkodegeneraatio Ikäihmisillä usein samanaikaisesti Alzheimerin tauti ja verenkiertomuutoksia 14

15 15

16 Alzheimerin tauti Viisi vinkkiä Muistiaukot, tapahtumat unohtuvat Kirjaa lukiessa/elokuvaa katsoessa vaikea seurata juonta Huomattava osa päivästä kuluu esineiden etsimiseen Eksymistaipumus Tuttujen ihmisten nimet eivät tule mieleen edes viiveellä Kuudes: AD-potilas peittelee ja vähättelee oireitaan. 16

17 Vaskulaarinen dementia Oirekuva monimuotoinen Alku useimmiten selvä, etenee portaittain Kielelliset vaikeudet Hahmottamisen häiriöitä Muistin ongelmat ei niin vaikeita kuin AD:ssa Kävelyvaikeudet Ahdistus, masennus Pakkoitku, pakkonauru 17

18 18

19 Frontaalinen dementia (otsa-ohimolohkorappeuma) Aloitekyvyttömyys, apaattisuus Estottomuus Ärsykesidonnaisuus Vaikeuksia toiminnan ohjauksessa: vaikeus tehdä suunnitelmia ja toteuttaa niitä Itsestä huolehtiminen heikentynyt Lähimuisti kohtalaisen hyvä 19

20 Lewyn kappale-tauti Älyllisen tason heikentyminen Muisti vaihteleva Mieleen painamiskykyä jäljellä Agnosia, apraxia, afasia Sanojen löytämisen vaikeus Liikkuminen, pukeutuminen hidasta Parkinson-tyyppinen liikkuminen Yksityiskohtaisia näköharhoja Vireystilan vaihtelut Nukahteluja, tajuttomuuskohtauksia, kaatuiluja Masentuneisuus, ahdistuneisuus Herkkyys neurolepteille 20

21 Muistipotilaan perustutkimukset -Missä? Muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit Perustakustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle. Muistihoitaja / asukasta, muistikoordinaattori /perhe, jossa muistisairas Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttäväterityisosaamistaja kokemusta. Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittääasiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin,esimerkiksialueellisiin muistipoliklinikoihin (väestöpohja n ). Työikäiset neurologian muistipoliknikka 21

22 AT:n diagnostiikan vuokaavio Muokattu artikkelista Gauthier S ym. Lancet Neurol 2008;8: Hallikainen M ym. Alzheimerin taudin kliinisen tutkimuksen diagnostiset kriteerit uudistettu. SLL 2010 hyväksyttävänä. 22

23 Muistihäiriö - Mitä tutkitaan? Muistiverikokeet : pvk, B 12, fe-folaat, fp-ca, kilpirauhasen, munuaisten ja maksan toimintakokeet Pään kuvantaminen: MRI tai CT Selkäydinnesteestä: tau-proteiini (kuvastaa hermosolujen tuhoutumista), ß-amyloidi (Aß42, kuvastaa plakkien muodostumista), fosforyloitu tau PET ja SPECT kuvastavat aivojen verenkiertoa, happipitoisuutta, sokeripitoisuutta ja aivojen välittäjäaineita 23

24 24

25 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju: suunnitelmallinen seuranta ½ - 1 vuoden välein sairastuneen ja hänen omaisensa selviytymistä tukevat oikea-aikaiset toimenpiteet muistipotilaat tarvitsevat paljon räätälöityjä terveyssosiaali-liikunta-liikenne-kulttuuri-viestintä palveluita Lääketieteellinen hoito - Kaikille harkittava hoitoa Alzheimer-lääkkeillä Yksilöllinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan säännöllisesti 25

26 Alzheimer-lääkkeet Asetyylikoliiniesteraasientsyymin (AKE:n) estäjät, jotka tehostavat kolinergisen järjestelmän toimintaa: donepetsiili, Aricept, Donepezil, Doneratio galantamiini, Reminyl rivastigmiini, Exelon Memantiini, Ebixa, joka salpaa glutamaattivälitteisiä NMDA-reseptoreja 26

27 Alzheimerin taudin eteneminen + interventiot Toimintakyky (MMSE) KOTIHOIDON KESTO Lääkehoidon aloitus Eloniemen ym. interventio Dementiakoordinaattori + geriatri + kuntoutus Kohde: muistisairas LAITOSHOIDON LYKKÄÄNTYMINEN Aika (v) 4 27

28 Lääkehoidon hinta Kuukauden lääkehoito n.120 Kela-korvaus 42% sairastuneelle (50.4 e) Geneeriset valmisteet (Donepezil) 11,50-29 /kk Sairausvakuutuslain mukaan lääkekatto Suomessa 700,92 / kalenterivuosi (vuonna 2012) Kelan eläkkeensaajan hoitotuki matalimmillaan 716,76 / vuosi ( 59,73 /kk ) verottomana Hinta yhteiskunnalle: 3 kk Alzheimerlääkettä = 1 vrk laitoshoidossa 4 kk Alzheimerlääkettä = 1 vrk akuuttihoidossa 5 kk Alzheimerlääkettä = 1 vrk yliopistosairaalassa 6 kk Alzheimerlääkettä = 1 vrk päivystyksessä 28

29 Vuoden lopussa voimassa olleet oikeudet rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin donepetsiili, galantamiini, memantiini ja rivastigmiini (307) vuosina

30 Lääkehoidon tavoitteet potilaan henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen omatoimisuuden ylläpitäminen tilan vakiinnuttaminen käytösoireiden lievittäminen 30

31 Alzheimer-lääkkeiden tehoa koskeva näytön aste eri oireiden osalta kuuden kuukauden kestoisten tutkimusten mukaan lievässä ja keskivaikeassa Alzheimerin taudissa, memantiinin osalta keskivaikeassa ja vaikeassa taudin vaiheessa. Muistisairaudet KH-suositus 2010 Lääke Kognitio Omatoimisuus Yleisvaikutel ma Käytösoireet Donepetsiili A B A B Rivastigmiini A B A C Galantamiini A B A B Memantiini A A A A 31

32 Millaisia hoitovasteita odotettavissa? NNT lukujen perusteella joka 7:llä tila stabiloituu tai paranee. Joka 12:lla yleisvaikutelma paranee AKE-hoidolla Lievässä vaiheessa tilan vakiintuminen Keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden koheneminen Vaikeassa vaiheessa käytösoireiden helpottuminen 8 / 10 hyötyy lääkehoidosta (Timo Erkinjuntti, suullinen tieto) 32

33 Lääkitysten haitat AKE-estäjillä ns kolinergiset haitat - maha-suolikanavan ärsytys - bradykardia - lihaskrampit - päänsärky Memantiinin haittavaikutusprofiili lumelääkkeen luokkaa - heitehuimaus 33

34 Hoidon vasta-aiheet AKE:n estäjät Ehdottomat vasta-aiheet Todettu yliherkkyys valmisteelle Sick sinus -oireyhtymä, ellei potilaalle ole tahdistinta Tuore vatsahaava tai suolistooperaatio (< 6 kk) Käyttöä syytä välttää tai suurta varovaisuutta noudatettava Vaikea astma tai keuhkoahtaumatauti Vaikea munuaisen tai maksan vajaatoiminta Tuore sydäninfarkti (< 3 kk) Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen kanssa Memantiini Ehdottomat vasta-aiheet Todettu yliherkkyys valmisteelle Käyttöä syytä välttää tai suurta varovaisuutta noudatettava Vaikea munuaisen vajaatoiminta 34

35 Lääkehoidon seuranta Ensimmäinen seurantakontakti 1-3 kk aloituksesta Lääkityksen siedettävyys ja annoksen sopivuus Seuraava käynti 6 8 kk:n hoidon jälkeen Lääkityksen siedettävyys ja teho Tämän jälkeen hoitovastetta arvioidaan 6 12 kk:n kuluttua Tiheämmin, jos ongelmia 35

36 Lääkehoidon tehon arviointi Lääkehoidon tehon arviointi perustuu kognition, omatoimisuuden ja käytösoireiden selvittelyyn Keskeistä on potilaan ja omaisen haastattelu, jolla selvitetään tilan muutokset Tilassa tapahtuneet muutokset suhteutetaan hoidon vaikeusasteeseen diagnoosihetkellä 36

37 Arvioinnin apuvälineet Kognitio, MMSE MMSE huononee Alzheimerin taudin lievässä vaiheessa vuosittain ilman lääkehoitoa 1-3 pistettä, keskivaikeassa 3-6 pistettä Toimintakyvyn arviointi ADL, IADL tai ADCS-ADL (=Alzheimer s Disease Cooperative Study - Acivities od Daily Living) Muistisairauden vaikeusasteen määrittäminen CDR Clinical Dementia Rating Scale GDS-FAST Global Reterioration Scale/Functional Assessment Staging 37

38 Käytösoireiden arviointi Käytösoireiden säännöllinen kartoittaminen Potilaan ja läheisen haastattelu: mieliala, ahdistuneisuus, psykoottiset oireet, levottomuus, persoonallisuuden muutos Tarvittaessa yleismittari: NPI, neuropsychiatric inventory tai oirekohtaiset mm depressiomittari 38

39 Lääkehoidon tehon arviointi Lääkehoito vaihdetaan, jos sairaus etenee nopeasti, potilaan tila heikkenee AKE-estäjän yhdistäminen memantiiniin Lääkehoidossa ei tule pitää yli kuuden viikon taukoja 39

40 Milloin lääke on syytä lopettaa? Jos lääkehoidon valvonta ei onnistu Potilaalla vaikeita haittavaikutuksia Hoitovastetta ei saavuteta millään lääkkeellä tai lääkeyhdistelmällä ts tila huononee nopeasti Lääkkeillä ei ole saavutettavissa enää hyötyä vaikeassa dementiassa 40

41 Muuta arviointia Muun lääkehoidon tarkistus Ravitsemuksen arviointi Ajoterveysarvio Edunvalvojan tarve, oikeustoimikelpoisuuden arviointi Etuudet ja tarvittavat lausunnot Hoitotahto Hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivitys Läheisen jaksaminen 41

42 Omaisten kuormituksen vähentäminen tutkimusten valossa Neuvonta lisää omaisten psykososiaalista hyvinvointia Hyvin järjestetyillä neuvonta- ja tukipalveluilla on voitu viivyttää laitoshoitoon siirtymistä jopa kahdella vuodella Alzheimerin taudin lääkityksen on osoitettu vähentävän omaisten kokemaa stressiä Vertaistuen avulla elämänlaatu paranee 42

43 MUISTISAIRAIDEN KOTIHOIDON TUKEMINEN Muistikoordinaattoritoiminta Muistisairaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymistä voidaan lykätä. Kotona asumisen pitkittymisellä ei ollut negatiivisia vaikutuksia omaishoitajien hyvinvointiin. Perhelähtöisesti koordinoidut palvelut vastaavat perheiden tarpeisiin ja tuottavat tyytyväisyyttä. Perhelähtöisesti räätälöidyt ja koordinoidut palvelut maksavat vähemmän / perhe / henkilövuosi kuin räätälöimättömät, koordinoimattomat palvelut. Kustannussäästö mahdollistaa kasvavan muistisairaiden ihmisten hoitamisen nykyistä laadukkaammin. Ulla Eloniemi-Sulkava

44 KIITOS! 44