Muistisairaudet työiässä

Transkriptio

1 Muistisairaudet työiässä JOHANNA KRÜGER LT, NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI OYS, NEUROLOGIAN KLINIKKA OULUN YLIOPISTO

2 Koetut muistivaikeudet Kaikista työikäisistä 17% Yli 55 vuotiaista joka 25% Työ ja terveys Suomessa kyselytutkimus 2012

3 Muisti voi heikentyä monista syistä Kipu Alkoholi Väsymys Uupumus Stressi Muisti, keskittyminen, tiedonkäsittely Masennus Jännitys Aistipuutokset Yleissairaudet Lääkitykset Etenevät muistisairaudet

4 Milloin oireista tulisi huolestua ja hakeutua lääkäriin? Oma/läheisen/työkaverin huoli muistista ja toimintakyvyn muutoksesta Jos muistiongelmat haittaavat merkittävästi työssä tai arjessa pärjäämistä Jos tilanteessa on tapahtunut selkeä muutos entiseen ja se vaikuttaa arkiselviytymiseen!

5 Milloin oireista tulisi huolestua ja hakeutua lääkäriin? Sovittujen tapaamisten unohtelu toistuvasti Jos toistoista ja kertauksesta huolimatta uuden, yksinkertaisen asian oppiminen ei onnistu Taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus tai vaikeudet ymmärtää aikaa/kelloa Muistisairaus voi alkaa myös muilla oireilla kuin tyypillisellä muistivaikeudella Suunnitelmallisuuden vaikeudet Hahmottamisen vaikeudet Käyttäytymisen tai luonteen muutos, epäluuloisuus

6 Normaalin ikääntymisen vaikutus muistiin 6 Uusia asioita opitaan, mutta oppiminen hidastuu Häiriötekijöiden -esimerkiksi väsymys, kiire, keskeytyksethäiriövaikutus korostuu Keskittyminen kahteen tai useampaan asiaan käy vaikeammaksi Vihjeiden avulla ja tunnistamalla muistaminen säilyy ennallaan

7 Muistisairaus Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten Kielellisiä toimintoja Näönvaraista hahmottamista Toiminnanohjausta Muistin ja tiedon käsittelyn heikentymä johtaa toimintakyvyn heikentymiseen esim työ- /arkielämässä

8 Etenevät muistisairaudet työikäisillä Työikäisistä 0.25% sairastaa dementian tasoista muistisairautta, lievien muistihäiriöiden osuus on selvästi suurempi Suomessa n työikäistä henkilöä, jolla etenevä muistisairaus yleisimpiä neurologisia sairauksia työikäisilläkin

9 Muistisairauksien syyt alle 65-vuotiailla 15 % Alzheimerin tauti 10 % 35 % Verenkiertoperäinen Otsa-ohimolohkosairaus 20 % Alkoholi 20 % Muu

10 Muistisairauksien diagnostiikka perustuu Kliininen tutkimus -Potilaan ja läheisen haastattelu, neurologinen tutkimus Muistin ja tiedonkäsittelyn tutkiminen: MMSE/CERAD Neuropsykologinen tutkimus Laboratoriotutkimukset Aivojen kuvantaminen Tietokonetomografia/magneettitutkimus Merkkiainekuvaukset Tarvittaessa selkäydinnesteen merkkiaineet

11 Alzheimerin tauti Yleisin etenevä muistisairaus myös työikäisillä Hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista Uuden oppiminen ja lähimuisti heikentyvät erityisesti Myöhemmin muita oireita

12 Alzheimerin tauti alkaa Muistihäiriöillä ja ensimmäisiä oireita ovat mieleen painamisen heikentyminen ja uuden oppimisen vaikeutuminen Käytännössä saattaa ilmetä esim. Vaikeutena muistaa uusia nimiä tai sovittuja asioita Tärkeät tavarat jatkuvasti hukassa (esim avaimet, puhelin, lompakko) Vaikeutena liikkua erityisesti vieraassa ympäristössä Lähimuisti heikkenee ja asiat ja asioiden tapahtumajärjestys menevät helposti sekaisin

13 Alzheimerin tauti ja aivojen kuvantaminen Magneettitutkimus: Hippokampusten atrofia eli kutistuminen

14 Alzheimerin taudin aivomuutokset ja oireet tunnetaan, mutta syntysyitä ei täysin tiedetä

15 Selkäydinnesteen merkkiaineet Alzheimerin taudin diagnostiikassa Heijastelee AT:n neuropatologisia muutoksia Käytetään taudin varhaisvaiheen diagnostiikassa ja tarvittaessa erotusdiagnostiikassa Beeta-amyloidin määrä laskee Tau ja fosforyloitunut-tau proteiini lisääntyy

16 Mikä muu oire kuin muistihäiriö voi ennakoida etenevää muistisairautta? 16 Persoonan muuttuminen Toiminnanohjauksen vaikeus Puheentuoton ongelmat Hahmottamisen vaikeus Käyttäytymisen muutokset

17 Alzheimerin taudin variantit 17 Posteriorinen Alzheimerin tauti Alzheimerin taudin visuaalinen variantti : Hahmottamisongelmia Eksyminen tutuissa ympäristöissä Vaikeus tulkita kuvan kokonaisuutta Vaikeus tunnistaa tuttuja kasvoja Kirjaimet hyppivät Tavarat liikkuvat Etäisyyden arviointi on vaikeaa...

18 Alzheimerin taudin kulku 18 Varhainen Lievät muistivaikeudet, keskittymiskyvyn vaikeus, yleinen hidastuminen, uupumus ja stressioireet Lievä Unohtelu lisääntyy, vetäytyminen entisistä harrastuksista ja sosiaalisista kontakteista usein linnoittaudutaan kotiin Rahan käytössä ja päätösten teossa on vaikeutta Käytösoireina ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja ärtyneisyyttä, mustasukkaisuusharhoja

19 Alzheimerin taudin kulku 19 Keskivaikea Muistioireet ovat hyvin selviä ja muistiaukkoja paikkaillaan satuilemalla, hahmottamisen vaikeutta ja eksymisiä, puheentuotossa vaikeutta, kodinkoneiden käyttö vaikeutuu, ajan ja paikan taju heikkenevät Henkilö ei tunnista omia selviytymisvaikeuksiaan Käytösoireina levottomuutta ja harhaluuloisuutta

20 Alzheimerin taudin kulku 20 Vaikea Muisti toimii vain satunnaisesti, muistisairas elää lapsuuttaan eikä omaisia yleensä tunnisteta Käytännön taidot ovat heikentyneet merkittävästi Puheen ymmärtäminen ja tuottaminen vaikeutuu Käytösoireina levottomuutta, aggressiivisuutta tai apatiaa Yleinen hauraus

21 Alzheimerin taudin riskitekijät 21 Tekijöitä joihin ei voi vaikuttaa: Ikääntyminen Muistisairauksia lähisuvussa Geneettinen perimä

22 Alzheimerin taudin riskitekijät 22 Tekijöitä, joihin voi vaikuttaa: Pään vammat Aivojen aktiivinen käyttö, mieliala Sydän- ja verisuonitapahtumien ehkäisy: verenpaine, kolesteroli, sokeritauti, ylipaino, tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön vähentäminen/lopettaminen Liikunnan määrä

23 Alzheimerin tauti ja perinnöllisyys 23 <1% perinnöllinen APP, Preseniliini 1, Preseniliini 2 Alkavat yleensä nuorella iällä >99% ei perinnöllinen ApoEε4-alleeli lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin 2/3:lla AT potilaista, väestössä 2%:lla Riskitekijä, mutta EI diagnostinen

24 Muita työikäisten eteneviä 24 muistisairauksia Otsa-ohimolohkorappeumat Aivoverenkiertosairauden muistisairaus Lewyn kappale tauti Parkinsonin taudin muistisairaus

25 Otsa-ohimolohkorappeumat 25 Toiseksi yleisin nuorten etenevä muistisairaus Oirekuva: Muutoksia käyttäytymisessä, persoonassa ja/tai puheessa Otsalohkodementia Primaariset etenevät afasiat: Etenevä sujumaton afasia Semanttinen dementia 5-10%:lla potilaista oirekuvaan liittyy myös motoneuronitaudin oirekuva

26 Otsalohkodementia Ensioireena usein persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutos (arvostelukyvyttömyys, huolettomuus, tahdittomuus, estottomuus, apatia) Usein aloitekyvyttömyyttä/lyhytjänteisyyttä Sosiaalisten taitojen, sympatia-ja empatiakyvyn heikentyminen Toiminnan ohjauksen vaikeudet (suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavaisuus) Puheen tuottaminen normaalia työläämpää, sanoja voi olla vaikea löytää tai niiden merkitys voi olla hämärtynyt

27 Etenevä sujumaton afasia Alkaa usein alle 65v iässä Työläs puheentuotto, kielioppivirheitä, lyhyet lauseet Mahdolliset luku- ja kirjoittamisvaikeudet

28 Semanttinen dementia Sanojen merkitys katoaa Puhe etenee sujuvasti, mutta sen sisältö on tyhjää Vaikeuksia asioiden nimeämisessä ja puheen ymmärtämisessä Sanelusta kirjoittaminen, puheen toistaminen ja lukeminen säilyvät, mutta sisällön ymmärtäminen katoaa ja kielellisten ilmausten merkitys häviää

29 Otsa-ohimolohkorappeumien perinnöllisyys 30-50% esiintyy suvuittain näistä 10-(20)%:lla todettu autosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus ja geenivirhe C9ORF72 toistojakson monistuma tärkein geneettinen syy suomalaisten otsaohimolohkorappeumiin Muiden geenien mutaatiot Suomessa harvinaisia (mm. MAPT- eli tau-geeni) Suurella osalla ei geenivirhettä ole kuitenkaan vielä kyetty paikallistamaan

30 Milloin perinnöllisyyttä voidaan tutkia? C9ORF72 muutos voidaan tutkia verinäytteestä Jos epäillään otsa-ohimolohkosairautta, mutta diagnoosia ei muuten voida varmentaa EI ennakoivia geenitestauksia oireettomille henkilöille Geenin todellista vaikutusta ei vielä tunneta Oireiden alku ja oirekuva vaihtelee paljon Kantaja voi elää terveenä 80 vuotiaaksi

31 AIVOVERENKIERTOSAIRAUDEN eli verisuoniperäinen muistisairaus Liittyy aivojen verisuonten vaurioihin ja erityyppisiin aivoverenkiertohäiriöihin Aivojen syvien osien pienten valtimoiden infarktit (pienten suonten tauti) Suurten suonten infarktit (isojen suonten tauti) Tiedonkäsittelyn kannalta kriittisen alueen infarktit: esim talamus Aivoverenvuodot

32 AIVOVERENKIERTOSAIRAUDEN (AVH) muistisairauden oirekuva Oireet riippuvat siitä, missä kohtaa aivoja vaurioita on syntynyt Tyypillistä toistuvat aivoverenkiertohäiriöt Portaittainen eteneminen Oireet saattavat alkaa nopeastikin ja vaihtelevat päivittäin/kausittain Usein lievä muistihäiriö, puhehäiriöt, kömpelyys, kävelyvaikeudet (ns. töpöttelevä kävely) ja hahmottamisvaikeudet, toiminnanohjauksen ongelmat Usein myös tunneherkkyyttä ja mielialat vaihtelevat helposti itkusta nauruun

33 Aivoverenkiertosairauden muistisairauden riskiä lisää: Kohonnut verenpaine Korkeat kolesteroliarvot Diabetes Ylipaino Liikunnan vähäisyys Sepelvaltimotauti, sydäninfarkti Aivoverenkiertohäiriöt Tupakointi

34 Sekamuotoinen muistisairaus: Alzheimerin tauti (AT)+ aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus AVH AT + AVH AT Alzheimerin tauti ja samanaikainen aivoverenkiertosairauden muistisairaus ovat tavallisia muistisairauksia, koska riskitekijät ovat yhteisiä

35 Lewyn kappale patologiaan liittyvät sairaudet Saaneet nimensä aivoissa havaittavien löydösten, Lewyn kappaleiden, kertymisestä aivoihin Lewyn kappale -tauti: tiedonkäsittelyn toimintojen, tarkkaavuuden ja vireystilan vaihteluita, ohimeneviä tajunnanhäiriöitä Hahmottamisvaikeudet, Parkinson-oireita kuten jäykkyyttä ja kävelyvaikeuksia esiintyy noin 40-90% sairastuneista Selväpiirteiset, yksityiskohtaiset näköharhat ja harhaluulot ovat yleisiä REM-unen eli vilkeunen aikaiset käyttäytymishäiriöt tyypillisiä (esim huitomista, potkimista) Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus): 20-30%:lle Parkinson potilaista dementia-asteinen muistisairaus 60-70%:lla Parkinson potilaista on jonkin asteista muistiongelmaa/tiedonkäsittelyn ongelmaa Tyypillistä tiedon käsittelyn hitaus, toiminnanohjauksen ja suunnittelun kankeus, hahmottamisongelmat Muistitoimintojen heikentyminen ja hidastuminen, erit. mieleen palauttamisen häiriö

36 Muistisairauksien hoito Hoito tähtää sairastuneen ja hänen läheistensä hyvinvointiin, mielekkääseen elämään, oireiden etenemisen hidastumiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen Hyvä hoito sairauden alkuvaiheessa lähtee siitä, että sekä sairastunut että hänen läheisensä ymmärtävät mistä sairaudesta on kyse, mitä oireita siihen liittyen on, ja mitä on odotettavissa Tietoa, ohjausta ja neuvontaa tulee saada läpi sairausprosessin Lääkehoito on osa muistisairauksien hoitoa, mutta myös lääkkeetön hoito on tärkeää ja usein ensisijaista Palvelujen ja tuen tarve määritetään

37 Alzheimerin taudin lääkehoito Nykylääkehoidoilla vaikutetaan aivojen välittäjäaineisiin Taudin oireiden eteneminen hidastuu Ei voida vaikuttaa hermosolujen muutoksiin

38 Alzheimerin taudin lääkehoito Asetyylikoliiniesteraasientsyymin estäjät (AKE-estäjät) Donepetsiili Galantamiini Rivastigmiini Glutamaatti välitykseen vaikuttava Memantiini

39 Lääkehoidon tavoitteet Henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen Omatoimisuuden ylläpitäminen Tilan vakiinnuttaminen Käytösoireiden lievittäminen

40 Otsa-ohimolohkorappeumat Parantavaa/spesifiä lääkehoitoa ei toistaiseksi ole, mutta useimpia potilaita voidaan hoidolla silti merkittävästi auttaa Alzheimerin taudin lääkehoidot eivät yleensä auta Psykiatristen oireiden ja käytösoireiden hoito: oireistoa tasoittavasta ja vähentävästä lääkityksestä on usein hyötyä

41 Muu hoito Mieliala Käytösoireet Unirytmi Perussairauksien hyvä hoito Tuki, ohjaus ja neuvonta

42 Tulevaisuuden näkymät Sairauksien syiden tunnistaminen Kantasolututkimus Sairauksien ennaltaehkäisy Elintavat Varhainen diagnostiikka Aivojen kuvantaminen, merkkiaineet Lääkehoitojen kehittyminen Tautipatologiaan vaikuttaminen Muutosten synnyn estäminen tai niiden poisto Solun toimintaa vakauttavat lääkkeet

43 Muistisairaus työikäisenä Oirekuva voi poiketa iäkkäiden sairaudesta Oiretiedostus voi joskus olla hyvin selvä Haastava työelämä paljastaa muistin ongelmat usein varhaisessa vaiheessa=> yleensä diagnoosiin päästään kohtalaisen varhain Muistisairauden diagnoosi tuo suuret muutokset elämän suunnittelussa

44 Muistisairaus työikäisenä -erityishaasteet Työstä luopuminen usein yksi vaikeimmista asioista: Työelämässä oleminen, kamppailu muuttuvan toimintakyvyn ja työn vaatimusten kanssa, ja todennäköisesti eläkkeelle jääminen suunniteltua aiemmin Sosiaalisen piirin ylläpitäminen Työssäkäyvän puolison rooli sairauden edetessä Parisuhde usein muuttuu sairauden etenemisen myötä Kouluiässä tai aikuistumassa olevat lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea vanhempansa sairausprosessin varrella

45 Kuntouttava hoito Kuntoutus sisältää kaikki elämän osa-alueet ja on sairastuneen omaa, aktiivista elämää ja toimintaa Oman tavallisen arkielämän, harrastusten ja ihmissuhteiden jatkaminen on tärkeää, vaikka asiat sujuisivat hitaammin kuin ennen ja joissain asioissa tarvitsisi muiden tukea Tuetaan jäljellä olevia voimavaroja 45

46 Muistiin voi vaikuttaa positiivisesti myös Aivojen aktiivinen käyttäminen: mm henkisesti virkistävät harrastukset Toimiva sosiaalinen verkosto ja yhteydenpito ystäviin Terveelliset elintavat: Terveellinen ruokavalio (kasvipainotus, kala) Liiallisen alkoholinkäytön vähentäminen Liikunta, riittävä yöuni ja lepo vaikuttavat aivojen hyvinvointiin! Luonnon voimaannuttava vaikutus Rentoutuminen ja hemmottelu joskus tarpeen aktiivisuuden ja ponnistelun vastapainona

47 Iloa, nautintoa ja itselle voimaa antavia asioita kannattaa hakea tietoisesti Kyky nauttia asioista on kyky, joka ei koskaan katoa! KIITOS!