- 2 - Tärkeimpien viljelyskasvien hahtaarisadot kevätvehnä ruis

H - 2 - Tärkempen vljelyskasven hahtaarsadot. 1930-39 1949 1950 syysvehnä 1.288 1.997 1.989 kevätvehnä 1.666 1.591 1.530 rus 1.532 1.505 1.647 ohra 1.479 1.463 k aura 1.525 1.705 herne 1.449 1,316 T) runa 14.503 13.338 1.541 1.594 1.326 14.253 ;t 1.. ; r. ' J l! Hl 1 KokonaBsäto/ha 1.375 1.411 1.446.l-' VSklannottcdcn käyttö mlj, klossa. 'f- Typp Fosforhappo Kal Kalkk.11.f 1936-39 6,5 32,5 12,8 83 1949 13.2 67,7 29,0 107 1950 13.3 55,3 24,9 121 K a r j a t a 1 o u s: Kotelänten lukur-ärä (tuhansna kpl.) 1.9.1939.3.1949 1.7.1950 j, tl Hevosa 336.1 401,7 427,2 Lehmä 1.337,8 1.028,6 1.135,0 Skoja 519.2 409,2 469,9 Lampata Kanoja 1.000,0 2,765,3 1.066,5 2.668,4 1.329,9 3,202,0 Kadontuotanto 1939 1949 1950 Kokonastuot '.nto mlj. kg. 2.613 2.100 2.450 Tuotanto lehmää koht kg. 1.957 2.100 2.300

- 3 - Lhantuotanto m 1,1. kg. 1938 1949 1950. naudanlha 52,7 36,0 41,4 Sanlh 58,1 65,0 60,0 Lampaanlha 4,8 5,6 5,8 ' 4 \ v;krchujen tuont mlj. kg. Cljyväkrah. Lesc Ma 3s 1937-38 1949 1950 45,7 67,7 41,9 22,9 2,9 1,5 ^jj 26,8 6,8 128,3 97,4 50,2 Edelläolovat tlastot antavt lahduttavan kuvan maataloutemme kehty'c3cötä, joskn velä on paljon tovomsen varaa. Huolmatta hallan aheuttamsta vaurosta ylttää vuodon 1950 sato vuosen 1930-39 keskmääräset satotulokset. Vuoteen 1949 verrattuna rus-, ohra-, horno-, poruna- ja henäsadot osottav..t kasvua. Koteläntaloudessa lähennytään myös ennen sota vallnnutta tlaa. Edellsec-n vuotuvm verrattuna on kotelänten luvussa tapahtunut kautta lnjan nousua. Hevosten, lampatten ja kanojen lukumäärä on jopa suuremp kun ennen sota. 1-ehmä- ja skakanta jää velä haomattavst penemmäks kun vuonna 1939. Lehmäkannan penuuden korvaa osttan se, että madon tuotanto lehmää koht on noussut. Vakka kehtys tuotantotuloksen kohdalla on kulkenut edullseen suuntaan, on maatalouspoltkassa kertomusvuonna ollut paljon huolestuttava lmötä ermenkakkea penvljelystä ajatellen, Väkrehujen jo muden tuotantot-^rvkkeden hntasuhteet muodostuvat Kekkosen halltuksen tomenpteden johdosta erttän epäedullsks pääasassa matotalouden turvn elävälle penvljeljäväestölle. Lsäks tapahtu esm. juur väkrehujen kohdalla huomattavaa tuonnn supstumsta, jonka hatallset vakutukset lmenevät pääasassa vasta kertomusvuoden päättymsen jälkeen. Kyseset slloset halltuksen suorttamat hntajärjestelyt ja tuotantotarvkkeden^tuonnn supstamnen aheuttvat Sos.-dem, Penvljeljän ^Vuvott^lukunnalle runsaast työtä, ^oko kertomusvuoden ajan ponnsteltn määrät^tosest ja kakn käytettävssä ollen kenon pentlojen tuotannon rajott'"jnseen tähtääven pyrkmysten estämseks snä kutenkaan kertomusvuonna sanottavammn : ^

- 4 - onnstunatta. Käärme tapc;htu vastc kertomus vuo do n päuttyms^.-n.jhlk^^pr. soscldemokrn.attgn osallstuttua halltusvr.stuuöccn, Nouvottelukunmn kokoonpano. Kertomusvuoden akana ov':t neuvottelukuntaan kuuluneet seuraav.-^t jäsenet: Marttla, Otto, Lepstö Matt, Tanen Hannes, Kuusela Walter, Pusa Eeno, Eskola Walfrd, Smonen Hekk, Rantala Vljo ja Juntunen «Smo. Neuvottelovana jäsenenä ruotsnkelsten edustajana on kertomusvuotena ollut Lndeman Lars. ^Neuvottelukunnan puheenjohtajana on tomnut Matt Lepstö, varapuheenjohtajana Hannes Tanen ja shteernä Smo Juntunen. Neuvottelukunnan työvalokuntaan ov^t kertomusvuonna kuuluneet Matt Lepstö puheenjohtajana sekä jäsennä Hannes Tanen, Eeno Pusa, Walter Kuusela ja shteernä Smo Juntunen. Neuvottelukunnan jäsenyyteen kuulu lsäks Helmer Laht, mutta hänen srryttyään Helsngn o.anomgn palvelukseen lmott neuvottelukunta 29.3.1950 ptämänsä kokouksen päätököcnä puoluetomkunnalle, ette sc kutsu Helmer Lehteä kokouksnsa» Ne uv o 11 elukun n an kok ouk s e t o Neuvottelukunnalla on vuoden akana ollut kakkaean 21 kokousta. Nstä on merktty pöytäkrjaan 83 pykälää. Vuoden varrella on t-rkempnä asona hodettu kysymys lakestyksestä maataloustuotannon kohtuullsen k/nnattavuuden turvaamseks (Lex Vlhula). Nauvot tv: lukunnan toa.aosta laadttn kyseselle lakestykselle vastaehdotus, joka merktss sosaldemokraattsen maatalous-- poltkan läpvemstä. Kertomusvuoden akana asa kutenkn hautautu tullen polttopsteeseen vasta vuonna 1951 <» Tosena tärkeänä tomenpteenä ol kunnallsvaalpropagandan hotamnen maaseudun osalta. Kunnallsvaalen pakallsesta luonteesta johtuen votn neuvottelukunnan taholta antaa van ylm:lkasa suuntavvoja tomntaa varten. ^Neuvottelukunta julkas muutama maaseudulle tarkotettuja lentolehtsä kunnallsvaalen tmolta. Kertomusvuoden akana tehtn jo valmstava suunntelma seuraavan vuoden valtollsa va::lcja varten. Laajennetun Sos.-dem. Penvljeljän Neuvottelukunnan juhlakokous pdettn Tampereella ja Veslahdella 2. ja 3^ pävnä joulukuuta. Erttän suurta huomota on kertomusvuoden akana knntetty edellsessä puoluekokouksessa hyväksytyn maatalouspolttsen ohjelman!5 í<!! M l. : :! J 'l ) ^! f m

Mr.ngMg^ - 5 - tunnetakstokemsgc-n, mssä tarkotuks^^esa on muden puolm.fn huomota knntetty maataloudellsn kysymyksn ja tohostettu konttrorgansaatota ja tedotustomntaa. Neuvottelukunnan talous. Neuvottelukunnan talous on hodettu puoluetomstosta Helsngssä syyskuun 19 pävänä 1951. SOSALDEMOKRAATTNEN PENVLJELJÄN NEUVOTTELUKUNTA n

PN 19,9.1951 LUOTTAMTKSPLLNT^T S T L A N N E K A T S A U S Puolueneuvoston kokouksessa 19,9.1951 Hyvät Tovert:, Polttnen panopste on tämän pävän kokouksessacncne halltuskysymyksen kästtelyssä, johon lttyy vme vuosen vakoasa, kysymys talouselämämme tasapanottamsesta. Vmeksmantusta asasta on "^ uolueneuvoston jäsenten käytettävssä lnnarauhan akana asetetun talouspolttsen suunntteluneuvoston tähänastsen työn tulos, korjattu panos ns. tasapano-ohjelmasta, joka on jaettu luottamuksellsena. ::eskustelun pohjaks saanen kutenkn esttää myös muutama muta näkökohta, jotka lkkuvat heman laajemmallakn alalla. K a n s a n v ä l s e n tlanteen päätapahtuma symbolsovat nmet Kaesong, Korean aseleponeuvottelujen kohtaamspakka, Mossadegh, Persan päämnster, ja San Franssco, Japana koskevan rauhansopmuks en konferensskaupunk Vuos 1950 päätty Koreassa knalasten ja pohjos-kore^^lasten vastahyökkäyksen merkessä Vasta tammkuun puolväln jälkeen pystyvät YK-joukot kääntämään suunnan oänvastoseks. Sotatomen edstyessä alko läntsten suurvaltojen välllä esntyä ermelsyyttä sotatapahtumen polttsten tavotteden suhteen, "^n^lant katso rtteväks, että 7^:telä- ja Pohjos- Forean raja palautetaan 38 leveysasteelle, ja tedott jo helmkuun puolvälsä tästä kannastaan Yhdysvallolle. Engl^^nnn lmesenä tarkotuksena ol pnpstä tlanteeseen, jossa aselepo- ja rauhanneuvottelujen alkuunsaattamnen Koreassa vos käydä mahdollseks Yhdysvaltan tnholta oltn todennäkösest ptem/älle meneven tavotteden kannalla, mutta kun kenraal Mr^cArthur huhtkuun alussa lmas olevansa tarpeen vaatessa valms laajentamaan cctaa Knan alueelle saakka, Yhdysvaltan halltusprt Enplannn halltuksen taholta estetyn tedustelun johdosta crottvat MacArthurn 11,4,51, Tämän jälkeen sotatapahtumat Koreassa laoenvat, ja toukokuun lopulla päädyttn tunnusteluhn aselevon mahdollsuukssta. Aseleponeuvottelut saatn kutenkn käyntn vasta henäkuun alussa Kaesongssa. Monn vakeuksn ja välkohtauksn jatkuneet keskustelut ovat vme vkkojen akana olleet pysähdyksssä. Tastelutomnta on jatkunut neuvottelujen kestäessä ja kummallakn puolella näyttää olevan käynnssä varustautumnen sodan mahdollseen jatkumseen entsessä laajuudessa»

- 2 - Tosena cnaamunpolllkan polttopsteenä ovat olleet Persan ta- 5 pahtumat. Jo ptetmän akaa vallnneen jänntyksen, joka on koskenut englantlasen öljy-yhtön ja Per3an Vcälsä suhteta, kärjst 7.3.51 tapahtunut Persan päämnstern Al Razmarn murha. lmnpogtl. sen seurauksena Persan parlamentt tek 15.3.51 päätöksen öljyn kansallstamsesta. ^tä ol seurauksena maan suhteden krstymnen sekä Yhdysvaltohn että varsnkn Fnglantn. jota vastaan samaan akaan Persan ssäpolttset levottomuudet suuntautuvat. Todennäkösest van pokkeustlan julstamnen 23.3. est Persan joutumasta vallankumoustlanteeseen snä vaheessa. Ertysest toukokuun akana on En?- lännn ehdotuksesta käyty neuvotteluja Persan kanssa öljykstan rauhallseks ratkasemseks. Ne evät kutenkaan johtaneet tulokseen, 1 f \ vakka henäkuussa 1951 sekä Haagn sovntotuomostun että presdentt Trumann erkoslähettläs Harrman ovat yrttäneet puuttua asran. Vmesten vkkojen tapahtumat evät ole antaneet suurakaan toveta tlanteen järjestymsestä Englannn tovomaan suuntaan. Maalmanpolttsest Persan krs on varsn tulenarka sen vuoks, että länsvaltnn jyrkkä asohn puuttumnen Persassa saattas lman muuta johtaa Persan ja Neuvostolton välsen avunantosopmuksen vomaanastumseen. Melenknto Persan tapahtumn, jossa on arvotu olevan vaara uuden sotanäyttämön syntymseen, on lmesestkn ollut omnan lsäämään Englannn poltkan pyrkmystä Korean tlanteen rauhallseen ratkasuun. Korean sota ja Persan öljykrs ovat kumpkn olleet omaan lsäämä-n nden varustautumstomenpteden vauhta, joden lähtökohtana ol joulukuun Duolvälssä 1950 tomeenpantu Yhdysvaltan taloudellsten vomen moblsont. Euroopan poltkassa ertysest Schumansuunntelman allekrjottamnen 19,3.51 pyrk luomaan pohjaa varustusteollsuuden perusraaka-aneden, hlen ja teräksen, saannn turvaamselle. Melenkntost^^ on, että Englannn halltus, joka e ole yhtynyt em. suunntelmaan, on omen varustautumstomenptettensä johdosta joutunut ssäsn vakeuksn, jotka kärjstyvät 27,4.51 työmnster Eevann jättäessä eroanomuksen vastalauseeks terveysmenojen ku.3- t-nnuksella tapahtuvaa varustautumsta vastaan. Hänen ympärlleen muo- : '1 dostunut oppostoryhmä e kutenkaan ole tähän mennessä saanut huomattv^mpaa k-.nnatusta huolmatta stä, että Englannn taloudellnen tlanne on krstyessään luonut edullsen pohjan varustautumsta vastaan suunt lutuvlle melenlmasulle. M Lemaa antavana Yhdysvalt-n poltkalle sekä omassa maassa että A

- 3 - Euroopass?. on ollut määrätetonen ryrkcnys läntslp. a vntloaen nnolustuskyvyn lujttamseen. Tämcn scur./auksena on krehdtty sotlnallst-; yhtestyötä koskeva neuvotteluja ja tomtuksa sekä otettu lmesest lähakona ratkastavaks tehtäväks Läns-Saksan kaknpuohnen jalolleen nostamnen. Nässä pyrl:myksssä amerkkalanen poltkka on usen käyttänyt muotoja, jota eurooppalaselta ja nmenomaan sosaldemokraattselta kannalta katsottuna vodaan täysn perusten arvostella. Suomen suhteen maalmanpoltkassa tapahtunut kehtys on lsännyt ulkopolttsen asemamme arkaluontosuutta, etenkn Saksan asemassa tapahtuven muutosten vakutuksesta, koska nllä vodaan pahansuodeast tulkttuna katsoa olevan merktyksensä mm. ystävyys- ja avuna^^tosonmuksen soveltamselle. Jauann kanssa Snn Fransscossa 8,9.51 solmttu rauhansopmus e ole vähentänyt kansanvälstä jänntystä, vaan pkemmnkn pänvaston, koska on pävänselvää, että täsen valtoryhmän taholta e sopmukseen j-^ sen lsäks Yhdysvaltan ja Japann välllä solmttuun turvallsuussopmukseen suhtauduta suopeast. lmestä on, että Läns-Saksan j'^ tävallan kanssa solmttavat rauhansopmukset muodostuvat merktykseltäen samanlasks. Tuo jossakn määrn muuttunut kans^nvälnen tlanne on hejastunut myös k a n s a n v ä l s l l ä m a r k k n o l l a ja tavlla, joka ssäsä sekä vrsnkn taloudellsa ratkasujamme punnttaessa ans'tsee huomota. Maalmanmarkknat näyttävät jatkuvast kehttyvän sen mukasest, kun toveet ja odotukset vahtelevat Korean sotaan ja sen päättymseen ta mahdollseen laajenemseen nähden. Korean sodan syttymsen ensmmäsenä seur-^uksena ol maanloanmarkknoden hntatason nope-^ nousu. Tosena yhtä merkttävänä seurauksena on ollut kansanvälsen kauppavahdon huomattava vlkastumnen. Suurvaltojen varuste, lu ja varastont on vlkastuttanut kysyntää ja tavallaan luonut täystyöllsyyden "koko maalmaan". Maalmanmarkknoden hntatasossa on o vme_keväästä lähten ollut havat;^vssa_tettj^ä_va^^ joskn levän nousun merkessä. Hntakehtys on tasapanottunut sen johdosta, että eräden tavaroden jatkuvaa hnnannousua on ollut vastaamassa tosten tavaroden hnn^^nl-^sku, Mamme kohdalta tämä kehtys on ollut vme vuoteen verrattuna edullnen, sllä tuonttavarodenjntatas samalla kun venttavarottemme nnat ovat olleet^jatkuvast nousussa. Seurauksena on ollut, e:tä me vomme ulkomaankaupassamme tällä hetkellä vahtaa tavaramme n. 30 ^ edullsemmn kun vuos stten. Huomattavmmat tuonttavnrottemme hnnanalennukset ovat tapahtuneet erätten kulutustcavaröden ja \ L Fr' /l 5; ',1 f 'k'- 4 a

- ; - 4 - nden^rfnlca-^.neden kohdalla. Vuoten hnnat ovt tällä hetlcellä n, 10 jo vllan n. 32 % alhaseomat kun vuos stten. Vljnn hnnossa on sen sja^.n j^.tkuvast tapahtunut levää nousun, varsnasten nvestonttavaroden» kuten cnc-tallen ja kumn, hnnat ovat olleet jatkuvun^ t levässä nousussa. Tähän ryhcnään kuuluvnt myös medän venttavaraa!- me, puunjalo stustuotteet, Ulkotn^ ankpuppamme tulevaa kehtystä arvosteltaessa vonetnno olle. maltllsen optmstsa. Puutavara ja sen jalosteet ovat perusraaka-anetta tnyös varustelunvestonnssa, joka kakesta päättäen näyttää yhä jatkuvan. Kun näden tavaroden tarjonta ja kysyntä on osottautunut melkosen joustamattomaks, nn me emme joutune kärsmään anakaan ensmmäsnä mahdollsst-'. hnnanalennuksstakaan» S s ä p o l t t s e l l e kehtyksellemme on ollut omn^^sta selvä kaksjakosuus. Vuoden nlkupuol vaalehn saakka ol tyynllstn elämää V':alen alla. Se pano lemansa halltuksen tomntaan ta paremmnkn, se est halltusta tommasta talouspolttsest johdonmukas'-dla ja tarkotuksenmukasella tavalla. Valtollsten vaalen ohella nmenotnaan SAK:n vaalt jra osaks myös TULn vaalt olvat lsäämässä seknamusta työväenlkkeen ssällä. Valtollsten Vraalen jälkenen -^kn on ollut puolestaan tyypllstä "lnnarauha"-akaa odotuksneen ja vaatmuksneen. E d u s k u n t a v a a l t evät aheuttaneet järkyttävä muutok sa tlanteessa. Sosaldemokraatten kannalta on tulosta pdettävä täysn tyydyttävänä, joskn rehellsyyden nmessä on sanottava, että vaalt olsvat voneet mennä paremmnkn. Ja hyvällä onnella nn ols helpost vonut tapahtua, koska me vmesten p:.kkojen jaossa jämme useammassakn vaalprssä muutamen vavasten satojen äänen näähä lsäpakasta. Kommunstt vottvat keltuaättä odotettua enemmän, joskn hedän tulostaan arvosteltaessa on otettava huomoon hedän lo pakan menetyksensä vuoden -48 valtollsss-^ vaalessa, Organsatosena vomannäytteenä ja osotuksena sellasten propagandateemojen kun "rauhanasan" vakutuksesta nmenomaan korplakkoseudulla on k ommunsten menestys erkosen merkllepantava. Vastaavast taas sosaldemokraatten menestymnen varsnkn pääkaupungssa, mutta myös mussa asutus- ja teollsuuskeskuksssa ol lahduttava. Maalaslton tappo ol odotettu, ja se johtu lmesestkn porvarllsen vähemmstöhalltuksen epäonnstuneesta poltkasta. Nnkään odotettu ol uuden puolueen SKP :n menestys kokoomuksen kuäbannuksella, joskn stä lenee pdettävä yllättävän suurena. Mteän "kansan tuomota" halltuspoltkalle valtollset vaalt evät snänsä merknneet..1 L ' : -1 1 15

- 5 - l.jl. r 14 s Erkseen ansatsevat oannn^n S A K : n Ja T *J L : n vaa- l t, jossa sosaldemokraatten oenestyonen ol nyös vnltu aen. sa melessä ernomas3n tärkeätä. Numerollsest nuo votot olsvat saaneet olla huomattavampakn, mutta ratkasevampaa ol sttenkn se, että sosald emoknatt tastelussa SAK:n ja TTLtn tsenäsyydestä onnst-vt torjumaan kommunsten valtausakeet, joden toteuttamseks vmemantut olvat ryhtyneet käyttämään hyvn häkälemättömä menetä telytapoja, T a l o u s p o l t t s e s t vuoden ensmmänen puolsko vodaan hyvnkn luonnehta eräänlaseks parannetuks "psteostopoltkaks" porvarllsten vähemmstöhalltuksen harjottamaan talouspoltkkaan verrattuna. Puolueneuvoston hyväksymän mnmohjelman mukasest mentn enemmstöhalltukseen. Sen ehtona vaadtut takautuvat palkankorotukset saatn läpvedyks ja stkeden tastelujen jälkeen nn halltuksen ssällä kun eduskunnassakn votn ns. A- sopmuksen edellyttämät palkankorotukset saada toteutetuks myös maataloustyöntekjän ja vrkamesten kohdalla. Vmeksmanttu ol laahdollst-^ kutenkn van jatkamalla maatalouden subventomsta erlasa rahotustetä hyväks käyttäen. Vuoden ensmmösen neljänneksen jälkeen ol kutenkn avan lmestä, ette tällä shen mennessp polttsest anoall käyttäkelposella tellä vonut jatkaa edes eduskuntavaalen yl. Pohdttaessa er mahdollsuuksa tlanteen hotamseks päädyttn sosaldemokra-nttsella taholla ajatukseen taloudellsesta lnn:;rauhasta. Pera-tteessa tämä lnja saavutt hyväksymsensä kakssa mussakn pressä pats kommunsten, jotka vmeseen saakk-? vomakkaast vastustvat s vt". L n n a r a u h a n pohjaks hyväksyttn sopmus, joka ol tyypllnen kompromss er ntresspren välllä ja nän jälkeenpän arvosteltuna ehkä lankn la?ja ta suppea rppuen stä, mltä kannalta asaa tarkastelee. Erätä asota määrteltn hyvnkn ykstyskohtasest, kun sen sjaan eräät oleellset kohdat jävät ylmalkasen mannnan varaan, Ehkä vahngollsnta ol antaa snä vaheessa^^kompe^saatolnjan" lyödä lemansa sopmukseen. Mekäläseltä kann'lta/määräykset palkosta ja hnnosta ovat muodostuneet hyvn panavks. Sopmuksessahan luvataan kompensaato hntojen keskmääräsestä noususta lnnarauhan akana. Sanonta hnnosta:»lalltus pyrk noudatt-mann hntojen korotusten vastustamsen lnjaa", on taas osottautunut mclko lalla muodollseks. Edelleen on arvostelua herättänyt ventmaksujen suhteellnen vaatmattomuus. Sopmus on sellasenaan tämän selostuksen ltteenä /n:o 1). V ; (h r L ^.V V '! f L < m V, p k ' yv, "L J t 1 1 m

n rl - 6 - Lnn-^rnuh^^sopuksen rtuknn vnltoneuvosto nsctt toukokuun.'\luss':ns. T a l o u S D O l t t s e n s u u n n t t e l u - n e u v o s t o n, johon edust'^.?.t valttn yhtesymmärryksessä h'=lltuksen työm'^ rkkrrn järjestöjen k?nssn. Tehdyn tarjouksen mukasest kommunstt nmesvät edustajkseen tähän elmeen Yrjö Murron ja Matt Janhusen, â^^jassa kokoonpanossaan neuvosto on ollut kooll?. van muutnman kerran ja sllonkn lähnnä lausumassa melpteensä ko. neuvoston varsnasen tomnt^êlmen, t y ö v a l o k u n n a n, estyksstä, Vmeksmanttu eln on sen sjaan työskennellyt vaaltastelusta jr kesälomsta huolmatt^'. verrattan ahkerast. Sen tomesta on suortettu koko joukko tutkmuksa vakauttamseen lttyvstä erkoskysymyksstä. Lsäks ko. eln on kuullut lukusa asantuntjota talouselämän er alolta. Työvalokunnan tomnta päätty asallsest jo syyskuun ensmmäsellä vkolla, johon mennessä kakk vrsnaset tutkmukset ja myös asanomasen elmen shteerstön laatma luonnos "tasapano-ohjelmaks" ol valmstunut. Talouspolttsen suunntteluneuvoston t e h t ä v ä k s annettn kästellä halltuksessa valmsteltuja suunntelm*^ tomenpteks taloudellsten olojemme tervehdyttänseks j:- hntojen j'^ palkkojen välsen tasadanon saavuttamseks sekä valmstaa ykstyskoht-^ - nen ptk'-n tähtämen ohjelma. Käytännössä työ on muodostunut kolmjakoseks: 1) tomendteet lnnarauhan akana, 2) tomenpteet lnnar-ûhan päättyessä ja 2) "ylesluontoset ohjeet ja suunntelmat ptemmän tr'htämen vakauttamspoltkkan slmälläptäen". Ensnmantussa suhteessa työvalokunnan merktys on jäänyt hyvn vähäseks, sllä lnnarauhan akan- tehdyt päätökset mm. hnnankorotusten suhteen ovat muutama pokkeuksa lukuunottamatta syntyneet halltuksen Drssä«Van valton menojen supstamsta koskevassa asassa suunntteluneuvoston asettama erkosvalokunta eht antaa lausuntonsa. Valtettavast se ol kutencn hyvn ylmalkanen ja hekko, mkä kutenkann e ollut halltuksen, vaan asanomasen elmen hataran työn tulos. Valokunta eht myös antaa halltukselle erätä lausuntoja tuonnn ohjaamsesta ym. Työvalokunnan pääteokseks muodostu nän ollen ns. t a s a - D a n o - o h j e l m a, joka on suunntteluneuvoston puheenjohtajan ja pääshteern valmstama luonnos tomenpteks lnnarauhan päättyessä. Luonnosta on sen jälkeen korjattu, ja on se tämän selostuksen ltteenä (n:o 2). Ptkän tältämen kysymyksstä, mutta kutenkn enemmän vakauttamsen peranttesta, on laatnut metntönsä komtea, jota,' n Vj 1 r l. MLJ 1 <. s

1 '? - 7 - l puheenjohto^-^nsn ruukaan natetään v; a r k s e n k o o t e - r. k s. Warksnn komtean l-^usunnossa cstc-tään tavottesta puhuttaessa kästys, ette er eturyhtnrn njqoalla ' ' k o m p e n s a a t o - l n j a 1 1 n " voda päästä hedelmällsn tuloksn vakautt^m.l.apyrkmyksssä. Foska hntarakennetta e vo ptpä muuttunettomana, oun^ huolohdttavn stä, että "hntojen muutokset evät ole yksnuolsa, vtan tashdanostav^.t tosensa nn, ettcä ylenen hntataso pysyy suurn prten ennall-^^nn". Kansanvälnen hntakehtys antaa komtean melestä tukea tnsapanopyrkmyksllemne. Melenkntonen on komtean krstys stä, että hntojen ja palkkojen nousu e ole t ä s s ä v a h e e s s a sunkaan yksnomasen'^ nflaaton aheuttajana, vann pkemmnkn nlaaton seuraus. P'?netta on aheutunut hyvn paljon lkanvefeonnsta. Vakauttamspoltkan tuls kohdstua joko ostokyvyn vähentämseen ta tarjonnan lsäämseen, Ventvotot ovat komtean arvon mukaan lsääntyneeb trmä vuonna n. 80 mrd. markalla, mnkä vuoks nhn ols puututtava. Komtea päätyy arvonnssaan korkentaan 16 mrd. markan suhdannepdptyksn. Komtean melestä ols tastelussa nfla-^tota vastaan pantava paljon panoa luottoekspansson ehkäsemseen. Sllon on käytettävä rahapolttsten kenojen lsäks myös "kakka ylesä fnansspolttsa kenoja pokkeuksellsest nousseden tulojen ja nousukonjunktuurn synnyttämen ventvottojen stomseks". Sjotustomntaa ols er kenon sunstettava n. 23-25 ^:n bruttokansantulosta, kun ne teln hetkellä lenevät yl 30 fo. Akakysymys on ollut komtean tarkastelun kohteena. Snä päädytään 3 kuukauteen, jota pdet^'än vähmpanä akana lnnarauhan päättymsen jälkeen, ennenkun vodnan nähdä mtään tuloksa vakautta ms poltkasta. Rnkennussäännöstelyä suostellaan kokon-^ssuunntelman puttessa nn, että rakentamnen kokon-^.suudessaan saatetaan rakennusluvasta rppuvaseks. Tuont- jn tuotantopoltkasta puhuttaessa komtea ehdottaa, että tavotteena tuls olo vnluttareserven luomnen jn ernästen välttämättömyysrakn-aneäex varastojen kartuttamnen. Stä varten tarvtaan tuontohjelma, jossa tuotettavat tavarat asetetaan tärkeysjärjestykseen. Järjestyksen ylläptämseks kauppapoltkassam-^ me ja nflaatovottojen ehkäsemseks komtea tässä yhteydessä suost, telee pyöreän puun säännöstelyä ja pyöreän puun ventmaksuja. Tomkunnan kästys on, että palkankorotuksn e tuls mennä. Panetta pakknrntamalla ols helpotettava lnnarauhan päättyessä muu t t > -1 ^ ' T ^ <3

m t a' 1 Tf^' 1 - B - V 15 -. M m kehtystä ^yrtteve m suunt-m rm. kulutustrvkkeden tuonnlla, Komte'\ suosttelee uuden palkk-^ ndeks n hyväksycnst ä, -tk^n tähtämen kysymyksstä tomkunt'? mnntsce knns<:\nbuajett las ke cn-t, rahapoltkan suunnan t-.rkotuksenmukascn ohj'âmsen, työvocnnn kysyntää ja tarjontaa valaseven tlastojen valmstnmscn jne. ^^sen manttu ns. t s a p n o - o h j e 1 m a on mnster Aur-^n j^. master Törnqvstn, suunntteluneuvoston puheenjohtajan ja pä'-'.shteer'n, lähnnä VVarVncn tomkunnan metnnön perusteella valmstama ehdotus talouspolttsen suunntteluneuvoston vakauttamlsohjelmaks. Se jakaantuu ylesperusteluhn ja ns. punktohjelmaan. 0-0-ohjelman nmen se on saanut stä, ettn se ottaa lähtökohdakseen nykysen tlanteen puuttumatta ollenkaan mahdollsn kompensaatotarpesn. Ylesperustelusta e trssä yhteydessä kannata manta muuta kun, että ohjelma omaksuessaan 0-0-lnjan kohdstaa mekäläsen kästyksen mukaan paljon enemmän huomota kulutukseen kohdstuvan nflaatopaneen postamseen kun nârksen komtea, joka, kuten edellä vtattn, ptää ertysen tärkeänä sen nflaatopaneen torjumsta, joka on syntynyt mm, vomakkaast nousseden ventvottojen hakeutumsesta nvestontehn. Ns. p u n k t o h j e 1 m a ssältää k o r j a t u s s a tasapano-ohjelmaluonnoksessa 10 kohtaa. Ne ovat järjestyksessä seuraavat : ^ ) nnon supstamnen Sen pyrkmyksenä on supstaa nvestonteja 1/7:11a vuoteen 1950 verrattuna. Stä varten ehdotetaan nvestontohjelman laatmsta, jossa etusjalle asetettasn tuotar.non edstämstä ja kustannusten alentamsta sekä asuntojen puutteen postamsta tarkotlâva nvestont. Ohjelman laats ertysest asetettava nvestontneuvosto, jossa myös ammattyhdstyslkkeellä ols edustajansa. - Rakennuslupas?ännöstolyjärjostelmM ols ulotettava koskemaan rakentamsta kokonasuudessaan, jollon rakennustarvkkeden saant ols nvestontohjelman mukasest hyväksyttävllä 2) Raha- ja luottopoltkka rakennustöllä. turvattava Tavotteena en saattaa valton tulo- ja menoarvo yljäämäseks sks akaa, kunnes selväst on saavutettu tasapano. Antolanauskorko ols vuoden loppuun mennessä alennettava 2 jslla, Pakkolanaa ols harkttava, ja Suomen Pankn raha- ja luottopoltkka ols \ -1 M > l!!. \ l ^ V t' r f

- 9 - sope\tettav:\ kavelemaan tasat^anopyrkcnystä tavaranrarkknolla. 3) Kohonneden venttulo,jen nflatorsen vakutuksen leventämner Tämän ohjtlmakohdan pyrkmyksenä on saada tuloutetuks valtolle ja hnnantgsausrahastolle "mahdollsmman paljon" ventmaksuja sekä teollsuuspuun että sahatun ja Dyöreän puun vennstä. Perjantana, t.k. 14 pnä tehtn valtoneuvoston ja puunjalostusteollsuuden edustajen välllä sopmus, joka merktsee stä, että nuunjalostusteollsuuden on, jos konjunktuurt pysyvät suunnlleen nyk^'selläen, suortettova ens vuonna» suhdannepdätyksnä n. 25 mrd. markkaa, josta puolet menee hnnantasauksn ja nuolet tuloutettasn vjltollc. Sopmuksen mukaan ventteollsuus stoutuu suorttamaan cnmkkon^ ens vuoden pdätyksstä 7 mrd. markkaa, joka kokonasuudessaan tulee hnnontasausr^hastolle. ) Tuonnn vennn ohjaamnen Maahan on tuotettava kulutustnvarota jn nden rnaka-aneta sekä er^^tä tärketä tuotantohyödykketä vähntä^^n n. 3,5 mrd. markkana nous:van ylmääräsen tuonnn puttessa. Täten nsketnan votavnn tyydyttää velä esntyvä vajaus välttämättömssä kulutustarvkkr r. sa sehp sanda lkkeelle kenottelumelessä jäädytetyt tavnravarastot. Samalla ols pyrttävä mahdollsuuksen muknnn välttämf-ttömyystarvkkoden ja nden raaka-aneden varmuusvrastojen hankkmseen. Pelkästään kauppnsopmuspoltknn kannalta pdetään tässäkn yhteydessä välttämättömänä pyöreän puun ventsäännöstelcmstä H n t: 1 s u b v en tj o d e n p o s t' 3. m. n e n Tämän kohdn pyrkmyksenä on vähentää valton epänormaaleja menoja kaklta mult': osltaan pats vljan kohdalt-^, josta jäs velä mljard jälelle. Perantteessa pyrkmys subventoden postamseen on kakken pren taholta työvalokunnassa hyväksytty. Koska kuluttajahnnat kutenkn noussvat huomattavast, esm. von hnt^ n, 150 mk:ll3, juuston n, 80 mk:lla jne., on mekäläsellä taholla jyrkäst vastustettu tätä kohtaa shteerstön ehdottamassa muodossa. Sen sj.^an on ymmärretty sellasta peraatteellsta kannanottoa, että subventot a s t f 3 e t t a n p o s t e t t a s n ja lähnnä stä muka-^n, kun hnnanalanennuksn muualla on votu vastaavassa määrässä todeta. (Vme pävnä tämä kcäs tys on vottanut alaa myös maalasltto- lasssa pressä.) ^"»uden elnkustannusndeksn laskemnen ndeksstä ols -yrttävä postamaan verot ja lapslsät sekä pdent^'mäpn tarkstuskaus 3 kk:k3. (Kts, "hnlltusohjelma" jälempänä, ) t 1 t -.. 1 ) - T ^^ L.-r 'n 1 ' : ; C / S lll 4 '; D f?> l

) m - 10 - J rt \ ) flnt^.uolttsct tonfrnt^tcet Fhdot-jta-^n hntn.säännöstelyn j'^tk^m st-^ nn knuan, cnno.q kntut-.nn tnrvkkeden rttävä tnrjontn on lkn-nsatu. Tavotteen pdetään t ärkempen kotmnstan kulutustav-^.rodcn sekä ernästen tuot'^.ntovalnetten hnto,en tuntuva- alennustn, M^tnloustuottcdon tuott'nhnn^t^ja tukmlkkot_chdot^t'3an jpysytcuäväks nykysellään^ Tämä kysymys on kutenkn velä neuvottelujen kohteena. Ulkomasten tuonttavaroden hntojen alentamseks ehdotetaan käytettäväks hnnantasauksa suhdannepdätys- ym. hnn-ntasausvarolla. Ertysest luetellaan sellasa alen nuskohteta kun lägmt;^skoks,_raaka^^ tcetj_ eräät vaatetustarvkkeet^sekä nahkatuotteet. Hyväntekeväsyyskahvn hntaa ehdotettn alkuperäsessä ehdotuksessa alennettavaks 1000 mk: 11a, mutta tämä kysymys on edelleen.avonna, B) Maataloustuotannon kannattavnnden turvaamnen Ols pyrttävä hyväksymään lak maataloustuotteden hnnosta ja maataloudelle annettavasta tuesta sten, ett.^ satovuodesta 1952-53 määrättäsn kolmeks satovuodeks vuosttan hnnat ruklle, venhälle ja madolle jafcämän mukaan myös maataloudelle annettavan tuen suuruus. "Hntojen ja maatalouden tukemstomenpteden perustaks otetaan maanvljeljän maataloudestaan edellälausuttujen peraatteden mukasest m'^ärtelty tulo lskettuna lokakuussa 1951 valltseven olosuhteden mukasest, Ma'^nvljeljän tulo ols pysytettävä muuttumattomassa suhteessa muden v-^estöpren ylesessä tulotasossa tapahtunesn muutoksn," )?yys llsten henklöden tuloveron ja lkevahtoveron alent-^mnen Asa ehdotetaan hodettavaks nn, että ols tehtävä asanomaset estykset fyysllsten henklöden verotuksen leventämsestä 1,10.1951 luken. Verohelpotus ols pallckatulosta 10 'yo ennen nykysen astekon soveltamsta. Palkkatulojen vähennys 10 korotettasn lopullsessa verotuksessa 15 Veroastekkoa alennettasn 30 't:lla vuoden 1952 alusta. Lkevahtoverosta vapaden tuotteden luetteloa ols lsättävä 1,10,51 luken ertysest huomoonottaen jalkneet,_työvaatteet, työkäsneet»_sukat_ja luuv_llakankaat, 10) Huoneenvuokren järjestely ols hodettava nn, ette lan nuuton määräämää uutta vuokrankorotusta tänä vuonna tarvtss suorttaa. Se lenee vältettävssä alentamalla antolanauskorkoa 2 fo'.lln ja vähentämällä kntestöjen postokustannuksa. '1 Í L' Í j. ' l l

. 11. H^lltuskysyfnyksen k^sttrly Suunntteluneuvoston työvslokur.n p^^ness^-^?.vonnn oleven kysymysten kapuss halltuskysymys on tullut päväjärjestykseen, V-^nlen jälkeen oltn tosn hyvn ylesest stä meltä, että h'ultuskysymyk~ sfrn ratk'^semnen tuls aj':nkohtnseks v?.st:\ sen jälkeen, kun suunntteluneuvosto ol saanut työnsä v^dmks jo stuva halltus budjett- «ehdotuksensa eduskunnalle, osttan sen vuoks, että työvalokunnan työ e valmstunut eduskunnan työkauden varsnasn alkajasn mennessä, jollon h.'lltuksen antamansa lupauksen mukasest ol jätettävä pakkansa tasavallan presdentn käytettäv'ks, osttan sks, että muutamen tuloksettomen työvalokunnan stuntojen jälkeen havattn, ette sllä foorumlla lmesest päästäskäcän lopullsn ratkasuhn, muodostu solmkohda.ks halltuskysymys. Asan tähänastset muodollset vaheet ovat seuraavat: Halltus jätt eroanomuksensa tasavallan presdentlle keskvkkona 12.S., "^dellsencä ltana ol sos.dem. eduskunt-'ryhmä evästänyt puheenjohtajaan mahdollsen neuvottelun varalta. Evästys.ssäls lyhyest sen, että uus halltus ols ryhmän melestä pyrttävä rakentamaan suurn prten nykyselle pohjalle - lman kommunsteja jos halltus' ohjelmasta ja shen lttyvästä ns, tasanano-ohjelmasta votasn lähnnä maalaslton ja sosaldemokraatten kesken päästä yhtesymmärryksee n. Torstana t.k, 13 pnä ryhmän puheenjohtajat kutsuttn tasavallan presdentn puhelle. Presdentt estt helle kaks kysymystä: 1) mtä meltä ovat ryhmän edustajat tulevan halltuksen parlamenttaarsesta pohjasta ja 2) mten ryhmän edustajat suhtautuvat tr Kekkoseen päämnsternä. rdellseen kysymykseen ryhmän edustajat vastasv-;t eduskuntaryhmän edelläselostetun kannan mukasest. Jälkmmäsaen kysymykseen vastaus ol, että ryhmä e nmenom-^an ole asaa kästellyt, mutta sen edustajat katsovat vovmsa tulkta asan nn, että ryhmä on valms hyväksymään tr Kekkosen päämnsterks halltuksessa, jonka ohjelmasta vodaan tyydyttävän ykstyskohtasest sopa. Keskustelua jatku sen jälkeen vapaammssa merkessä, jollon se svus mm, suunntteluneuvoston jäsenten kesäloma, suhdannepdätysten k^-yttämstä ym. taloudellsessj.: tasananottamsessa panava näkökohta. Torstana ltapävällä päämnster Kokkonen lmott eduskuntaryhmämme puheenjohtajalle, että hän on saanut lmotuksen er ryhmen kannanotosta estettyhn kysymyksn. Srn perusteella hän katso vovansa todeta, että kommunsten^keltenen suhtautumnen shen vakauttamsl M. L ' t ' l":

- 12 - d o l t ^ ^ l ^ S r ^ Q. ^ ^ ~ sest Pänonstcrl c;:':nyös melko edäleväst m'^mollsraksu ott-f k-ns-npuclu-.m..: sovttn vr^llstcn neuvottelu.on.ll-l-tukseene S -/nnlla M a a l n r j a sos'?.lclemokr'^.'^.tten välllä, Vme l-^matanc, ss 15.9., sosnldemokratten ja maalaslton delef?!-^tot t'>pnsvt tosensa. Maalnslttoa edustvn Tpho Kekkonen, Vlj^^m tz.-llokosk, J.V. Suksel-^nen, Laur.vlurtom-^a, Eml LuukJ-a ja >.lartt Mettunen sekä sosaldemokraatte.a K,-A. Fagerholm, Tml Skof^, Pennn Tervo Vänö Lesknen. Käyttämässään puheenvuorossa päämnster Kekkonen totes, että molempen ryhmen kesken näyttää valltsevan peraatteessa hyvn suur yksmelsyys halltuksen pohjasta ja sen ohjelman pääpyrkmyksestä, taloudellsesta vakauttamsesta. Talouspolttsen suunntteluneuvoston työvalokunnan ns. tasapano-ohjelma ja sen avomen kysymysten ympärllä tanahtuneet kstelyt tosaalta ja tosa-^lta nc keskustelut, jotkn päämnsterllä ol ollut er ntressryhmen ja puolueden edustajen kanssa, olvat hänessä akaansaaneet sen kästyksen, että lopullnen raf.r/su on kteytettävä jonknlaseen kompromssohjelmaan, jossa ols tärkemmät kysymykset halltuspoltkan kann-lt^ arvoden. Sen jälkeen hän estt eräänlasen "parannetun punktohjeldan", joka ssäls seuraavat 8 kohtaa: 1) Halltusohjelman rungoks otetaan ns. tasap.-^no-ohjelman y k s m e l s e s t h y v ä k s y t y t k o h d a t. Ohjelman muut pääkohdat olsvat: 2) V e n t m a k s u t valtoneuvoston ja puunjalostusteollsuuden edustajen 14.9. tekemän sopmuksen muknsest. 3) S a h a t u n ja p y ö r e ä n puun v e n t m a k - sut strn, että sahatun puutavaran hnta ols 24OOO mk standartlta ja pyöreän puun maksu 400 mk pnokuutomotrltä, Sama lnja toteutettasn vaneern nähden. 4) P y ö r e ä n p u u t a v a r a n v e n t s ä ä n - nös t e 1 y 5) Uus e l n k u s t a n n u s n d e k s (ols velä tarkemmn tutkttava, joskn ols pdettävä selvönä» että peroda ols pdennettävcä ja verot sekä lapslsät postettava) 6) S u b v e n t o d e n postamnen (astettan) 7) M a a t a l o u s t u o t t e d e n tuottaja h n n a t 3a tukpalkkot pysyt^-ttäs n nykysellään 8) Vuokra kysymys hodettasn koronalennuksella ja 1 K! ) '1. ll t. l 1

; ( ^ - 13 - kntestöjen postokasvmnucsen veentä-nsellä sten» ette uuttn vuokr-^nkorotustn tarvtss suortt-a. ätä estyc':!!.eâ.rr\rneessa kf;?: n..-; " V! t-holta pdettn tern o-n :;!.a:. :"! c:!;-^::...^-luytelm pohj'n':. Kutenkn h-^.luctn esttää vr-s seur-avn kohtn nähden: pyöreän puun ventsäännöstelyä sosaldemokrâtt ptävät ehdottonnn välttäfättönänä; uattn ndeksä suunnteltaessa e vos lähteä stä, että subventot het postettasn» vann korkentaan vos aj-te^la st?-, että ntä ryhdytään postamaan astettan; maataloustuottrden hntoja e assä-n tapauksessa sas nykysestään nost'--va, ja vuokrakysy^ ^^ ols hodettnva nn, ette uutta vuokr^nkorotust-^ on?ä täm^n vuoden puolella tule että vuokrantarkstuksen väl-ka ols yks vuo. s. Lsäks sosaldemokraatten taholta pdettn välttämättömänä, että ergstä kysymyksstä, jotka cvt välttömäst luy taloudellseen vakautt^.mseen, mutta joden metktys hallltuspoltj 1-nn kannalta on ensarvonen, täv-tys voda sopa joko haj ltusoh jf lm-;;:â ta esm. pöytäkrjalla. Nät- olsv-.t kysymykse: ^l^lsästä^ vö^knlaestaj^ l^l^z tuslansäädjâanön uusmsesta, erf-ut k^nsallatamnes ^ykset^jn^^^. u-alaslton taholla haluttn allevvata stä, että Kekkosen estys ol van hänen henklökohtanen ehdotuksensa ekä maalaslton ryhmän kanta. Vakka he peraatteessa ovat samaa meltä halltuksen pohj-^sta ja taloudellsesta vakauttamsesta, he evät suoralta k^.deltä vo yhtyä kakkn ykstyskohtn. Nnpä pyöreän puutavaran vcntsäännöstely j'^ ventmaksujen kantamnen pyöreästä puusta olvat täysn avonna. 400 mk pnokuutometrltö pdettn maalaslton taholla suhteettoman suurc-na ventmaksuna verrattuna esm. sah-^tun puutavaran ventmaksuun ja teollsuuspuun ventmaksuhn. Todelleen tuon punktohjelman 7) kohta, maataloustuotteden hnnat, ols maalaslton edustajen melestä jätettävä avomeks. Neuvottelut päättyvät snä vaheessa toteamukseen, että as-^» on vetävä ko, puolueden johtoelrmn ja cduskunt-^ryhmn, ennenkun lopullnen kästtely vo tapahtua. Kutenkn päämnster lmott kästtävänsä asan nn, että kaken sen työn jälkeen, mkä on suortettu talouspolttsessa suunntteluneuvostossa ja monssa mussa elmssä, on lmesest lähdettävä stä, että r-kacu on tehtävä suurn prten eslläolevalta pohjalta, joka muodostaa kokonasuuden. Tähän mekäläseltrkn taholta peraatteessa yhdyttn, Seuraava neuvotteju päätettn tstaks 18.9. klo 17. Stä ennen päätettn ptää aoo eduskuntaryhmlle nformaato asasta. Sen jälkeen. l.?r r \ «r lt; 1:'; M! M! n, ; 1! \ >. 1 13- ( 1

! - 14 - cun deleg^-^tot ovnt uudelleen Kokoontuneet, ols eduskunt-tj^maon tettävä suhtautumsestaan tehtyhn estyksn. Vmosen votelun nt"s stten 10. puolueden päätösvnlt^^.elcnet, so3aldenokr'=\atten puolclt.n Sos.-dem, "Puolueneuvosto kokouksessaan 19»9, SAK:n suhtautumnen On syytä todeta» että ernässtä luonnollssta hankaukssta huolmatta ov^t SAK:n ja puolueen edustajat tflh^.n pävään saakka voneet suurn prten hyv^^ssä sovussa yhtesymmärryks-ssq hotaa asota ennen muuta suunntteluneuv.oston työvalokunnassa, mutta myös avan vme pävnäkn suortetussa neuvotteluvahessa. On luonnollsta, että ns. tasapanopoltkka on ertysen vukc-^ kysymys sosaldemokraattslle ammattyhdstysmehlla, joden selän ta^ann kommunstset tomtsjat letsovat kaken nkaa epäluulosuutta sosoldemokrnatten vakannnuttamspyrkmystä vastaan. Tlannetta on huomattavast vakeuttanut se, että lnnarauh-asopmuksessa luvattn toteuttaa veronalennus lnnarauhan aknna ja lsäks pyrkä vastustamaan hntojen korotuksa. On todettava, ett?, nän e odotetussa määrässä ole tapahtunut, Lsnks on tetenkn ndeksä jattelu ja "sano se pstcn"-tyyl nn vom«n kkaast velä vallalla, e van SAK:n, vaan myös yleensp kuluttajen ja palkansacajen koskuudessa, että se muodostaa tavattoman vakean kynnyksen melalojen hotamsessa tukan vakauttamspoltkan hyväks ertysest näden pren keskuudessa. Kun tosaalta e ole h e t lnnarauhan päättyessä csotc.ttavsso "punnuksa", jotka hntojen ta verojen alennuksna vastasvat menetettyjä pstetä, muodostuu stäkn vakea melalakysymys. Kaken tämän vuoks puolueen edustajen taholla on hyvn ymmärretty SAK:n mekälästen edustajen johdonmukanen pyrkmys ajaa erässä tärkessä kohdssa, kuten ventmaksussa ja subventoden postamsessa, varsn jyrkkää lnjaa. Tosaalta luulen SAK:n edustajen vovan todeta, että puolueen edustajat ovat er vahessa pyrkneet mahdollsmman ptkälle myötälemään hedän kannanottojaan. SAK:n työvalokunnan sosaldemokraattset jäsenet ovat määrtelleet suhtautumsensa ns. tasapanoohjelman laajassa mustossa, josta keskesmmät kohdnt ovat olleet sanomnlehdssä. Lopullsta kannanottoa avonn? olevn kysymyksn e SAK:n edustajen t^holtn ole velä haluttu esttää. Se tapahtunee ehkä tässä kokouksessa ja srtyy stten ens sunnuntahn, jollon SAK:n Valtuusto on kutsuttu koolle, Tosa-lta on ehkä syytä tässä yhteydessä todeta, että maalaslton SAK, maataloustuottajan keskusjärjestö, ol akaansaada täyden sekaannuksen ma-^laslton ryhmässä vastustamalla vmeseen sankka pyöreän n- n ; ) m 4 Ml : M m ns L \ ' H l ' : l: ' r» - t r u

puun ventsäännöstelyä seva v-ntn^ll'^ PuoluctofTkunnan k-^nt.^.. r. - ventcn-jköujpn k^-nt^mlsta pyöroösts tuotte d en hntojen nost^mstn.. V^.nn-ntnna 17,9. ptämässärn kokoukscss- Puoluetomkuntn on hyv^ksynyt sos.-decn. neuvotteljn n tomnnan seva päättänyt päämnstern esttämän punktohjtman suhteen seura-vaa: 1), 2)» 6). 7) JO 8) hyväksyttn sellasnaan. 3)-kohdassa pdetään pyrkmyksenä 400 mk:n maksua pyöreän puun pnokuutometrltä, mutta katsoen shen, ette stä tuls vroja hnnantasauksn, e tätä pdetä nmenomasena ehtona halltusasan ratkasemselle. 4)-.kohta on Puoluetomkunnan melestä pdettävä ehdottomast ehtona halltukseen menolle. 5)-kohdasta ols jatkettava neuvotteluja. Sen lsäks ols erllsssä neuvottelussa ta h-^lltusohjclman yhteydessä sovttava must'; akasemmn mantusta tärkestä kysymyksstä. F.duskurxtaryhmän kanta os.-dem. Eduskuntaryhmän peraatteellnen kästys halltuksen pohjasta j tärkemmästä tehtävästä on estetty tässä selostuksessa akasemmassa yhteydessä. Elen pt^mässään kokouksessa ryhmä kahteen otteeseen määrttel suhtautumsensa ns. halltusohjelmaan. Ryhmä asettu yksmelsest suurn prten samalle kannalle kun Puoluetomkunt-^.kn, ts. kakk muut kohdat hyväksyttn sellasnaan, mutta pyör e ä n puun ventmaksu ja ventsäännöstely pantn halltukseen menon ehdoks. n d e k s hyväksyttn peraatteessa nltr osltaan, kun se kosk tarkstusperoda (3 kk.) j^' verojen sekä lapslsän postomsta ndeksstä. Edelleen avomeks jä kysymys lähtökohdaks määrättävästä ajankohdasta. S u b v e n t o d e n p o s - t a m s t a koskevassa kohdassa pdettn tärkeänä asan hotamsta nn, että kuluttajahntojen noustessa ols vastaavanlasa hnnanalennuksa osotettavssaf (Selostus ryhmän kokouksesta klo 11.3o tä- f \ naan) t >1 j 1, l' 1 M l, 11» l! ' ' l r f 1 Muta neuvottelutapauksa l^len klo 17,oo sosaldemokraatten ja maalaslton delegaatot tapasvat tosensa uudelleen. Keskustelu lkku pääasassa pyöreän puun ventmaksun ja ventsäännöstelyn ympärllä. Maalaslton edustajlla ol molempn asohn nähden edelleen keltenen kanta, Ventmaksun määräks ehdotettn 150 mk ja kysymystä ventsäännöstelystä p- r; ^ El m f -ä r- t: y - :

e; ''1'! M l - 16 - dettn van jonknlasena "oh3auskysy:nyksen^'\ Maalaslton edustajat vetosvat ertysest shen sekkaan, että kate^,ornen ja samansuurunen ventmaksu tuls aheuttamaan epäokeudenmuksuutta er osssa maata ja etenkn Pohjos-Suomessa. Mekäleseltö t'^holta osotett: n, että estetty ventmaksu pyöreälle puulle - 400 mk pnokuutometrltä - on suurn prten samassa suhteessa kun Ruotsn ventmnksujärjestelmässä. Epätasasuuksen okasemseks ptäs stä rah^^stosta, joka pyöreän puun ventmaksusta muodostuu, jaka^ suhteellsest enemmpn varoja metsänparannustarkotuksn, kuljetusväylen kunnostamseon jne. nlle aluelle, jotka kertak^kksen ventmaksun johdosta joutuvat jollakn tavalla eräokeutottuun asemaan. Keskustelun jatkuessa tuloksettom':na sovttn stä, että dele- <?,aatot vevät asan uudelleen asanomasn ryhmn saadakseen lopullset evöät avonna olevn asohn nähden. Uus neuvottelukosketus tapahtu elen n. klo 20. Se kest van muutaman mnuutn, sllä kumpkaan ne uvottelupuol e ollut muuttanut kästystään nvonna olevsta kohdsta, pats sos,-dem. ryhmä, joka ndeksn suhteen lmott olevansa valms hyväksymään tarkstusperodn sekä l^pslsän ja verojen poston ndeksstä, mutta jätt kysymyksen bass-ajankohdnsta velä avomeks. Tällön päämnster Kekkonen lmott, ette hän katso vovansa jättää asaa tähän, kun nän ptkälle kutenkn on päästy. Hän pyys puol tunta mettmsakaa ja lupassen jälkeen jcättää kummallekn ryhmälle oman ehdotuksensa. Non klo 20.3o päämnster jätt ehdotuksensa avonna oleven kysymysten ratkasemseks. Se kuulu seuraavast: 1. Ventmaksu 3 sahatavaralle on 2.000 mk std, ja pyöreälle puutavaralle 300 nk p-m On tutkttava, onko ventmaksun porrastus tämän kesktason sälyttäen toteutettavssa. 2. Subventoden postamnen suortetaan astettan halltuksen päätösten raukaan, 3. Pyöreän puutavaran ventvalvonta toteutetaan suunntteluneuvoston työvalokunnan ehdottamalla tavalla. 4. Nykynen palkkajärjestely pdetään vomassa kuluvan vuoden loppuun, jollon vuoden lopussa valltsevat palkat, palkannauttjan elntason turvaamseks, sdotaan uuteen, todellsa kulutusolojamme vastaavaan elnkustannusndeksn, jossa e oteta huomoon lapslsä ekä välttömä veroja. Palkkojen tarkstuksa tämän elnkustannusndeksn muutoksen johdosta suortetaan vuosneljänneksttän, mkäl ndeks 1'. T ' -., > \r E - - t" 111! '. 1 1 3 fl 1,'

: ' 3. 17-1 osott'^a 5 fo:n ta stä suurempaa nousua, verrattuna vuoden 1951 vmeseen neljännekseen, jota merktään luvulla 100, Vahtoehtosest uuden elnkustannusndeksn perusajankohdaka vodaan määrätä lokakuu 1951, Maalaslton kanta r :1, 1 Flen llalla myöhään ptämässään kokouksessa maalaslton eduskuntaryhmä on äänestyksen jälkeen 30 äänellä 9 vastaan (äänestyksestä pdättäytynf^.tä ta possaolleta ss 12) hyväksynyt päämnstern edellä olevan ehdotuksen. Se ss merktsee, että maalaslton ryhmä on vhdonkn joutunut suostumaan pyöreän puun vcntsäännöstelyyn ja ventmaksuun» kutenkn 300 mk suurusena pnokuutometrltä. -1..l H lft 'f:!! Loppukatsaus TALOUSPOLTTSEST arvoden on lopuks syytä todeta seuraavaa: Tlannearvonten pohjana on mustettava, että kotmaamme osalta ««on tuotannollnen tomnta päässyt t^^ysn määrn nauttmaan kansanvälsten suhdanteden ja nden luoman täystyöllsyyden edusta. Kansantulon lasketaan kuluvana vuonna nousevan n, 10 ^:lla, kun vastaava nousu vme vuonna ol n, 5 fo. Anso kansantulon noususta lankeaa ennen kakkea teollsuudelle, jonka tuotannon lasketaan kuluvana vuonna ylttävän n. 17 ^:lla vme u j vuoden tason. Sekä kotmarkkna- että ventteollsuudessa näyttää tuotannon nousu muodostuvan suunnlleen samansuuruseks, "Maatalouden tuotannollnen tulos jää ylestä kehtystä hekomaks vmevuotsta he-.j komman sadon johdosta. Karjatalou.atuotannon arvodaan kutenkn kasvavan edellsestä vuodesta n. 10 fölla, l^uotannon ja kansantulon kasvusta johtuen ovat vakaannuttamsen reaalset edellytykset huomattavast paremmat kun vuos stten. nflaatopane on heman hekentynyt, samalla kun kenot sen pysähdyttämseks ovat entstä paremmn selvllä ja köytettävssä. Vuos stten pdettn jatkuvassa nousussa olleta tuonthntojamme eräänä vomakkammsta nflaatotekjöstä. Tällä hetkellä nflaatopane näyttää olevan elmnotavssa kotmaslla "tekjöllä". Saatavssa olevat tedot vttaavat shen, että tavaroden kysyntä kokonasuudessaan on jatkuvast suuremp kun nden tarjonta. Mkäl kysyntää e pystytä supstamaan ta tarjontaa lsäämään, nn hnnat pyrkvät kohoamaan nn kauan, kunnes tasapano on saavutettu. On ylesen edun mukasta, että tuo tasapano saavutetaan, sllä van sten vodaan

- 18. tehd?^ loppu nfl:=atlost3. Nnkään on tedoss::\ usetn osttnn vahtoehtosa tomcndtetä..lolla tas-^pano vodaan saavuttaa. Vakaannuttamsen kannalta on kysyrays stä, mtä kenoja käytetään ja kunka vomakkaast, sten kajotaan ryhmen ftuhn, Porvarllsella taholla on knntetty huomota palkkatulojen nousuun, joka vme vuoden tasosta luken on ollut n. 35 Hntojen nousun huomoon ottaen lasketaan kulutuksen tänä vuonna vastaavast vme vuoden tason n, 10 fo:lla. E näytä kutenkaan uskottavalta, että tämä sekka aheuttas nflaatopanetta anakaan tostaseks, koskapa kulutustavaroden tarjonta npyttää tyydyttävän nden kysynnän. Kokonaan tosn on nvestonttavaroden lata. Nstä on monella alalla huutava puute, mstä johtuen nden hnnat ovat jatkuvassa vomakkaassa nousussa. Tällä alalla tasapano on vakavast järkkynyt, ja juur sen palauttamseks on suunnteltu nvestonnn ra jott.amsta, Kohonneta venttuloja, jotka jakautuvat ventteollsuuden ja metsänomstajen kesken, pdetään myös vaarallsena nflaatotekjänä, jonka vakutus ulottuu sek^ kulutukseen ettn varsnkn nvestonnn prn. VentmaksustT syntynyttä sonmusta sellasenaan vodaan ptää melko hyvänä saavutuksena sekä yloensä vak?annuttamsen että palkansaajen välttömän edun kannalta, Hnnantasaukcen ja lsätyn kulutustavaroden tuonnn avulla uskotaan votavan saada akaan näkyvä lasku erällä tärkellä aluella. Ylesen korkokannan nsku on sekn jo päätetty asa. Sen avulla vodaan vakuttaa lähnnä vuokrakysymyksen ratkasuun, mutta sen lsäks sltä odotetaan tervehdyttävää vakutusta myös ylesenä nflaaton vastasena tekjänä. Lkevahtoveron sekä tulo- ja omasuusveron alennukset ovat suunnttella, ja tarkotuksena on, että ne muodostasvat samon osan tomenptestä, joden tarkotuksena on kuluttaja-palkansaajan etujen turvaamnen vakaannuttamsta toteutettaessa. Maataloustuotteden subventoden yht*äkknen ja kertakakknen postamnen o ole sopusonnussa tämän hetken tavotteden kanssa, ja sen vuoks stä täytyy luopua estetyssä muodossa. Snänsä epätervettä subventojärjestelmäp on pyrttävä karsmaan, mutta van snä mtassa, kun hntakehtys muden tuotteden osalta tekee sen mahdollseks, -arvont muden vakaannuttamstomenpteden vakutuksesta antaa ahetta olettaa, että myös subventoden karsntaan vodaan ryhtyä melko lähesessä tulevasuudessa tarvtsematta slt tömän johdosta vaarantaa palkansaajen asemaa. >1'.' r: f ]'m/ f ' f! - 3 1» L*!»M;

f! f! S h..1-19 - Lapslsäjärjestelmän muutosestys lttyy sekn mlellalntf^lclänä nykyseen tl'^nteeseen, joskaan sllä e ole ntmän tekemstä varsnelsf^ vaka^nnutt'^msen k^nssn Tatystä e voda ptää peraatteellseltakaan kannalta oke-'ân osuneena, velä vähemmän se on stä nykysessä tlanteessa. On pdettävä selvönä, että lapslsäjärjestelmä sälytetään nykysessä muodossaan unohtamatta slt myöskään vanhusten asan järjestämstä. Edellä on tarkasteltu tämän hetken talouspolttsen tlanteemme tärkempä näkymä. Ylesest ottaen tlanne e sunkaan näytä tovottomalta, vaan pkemmnkn henosta optmscaa herättävältä. Paljon rppuu kutenkn stä, mssä melessä me tse asota katselemme«^hkä nyt vhdonkn on aka )yrkä kypsään ratkasuun, joka ottaa huomoon mahdollsuutemme ja vahtoehtomme. Snä melessä lenee sanottava, että paljon puhuttu ndeksä jättelu on tosn valppauden, mutta samalla myös kaavohn kangstumsen merkk. Nyt, jos koakaan, ratkasu on medän omssa kässsämme. Eräs ratkasukeno on nyt muotoutumassa valmks. Toset vahtoehdot ovat nnkä^-^n tedossamme. Heman rohkeast vos ehkä vättää, ette pulma ole enää nnkään melle edullsemman ratkasun löytämsessä, vân sen tunnustamsessa. YLESPOLTTSjrST on vhdon todettava, että mahdollsuudet hotaa asota halltuspoltkan kannalta tosella pohjalla, kun edellä on estetty, ovat tse asassa olemattomat. Jos nykysestä halltuspohjasta luovuttasn, ols lähnnä seuraavat mahdollsuudet esllä: 1) porvarlllnen halltus, 2) ns. työmarkknahalltus, 3) maalaslttolaskommunstnen halltus ta 4) sosaldemokraattnen vähemmstöhalltus, Mk^'^^n tuollanen halltus e vos hotaa asota sen paremmn polttsest kun vakauttamspyrkmyksenkään kannalta arvoden. On varmast oken sanoa, että lähkuukaudet tulevat varsnkn sosaldemokraatten kohdalla merktsemään suura melalanhodollsa vakeuksa. Mutta jos puntarn pann-ân polttset vakeudet ja tehdään nstä johtopäätöksä ja jos tosaalta, kuten nyt on asanlata, vodaan osottaa, että ensmmäsen kerran medän maaseamme on mahdollsta yrttää vakauttamspoltkan toteuttamsta, uskon, että asetelma kestää. Tähän mennessä on tehty lukusa yrtyksä "kompensaato-lnjalla". Ne ovat päätyneet ana nflaaton jatkumseen, Nyt kannattaa kerrankn yrttää tosta tetä. Vakka se epäonnstuskn, tulos e vo olla sen huonomp kun, että pudotaan entselle epävarmalle ja sekä taloudellsest että polttsest lukuvalle pohjalle. Sen eht varmast tehdä senkn jälkeen, kun ensn on tehty todella vakava yrtys muuttaa maan talouc:. poltkan hoto kestävälle pohjalle. Ja nyt stä varmâst kannattaa yrttää. Vänö Lesknen & fl'1. -.L.j Kf;. l l l : ( r ^ 1 : 1 1 \

} 4-] Lte n-o 1 1 ; L NN A R Arr A S O 1 MTC' m S AM AM^OT O Ohjelmajulstuksensa mukasest halltus on pyrknyt huolehtmaan stä, että palkka- ja hntataso saatasn vakaannutetuks ja sen mukana luottamus markan arvoon palautetuks. On kutenkn lmestä^ että halltukselle on varattava rttäväst akaa suorttaa valmsteluja ptemmän tähtämen talouspoltkkaa varten. Snä tarkotuksessa on halltuksessa sovttu vden kuukauden lnnarauhasta, jonka kuluessa valmstettasn suunntelraa talouspolttsta vakauttamsta ja talouselämän tervehdyttämstä varten. Lnnarauhasta ja sen akana sekä sen päätyttyä suortettavsta tomenptestä on halltuksessa sekä er etuprejä edustaven järjestöjen kesken sovttu seuraavast: 1, Lnnarauha kestää syyskuun 30 pävään 1951 saakka. 2, Lnnarauhan akana e suorteta palkankorotuksa, 3, Halltus noudattaa lnnarauhan akana jyrkkää hntojen korotusten vastustamsen lnjaa. 4, Halltus asettaa ens tlassa talouspolttsen suunntteluneuvoston, joka saa tehtäväkseen kästellä halltuksessa valmsteltuja suunntelmaa tomenpteks taloudellsten olojemme tervehdyttämseks ja hntojen ja palkkojen välsen tasapanon saavuttamseks sekä yhtestomnnassa halltuksen kanssa valmstaa ykstyskohtasen ptkän tähtämen talouspolttsen ohjelman. 5, Halltus ptää tärkeänä, että ykstysten henklöden verotaakkaa mahdollsmman pan kevennet^än ja ryhtyy kreellsest va-- mstelemaan tätä tarkottava tomenptetä, 6, Vljan tuottajahnnan päätettyjen korotusten vakutus elnkustannuksn estetään, 7, Lnnarauhan akana mahdollsest tapahtuvasta elnkustannusten noususta annetaan lnnarauhan päättyessä palkansaajlle keskmääränen hyvtys laskettuna elnkustannusndeksn psteluvun 1031 tasosta. 8, Maataloustuotteden luovutushnnat m'-ärätään kullonkn valltsevaa kustannustasoa vftstaavks, 9, Halltussopmuksen mukasest halltus antaa tukensa ns, A-sopmukseen perustuven työehto- ja nalkkasopmusten toteuttamseks sekä avomna oleven työehtosopmusten solmmseks entsessä laajuudessa ja entseltä pohjalta. Lnnarauha alkaa keskvkkona, toukokuun 2 pnä 1951, Halltus ja lnnarauhaan osallstuvat talouspolttset järjestöt lupaavat tehdä kakkensa, että työrauha maassa sälyy ja että mahdollset ermelsyydet pyrtään lnnarauhan akana ratkasemaan sovnnollsn kenon sellasessa yhtesymmärryksessä, että mkään eturyhmä e joudu ykspuolsest kärsmään vakauttamsen rastukssta. l < l..1! lyv J, J. : T. A! J f 5 4; - l Xl

f ^ '1- l: F-* 1 '_te N:O 2 TALOUSÔLTTN:^! Srn.TNNTTÛmcUVOSTO 7.9cl951 LU ÖT m löksûjnen t.! A Tq9'pr\nQ-oh,jelnnn ehdotukset tomenpteks^ 1» S.otusto'.Tnnan supsta.nen Nykyset kotmaset bruttonvestonnt muodostavat n. 30 ^ käytettpvssö olevasta bruttokansantulosta. Tavotteeks ols asetettava, että sks kunnes vakaantumnen on saatu ak-^.an, ols sanottuja nvestonteja supstettavt n. 1/7:11a vuoteen 1950 verrattuna. Sanotun suuru-- nen supstus, joka kuluvan vuoden sjotustomntaan verrattuna vastaa a. 5 arvodusta bruttokansantulosta ja n. 7 kulutuksen määrästä, johtas vähtellen suunnlleen vastaavan suuruseen kulutustavaran lsätarjontaan. "rämä tomenpde johtas työvoman kysynnän ja tarjonnan välsen tasapanon palautumseen ja vähentäs ntä nflatorsa vakutuksa, jota lan korkealla yltyöllsyysasteella on mm. rakennusalalla todettu olevan. Fhdotukset: a) Valtoneuvoston ols asetettava nvestontneuvosto tehtävänään luetteloda keskeneräset nvestonnt ja laata ohjelma er alojen ja alueden sjotustomntaa varten edellä manttu supstamstavote huomoon otten. Etusjalle ols asetettava tuotannon edstämstä ja kustannusten alentamsta sekä asuntojen puutteen postamsta tarkottava nvestont. Neuvoston, jossa tuls olla edustettuna rakennus- ja hntasäännöstelyvranomasten, lsensstomkunnan, Suomen Pankn, luottolatosten, teollsuuden, maatalouden sek^ järjestyneden työntekjän, tulee vnltonöuvoqton tn suunntteluneuvoston vahvstettua kunkn vuoder. ohjelman antaa tomeenpanevlle vranomaslle ykstyskohtaset ohjeet ja seurata stä, että manttuja ohjeta käytännössä noudatetaan, b) Lsensstomkunnan, rakennussaännöstelyvranomasten ja hntasäännöstelyvranomasten sekä luottolatosten ja muden luotonantajen tuls noudattaa 1, kohdassa manttuja nvestontohjelman edellyttämä supstamsohjeta. c) Nykynen rakennuslupasäännöstelyjärjestelmä ols ulotettava koskemaan rakentamsta kokonasuudessaan. Rakennuslupasäännöstelyssä ols l 1!. l n m s}. f. f " -j

% - 2 - noudatettava nvestontneuvoston laatnaaa rakennustöden tärkeysjrvjes-, tystä. Rakenmstarvkkeaen saant ols turvattava nvestontlohjgloan mukasest hyv^'ksyttävlle rakennustölle. d) Valton oma,1a sen avustama nvestonttomnta ols rajotettava ylesen nvestontohjelman puttesn, e) Erkseen ols velä tutkttava, mllä tavon ertysn veroja rahapolttsn tomenpten votasn tukea Q)-kohdassa mantun nvestontohjelman toteuttamsta. 2> Raha- ja luottopoltkka Tas-^nanon akaansaamseks tavaramarkknolla ols suunnteltava tomenotetä, jolla votasn vakuttaa supstavast tavaran kysyntpän, sten ettn anakn osa ylkysynnästä vähennettäsn rahapolttsn kenon. nvestonten supstamnen ja ohjelman muut tomenpteet vakuttavat todennäkösest myös rahamarkknohn snä määrn, että korkokantaa lhtulevasuudessa vodaan alentaa. Nykynen, tähänastsesta nflatorsesta kehtyksestä aheutuva suhteettoman korkea korkokanta on omansa korottamaan tuotantokustannuksa. Ertysest se vakuttaa kallstavast asumskustannuksn. l Ehdotukset: a) Valton tulo- ja menotalous ols sks akaa, kunnes selväst on saavutettu tasapanottumnen, saatettava yljäämäseks. b) Luottolatosten antolanauskorkoa ols ens tlassa ja vmestään kuluvan vuoden loppuun mennessä alennettava 2 ^otlla. nvestontohjelman toteuttamsta ols tuettava tukan luottokontrolln avulla. c) Erkseen ols otettava tutkttavaks pakkolanan ottamsmahdol- 1 s uudet. d) Suomen Pankn raha- ja luottodoltkka ols entstä kntenmmn sopeutettava palvelemaan kysynnän ja tarjonnan välsen tasapanon akaansaamsta sekä kulutus- että nvestontmarkknolla. Tällön ols mm. tutkttava, votasnko ottaa käytäntöön ertysä valton oblgaa-. tota, jota ostamalla ja myymällä keskuspankk vos nykystä helpommn säpdellä lkkeessä oleven maksuvälneden määrää.

- 3. 3. KohomeJ^den venttuo.en nflatornen vlkutaköb luvfertäaen Korkeasuhdanne ventmarkknolla on vomakas nflantotekjä. Kasvaneden venttulojen nflatorsen vakutuksen estämseks sekä met. s^taloudesta saatujen tulojen tasottamseks on nykystä suhdannepdätysjärjestelmää, joka kuluvalta vuodelta perustuu valtovallan ja metsä teollsuuden keskeseen vapaaehtoseen sopmukseen» täydellstettävf: ja vastasuudessa jatkettava. Pdätykset on ulotettava koskemaan myös saha teollsuuden tuotteta sekä pyöreää ja vestettyä puutavaraa. Fhdotukset: Avonna. tl 4. Tuonnn ja vennn ohjaamnen Suunntteluneuvosto on jo akasemmn tehnyt estykset hntaklpaludcraatteen huomoonottamsesta sekä vapaalstajärjestelmän käytäntöönottamsesta tuonnssa. Tuontohjelma laadttaessa ja tuontlsenssejä myönnettäessä ols lsäks sjotustavaroden tuontmäärä supstettava edellä mantun nvestontohjelman edellyttäor llä tavalla. Lnnarauhan päättymstä slmälläptäen sekä hntatason alentamseks ols myös kreellsest lsättävä erätten kulutustavaran maahantuonta. Ehdotukset: a) Suunntteluneuvostossa laadtun ylmä?rästuontohjelman mukasest ols maahan tuotava kulutustavarota ja nden raaka-aneta sekp er^;tc tuotantokustannusten alentamsen kannalta tärketä tuotantohyödykketä. Tämän n. 3,5 mljardn markkaan nousevan ylmääräsen tuonnn tavotteena ols erästä tarvkkesta velä esntyvän peruspuutteen tyydyttämnen sekä kenottelumelessä "jäädytettyjen" tavaravarastojen lkkeelle saamnen, samalla kun se los nykystä paremmat edellytykset hnt'klpalulle. b) Slmälläptäen epävakaata maalmanmarkkna tlannetta ols nykysstä edullssta ventsuhdantesta aheutuvaa maksutaseen yljäämää Tahdollsuuksen rajossa käytettävä ns. välttämättömyystarvkkeden ja nden raaka-aneden varmuusvarastojen hankkmseen. c) Pyöreän ja vestetyn puutavaran vent ols otettava ventsäännöstelyn alaseks, jotta kauppasonmusneuvottelussa myös nätä tavarota votasn tarjota muuten vakeast hankttaven tuonttavaroden vastkkeeks. J-atä varten ols valtoneuvoston asetettava lsenss- l. ' ^ 4t> 1 S.1 1 ^ ; v '.H. M ' J A U

- 4 - tookunn'^)! alaseks ertynen e n, jonka lausumo pcrustoro "l a Unonr.. st ols myönnettävä» d) p:osk'^ valtoneuvoston asettamass-^ komteassa par»akaa tutktaan lsenss jär:est'3.1män mu ut t a rrl s ta sekä lsenss tom kunnan työskentelyn uudelleen.d-j^lc.täastä, cls tuont- ja ventsaännöstelyyn kohdstettavat muut tomenpteet, kuten tucntohjelmen suunnttelu ja tuonttavaran tärkeysjörjostyksen laatmnen, jätettävä sks, kunnes sanotut tutknuksct valmstuvat, 5. Hntasubventol äen po-^^ Nykysn k^^ytännössä olo/mt hntasubventot rasttavat valtontaloutta yhteens^ n,, ]2 mljar: L: markalla vuode^ja. Subventot kohdstuvat seuraavn : 1 L u l u t >. kerma, mejor- ja kotvo, juusto sekä vlja, ^ladun hntasu^ v : : odor. postamnen teks mahdollseks m., toteuuta jäljempänä es-.-voroalenuksol jn hntajärjestelyt. Ehdotukset: Avonna. 6. Uuden nlnkustannusndeksn laskemnen Palkkojen sdonnasuutta nykyseen elnkustannusndeksn e, kuten Dera-^tekysymyksä kästtelevä asantuntjatomkunta on todennut, voda sälyttää ennallaan menemättä laajaan jakelusäännöjlelyyn, ja tekemättä koko ndeksä tf-arsettlseks nskutomtukse^ks, jc-ka e kuvasta todellsa ellnkustar:'''':3a. Kun palkkapoltkcata T-.^sasr. on kutenkn jatkettava ndekyls:donpl.!^^ud-n pchj.'11., Vl;: tvcfavortä laata todellsa kulutusolojamn.e a uu.- r.j'^, Fhdotukset; Avonna. t 7. Hntapolttset tomennteet "Edellsssä kohdssa ehdotettujen nvestonten rajottamseen, luotonannon valvonnan laajentamseen, vernn suhflannerdätyksn sekä kulutustavaran ylmääräseen tuontn kohdstuven tomenpteden johdosta on odotettavssa hntapaneen keventymstä, koska nden ansosta vähtellen saatasn tasapano nalautumaan kysynnän ja tarjonnan välls;" V. '1 : V!. E'. l! 'f h r s-, ^ % X(

- 6 - ä. Stc. voda-^n odott:! olevn Gcurnulcccna myös..ettfa nykynen, vak^uttnspoltkan knnnalt epäterve järjestelmä, jonka muka^m kustannusten nousun johdosta joudutaan hntoja autocnaattsest tarkstaoaan, saadann postetuks. Hntasäännöstelystä vodaan tällön vähtellen luo^ pua, joskn nykystä hntasäännöstelyä velä lnnarauhan päätyttyäkn on pakko edelleen jatkaa. Huomoon ottaen ne vakavat seuraukset, jota maataloustuotteden hntojen nostamnen nykyseltä tasoltaan tos mukanaan, e ole mahdollsuuksa ryhtyä korottamaan maataloustuotteden hntoja, huolmatta nstf:. ehdotukssta, jota asantuntjatomkunta on tehnyt ja jota voda'^n, kuten ruotsalaset maatalousasantuntjat ovat esn tuoneet, myös rttävn perusten arvostella nnenomnnn vakauttamsta slmällä ptäen. Täh^n kannanottoon vakuttaa myös se sekka, että vmeks tapahtuneen kehtyksen johdosta metsätaloudesta saadut tulot ovat huomattavast lsääntyneet. Ehdotukset: a) Hntasäännöstelyä pdetään vomassa nn kauan, kunnes kulutustnrvkkeden rttävn tarjonta on saatu akaan, jollon vodaan luopua hntasäännöstelystä. Sosaalmnsterön ols ennen lnnarauhan päättymstä tarkstettava nykysn vomassa oleva hntoja. Tavotteena ols pdettävä tärkrmpen kotmasten kulutustavaroden sekä ernästen tuotantovälnetten hntojen tuntuvaa alennusta. Tässä yhteydessä ols myös pyrttävä, mkäl mahdollsta, alentama-n kaupan myyntpalkkota, b) Maataloustuotteden tuottajahnnat samon kun maataloustuottajlle nykysn maksettavat tukpalkkot, (Kysymys avonna,) c) Hntojen valvonnan tehostamseks ryhdytään nhn tomenptesn, jota asantuntjatomkunta on suostellut, d) Ulkomasten tuonttavaran hntojen alent^^.mseks ols käytettävä hnnantasauksa snä määrn, kun suhdnnnepdätyksstä ja musta hnnentasausrdhaston tulostn on varoja saatavssa. Hnnantasaustomenptede n avulla ols sten erkseen suortettaven tutkmusten perusteell'^ lokakuun alusta luken nykysestään alennettava mm, seuraaven tarvkkeden ja raaka-aneden hntoja: lämmtys koks, raakakum, vuodat, vlla, puuvllatuotteet, eräät vaatetustarvkkeet sekä nahkatuotteet, yhteensä mljardn markan arvosta, laskettuna arvodun vuosttasen maahantuonnn perusteella. e) Ns. hyv^'ntekeväsyyskahvn hnta. (Kysymys avonna.) c t 1 S; l f) (l..ljl

'. 6 ^ m M^'^t:'\lQU3tuot"nnon k?.nnnttavuuden turvannen Maat^louden hnta- jr kustannuskysyoyks^l tutkmaan asetettu asantunt jatonkunt'! on perusteellsest syventynyt erlasn mahdollsn na'^.t^.louden tukjärjestelan ja nssä noudatettavn hntojen määräämsperustesn. Tomkunta on katsonut, että Ruotsssa käytännöss^^. oleva ns, kokonaslaskelma parhaten soveltunee Suomenkn olossa hnnanmä^lräämsen perustaks. Tomkunta e ole kutenkaan katsonut vovmsa esttää vmesteltye ehdotusta tällasen järjestelmän käytäntöönottamseks, Nykynen olotla, jokn on johtanut shen, että maatalouden hntakysymyksä on jouduttu enfmmän ta vähe.tmän pntapuolsten selvtysten ja kullonkn valltseven vomasuhteden perusteella ratkasemaan, on omansa yllt^ntämään epävarmuuden tunnetta maataloustuottajssa sekä myös aheuttamaan vakeast selvtettäv-ä rstrtoja, jotka vovat jopa vaaranta? vakauttamspyrkmyksä Sen johdosta ols luotava järjestelmä, jonk? nerustcella maatalouden hntakysymykset ens s^^tok^.uden ja stä seunavan lähmmän kahden satokauden akana votasn ratkasta. Maatalousasantuntjatomkunnan ja ruotsalasten maatalousasantuntjoden lausuntojen perusteella vodaan todeta, että maataloutemme kustannus- ja kannattavuuskysymyksä valaseva tlastoanesto e tostaseks ole tyydyttävä. Tosaalta sanotusta lausunnosta myös selväst käy lm, ette maatalouden hntakysymys ole ratkastavssa suorttamalla van krjanptovljelmen tlnptojen perusteella tuotantokustannuslaskelma, Tosn puutteellsna selvtyksnä nämä laskelmat osottavat kutenkn, mnkälasks tuotteden hntojen välset suhteet ols järjestettävä, varsnkn jos ntä täydennetään sellaslla ekonometrsllä tutkmukslla, jota asantuntjatomkunnan tomesta on suortettu. Tavotteeks tuls asettaa, että määrätyn välajon saadaan sellasa tyyppvljelmälaskelma, josta käy selvlle maan er osssa, erlasssa olosuhtessa ja erlasella tuotantoteholla ja -suunnalla tomven maatalousykskköjen todellnen kannattavuus määrättyjen hntojen valltessa. Tällasa laskelma e voda monesta syystä suorttaa juoksevast, vaan ols tyydyttävä esm. shen, että joka vdes vuos nden avulla votasn tarkstaa noudatettua hnta- ja tukjärjestelmää sen tuotantopolttsten seuraamusten kannalta. Sten on näden laskelmen avulla myös tarkstettava noudatetussa hntajärjestelmässä sovellettujen suhteellsten hntojen vakutuksa maatalouden tuotannon yleseen kehtykseen ja ratonalsontn. Kuten edellä nvestonten supstamsohjelman yhteydessä on estetty, on ohjelma laadttaessa tuotannon kohotta- L! f t ^ O : J

V JJ: Ä- - 7 - : b - : mstä kustannusten alentamsta tarkottavat nvestonnt asetettava etusjalle. Nämä nvestonnt vakuttavat maataloustuotannon suuntaukseen ja kustannusrakenteeseen, kutenkn suhteellsen htaast, mnkä johdosta lyhyehköllä tähtämellä hntakysymyksä ratkastaessa vodaan tässn suhteessa lähteä valltsevsta olosuhtesta, Vakauttamsohjelmassa vodaankn lähteä stä, että maatalouden hntakysymykseen lttyvät peraatteellset ratkasut saadaan tehdyks lähmoää kolmea vuotta slmälläptäen. Kun kysymys e ole tämän ptemmästä ajanjaksosta, ovat maataloudessa mahdollsest tapahtuvat rakennemuutokset po. akana sks vähäsä, että hntalaskelmat vodaan tehdä edellyttämällä, että volyym- ja määrätekjät pysyvät muuttumattomna Nästä edellytyksstä seuraa oyös, että maatalouden hntakysymyksen ratkasut vodaan perustaa parteottlaskelmn, jotka osottavat tosaalta maatalouden tuoton ja sen tulon kehuystä erlasten hntojen ja tuktomennteden valltessa ja tosaalta kustannusten kehtystä. Tällön vodaan joko kustannuksn ssällyttää myös maanvljeljän oman työn korvaus takka jättää se shen loppusuureeseen, jonka vahtelua tavalla ta tosella halutaan muuttaa yhdenmukasest muden väestöpren tulossa tapahtuven muutosten kanssa, Maatalouden kannattavuuden turvaamsjärjestelmän perustana ols pdettävä edellä mantulla tavalla laskettavaa maanvljeljän maatalou^ destaon saamaa tuloa. Tämä vastaa parhaten myös muden väestöryhmen, ertysest palkansaajen, tulokästette. Sanotun tulon tuls muuttua % s3m3ssa suhteessa kun muun väestön ylesen tulotason, vaanvlj cl jän tulon tuls ssältää hänen oman työnsä arvo, maanvljelykseen knntetyn oman pääoman korko, maanvljelyksestä sekä maanvljeljän lasketusta tulosta maksettavat välttömät kunnalls- ja valton verot sekä maatalouden yrttäjänvotot, Tämä tulokäste vastaa samalla stä maatalouden tuottoa, josta on vähennetty maksetut palkat, käyttötarvkkesta sekä konestojen ja kntestöjen korjaukssta ja ylläpdosta suortetut kustannukset, velkapääoman korko sekä koneden ja kntestöjen postot, Fhdotukset: a) Halltuksen ols tehtävä ltteenä olevan luonnoksen mukanen estys laks maataloustuotteden hntojen ja maataloudelle annettavan tuen määräämsperustesta, jonka mukaan alkaen satovuodesta 1S52-53 kolmeks satovuodeks ruklle, vehnälle ja madolle määrätään satovuosttan hnnat ja nän määrteltyjen hntojen perusteella maataloudelle annettava tuk. Hntojen ja maatalouden tukemstomenpteden perustaks

. - 8. oteta?.n o-rnvljelän edellä lausuttujen peraatteden mukasest oäärtety tulo nslcettunr! lokakuussa 1951 valltseven olosuhteden mukasest. Maanvljel,1cän tulo ols pysytettävä muuttumattomassa suhteessa muden väestöpren ylesessä tulotasossn tadahtunesn muutoksn, b) Muden pats a)-kohdassa mnnttujen tuotteden hntojen tuls määräytyä vapaast, kutenkn nn, että valtoneuvoston ols sorsvks katsottavn tomenpten huolehdttav; stä, että sanlhan ja kananmunen hnnat satovuoden kuluessa evät pokkea tulol'-:skeman mukassta hnnosta enempää kun keskmäärn 10 c) ^-atalousasantuntjatomkunnan tekemät ehdotukset maatalouden hnta- jn kustannuskysymysten selvtys- ja tutkmustyön parantamseks ja nopeuttamseks ols toteutettava. 9, Fyysllsten henklöden tuloveron.ja lke v">.htoveron alentamnen Sen johdosta, ette suunnttelun-voston valtoneuvostolle tekemä estys fyysllsten henklöden tuloveron alentamsesta ole velä johtanut tulokseen, ols veroalennus nyt toteutettav:^. Verotusteknllsstä systä ols veroalennus kuluvan vuoden osalta toteutettava muuttamalla myös ennakkoperntälaka. Lkevahtoverol-^n vmeks tehty muutos, jollon veronkanto srreträn anoastaan yhdessä vahdannan vaheessa, tuotantoportaassa tapahtuvaks, tomeenpantn osttan sen johdosta, että entstä joustavammn votasn määrätä tuotteden lkevahtoveron alasuuden laajuus. Suora tettujen tutkmusten perusteella on votu todeta, että suuremmtta vakeukstta vodaankn postaa eräät kulutustarvkkeet lkevahtoveron alasuudesta ja vastaavast, 20 alent'-a nden hntoja. Tahdotukset: a) Halltuksen ols tehtävä estys lanmuutokseks, jonka muk'^an fyysllsten henklöden verotaakkaa levennetään 1,10.1951 luken sten, että palkka- jn nhn verrattavsta tulosta saadaan vähentää loppuvuodelta 10 ennen nykysen ennakkoveroastekon soveltamsta. b) Halltuksen ols tehtävä estys lanmuutokseks, jonka mukaan kuluvan vuoden lopullsessa verotuksessa nykynen 10 o\x palkkatulojen vähennys korotetaan 15 7ö:ks. c) Halltuksen ols tehtävä estys lanmuutokseks, jonka muk-^-an vuoden 1952 alusta luken tomeenpannaan verokomtean ehdottama vero! H : t ^ t * 11V Ub

- 9 - stekon -lent-knnc n, 30 " - t, d) Halltukstn ols tehtävä estys lkevnhtovc-rolan fauuttamsesta stc-n, että lkevahtoverosta vapaden tuotteden luetteloon 1,10.1951 luken lsätään eräät erkseen määrteltävät, ylesest käytetyt kulutustnrvkkeet, kuten jalkneet, työkäsneet, työvaatteet, sukat ja puuvllakankaat. Mkäl lsätutkmuksen avulla vodaan selvttää, että jotakn muta kulutustarvkketa ja tuotantovälnetä, kuten maatalouskoneta, suuremmtta vakeukstta vodaan vapauttaa lkcvnlhtoverosta, ols luetteloa täydennettävä. 10. Huoneenvuokren järjestely Vomassa olevan vuokrasäännöstelylan mukaan huoneenvuokra on syyskuun 1 pävästä 1951 luken korotettu nn, että vanhojen talojen vuokrandeks nousee lukuun 350. Saatujen selvtysten mukaan vuokrakustannusten ndeks kuluvan vuoden elokuulta noussee yl psteluvun 400. Jolle laka muutetn, lenee vuokra p':^kko velä kuluvan vuodon akana tarkstaa jonka tarkstuksen suuruus kutenkn ratkasevast rppuu stä, mten suurks esm. kntestöjen postokustannukset lasketaan, seka' korkokannasta. Fsm. 2 korkokannan muutos vnkuttaa non 10 vanhojen talojen nykysn vuokrn. Kun mantun vuokrasäännöstelylan vomassaoloaka päättyy kuluvan vuoden lopussa, ols uutta lakestystä ryhdyttävä vpymättä valmstamaan. hdotukset: ) a) Halltuksen ols tehtävä estys uudeks laks vuokrasäännöstelystä, jonka mukaan huoneenvuokrat tarkstetaan vnn kerran vuodessa lokakuun 1 pävästä luken shen mennessä valmstuneen vuokrakustannusaneston perusteella. b) Sen johdosta, että asuntokntestöjen omasuusarvojen korottamnen valton omasuusverotuksessa vakuttaa korottavast vuokrakustannusndeksn, ols valtovnranmnsterön tarkstettava sanottuja oma suus^rvoja koskev'-^ vastasa ohjetaan nn, ette omasuusveron nousun johdosta t:rvtse huoneenvuokra korott-^a. '1 "= :;L 4 ' Muut v^.kauttgmscen ja ptkäntähtäenohjelmaan lttyvät kysymykset: Kuten t:\sap:.no-ohje massa, pats tonen k:^.ppale, joka postetaan.

1- jf.rk' J ^ 9 ^ nstekon lent-mncn n. 30 d) Halltuksen ols tehtävä estys lkevp.htoverolnn ftuuttamsesta sten, että lkevnhtoverosta vapaden tuotteden luetteloon 1.10.1951 luken lsätään eräät erkseen määrteltävät, ylesest käytetyt kulutustarvkkeet, kuten jalknct.t, työkäsneet, työva-tteet, sukat ja puuvllakankaat. Mkäl lsätutkmuksen -avulla vodaan selvttää, että jotakn muta kulutustarvkketa ja tuotantovälnetä, kuten maatalouskoneta, suuremmtta vakeukstta vodaan vapauttaa lkcvvhtoverosta, ols luetteloa täydennettävä. 10. Huoneenvuokren.järjestely Vomassa olevan vuokrasäännöstelylan mukaan huoneenvuokra on syyskuun 1 pävästä 1951 luken korotettu nn, että vanhojen talojen vuokrandeks nousee lukuun 350. Saatujen selvtysten mukaan vuokrakustannusten ndeks kuluvan vuoden elokuulta noussee yl psteluvun 400. Jolle laka muuteta, lenee vuokra pakko velä kuluvan vuoden akana tarkstaa, jonka tarkstuksen suuruus kutenkn ratkasevast rppuu stä, mten suurks esm. kntestöjen postokustannukset lasketaan, sek^ korkokannasta. Esm. 2 fo',n korkokannan muutos vakuttaa non 10 % vanhojen talojen nykysn vuokrn. Kun mantun vuokrasäännöstelylan vomassaoloaka päättyy kuluvan vuoden lopussa, ols uutta lakestystä ryhdyttävä vpymättä valmstamaan. Ehdotukset: a) Halltuksen ols tehtävä estys uudeks laks vuokrasäännöstelystä, jonka mukaan huoneenvuokrat tarkstetaan van kerran vuodessa lokakuun 1 pävästä luken shen mennessä valmstuneen vuokrakustannusaneston perusteella.! B* s, S (' ' ; n 1 j - "1 ^ l. ' J ' " S '.' m^ b) Sen johdosta, että asuntokntestöjen omasuusarvojen korottamnen valton omasuusverotuksessa vakuttaa korottavast vuoknkustannusndeksn, ols valtovaranmnsterön tarkstettava sanottuja oma suus^rvoja koskev'-^ vastasa ohjetaan nn, ette omasuusveron nousun johdosta tarvtse huoneenvuokra korottaa. ^ Muut vakauttamseen,1a ptkäntähtäfenohjelmaan lttyvät kysymykset: Kuten tasapano-ohjelffassa, pats tonen kappale, joka postetaan. H «\

11.8.1951. 1» f \ í Talouspolttselle Suunntteluneuvostolle. Kokouksessaan 6.6#51 asett Suunntteluneuvosto asantuntjatomkunnan laatmaan '^kansantaloudellsen peraateselvtyksen ptksn tähtämen talouspoltkan kokonasohjelman perustesta a snä asetettavsta tavottesta huomoonottaen kansantalouden ssästen syyyhteyksen ja er taloudellsten suureden vuorovakutuksen". Kun tomkunta asettn, ol sen puheenjohtaja ulkomalla ja palas matkalta vasta henäkuun alussa, jollon tomkunnan työskentely alko. Tällön lmott tomkuntaan kutsuttu professor Leppo, että hänellä e ole tlasuutta osallstua tomkunnan työhön ja nmes tlalleen master Reno Rossn» llyöskn prof.n. Westermarck saatto ulkomaanmatkan vuoks olla mukana van parssa ensmmäsessä kokouksessa ja hän nmes tlalleen maat.ja metsät.tr S.Suomelan. Työn jouduttua jo loppuvaheeseen myös fl.tr C-E. Oln ol estynyt osallstumasta kokouksn ja hänen tlalleen tul lakt.ls, Yrjö Fellman. Tomkunta on ptänyt kakkaan 16 kokousta. Lausuntonsa nyt valmstuttua tomkunnalla on kunna jättää se ohesena Suunntteluneuvostolleo Lausunto jakaantuu kolmeen osaan, josta ensmmäsessä tarkastellaan tavotteen asettelua vakauttamspoltkassa, tosessa tehdään ehdotuksa taloudellsen tasapanon luomseks ja kolmannessa estetään peraatteta, joden mukaan taloudellsta tasapanoa ols pyrttävä ylläptämään» l t 3» '1 11 Helsngssä elokuun 11 pävänä 1951, Klaus Wars - Vänö Lukkonen Yrjö Fellman Samul Suomela Reno Ross Nls Nlsson

10.8.1951 Talouspolttsen suunn t te lune uv oston asettaman asantuntja»* tomkunnan lausunto vakauttamsohjelman peraattesta. *. Tavotteen asettelu vakauttamspoltkassa. 1. Vakauttamstaso* Tutkessaan 2.5.51 allekrjotettua lnnarauhasopmusta tomkunta e ole löytänyt mtään osvttoja stä, mlle tasolle ja mllä tavon osapuolten melestä vakauttamnen ols saatava akaan. Er eturyhmen pääasallnen melenknto sopmusta tehtäessä näyttää kohdstuneen shen, että ao. ryhmen osalta "kompensaato" tuls turvatuks rppumatta stä, onko tällasen kompensaaton suorttamseen mtään mahdollsuuksa lman, että juur se puolestaan edstäs nflaatota. Tomkunnan kästyksen mukaan e tältä pohjalta voda päästä hedelmällsn tuloksn. On varmast helpomp yrttää panna sulku nflaatolle lman ylesä kompensaatota kun nden jälkeen. Tällaset kompensaatot merktssvät jonknlasta "kertanflaaton" (vrt. Ruotsn "engängsnflaton") yrtystä, jossa on akasemmnkn epäonnstuttu ja joka mellä nykyolossa lmesest pans uudelleen lkkeelle jatkuvan nflaaton odotukset kakkne turmollsna" seurauksneen. Kokemus stäpats osottaa, että kuluneen 1 ^ vuo^ den akana, jollon kompensaatovaatmukset vuoron perään er puollta ovat olleet esllä, valtovalta e ole ratkasussaan pystynyt luomaan tasapanoa tosaalta näden ja tosaalta taloudellsten mahdollsuuksen vällle, vaan seurauksena on ollut tavaran tarjontaa runsaast enemmän lsääntynyt ostokyky ja sten taloudellsen tasapanottomuuden jyrkkä pahenemnen.. On lmestä, että tähänaststa menettelyä e voda jatkaa, jos todella pyrtään vakauttaosaen. Nykysen rahanarvon sälyttämstä e tomkunta pdä sunkaan mahdottomana. Tällön e "vakauttamsella" ole ymmärrettävä stä, että hntarakenne ols pysytettävä kakn khhdn nykysellään. Pääasa on, että hntojen muutokset evät ole ykspuolsa, vaan tasapanottavat tosensa nn, että ylenen hntataso pysyy suurn prten ennallaan. E edes voda vaata, että tasapanottavat lkkeet tapahtusvat täsmälleea saaanakasest; rttää, jos vastareaktot esntyvät xnuutaman kuukauden ssään. \ L 1 ( l K n»!

- 2 - Vakauttamstasoon vakuttaa tetyst olennasest myös maalmanmarkknan kehtys o Nyt juur valltseva suunta kansanvälsssä hnnossa näyttää kutenkn antavan tukea vakauttamspyrkmyksllemme. 2, Vakauttamsnpa. ' ' -.. " '^.a Kuten jo edellä sanotusta käy lm, on tomkunnan melestä vakautbamspytkmyksssä vme akona knntetty lan paljon toveta hnta- ja palkkasäännöstelyyn, ja lan vähän huomota sellasten tasapanosten taloudellsten olosuhteden luomseen ja ylläptämseen, jotka luonnostaan muodostasvat otollsen maaperän hnta- ja palkkatason vakauttamselle. On mustettava, että hntojen ja palkkojen-nousu pkemmnkn on nflaaton seuraus kun sen m syy. ' Ensmmänen edellytys vakauttamselle on, että effektvnen kjrsyntä ja hyödykkeden tarjonta saadaan tasapanoon. nflaatopane vodaan teoreettsest katsoen hävttää joko vähentämällä lkaostokykyä takka "kattamalla" stä lsätyllä tarjonnalla. Tuotantokonesto on kutenkn jo nn tarkon käytössä ja myös jo nyt lsääntyvä tuont nn lähellä mahdollsuuksemme ylärajaa, kentes pysyven tuontmahdollsuuksemme yläpuolellakn, että olen3sa edellytyksä tarjonnan nopeaan lsäämseen e tomkunnan melestä ole olemassa. Pänvaston vo yltyöllsyysvaheessa akaansaadun lsätuotannon teho olla nn vähänen, että tulonmuodostuksen kasvu on nopemp kun tavaramäärän lsäys. Vakauttamspoltkan panopsteen tuleekn sen taka tällä kertaa kohdstua ostokykyyn ja tomenpteden on oltava luonteeltaan deflatorsa. selväst Kun laskelma ns. nflaatopaneen suuruudesta e ole tehty, e myöskään voda täsmällsest sanoa, mtenkä suur supstus kysynnässä ols suortettava. Selvö kutenkn on, että nämä tomenpteet saavat olla varsn radkaalsa ja myöskn, että rttävä tuloksa e voda saavuttaa yhdellä ta parlla tomenpteellä, vaan on käytettävä samanakasest useampa cenoja. Tomkunta onkn käynyt läp tavallset rahapoltkan alaan kuuluvat deflatorset tomenpteet ja tekee nden käyttämsestä ehdotuksensa jäljempänä. Nden tarkotuksena on ens vaheessa ehkästä luottoekspansota, mkä selväst on yhtenä lkakysynnän L l! 1 kk M

- - syynä, sekä tosessa vaheess::^ supstaa luottovolyyna. On kutenkn lmestä, että yksstään nämä tomenpteet evät rtä, vaan lsäks on käytettävä fnansspoltkan alaan kuuluva kenoja pokkeuksellsest nousseden tulojen ja vomakkaan nousukonjunktuurn säestämällä nflaatolle tyypllsten vottojen stomseen. Tämä merktsee ensnnäkn stä, että valtontalouden luomaa ostokykyä on supstettava, ja toseks, että valtontaloudessa tulee olla selvä tulojen enemnyys. hlrkosta huomota on myös knntettävä vennstä saatuhn tulohn, jotka tänä vuonna vme vuoteen verrattuna lsääntyvät ehkä non bo mljardlla markalla. Joskn kustannusten nousu on jo nellyt osan tästä tulonlsäyksestä, on snä kutenkn veläkn runsaast latentta, nflatorsta ostokykyä. Tällä tavon vodaan tomkunnan melestä suuressa määrn välttyä ykstyskohtasesta säännöstelystä, mutta skäl kun stä on käytettävä on snäkn käytettävä juur ylssen taloudellsen tasapanon ylläptämseen. Mtä nmenomaan hnta- ja palkkasäännöstelyyn tulee tuls sen tostaseks olla luonteeltaan odottavaa ekä se mssään tapauksessa sas olla rstrdassa nden tomenpteden kanssa, jolla ns, nflaatopane pyrtään postamaun. lvestonten rajottamsen merktys. Restrktvset tomenpteet raha- ja fnf.nsspoltkan alalla vakuttavat epälemättä välllsest kakkea nvestonta supstavast, mkä tomkunnan melestä onkn eräs deflatorsen poltkan tavotteta. Tätä nykyä lenevät bruttonvestonnt yl 30 % kansantulosta, mtä mahdollsuuksamme ja tosaalta myös er tarpeden tärkeysjärjestystä ajatellen on pdettävä lallsena. Tomkunnan ehdotukset tähtäävät shen, että nvestonten osuus bruttokansantulossa vähens non 23-25 %:n. Pyrkmys nvestonten supstamseen johtuu lähnnnä seuraavsta systä. nvestonten supstamnen - tähän luettuna myös spekulat- Tset nvestonnt varastohn - merktsee atuomaattsest kevennystä luottomarkknolla ja luott ekspanson sekä stä kautta tulevan rahan tarjonnan vähenemstä, joten reaalseen nvestontn kohdstuvat säännöstelytomenpteet täydentävät restrktvstä luottopoltkkaa. 1 - M,;l l L l M 11' m 4,11 t l 1 \ ' 1 r! ' -

4 - r Tärkeä pösnäsrä on myös se, ettö työvomaan Ja muhn nvestonthyödykkesn kohdstunut ylkysynta saadaan postetuks. TältS osalta nvestonta rajottavan poltkan e edes tarvtse supstaa nvestonnn tuloksa, vaan ennen kakkea nvestontpöstöksä nn, ett^, päätetyt nvestonnt reaalsest vodaan vedä loppuun^ nvustontmarkknolla valltsevan ylkysynnän hävttämnen merkt«^ see myöskn sllä alalla kohtuuttomks kohonneden kustannusten a- lenemsta, mkä taas epälemättä rauhottaa tlannetta mulla alolla. nvestonnt luovat yleensä nopeast työpalkkojen muodossa Ja tarvkkeden sekä koneden ostamsen kautta ostokykyä, Josta huomattava osa välttömäst srtyy kysynnäks kulutustavaran markknolla, kun sen sjaan tse nvestont e välttömäst aheuta lsäystä kulutustavaran tarjonnassa. Mtä suuremp nvestonten o- suus tuotannossa on, stä vakeammaks muodostuu sen taka kulutustavaran kysynnän tyydyttämnen, Josta syystä nvestonten supstamnen on välllsest omansa parantamaan tasapanoa kulutushyödykkeden markknolla o nvestonten supstumnen vo Jossan määrn myös aheuttaa tuotantovomen srtymstä kulutustavaran tarjonnan puolelle, Joten tätäkn kautta nvestontrajotukset välllsest parantavat tasapanoa yhteskunnassa o nvestonten supstus saattaa tosaalta tetyst merktä taloudellsen nousutahdn hdastumsta. Kuten edellä on käynyt lm, on nvestonthalussa Ja sen rahotuksessa tätä nykyä kutenkn nn paljon epätervettä, että tämän lkanargnaaln lekkaamnen lmesest e olennasessa suhteessa vakuta taloudellseen vaurastumseen» Kokemus osottaa, että varsn huomattava osa nflaatopelossa tapahtunesta nvestonnesta on sen laatusta, että stä normaalolossa pdettäsn kannattamattomana, Jollon on edessä vaara, että lan korkesn hntohn suortetut nvestonnt konjunktuurn muuttuessa Jäävät tomettomks^ Tomkunnan melestä sen supstustavotteen, Joka edellä on manttu, e tarvtse olennasest koskea välttämätöntä taloudellsta edstystä^ 1 u»- rt

- 5 - Tomkunta ptsä velä asallsena huomauttaa, ettö nsgf suhdannevahesad, Jolle on ollut omnasta deflatornen kehtysf nvestonten osuus kansantulossa on jäänyt huomattavast vähäsemmäks kun mtä se ehdotetun supstuksen jälkeenkn ols mellä E ole vaarallsta, vakka nvestonnt tlapäsest alensvat e- nenmän kun ptkällä tähtämellä oa pdettävä suotavana, sllä rahanarvon vakautumnen aheuttaa tsestään kulutusalttuden vähenemstä Ja luo sten paranevat reaalset nvestontmahdollsuudet. Kakka nvestonttarpeta e kerta kakkaan voda yhdellä kertaa toteuttaa,ja tomkunnan melestä ne tarpeet, jotka nyt on tyydytettävä, ovat huomattavast vähennän tärketä kun ne, jotka het sodan jälkeen aheuttvat sllosen tavattoman nvestontpaneen«" ' t ' 4t Akäkysymys. Taloudellsessa tapahtumsessa 'kuluu säännönmukasest runsaast akaa syyn ja seurauksen välllä, jopa nn paljon, että kot syy-yhteyttä usen on vakea stovast osottaa«kun tasapanottomuus on päässyt nn pahaks kun se tätä nykyä on Suomessa, on myös turha tovoa, että sen korjaamseks tarkotetut tomenpteet yhdellä skulla tuottasvat näkyvä tuloksa. Tämä koskee teknllsstä systä varsnkn nvestonteja. Esmerkknä manttakoon, että veläkn on tekellä useta sella* sa nvestonteja, jotka valtoneuvoston myöntämn verohelpotuksn pantn talvella 949/50 alkuun työttömyyden helpottamseks, PUlnvastasen poltkan vaatma aka sen lyhemp. e ole äärmmässsä tapauksssa Tosaalta vovat psykologset ' tekjät kruhtaa tettyjen tomenpteden vakutusta markknolla. Jos nn yrttäjän kun kulutta jänkn odotukset muuttuvat, saattaa käänne kehtyksessä ta# pahtua varsn pan. Onkn tähdättävä shen, että tällanen muutos odotuksssa saatasn akaan^ Se vaat mm,, että vakauttamsen mahdollsuuksn ja deflatorsten tomenpteden tehoon todella luov tetaan. Ns, psteostot ta muut sen luontoset menettelyt evät ole omansa herättämään tätä luottamusta. > t

- 6-1.t - Tomkunta rohkenee luulla, että sen jajempönä esttämllä suostukslla ols toteutettuna tovottu vakutus yleseen melalaankn, Stä huolmatta on 3 kuukautta lnnarauhan loppumsen jälkeen vähn aka, mkä on varattava tulosten odottamseen, ennen kun mtään Johtopäätöksä vodaan tehdä ant-nflatorsen polt^ kan onnstumsesta a "vakauttamstason" mahdollsesta tarkstamsesta«asa erkseen on velä, mten selväst vakautumnen tämänkään ajan kuluessa tulee näkyvn mellä lasketussa hntandeksessä. Koska tukkuhntandeks rakenteeltaan on sellanen, että se herkemmn kuvaa hntatason muutoksa, vodaan tulokset myöskn deflatorssta tomenptestä snä mtata paremmn. Mustettakoon kutenkn, että myös tukkuhntandeks monessa suhteessa on puutteellnen. Velä vallnasenmn.ja htaammn kuvaa elnkustannusndeks hntatason muutoksa, joten on hyvnkn mahdollsta, että tämä ndeks vanhan paneen johdosta velä jatkaa jonkn akaa nousua senkn jälkeen, kun hntojen ylessuunta on saatu vakautumaan takka laskevaks.! \ L! -.1 '- l. '; «f, ' ^ L 1 l.-s

- 7 -. TomenDteet tasapanon palauttamseks. 1. Luottojoltkka. Tomkunnan kästyksen mukaan luottopoltkan tulee tostaseks olla luonteeltaan varsn restrktvstä, tavotteenaan lähnnä nvestonten supstamnen. Tomkunta on harknnut, votasnko korkokannan korotuksella L- tässä yhteydessä akaansaada deflatorsta vakutusta, mutta on tullut shen tulokseen, että koron nostamsesta nykyseltä korkealta tasolta veläkn ylemmäks e ols nn suurta hyötyä kun stä vos olla hattaa vakauttamspyrvos kmykslle. On olemassa myöskn tonen keno, Jonka olettaa nykyolossa korkokannan korotusta tehokkaammn supstavan luotonkys^tltäa ja lsäävän säästämshalua, Ja samalla pänvaston tekevän mahdollseks tuntuvast alentaa korkokantaa, nmttän ndeksehdon ylestämnen anto- ja ottolanauksessa. ndeksehdos ta keskusteltaessa on useampaan 1 otteeseen todettu, että sen sovelluttamseen lttyy suurfa teknllsä vakeuksa ja että se tetyn edellytyksn vos vakuttaa jopa nflatoorsestkn. Käytännössä ndeksehtoa^on vme akona kutenkn ryhdytty soveltamaan yhä enemmän, vmeks jopa asunto rakennuslanossa. Tomkunta on, asaa harkttuaan, tullut shen kästykseen, että nykyolossa ndeksehdon käytäntöön ottamsella saavutettavat edut ja okeudenmukasuus panavat sttenkn nn palenemmän kun sen negatvset puolet, että stä vodaan puolustaa, mutta van edellyttäen, että ndeksehdon ylestämnen lttyy osana ptävään vakauttamsohjelmaarl* Sllon se muuttus käytännössä pkemmn takaukseks stä, että ohjelma todellakn on tehokas, sekä talouspoltkan alalla eräänlaseks vakauttamsen pakotteeks, jollon ndeksehto ennen ptkää teks tsensä tarpeettomaks^ Jos taas tasapanoa e saada luoduks, ja ndeks nousee jyrkäst, johtaa ndeksehto epälemättä kestämättömn tlantesn, mutta nhn hlltön nflaato muutenkn ve- Koska tomkunta e ole vonut ykstyskohtasemmn l l 1 f! ^ 1 EP f l

j t - 8 - ndeksehtokysymykseen puuttua, ehdottaa se, että suunntteluneuvosto asettas ertysen asantuntjatomkunnan kreellsest tutkmaan, mllä tavon ndeksehtoa- luotonannossa ja -otossa votasn käyttää tähänaststa laajemmn. Skäl kun ndeksehto otetaan käytäntöön, tulee l- luotonannon suorananen säännöstely tovottavast tarpeettomaks ta anakn shen kohdstuva pane vähenee» Shen mennessä on luotonantoa pdettävä kohtuullsssa puttessa; lkepankkehn nähden Suomen Panklla on tähän tostasek-. s rttävät mahdollsuudet mm. redskonttauksa rajottamal-. la. Entstä suuremp osa ottq_lanauksesta suuntautuu kutenkn muhn rahalatoksn, joden kohdalta ols harkttava esm. kassareservmääräysten käytäntöön ottoa. Luottolatokslle on samalla annettava luotonanto-ohjeet, jossa er luottotarkotukset vakauttamspoltkan kannalta on asetettu tärkeysjärjestykseen. Tarkkalemalla pankken luotto volyymn muutoksa vodaan kontrolloda, että nätä ohjeta noudatetaan. 1 l h l 'tl 2 > Rakennussäännöstely. Luottopoltkka e kutenkaan ulotu kakkeen nvestontn, sllä huomattava osa stä tapahtuu onln varon. Skäl kun luottopoltkka jäs yksstään luottorajotusten varaan ekä ndeksehtoa sovelleta, on tomkunnan melestä restrktvstä luottopoltkkaa täydennettävä reaalsen nvestonnn säännöstelyllä, lähnnä rakennussäännöstelyllä, joka tehokkaast rajottas muutakn nvestonta, lykysen rakennussäännöstelyn suurmpa hekkouksa on, että sltä on puuttunut kokonassuunntelma, jonka vuoks? luvallnenkn rakentamnen on muodostunut resurssehn näh- J 1.T'.1 den lan laajaks. Kun mtään kokonasaskelma sekä raho-- f f tus- että materaalpuolella esntyvstä mahdollsuukssta v ' e ole käytettävssä, tomkunta ehdottaa,?

TT.t 1" H - 9 - f ft.t että kokeeks rajotettasn toteutettavna olevat rakennushankkeet non 80 '/o: n nykysestäkn. m Säännöstely e nykysen järjestelmän mukaan myöskään ole rttävän tehokas. Stä on laajennettava nn, että rakentamnen kokonasuudessaan saatetaan rakennusluvasta rppuvaks, ja että myös sementn ja betonraudan säännöstely kytketään rakennusluvan saant n. 1- Tomkunta e ole ummstanut slmään nltä vaarolta, jotka lttyvät rakennustomnnan säännöstelyyn mm. sen taka, että säännöstely ana nostaa esn ryhmäntresst, että vranomaset evät ehkä ole pätevä j.n.e. Suoranasta säännöstelyä vodaan kutenkn helpottaa stä mukaa, kun nykynen nflaatopsykoos rupeaa hävämään. 3 F nans s poltkka. Tomkunnan kästyksen mukaan valtontalous vme syksystä lähtg on ollut luonteeltaan kontraktvsta ts. valto on verona ymr ottanut enemmän ostokykyä, kun stä erlasten menojen muodossa on jaettu. Avan vme kuukausna menojen suunta on kutenkn ollut vomakkaassa kasvussa ja touko-kesäkuussa l.uultavast menot ovat ylttäneet tulot. On pelättävssä, että lähkuufeudet muodostuvat veläkn epäedullsemmks mm. korvausohlgatoden kuoletuksen ja nde.kskorotuksen sekä lapslsentoaksun johdosta. Myös Jo päätetyt subventot evät anakaan velä ole koko panollaan tuntuneet menossa, ja valtontaloudelle estetään stä pats velä uusakn vaatmuksa. Tomkunnan melestä on deflatorsen poltkan tärkempä edellytyksä, että valtontalous ^sälyttää kontraktvsen luonteensa^ n-v- merktsee stä. että valton tulojen ptäs ylttää menot snä määrn, että valtovelan kuoletukset vodaa tällä yljäämällä msk saa ja että lyhytakaseen t. 1 h U

- 10 - velanottoon e tarvtse turvautua. Tähän päämäärään on päästävä supgtamalla valton u en o J a. Vasta s n ä vaheessa, cun vodaan todeta menonsupötuspoltkan johtavan tuloksn, vodaan myöskn harkta tulo- ja omasuusveroon kohdstuva helpotuksa, jota tomkunta sellasnaan ptää tovottavna, mutta jota nykytlanteessa on vältettävä. Tomkunta ehdottaa, että yhtenä osana vakauttamsohjelmaan ssällytettäsn \ ertynen aton menojen supstusohjelma, jonka tavotteena ^ols nykysen menotason alentamnen asteettan nn, että ens vuoden alusta luken ols saavutettu non 10 supstus. Menojen sut)3tuksen tulee ennen kakkea kohdstua tu-- lonsrtohn, kuten subventohn ja lapslsn, hallnnollsn nvestontehn ja ykstysen nvestonttomnnan, kuten asutustomnnan rahotukseen. Stä huolmatta, että tomkunnan melestä verohelpotuksn e ols velä mentävä, on kutenkn syytä harkta, votasnko verorastusta dfferentoda sten, että vakauttamspyrkmykset sasvat tältäkn taholta tukea. Tomkunta mm. ptää mahdollsena, että lkevahtoveroa ^älttämättömyystavaro den, ns. utlty-tavaro den kohdalta alennettasn, mutta ylellsyysluontosten ta vähemmän tärkeden tavaroden kohdalta lsättäsn. Vodaan myös ajatella, että skäl kun verovaroja muuten joudutaan käyttämään valton sjotustomntaan takka valtovelan lyhennykseen, tulo- ja omasuusveroa osttan korvattasn pakkolanalla. Jos valton lanohn ltetään ndeksehto, käynee pak kolana tarpeettomaks. - ' > > 4. Ulkoma s t en ^ laat o s y s äys ten ehkäsemnen. Kasvaneden venttulojen nflatorsen vakutuksen ehkäsemseks vodaan käyttää joko revalvaatota takka

[ - l. - ; d e v a l v a a t o n p u o l a s t a e s t t ü c!no':..:u.- íj'íc"'kohta, mm. u t t ä r e v a l v a a t o olh^ y V a n k o r t a s e l J - ' t o - t e u t v ; t t a v & 3 a, e t t ä sg j r. t b ' s l " l u o n n o l l ö o n e r e l n e n o j e n valll-^ v o m a a n ja e t t ä se pöykolog.-.ht vc-.vktv.as t e h o k k a a s t. T o í í c l t a p u o l o n v o d a a n huov^t.öaa, e t - -. / Suomen m a r k k a jo n^'t l r a e s e a t on y l a r v o ctlrmlla ^ ^» ^ «k.*.««mm»*'«p f e n k a n s a n v l a t ä kusbanus- ja h n t a t a ü o a ja ottl t o - m e n p d e t a a t a s y y s t ä o u l k o m a l l a h e r ä t t a s a r t j í ü t a l u o t t a m u s t a r a h ^ / p o l t kkaarauo ja a h e u t t a s v a r t ^ v, 3 t a m a h d o l l s e s t myös k a n s a n v.>'l s o n v a l u u t t a r a h a s t o n t h o l t a, j o k a j u u r on vah v a t a n u t markan p a r - a r v o n. Jokv- rs a r e v a l v a a t o v á h e n t s ' ^ o n t ^ ja l s a s j t vo a l u a j a t u o n t s ä ä n n ö s t c l o ^ y a k o h d s t u v a a p a n e t t a, tuonj t y y d y t t ä m t - L s e e n t a r p e e l l ü t o n v a l u u t t a r e s e r v e n p u u t t u e. s s a V e n t m a k s u - e l suhdônne.jdatya j ä r j o s t o l m ä n -^tû on, e t t ö se n y k y o l o s s a on j o u s t a v a m p s u h d a n t e d e n. u.'te l u t a a j a t e l l e n ja e t t ä ce v o d a a n paremmn sä--.tam, v o n t a l o j e a k a n t o kyvyn m u k a a n. To s a a l t a vo d aan k>'.ytt ''mäl - l a n ä n k e r t y v ä t u l o j a o s a k s s u b v e n t o h n!:)"/;::r{ ä t o h o k - kaanmn h n t a p o l l t t s n päö/ntärn k u n r c v a v - a t. o l l a ^ j o n - ^ l k a v a k u t u s tunt'ü. l e v e ä l l ä r n t a m a l l a, m u t t a tmtí; e e l s e n v a h a n ja h t c a a s t. K a r k t e s a a n v a s t a k k a n n ä t ä k e n o j a to;vvrato on a s e 11 un u t suhd anne p d ä t y s j är j o s t o män k anna 1 le o d 11 y 11 a ü n, e t t ä v e n t m a k s u - t a k k a suhdanne-p d ä t y n j ä v j o s t e l m ä f 1 f; v o d a a n u l o t t a a kakko.n v e n t n, ju^'ta n y k y s n s a a d a a n p o k k e u k s e l l s a k o n j u n k t u a r y o c t o j a, ott/. voar a n rnnr:tä hvrf.ttav-.st û.urem-^:ak.íí k u n n y k y a o t p d ä t y k s e t läht»;;n v a l l t - sevan h n t a t a s o n p o h j a l t a j a e t t ä j,. d ä t y k s s t ä k ä y t e t ä ä n s u h t e e l l s e s t enevaman ]"!?.r: t ä h ä n "'.st h n n o n t a s a u k s m # f \w V

y. -. ( - 12 - V Suhdannepdätysten suuruuden määrttolomseks ols laadttava laskelma vme vuodolta ja arvo tämän vuodon venttulojen jakautumsesta er tulotokjohn. Tomkunta ptää mo.hdolllena, että tällanen laskelma vos tehdä perustelluks nykysen hntatason pohjalla anakn non 5 m 1j aa rd n mark kaan nouse vat suhd annep d at yk s e t vuo de s s a. Edelleen on torakunaan melestä välttämätöntä, että suhdanne pdätystä kol^/:eva sopmus ta lak saadaan valmks jo lnnarauhan^ kestäessä, ja että se sten vodaan ssällyttää vakauttamsohjelraaan. Oman ongelmansa muodostavat mcaseudulla nopeast kasvaneet metsätulot, jotka ovat olleet tärkeä tekjä maaseudun nvestonten suureen lsäykseen. Usemmten nämä nvestonnt lenevät sellasnaan tarpeellsa, mutta ovat nykyvaheessa osatekjänä valltsevaan lkanveston.tn kun taas huonomman mctsäkonjunktuurn valltessa nvestont maaseudulla supstuu olemattomaks. Tomkunnan melestä \ ols tärkeätä keksä keno suhdanneherkän metsätulon käytön tasottamseks ja se ehdottaa, että laadttasn suunntelma sellasen rahaston muodostamseks, johon osa metsätulosta korkeasuhdanteen akana votasn kerätä ja josta varoja luovutettasn a sanomaslle takasn suhdvanteden hekentyessä. Tässäkn tapauksessa votasn ajatella ndeksehtoa. Tuont- jg tuotantopoltkka. Tomkunnan melestä on tuontpoltkassa oltava varovas':. ja valltseva edullsa hntasuhteta ja vennn valuuttareserven Rasvattamse nousua on lähnnä pyrttävä käyttämään /ttflcka ernästen välttämättömyysraaka-aneden yms. varastojen, kartuttamseen. Vennn enemmyys ta tuonttavaran varastont vakuttaa tetenkn nflatorseen suuntaan, ts. lsää rahan tarjontaa, mutta edellsssä kohdssa mantulla tomenptellä tämä vj.kutus vodaan hyvn neutralsoda. Ptemmällä tähtämellä on kohtuullstan valuuttareserven muodostumnen tärkeätä 1-0--..H 1 ' 1 t 1 r t at

- 13 -. ; ö sen vuoka, että ventmarkknoden ta hntasuhteden hekentyessä tuonta e tarvtss jyrkäst lekata varsnkaan nvestonttavaroden osalta. Sen sjaan on ehkä mahdollsuuksa nykysen tuontvolyyran puttessa tarkstaa er tuonttavararyhmen keaknägt tärkeysjärjestystä. Tomkunta ehdottaa että laadttasn lähntä vuotta varten tuontohjelraa, jossa tärkeysjärjestyksessä ensmmäselle sjalle asetettasn joukkokulutusta palveleven välttämättömj^stavaroden tuont, ko. tuotantovälneet nhn luettuna, ja että ylellsyyskulutustavaroden ja sjot usta varo denkn tuonta rajotettasn-. * Skäl kun sjotustavaroden tuont on rahotettu uuslla ulkomaslla ptkäakaslla luotolla, e edellä sanottu stä koske. Tomkunnan melestä nykytlanteessa kutenkn ols vältettävä lyhytakasten luottojen ottamsta, esm. auto jo tuontn, koska nden maksu vo sattua ajankohtaan, jollon venttulot ovat nukat. Tuontpoltkassa on myös pdettävä slmällä klpalun luomsta kotmaan markknolla, joka tähänastsen säännöstelyn tuloksena epälemättä on suurest vähentynyt. Tokunta pt tää tarkotuksenmukasna ntä tomenptetä, jothn työvalokunta tässä suhteessa on ryhtynyt, ja^^ se suosttelee lsäks että suortettasn tutkmus kotmasten ja ulkomasten hntojen suhtesta tyypllsmpen joukko-' kulutus- ja nvestonttavaroden kohdalla. Tällanen tutkmus antas osvttoja stä, mllä alolla klpalu on lmesest vähästä ja kotmanen tuotanto ns. "ansartuotantoa", jonka tukemseen e myöskään hntapoltkassa ole syytä. Samalla ols syytä tutka tuonttavaran c..f. hntojen ja nden kotmaankaupassa käyven hntojen erotusta» mkä tutkmus vos antaa ahea hntapolttsn tomenptesn.. 0- [l L 1 t /M : ' m M l (

f " "a, u n'r.- 1 ^^ - U - Jotta kauppasopmusneuvottelussa votasn käyttää kakk mahdol-jlsuudet välttämättömyystavaroden tuonnn lsäämseks, on. tarpeen, että neuvotteljolla on kässsään myös kakk halutut venttavarat. Nn e olo nyt asanlata pyöreän puun osalta. Sen vuoks tomkunta ehdottaa, että pyöreän puutavaran vent saatettasn t uudelleen vranomasten valvontaan. 6, Hnnat ja palkat'. Jo3 edellä tehdyt ehdotukset toteutetaan suunnlleen estetyssä laajuudessa, merktssvät ne yl 60 mljardn markan vuotusta bruttosupstusta "nflaato jänntyksessä". Osttan on kysymys tosn päällekkän menevstä tomenptestä nvestonten alalla, mutta nden nettovakutuskn tasapanottavaan suuntran voda.m sentään arvoda non 40 mljardks markaka, mkä e vo olla vakuttamatta varsn tuntuvast yleseen hntatasoon. nvestonthyödykketten markknolla edellämantut tomenpteet todennäkösest rttävät tasapanon akaansaamseen kysynnän ja tarjonnan välllä, olkoon, että tulokset selvemmn ehkä tulevatkn näkyvn vasta ens vuonna. Vakauttamspoltkan knnalta on vakutus kulutushyödykketten markknolla kutenkn tärkeämp. Stäkn saataneen odottaa melko kauan, sllä tomkunnan ehdottamat tomenpteet evät yleensä välttömäst kohdstu kulutuskysyntään takka pysty olennasest lsäämään tarjontaa. Onpa pelättävssä, että no evät ptkälläkään tähtämellä rtä tasapanon palauttamseen. Tosaalta tomkunta kutenkn otaksuu, että kulutustavaran markknollakn muutamassa kuukaudessa vo tapahtua melkonen sävyn muutos sen vuoks, että hntaodotukset tulevat pessrastsommks yrttäjen prnpä ja että - varsnkn jos ndeksehto otetaan käytäntöön rahamarkknolla - kuluttajen asenne tulee odottavammaks. M. ( 1- T^ V" ^».^V ' J, r 0- r a,. y Nämä näköalat on tomkunnan melestä otettava varteen hntojen säännöstelyssä. Vakauttamspoltkan kannalta on suur rastus, että hntasäännöstely on ollut vvyttelevää t

5 - - ja että sltä taholta e olo elmnotu Jo tapahtuneden kustannusten nousun yhtä vähän kun yl kohtuullsten kustannusten noussetten hntojen aheuttamaa nflaatopanetta. Tomkunnan melestä e kutenkaan nyt enää voda ryhtyä laajohn ykspuolsn hnnankorotuksn vaarantamatta vakauttamstoveta, varsnkn senjälkeen kun erätä merktyksellsä hnnankorotuksa ta nousuja jo on tapahtunut, vaan raha-poltkan avulla ols pkemmnkn pyrttävä takasn lnnanrotuhaa solmttaessa vallnneeseen hntatasoon. Skäl kun hnnankorotuksa kutenkn on suortettu ta ntä e- lnnanr:,uhan akana voda välttää, esm. sen taka, että tuotanto uhkaa tyrehtyä tosacdta hntapoltkan, tosaalta kreän luottopoltkan vuoks, on ntä nän-^ ollen pyrttävä taso ttamaan tosa hntoja ja kustannuksa alentavlla tomenptellä, jollon molemmnpuolset tomenpteet on en ntressryhmen taholla hyväksyttävä lman vastaava kompensaatovaatmuksa palkossa, hnnossa jne., kunnes tasapanottaven tomenpteden vakutukset kerkävät vakuttaa. Snä tapauksessa, että hntatason nousu rppuu subventoden vähentämsestä ta postamsesta ja on sten vakutukseltaan puhtaast : '1rnen, on tomenpde myös hyväksyttävä edellytyksellä, ette nän syntyvää säästöä käytetä nflatorsta kysyntää edstävällä tavalla. Tasottavana kenona. joko hnnanalennusten mahdollstamseks ta korotusten ehkäsemseks vodaan tomkunnan melestä takeden tavaran osalta kutenkn käyttää varoja, snä määrn kun suhdannepdätyksstä ja musta, hnnantasausrahaston tulosta on saatavssa. Nän ols tehtävä varsnkn sellasssa tapauksssa, jossa k.o. raaka-aneen hnta maalmenmarkknolla jo on alemp kun sen raakaaneen, mtä parhallaan tuotannossa käytetään ja mnkä hn ta on hnnanvahvstusanomuksen perusteena. Nän halvennettavat tavarat on yleensä valttava nn, että nden kysyntä on suhteellsen joustamatonta hnnanmuutokslle, jollon voda-an odottaa, että subventont e ylen määrn lsää kysyntää. Samalla on tuontpoltkan panopste suunnattava 1- o- {, tl: