KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

Samankaltaiset tiedostot
KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

LUKU 6 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN

EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM)

KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

Luento 3. Fourier-sarja

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

Luento 3. Fourier-sarja

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

KOHINAN JA VAIHEVIRHEEN VAIKUTUS VAIHEKOHERENTEILLA JÄRJESTELMILLÄ

Luento 9. Epälineaarisuus

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

Telecommunication engineering I A Exercise 3

(x) (tasaisesti suppeneva sarja)

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

Lineaaristen järjestelmien teoriaa II

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

Luento 4. Fourier-muunnos

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

a) Ortogonaalinen, koska kantafunktioiden energia 1

4.3 Signaalin autokorrelaatio

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

Luento 2. Jaksolliset signaalit

Aluksi.1. Integrointia

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Copyright Isto Jokinen MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille Ongelmanratkaisu Isto Jokinen 2017

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 2. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 3

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit & spektri

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

3 10 ei ole rationaaliluku.

Matematiikan tukikurssi

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 15: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, roottorin epätasapaino ja alustan liike

Ilmavirransäädin. Mitat

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009


ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

2. Fourier-sarjoista. Aaltoliikkeen ja lämmöjohtumisen matemaattinen tarkastelu

Luento 9. Epälineaarisuus

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

7.1. Suurimman uskottavuuden estimointimenetelmä: Johdanto

Kompleksianalyysi, viikko 6

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

Ryhmän osajoukon generoima aliryhmä ja vapaat ryhmät

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

1. Todista/Prove (b) Lause 2.4. käyttäen Lausetta 2.3./by using Theorem b 1 ; 1 b + 1 ; 1 b 1 1

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

1 Excel-sovelluksen ohje

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E Tampere

b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)

Luento 2. S Signaalit ja järjestelmät 5 op TKK Tietoliikenne Laboratorio 1. Jean Baptiste Joseph Fourier ( )

PUOMIN NOSTOLIIKKEEN MALLINNUKSESTA

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja.

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Radioamatöörikurssi 2016

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Systeemimallit: sisältö

Matematiikan tukikurssi

q =, r = a b a = bq + r, b/2 <r b/2.

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 12: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, harmoninen

Kompleksilukujen alkeet

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

1 Johdanto 2. 2 Fourier-sarja 6

Transkriptio:

1 KULMMODULOITUEN SIGNLIEN SPEKTRIN LSKEMINEN Mie laskea eroaa lieaarise odulaaioide apauksesa? Milä spekri äyää epälieaarise prosessi jälkee? 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

SPEKTRIN LSKENT SINISNOMLLE Kulaodulaaio spekri johaie o lieaarisii odulaaioihi verraua paljo hakalapaa epälieaarisuude vuoksi. Lieaarisilla oeii vai kaoaallo ja saoa spekrie kovoluuio aajuusalueessa kaoaallo ja saoa ulo aika-alueessa Ny spekri laskeavissa helposi vai yksikeraiselle sii-uooiselle saoalle si si siπf, jossa odulaaioideksi. Modulaaioideksi esieävä sekä PM- eä FM-odulaaioille: PM FM k p πf d fd FM lauseke ulee siiä, eä saoasigaali jouduaa iegroiaa siis sisäfukio derivaaasa f φ k x [ + k ] k p vaihedeviaaiovakio [rad/v], f d aajuusdeviaaiovakio [Hz/V] p os x os + πf d α dα p 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

SPEKTRIN LSKENT SINISNOMLLE Iegraalia ei voida esiää suljeussa uodossa, vaa se ilaisaa 1. laji, -asee ja arguei Besseli fukioilla, eli päädyii lopula iegraali ueerisee rakaisuu arvo aulukoiu. Kevä 015 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie 3 [ ] e e x e e dx e e e e e x j j j j x x j j j j j os Re 1 Re si os si si si / / si si π π φ π π π π + + +

BESSELIN FUNKTIOT Besseli fukio arvo o laskeu ieraiivisesi rekursiokaavalla. Riiää, eä iegraali o laskeu ueerisesi -arvoille 0 ja 1. Kevä 015 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie 4 1od, 0od, 1 1 +

VIIVSPEKTRI BESSELIN FUNKTIOIST 5 Periodise saoa apauksessa o luoollisa, eä ap. spekrisä ulee viivaspekri. Viivoje korkeusarvo äärieii Besseli fukioide avulla aikaaso esiyksesä spekriviivoje väli. 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

MODULTIOINDEKSIN VIKUTUS SINISNOMLLE 6 PM k p PM-odulaaioideksi: πf d fd FM FM-odulaaioideksi, ku si : f os 0 0, aioasaa 0 0 kaikki eho kaoaallossa. oillaki : arvoilla kaoaaloeho kaoaa äysi sivukeiloihi. Kaoaalokopoeia ei esiiy äillä : arvoilla 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

MODULTIOINDEKSIN VIKUTUS SINISNOMLLE 7 o FM:llä oduloiva aajuude fukio ja PM:lla ei. Suurilla f : arvoilla sigaali o kapeakaisaie ku f d o vakio, sillä aioasaa kaksi sivukaisaa ova erkiäviä piei. Pieillä f : arvoilla suuri oilla kopoeeilla o erkiävä arvo jolloi FM-sigaali o leveäkaisaie. Viivoje väli. PM k p Spekri o kapeakaisaie. Se uisuaa DSB/M: spekriä, ku saoasigaalia o siiuooie sigaali, s. uolloi BW W. Usea sivukaisa syyvä epälieaarise prosessi seurauksea. Ku saoa apliudi kasvaa ai f pieeee kasvaa kaisaleveys kasvaa FM πf fd f d fd f huippuaajuusdeviaaio f 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

MODULTIOINDEKSIN VIKUTUS SINISNOMLLE 8 Kapeakaisaie LSB USB Leveäkaisaie 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

FM-SPEKTRI KUN φ 3COSπ 5 9 Spekri voidaa laskea Fourier-sarja sijaa käevii FFT-algoiilla. Se o käyäössä aioa keio, jos saoa ei ole deeriisie aeaaisesi äärielävissä oleva sigaali. f 00 Hz, f 5 Hz Spekriviivoje väli 5 Hz 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

10 KULMMODULOITUEN SIGNLIEN TEHO KISTNLEVEYS Mie eoriassa ääreöä kaisaleveyde oaava PM & FM-sigaali kaisa ääriellää äärelliseksi? 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

KULMMODULTION KESKIMÄÄRÄINEN TEHO 11 Kulaodulaaiolla o vakioverhokäyrä C, ikä o eu läheie ehovahvisie oeuukse kaala, koska hyvä hyöysuhee oaavilla vahvisiilla o sauroiuu epäli. vahvisuskäyrä. Iegroialla voidaa laskea keskiääräie läheyseho: x x os [ + φ ] os [ + φ ] + os[ + φ ] i. Kulaoduloidu sigaali keskiääräie eho ei siis riipu laikaa saoasigaalisa, koska kulaoduloiu sigaali o vakioverhokäyräie kosii-uooie sigaali. 0 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

KISTNLEVEYDEN MÄÄRITELMIÄ 1 Kaisaleveydellä o useia äärieliä, joka ileevä seuraavasa kuvasa ei siis ole yksikäsieisä äärielää. Kulaodulaaio apauksessa käyeää %-osuua läheysehosa. Saa äärielä soveluva yös diskreeeille viivaspekreille 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

TEHOSUHDE SIGNLIN KISTNLEVEYS 13 Kulaoduloidu sigaali kaisaleveys o eoriassa ääreö. Voidaa osoiaa, eä spekri o kuieki keskiyy kaoaallo lähellä olevii aajuuskopoeeihi, sillä Z&T ppedix G.3: 4 1 + L 0 << 1 4,! + 1 + 1 +! Kaisaleveys voidaa ääriellä iide Besseli fukio erie eliösua peruseella, jossa o iey osa kokoaisläheysehosa. Tehosuhde: P r 1 + k + k k 0 + 1 1 Ehdolle P r 0.98 luku k o luvu +1 kokoaisosa, jolloi siiuooisella saoasigaalilla oduloidulle FM:lle saadaa arvio: B kf + 1 f 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

KISTNLEVEYS BESSELIN FUNKTIOILL Besseli fukioide aulukossa o esiey e : arvo, joilla P r 0.7 yksi alaviiva ja P r 0.98 kaksi alaviivaa. Kevä 015 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie 14 + + + k k k r P 1 0 1 1

KISTNLEVEYS CRSONIN KVLL 15 Edellä yksiaajuie siisaoa valoi kulaodulaaio spekri syyprosessia oiukaisea epälieaarisea iliöä. Muilla saoilla esi. puhe voidaa saoasigaali spekri ajaella koosuva hyvi suuresa ääräsä hyvi lähellä oisiaa olevisa spekriviivoisa. Ku saoasigaalia o uu kui siisigaali, FM: kaisaleveys ääriellää Carsoi kaavalla deviaaiosuhee D avulla: Suuiellaa UL-FM:llä 75 khz/v D B huippuaajuusdeviaaio saoasigaalikais a leveys D + 1 W fd f huippuaajuusdeviaaio f f d [ ax ] W Tiedeää UL-FM:llä W 15 khz 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

KISTNLEVEYS CRSONIN KVLL 16 D:llä o Carsoi kaavassa saa rooli kui :llä siisaoasigaali apauksessa. W puolesaa vasaa paraeria f kaavassa B +1f. D: suuruuee vaikueaa käyäössä f d : valialla, koska uu paraeri ova saoasa riippuvia suureia iihi ei voida vaikuaa uue kui rajoiaalla saoasigaalia apliudi ja kaisa osala. os D << 1, ii B W kapeakaisaie kulaodulaaio os D >>1, ii B DW f d [ax ] leveäkaisaie kulaodulaaio, jolloi kaisa o kaksikeraie huippuaajuusdeviaaioo f d [ax ] verraua. Esi. UL-FM-radiolla salliu kaisaleveys 00 khz. 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

17 ESIMERKKEÄ KULMMODULOITUEN SIGNLIEN SPEKTREISTÄ 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

ESIMERKKI 1: 5 COSπ 8 18 8 5 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

ESIMERKKI : COSπ f 1 + B COSπ f 19 Nähdää, eä kulaoodulaaio o epälieaarie prosessi, jossa vai kahdesa saoa perusaajuudesa f 1 ja f syyy ääreö äärä erilaisia keskeisodulaaiokopoeeja aajuuksille f + f 1 + f 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015

ESIMERKKI 3: COSπ 50 + COSπ 5 0 Nähdää: Koska käyäössä saoasigaali kaaaajuie spekri koosuu hyvi suuresa ääräsä vierekkäisiä piseaajuuksia, äyyy oduloidu FM-sigaali spekri lopula keskeisodulaaioaajuuksisa kuva 3.30 periaaee ukaisesi. 51357 Tieoliikeeekiikka I Osa 15 Kari Kärkkäie Kevä 015