KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

Transkriptio

1 YYSILMIÖ J SILÄ VÄLYMIE YYSE SIIRO LJEUS HYVÄSI ÄYÄE ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4

2 MILLOI? Milloin ja missä kynnysilmiö esiinyy? un vasaanoimen ulon SR siis esi-ilmaisusuodaimen lähdössä ilmenevä SR on liian pieni, mikä käyännössä arkoiaa siä, eä saunnaisen vaiheen omaavan kohinanvekorin piuus on suurimman osan ajasa ainakin signaalivekorin suuruusluokkaa, ai jopa suurempi s., lr n l > C. Samoin yksiaajuisella häiriökanoaallolla, kun i > C. iheuajina siis kohina ja häiriökanoaallo. MISSÄ? Epälineaarisessa verhokäyräilmaisimessa vaikka M sinänsä on lineaarinen kanoaalomodulaaio. Epälineaarisilla kanoaalomodulaaioilla PM ja FM. Epälineaarisilla pulssimodulaaioilla, kuen PCM, PM ja PPM. ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4

3 4 ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 ynnysilmiön syny FM-ilmaisimessa arkasellaan ilmiöä arkemmin ja esieään parannusmeneelmiä. Siä voidaan havainnollisaa kokeella, jossa moduloimaoman kanoaallon ja G-kohinaläheen summa viedään diskriminaaorin uloon, ja sen lähöä seuraaan oskilloskoopilla. ohinaehoa lisääessä alkaa lähöön ilmesyä jänniepiikkejä, mikä johuu siiä, eä ajoiain vaihekulma ψ muuuu nopeasi π rad s., kierää origon, sillä osan ajasa lr n l > diskriminaaorin lähöjännie on kulman muuosnopeuden eli derivaaan unkio. [ ] [ ] os os os sin os os R e r e n n e n n s ψ θ φ θ θ θ θ θ

4 ynnysilmiö syny FM-ilmaisimessa opea π:n vaihemuuos ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4 4

5 ynnysilmiön syny FM-ilmaisimessa ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 5 4

6 ynnysilmiön syny FM-ilmaisimessa S ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 6 4

7 7 4 ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 Suoriuskyky kynnysilmiön valliessa, kun SR pieni S Johdeaan SR myös piikkikohinan valliessa. iempi analyysi on voimassa oimiaessa kynnyksen yläpuolella, kun SR >>. Määrieään piikkikohinan ehoiheysunkio pp., ss ν keskimääräinen impulssien lkm. sekunnissa moduloimaoman kanoaallon ja G-kohinan apauksessa. modulaaion aiheuama neolisäys piikkien esiinymisnopeueen. Piikkikohina on lähdössä valkoisa, joen sen eho saadaan keromalla ehoiheys :llä. x y Q Q S S S d dx y d d y S exp exp,, δ δ ν ν π ψ π ν π δ δ ψ

8 8 4 ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 Suoriuskyky kynnysilmiön valliessa, kun SR pieni S okonaiskohina on piikki- ja G-kohinoiden summa. Järjeseään nimiäjään ensimmäiseksi ermiksi ja osoiajaan aiemmin johdeu kynnyksen yläpuolella oimivan järjeselmän SR -lauseke. aksi nimi. viimeisä ermiä ova pieniä kun SR suuri >>r n n d n d P Q P P m SR Q P m SR Q P exp 6 exp exp δ δ δ SR SR kun >>r n

9 Esimerkki 6.4 ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 9 4

10 Esimerkki 6.4 ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4

11 Esimerkki 6.4 ynnysilmiö alkaa sanomana sinisignaali Q- ja exp-unkio ova nopeasi argumenin kasvaessa pieneneviä. un β kasvaa, niin kasvaa, jolloin kohinaa pääsee sisään enemmän, jonka seurauksena SR pienenee, mikä näkyy eekiivisesi kynnyksen siirymisenä oikealle ilmiö alkaa aiemmin. ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4

12 Esimerkki 6.5 S ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4

13 Esimerkki 6.5 S ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4

14 4 4 ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 ynnyksen siiro & laajennus S avoieena, eä kynnysilmiö alkaisi vasa mahdollisimman pienillä SR :n P / :n arvoilla. aksi keinoa:. aajuuskompressoiu akaisinkykey silmukka,. vaihelukiu silmukka. Piikki ilmenee kun [/α]ψ muuuu π radiaania. oska p on pienempi kuin, on piikkien ilmenemisnopeus ν pienempi, eli kohinan vaikuus pienenee keroimella α. PLL on paljon vaikeampi analysoida. PLL-ekniikalla kynnyksen siiro on luokkaa d. p d p p v er silmukkavahvisus exp π ν π α os ] os[ x x r ψ α ψ