Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Tiia Pirkola PsM, tutkija Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Nuorten mielenterveysyksikkö
Nuorten päihdehp ihdehäiriöt t ja samanaikaiset muut mielenterveyshäiri iriöt Nuorista n. 15-25 % kärsii k jostain mielenterveyshäiri iriöstä ennen aikuisikää Diagnosoitavia päihdehp ihdehäiriöitä 5-10 %:lla nuoruusikäisist isistä Tyypillistä nuoruusiän n häirih iriöille ille monen yhtäaikaisen häirih iriön olemassaolo Päihdehäiriöissä 50-80 %:lla muita samanaikaisia mielenterveyden häirih iriöitä,, joista yleisimpiä käytös- ja tarkkaavuushäiri iriöt t sekä mieliala- ja ahdistuneisuushäiri iriöt Mitä ongelmallisempaa päihteiden p käyttk yttö ja/tai mitä nuorempana käytön n aloittanut, sitä todennäköisemmin myös s muuta psyykkistä oireilua
Nuorten mielenterveyden häirih iriöiden iden esiintyvyys Häiriötyyppi Prevalenssi Sukupuoli- ADS / (%) jakauma verrokit Jokin mielenterveyden häirih iriö 15 25 N > M 23.0 Mielialahäiri iriöt t 10-15 N > M 11.0 Ahdistuneisuushäiri iriöt t 5-15 N > M 11.5 Päihdehäiriöt 5 10 N < M 4.0 Käytöshäiriö 5-10 N < M 4.5 Ei-affektiiviset psykoosit < 1 N = M - 4.5 (sis ADHD) Marttunen & Rantanen (2001), ADS-tutkimus (Karlsson ym,, 2006)
Sukupuolierot nuorten päihdehp ihdehäiriöideniden komorbiditeetissa Voimakas yhteys päihdehp ihdehäiriöön Tytöill illä Masennustilat (yhdessä käytöshäiriön n kanssa tai yksin) Ahdistuneisuushäiri iriöt Pojilla Käytöshäiriö ADHD ilmeisesti välittyy v käytk ytöshäiriön n kautta
Nuorten alkoholin käytk ytön n määm äärä ja mielenterveyden häirih iriöt ---------------------------------------------------------------------------------------------- Psykiatrinen Alkoholin käytk ytön n määm äärä diagnoosi Ei käyttk yttöä Kokeilijat Sosiaaliset Ongelma- Päihdehäiriö käyttäjät käyttäjät ---------------------------------------------------------------------------------------------- Depressio 16.8 22.8 20.6 39.0 47.9 Bipolaarihäiri iriö 0.8 2.5 0.5 0.8 2.1 Ahdistuneisuushäiriö 7.8 8.6 8.1 9.6 17.0 Käytöshäiriö / ADHD 2.5 7.1 4.8 8.8 25.5 --------------------------------------------------------------------------------------------- => Mielenterveyden häirih iriöt t sitä yleisempiä mitä runsaampaa 14-18 18-vuotiaiden nuorten alkoholin käyttk yttö oli Rohde ym 1996
Nuorten päihdep ihde- ja mielialahäiri iriöt Mieliala- ja päihdehp ihdehäiriön n alkamisjärjestys Tytöt (%) Pojat (%) Yhteensä (%) Mielialahäiri iriö ensin 22-50 10-43 17-58 Samaan aikaan 3-22 10-19 19 21 Päihdehäiriö ensin 43-52 48-71 52-60 => Mielialahäiri iriöt t yleisiä sekä ennen että jälkeen lkeen päihdehäiriön n alkamisen Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että päihdekäyttö/-häiriö pääsääntöisesti edeltää mielialahäiri iriöitä
Nuorten päihdep ihde- ja muut mielenterveyshäiri iriöt Komorbiditeetilla huomattava kliininen merkitys: Lisää itsetuhoista käytk ytöstä Heikentää psykososiaalista toimintakykyä Altistaa rikollisuudelle Altistaa fyysiselle ja seksuaaliselle väkivallalle, v sekä muille traumaattisille tapahtumille Johtaa hoitokontakteihin, mutta hoitoisuus ja ennuste huonompia
Nuorten komorbidit päihdehp ihdehäiriöt t ja itsetuhoisuus Erityisen suuri itsemurhavaara nuorilla, joilla Päihdehäiriö ja mielialahäiri iriö Päihdehäiriö ja käytk ytöshäiriö Päihdehäiriö ja sekä mieliala- että käytöshäiriö
Ennaltaehkäisyn näkökulman kulma Lapsuusiän n mielenterveyshäiri iriöiden iden liittyvien suojaavien tekijöiden iden vahvistaminen ja riskitekijöiden iden varhainen tunnistaminen ja hoito Päihteiden käytk ytön n aloitusiän n siirtäminen mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen nuoruuden kehitystä Subdiagnostisen oireilun tunnistaminen ja siihen puuttuminen
Varhainen puuttuminen ja päivystysp Keränen, Laukkanen, Hintikka (2003): Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien havaitseminen ensiavussa => Päihteiden käyttk yttöön n ja siihen liittyviin ongelmiin ei paneuduttu. => Jokaisen päihtyneenp ihtyneenä terveydenhuollon yksikköö öön tulevan tai toimitetun nuoren psykososiaalinen tilanne tulisi selvittää huolellisesti, ja heidät t tulisi ohjata tarvittaessa psykiatrin konsultaatioon heti päihtymyksen p mentyä ohi ja asianmukaiseen hoitoon Esimerkiksi motivoivan haastattelun käyttk yttö päivystyksessä (Monti et al. 1999) Toistuvasti ensiapuun tulevat nuoret? Standardoidut seulontamenetelmät t ja lähetekl hetekäytännöt t (Chi et al 2006)
Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Komorbiditeetti vaikuttaa merkittävästi häirih iriöiden iden oirekuvaan, kulkuun, hoitoon ja ennusteeseen Komorbiditeetin yleisyydestä ja vakavuudesta huolimatta häiriöiden iden hoidosta vähän v n tietoa Tiedon vähäisyyden v ja hoitojen integroimattomuuden taustalla: Palvelujärjestelm rjestelmän n rakenne: päihdeongelmaisia p hoidetaan sosiaalitoimessa ja muita mielenterveysongelmia terveydenhuollossa Psykiatristen häirih iriöiden iden kontrolloiduista hoitotutkimuksista päihdeongelmaiset suljettu pois Päihdeongelmaisten kontrolloiduissa hoitotutkimuksissa ei ole kiinnitetty nitetty riittävästi huomiota komorbideihin mielenterveyshäiri iriöihinihin
Nuoren kokonaisvaltainen arviointi Kartoitettavat elämänalueet: Fyysinen terveys Koulunkäynti Kaverisuhteet ja vapaa-ajan ajan vietto Perhetilanne ja -suhteet Psyykkinen terveys Mahd. rikkeet ja rikokset Alkoholin käyttk yttö Huumeiden käyttk yttö
Päihde- ja muiden häirih iriöiden iden arviointi Runsaasti päihteitp ihteitä käyttävältä nuorelta arvioitava aina mahdollisia muita mielenterveyden häirih iriöitä ja toisaalta muulla tavoin oirehtivalta nuorelta selvitettävä aina päihteiden käyttk yttöä Päihteiden käyttk yttöä tulee kysyä suoraan ja kysymäll llä yksityiskohtaisesti eri päihteiden p käytk ytöstä Arviointi- ja haastattelulomakkeiden hyödynt dyntäminen (esim. BDI, BAI, AUDIT, CRAFFT, EuroADAD)
Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Yksilöllisesti llisesti räär äätälöity hoitosuunnitelma ottaen huomioon nuoren kehitysvaihe Hoidon kohdistaminen kumpaankin häirih iriöön Hoidon samanaikaisuus! Hoidon kokonaisvaltaisuus nuoren merkittävät elämänalueet kattava (voimavarat ja korjattavat alueet)
Psykososiaalinen hoito Kaksoisdiagnoosinuorten psykososiaalisesta hoidosta vähän v n tutkimustietoa Vallitsevista hoitomuodoista osan todettu olevan vaikuttavia sekä päihdehäiriöiden iden että muiden mielenterveyshäiri iriöiden iden hoidossa Hoitotoimien kohdistaminen kumpaankin häiriöön Hoitomuotojen yhdistäminen
Psykososiaalisia hoitomuotoja Kognitiivis-behavioraalinen yksilö- ja ryhmäterapia Yhteisövahvistusohjelmat (ACRA=Adolescent Community Reinforcement Approach) Motivoiva haastattelu ja motivaatiota vahvistavat hoitomallit (MET = Motivational Enhancement Therapy) Perhekeskeiset menetelmät Yhdistelmähoidot hoidot Varsinaiset integroidut hoitomallit (MST = multissystemic therapy, MDFT = multidimensional family therapy) Kahden menetelmän n käyttk yttäminen samanaikaisesti
Integroidut hoitomallit Integroiduissa hoitomalleissa (MST, MDFT) yhteistä: Nuoren perheen ja muun verkoston huomioon ottaminen Hoidon intensiivisyys Liikkuva työote Vastuuhoitajan nimeäminen, minen, asiakasmää äärän rajallisuus Tiivis työnohjaus välttv lttämätön
Lääkehoito Lääkehoitoa ei nuoren hoidossa pidä käyttää ainoana hoitomuotona - psykososiaaliset hoitomuodot yleensä ensisijaisia Monien komorbidien häirih iriöiden iden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden käyttk yttö turvallista myös s päihdehp ihdehäiriöisillä nuorilla, vaikka nuori ei täysin t päihteetp ihteetön Otettava huomioon mahdolliset toksiset lääl ääkkeen ja päihteen p ihteen yhteisvaikutukset Arvioitava riski lääl ääkkeen vääv äärinkäyttöön Lääkevaste ja sivuvaikutusprofiili saattavat olla kaksoisdiagnoosinuorilla erilaisia Huolellinen seuranta!
Missä kaksoisdiagnoosinuoria hoidetaan? Sosiaalitoimen palvelut Lastensuojelun palvelut Päihdehuollon palvelut Terveydenhuollon palvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Kolmannen sektorin palvelut Millä perusteella nuoren hoitopaikka tulisi valita? Päihdehäiriön n vaikeusaste, komorbidien häirih iriöiden iden vaikeusaste, itsetuhokäytt yttäytymisen ytymisen vaara, väkivaltaisuuden v riski Avohoito, sairaala- tai muu laitoshoito? Pääsääntönä hoito niin avoimessa paikassa kuin mahdollista
Kuva 1. Hoitovastuu ja hoitotahojen yhteistyö suhteessa häirih iriöiden iden vakavuuteen Vakavaa Alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäyttö III Hoidon locus : Päihdehuollon yksiköt I Hoidon locus : Perusterveydenhuolto IV Hoidon locus : Integroidut hoitoyksiköt II Hoidon locus : Nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito IV integroitu hoitoyksikkö II ja III yhteistyö I konsultaatio Lievää Muu psykiatrinen oireilu Vakavaa
Millaisten nuorten hoidossa yhteistyöongelmia? Nuorisopsykiatrisessa hoidossa olevalla nuorella, joilla mielen- terveyshäiri iriön n lisäksi - Päihdehäiriö / häirih iriötä lievempää runsasta käyttk yttöä - Käytöshäiriö / muuta epäsosiaalista käytk ytöstä - ADHD / levottomuutta, impulsiivisuutta Lastensuojelussa olevalla nuorella, joilla käytk ytösongelmien ja/tai päihdeongelmien lisäksi - Mielenterveyden häirih iriö (depressio) - Itsetuhoisuutta / itsemurhauhkauksia, viiltelyä - Psykoottista (prodromaali-) ) oireilua
Kehittämisalueita I Lastensuojelulla, päihdehuollolla p ja nuoriso- psykiatrialla tahoillaan vahvat osaamisen alueet - lastensuojelun avohuolto - lastensuojelulaitokset - päihdehoidon avo- ja laitosyksiköt - nuorisopsykiatrinen avohoito ja psykoterapia - nuorisopsykiatriset osastot
Kehittämisalueita II Näiden osaamisen alueiden välimaastossav laaja (kasvava?) harmaa vyöhyke hyke - epäsosiaalisesti oireilevat nuoret, joilla myös s muita mielenterveyden häirih iriöitä - mielenterveyden häirih iriöistä kärsivät t nuoret, joilla vakavaa epäsosiaalista oireilua - päihdehäiriöistä kärsivät t nuoret, joilla myös s muita mielenterveyden häirih iriöitä - mielenterveyden häirih iriöistä kärsivät t nuoret, joilla vaikeita päihdeongelmia
Kehittämisalueita III Vaarana on, että - nuorisopsykiatrinen avohoito keskeytyy, kun nykyiset hoitokeinot ( tule( toimistoon sovittuna aikana keskustelemaan ) ) eivät t sovellu - nuorisopsykiatrinen osastohoito keskeytyy tai ei toteudu päihdeongelman / käytk ytösoireiden vuoksi - lastensuojelun ja päihdehuollon p palveluissa nuorten mielenterveyden häirih iriöt t jääj äävät t tunnistamatta ja hoitamatta => Miten yhdistää eri alojen osaaminen sisäll llöllisesti llisesti (interventiotyypit ja niiden yhdistelmät) t) ja organisatorisesti?
Minkälaisia palveluita kaksoisdiagnoosinuorille? Tulisi olla käytettk ytettävissä monipuolisia hoitomuotoja joilla on vaikutusta sekä päihdehäiriöön n että komorbidiin mielenterveyden häiriöön n unohtamatta nuoren elämäntilanteen kokonaisuutta => Päihdelääketieteellisen, nuorisopsykiatrisen, lastensuojelun ja koulutyön n asiantuntemuksen yhdistäminen => Uudentyyppiset palvelut vai yhteistyön n parantaminen nykyisessä järjestelmässä?
Lopuksi Ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja hoidon merkitys! Hoitojen samanaikaisuus ja integrointi vastuunmää äärittely, yhteistyön n lisää ääminen, palvelujärjestelm rjestelmän n ja hoitomuotojen kehittäminen!
VARHAISEN TUNNISTAMISEN AVUKSI KTLn ja TE-keskuksen tuottamia aineistoja varhaisen tunnistamisen avuksi http//:www.ktl.fi => julkaisut => mielenterveys o Nuorten depressio: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille o Nuorten masennus: tietoa nuorille ja heidän perheilleen o Nuorten itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja arviointi o Nuorten päihdehäiriöiden varhaistunnistaminen o Nuorten päihdehäiriöt ja muut mielenterveyden häiriöt o Nuorten päihdehäiriöiden hoito o Nuorten päihdehäiriöiden ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito