Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä?

Transkriptio

1 OPISKELIJOIDEN TERVEYS ja HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? Henna Haravuori THL ja HUS

2 Mikä mättää? Mielenterveyden- ja päihdehäiriöt ovat opiskeluikäisten merkittävin terveysongelma, ei marginaalia

3 Copyright by The Royal Australian and New Zealand College of Psychiatrists. Mcgorry P. Australas Psychiatry 2005;13:3-15. Incident years lived with disability (YLD) rates per 1000 population by age and broad disease grouping, Victoria Reproduced with permission from the Health Surveillance and Evaluation Unit, Rural and Regional Health and Aged Care Services Division, Department of Human Services Victoria, Australia

4 Psyykkinen oireilu ja mt-häiriöt nuorilla Keskimäärin puolet elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä puhkeaa keskinuoruuteen mennessä ja kolme neljästä ennen 25 vuoden ikää. Myöhemmin alkavat häiriöt ovat tyypillisesti sekundaarisia. Vaikeita häiriöitä edeltävät usein lievemmät häiriöt, joita on kuitenkaan vain harvoin hoidettu (Kessler et al. 2007). Itsemurha-ajatuksia on %:lla nuorista. Itsemurhayrityksen tekee 3 5% nuoruusiässä. Vuonna 2008 itsemurhiin kuoli vuotiaista miehistä 59 ja vuotiaista 22. Naisilla vastaavat luvut olivat 11 ja

5 Psyykkinen oireilu ja mt-häiriöt nuorilla Kansainvälisesti nähdään siirtymävaihe aikuisten palveluihin erityisen ongelmallisena sairastumisiän näkökulmasta. Mielenterveyspalvelut ovat noudattaneet samaa lapset aikuiset jakoa kuin muut sairaanhoidon alat. Mielenterveyshäiriöiden hoito on epäjatkuvaa ja heikoimmillaan silloin kun sen pitäisi olla pysyvää ja vahvaa, mielenterveyshäiriöiden ilmaantumishuipun ja suuren terveyshaitan aikaan nuoruudessa ja varhaisessa aikuisuudessa (McGorry 2007)

6 Eri mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys nuorilla esiintyvyys (/vuosi) Jokin mielenterveyden häiriö % N>M Mielialahäiriöt % N>M Vakava masennustila 5 8 % N>M Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt < 1 % N=M Ahdistuneisuushäiriöt 5 15 % N>M Paniikkihäiriö < 1 % N>M Sosiaalisten tilanteiden pelko 3 % N>M Pakko-oireinen häiriö 1 2 % N=M Sopeutumishäiriöt 5 % N=M Päihdehäiriö 5 10 % N<M Käytöshäiriö 5 10 % N<M Tarkkaavuushäiriöt 3 6 % N<M Laihuushäiriö <1 % N>M Ahmimishäiriö 2 5 % N>M Psykoosit 1 2 % N<M sukupuolipainotus Autismi <0.1 % N<M

7

8 Vuonna 2008 psykiatrian erikoisalan käyntejä oli 18 vuotta täyttäneillä keskimäärin 284/1 000 asukasta. Nuorisopsykiatrian käyntejä toteutui 569/1 000 asukasta, kun vertailuväestönä käytettiin vuotiaiden asukkaiden määrää. Lastenpsykiatrian käyntejä oli 182/ vuotiasta. Psykiatrian erikoisalalle kirjattuja käyntejä on naisilla selvästi enemmän kuin miehillä. Vain alle 15- vuotiailla pojilla on enemmän käyntejä kuin tytöillä. Lukumääräisesti ja väestöön suhteutettuna eniten potilaita oli vuotiaiden naisten ikäryhmässä. Lähde: Erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön avohoito THL Tilastoraportti 24/

9 Mikä mättää? Mielenterveyden- ja päihdehäiriöt ovat opiskeluikäisten merkittävin terveysongelma, ei marginaalia. => Kaikkia opiskelijoiden kanssa toimivia tarvitaan tekemään mielenterveys- ja päihdetyötä eri tasoilla

10 Miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? Laitoshoitoon perustunut psykiatrinen hoito on tullut tiensä päähän

11 Laitoshoito on kallista ja siihen liittyy monia haittoja, ns. laitostuminen. Laitoksessa ollaan normaalista kehitysympäristöstä erossa. Itsemurhien riskiä ei vähennä pitkä laitoshoito, päinvastoin monipuolinen ja helposti saatavilla oleva avopalveluiden tarjonta ja kriisituki (sis. tarv. sairaalahoito) vähentää itsemurhien riskiä. Aikuisten sairaalapaikkoja on vähennetty yli 20 vuotta ja sama on jo alkanut nuorisopuolella

12 Varhaisen kuntouttamisen paradigma Sairauslomalla ei parannuta vaan kroonistutaan. Sijoita ja kuntouta. Ei ole yleensä 100 % työkyvytöntä. => Mielenterveyden- ja päihdehäiriöstä kärsivät opiskelijat pyritään pitämään opiskelemassa, yksilöllisten voimavarojen mukaan

13 Miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? Laitoshoitoon perustunut psykiatrinen hoito on tullut tiensä päähän. => Käsistä pois lähettäminen ei ole enää mahdollista

14 Visio Oppilaitoksista valmistuu nuoria aikuisia, jotka ovat sopeutumiskykyisiä maailman ja elämän muutoksissa. Heillä on kyky rakastaa ja kyky tehdä työtä

15 Missio Koulutetut ja taitavat ammattihenkilömme soittavat samassa orkesterissa. Kapellimestarina toimii tilanteeseen nähden paras taho

16 Opetusohjelmaan sisältyy mielenterveyden taitojen opettamista pitkäkestoisena ryhmän/ luokan työskentelynä. Opettajille ja muulle opiskelijahuollon henkilöstölle mielenterveyden ensiavun taitoja. Keskeytysuhkaan reagoiminen ja asian laajaalainen selvittäminen tarvittavien opiskelijahuollon ammattilaisten voimin. (mt, päihde, oppimishäiriö, talousahdinko, asumisongelmat, interpersonaaliset ongelmat, väärä ala ) Opiskelun ja tuen räätälöiminen sairastamisen ja sen aiheuttaman toimintakyvyn ja opiskelukyvyn laskun mukaisesti. Tarkistettava määräajoin

17 Opth:n tietoon tulee huoli opiskelijasta tai se tunnistaa esim. määräaikaistarkastuksissa häiriöiden riskejä, varhaisia oireita tai varsinaisia häiriöitä. Tunnistamiseen on avuksi toimivia menetelmiä. Opth tarjoaa yhdessä oh:n kanssa riskissä oleville tai lievästi oireileville esim. oireiden hallintakursseja, yksilöllistä hoitoa ja tukea ja yrittää vähentää taustalla olevia riskejä. Tätä toimintaa varten on valittuna oppilaitoksen tarpeen mukaisia menetelmiä käyttöön. Muutamilla henkilöillä menetelmistä vetovastuu mutta koko oppilaitoksen tuki

18 Opth tai oh ohjaa tarvittavien tukitahojen piiriin esim. Kela, sos.toimi, työvoimaviranomaiset, kolmas sektori. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimus ja hoito on integroiduissa yksiköissä. Vakavammissa mielenterveys- ja päihdehäiriöissä otetaan yhteys joko välimaaston palveluihin tai erikoistason palveluihin. Ensisijaisesti opiskelijaa ei kaapata välimaaston tai erikoistason palveluihin vaan järjestetään kolmikanta oppilaitoksella, arvioidaan tilanne (lähetearvio), tuki- ja hoitotoimien toimivuus ja tarvittavat lisätoimet

19 Lisätoimet voivat olla esimerkiksi arviointijakso, soveltuvan (ryhmämuotoisen) terapian tai kuntoutuksen järjestäminen varsinaiseen hoitoon ottamisen lisäksi. Eri häiriöihin/ tyypillisimpiin ongelmavyyhteihin on rakennettu erikoistasolla hoitoketjut ja käytössä on soveltuvat monipuoliset intensiivisyyteen pyrkivät tehokkaat hoitovaihtoehdot. Hoitoketjut huomioivat kaikki toimijatasot

20 Maestro, Riitta Pelkonen, HUS Elämäntaito -kurssi, Helena Partinen, Nyyti ry Ryhmäterapiat, Minna Martin, YTHS, Turku Mielenterveystalo, Marko Muukka, HUS Terveydenhoitajan työkalupakki, Anna Malmberg-Virta, YTHS, Tampere MDFT, Leena Ehrling, Suomen Mielenterveysseura Tsemppari -toiminta, Carita Järlström, Helsingin kaupunki

21 Vielä ajatuksia Don t fix it if it ain t broken! If you fix it, be shure to have cheerful company