Miten Mieli 2015 toimii

Transkriptio

1 Reijo Laitinen Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys- ja äihdeohjelman tekemiseen käynnissä olevien mielenterveys- ja äihdetyön kehittämishankkeiden ohjalta STM asetti Mieli työryhmän työryhmän jäsenet: STM, TTL, Stakes, KTL, Suomen Kuntaliitto, A-klinikkasäätiö, Suomen Mielenterveysseura tehtävänä valmistella mielenterveys- ja äihdesuunnitelma, jossa esitetään toimintamallit mielenterveys- ja äihdealvelujen järjestämisestä ja niihin liittyvästä äivystyksestä alueellisena kokonaisuutena ja tehdä ehdotukset hyvien käytäntöjen yleistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa uheenjohtaja aulaisosastoäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM suunnitelma julkaistu

2 Mieli 2009 Ensimmäinen inen kansallinen mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Mielenterveys- ja äihdeongelmaisten on saatava alveluja joustavasti yhden oven kautta ja yhdenvertaisesti muiden kanssa. Palvelujärjestelm rjestelmää on kehitettävä lisää äämällä erusalveluissa tehtävää ää mielenterveys- ja äihdetyötä sekä erustamalla yhdistettyjä mielenterveyshäiri iriöiden iden ja äihdehoidon avo- yksiköit itä. Ehdotus 1 Mielenterveys- ja äihdeongelmaisten ääsy alveluihin ja kohtelu niissä on yhdenvertaista kaikkien muiden alvelunkäyttäjien kanssa. TämäT toteutetaan asenteiden muutokseen tähtt htäävällä koulutuksella, alveluiden valvonnalla ja hoito- ja alvelutakuun keinoin.

3 Ehdotus 2 Mielenterveys- ja äihdealveluihin ää ääsee joustavasti matalakynnyksisen yhden oven eriaatteella ensisijaisesti sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sen uuttuessa erusterveydenhuollon yksikön n kautta. Yhden oven eriaate Koska mielenterveys- ja äihdeongelmia esiintyy yhä enemmän n samanaikaisesti, erikoistason sykiatriset ja äihdehuollon avoyksiköt t ehdotetaan yhdistettäviksi.

4 Mielenterveys- ja äihdeasiakkaiden ohjautuminen alvelujärjestelm rjestelmään Mielenterveys- ja/tai äihdeongelmainen asiakas Sosiaali- ja terveyskeskus Asumisalvelut Puhelinalvelut Päivystys Vastaanottotoiminta: -matalan kynnyksen sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän vastaanottotoiminta - deressiohoitajan, äihdehoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto - terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Päihtyneiden selviämisasematoiminta Alkoholi ja huume vieroitushoitoyksiköt Laitos- ja yhteisökuntoutus Huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta Yhdistetty mielenterveys- ja äihdehoidon avohoitoyksikkö Erikoissairaanhoidon osastohoidot Yleissairaalan sykiatriset oliklinikat THL/Airi Partanen 7 Yhdistyneissä yksiköiss issä hoidetaan: Psykooseista ja kaksisuuntaisista mielialahäiriöistä kärsiviä otilaita, kaksois- diagnoosiotilaita, itsemurhavaarassa olevia, moniongelmaisia äihteiden sekakäytt yttäjiä ja huumeiden käyttk yttäjiä,, raskaana olevia äihteiden käyttäjiä ja muita vaativaa erikoistason hoitoa tarvitsevia mielenterveys- ja äihdeongelmista kärsiviä. Yhdistetyt yksiköt t antavat myös s moniuolista tukea erusalveluille.

5 Mielenterveys- ja äihdeongelmat skitsofrenia muut sykoosit (harhaluuloisuushäiri iriö, biolaarihäiri iriö, sykoot- tinen deressio) ei-sykoottiset deressiot ahdistuneisuushäiri iriöt syömish mishäiriöt ersoonallisuushäiri iriöt alkoholin käyttk yttöhäiriöt - alkoholin vääv äärinkäyttö eli ongelmakäytt yttö (F 10.1) - alkoholin suurkulutus - alkoholiriiuvuus (F10.2) huumeriiuvuus (F 10+n.2) sekakäytt yttö (-riiuvuus) muut riiuvuudet (elit, netti jne) Alkoholin käyttk yttöhäiriöiden iden tyyit Suurkulutus l. riskikäytt yttö Väärinkäyttö l. haitallinen käyttö l. ongelmakäyttö F10.1 Addiktio l. alkoholismi l. alkoholiriiuvuus F10.2

6 Skitsofrenia versus alkoholismi (1) Yleisyys äärellinen (n % väestv estöstä, laskeva) > kaikki yritää ään n hoitamaan ja kuntouttamaan Itsetuhoisuus vähentynyt, harva äätyy itsemurhaan Yleisyys ääret retön (5-6 % väestv estöstä, kasvava) > suuri osa jää hoidotta nyt ja tulevaisuudessa Keskeinen itsetuhoisuuteen altistava tekijä Skitsofrenia vs. alkoholismi (2) Diagnoosi helo, koska sairaus on maallikonkin mielestä outo, iileviä muotoja vähänv Keskeistä hoidossa se, että ketää ään n otilasta ja erhettä ei jätetj tetä yksin, idetää ään huolta, mennää ään kotiin jne. Diagnoosi vaikea, koska kaikki juovat, iileviä muotoja runsaasti Keskeistä hoidossa asiakkaan oman vastuun korostaminen, välittäminen silti keskeisin kuratiivinen tekijä

7 Kaksi erilaista hoitokulttuuria (1) äihdealvelut sosiaalihuoltoa, sykiatrinen avohoito terveydenhuoltoa äihdealveluissa yksityisillä toimijoilla, erityisesti A-klinikkasA klinikkasäätiöllä merkittävä rooli asiakas (sos.) contra otilas (terv( terv.) diagnoosilla erilainen merkitys ja ainotus eri hoitokulttuureissa Kaksi erilaista hoitokulttuuria (2) sykiatrisessa avohoidossa lääl ääkehoidolla merkittävä osuus, äihdehoidossa vähäinen äihdehäiriöiden iden sairausluonne kiistan- alaisemi kuin syykkisten häirih iriöideniden asiakkaan oma vastuu korostuneemmin esillä äihdehuollossa välittäminen tärkein t ja yhdistävä kuratiivinen tekijä molemmissa

8 Moniammatillisen mieä-tiimity tiimityön edellytyksiä keskinäinen inen luottamus ja arvostus avoin tiedonkulku kaikenlainen yhteistyön n lisää ääminen (koulu- tus,, työnohjaus, konsultaatio jne) organisatoristen rajojen häivyttäminen niin, etteivät t ne muodosta estettä hoidon toteuttamiselle??