Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Transkriptio

1 Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

2 Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten nuorten hyvinvoinnista on viime vuosina ollut näkyvästi esillä, vaikka suurin osa nuorisosta voikin hyvin. Erityisesti nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat viimeisempien vuosien aikana nousseet yhdeksi merkittävimmistä terveys- ja yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä. 2

3 Ovatko nuoret miehet tuen tarpeessa mitä tiedetään nuorten miesten hyvinvoinnista/ pahoinvoinnista? Eri tilasto- ja tiedonkeruulähteiden mukaan mm: 3

4 12 % 18-vuotiaista miehistä juo itsensä vähintään kerran viikossa tosihumalaan (Nuorten terveystapatutkimus 2007) 35 % vuotiaista miehistä on alkoholin ongelmakäyttäjä (Terveys 2000 nuorisokysely 2005) Joka kolmas varusmies uskoo, että autoa voi ajaa parin oluen jälkeen (puolustusvoimien ja liikenneturvan tutkimus, syksy 2009) 35 % vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin (Terveys 2000 nuorisokysely 2005) 17 % vuotiaista miehistä kokee elämänlaatunsa huonoksi ja 12 % terveytensä huonoksi (Terveys 2000 nuorisokysely 2005) 18 % vuotiaista miehistä harrastaa harvemmin kuin kerran viikossa liikuntaa (Terveys 2000 nuorisokysely 2005) 23 % vuotiaista miehistä on elämänsä aikana kokeillut tai käyttänyt huumeita (Terveys 2000 nuorisokysely 2005) 17 % vuotiaista miehistä kokee elämänlaatunsa huonoksi ja 12 % terveytensä huonoksi (Terveys 2000 nuorisokysely 2005) 37 % vuotiaista miehistä on ylipainoisia (Terveys 2000 nuorisokysely 2005) 13 %:lla lukiolais-pojista ei ole yhtään läheistä ystävää (kouluterveyskysely 2008) 65 % vuotiaista miehistä kaahaa autolla ainakin silloin tällöin (Liikenneturvan tutkimus suhtautumisesta ylinopeudella ajamiseen 2008) (Appelqvist-Schmidlechner, K. Miksi nuorista miehistä kannattaa olla huolissaan ajan ilmiöitä. Esitys Päihdepäivillä )

5 Miesten riskialtis nuoruus Nuorilla miehillä esiintyy enemmän erilaisia sosiaalisia ongelmia ja ongelmien kasautuminen on miehillä naisia yleisempää. Pojat ovat enemmistönä huonosti koulussa viihtyvien, koulukiusattujen ja koulutuksen keskeyttäneiden joukossa. Nuoret miehet ovat myös nuoria naisia useammin työttöminä. Riskiryhmässä ~ syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti heikosti koulutetut ja työelämän ulkopuolelle jääneet miehet. Humalajuominen on nuorilla miehillä naisia yleisempää ja sosiaalinen altistuminen huumeille on pojilla tyttöjä tavallisempaa. Rikoksen tekijöistä huomattavasti suurempi osa on miehiä. 5

6 Miesten riskialtis nuoruus (2) Pojille ja miehille terveydestä puhuminen on hankalampaa. Vain murto-osa mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista miehistä hakeutuu mielenterveyspalveluihin ongelmia ei tunnisteta, kynnys hakea apua korkea. (Tytöt/ nuoret naiset raportoivat oireita ja terveysongelmia yleisemmin) Nuorilla miehillä psyykkiset ongelmat kätkeytyvät herkästi häiriökäyttäytymisen eri muotoihin, päihteiden käyttöön, impulsiivisena käyttäytymisenä, lisääntyneenä riskinottona. (Nuorilla naisilla psyykkinen huonovointisuus esiintyy herkemmin sisäisenä pahoinvointina - masennuksena ja syömishäiriöinä) 6

7 Miesten riskialtis nuoruus (3) Suomalaiset miehet kuolevat poikkeuksellisen usein erilaisten tapaturmien, itsemurhien, myrkytysten ja väkivallan seurauksena. Nuorten miesten kuolleisuus tapaturmiin ja väkivaltaan on yli kolminkertaista verrattuna nuorten naisten kuolleisuuteen. Sukupuolten välinen suhteellinen kuolleisuusero Suomessa on suurimmillaan vuoden iässä. Päihteillä on osuutta useaan tapaturmaiseen ja väkivaltaiseen kuolemaan. 7

8 Miesten riskialtis nuoruus (4) - itsemurhat Itsemurhat aiheuttavat noin 40 % kaikista vuotiaiden miesten kuolemista. Miesten itsemurhat ovat noin neljä kertaa niin yleisiä kuin naisten itsemurhat luvun alusta lähtien vuotiaiden miesten itsemurhat ovat vähentyneet, mutta edelleen yli 200 nuorta miestä tekee itsemurhan vuosittain. Laskutrendistä huolimatta im-kuolleisuus on yhä korkeaa erityisesti alle 35-vuotiailla miehillä muihin Euroopan maihin verrattuna. 8

9 Mistä tietoa suomalaisten nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista? Esimerkiksi: Kouluterveyskysely (Stakes/THL) Nuorten terveystapatutkimus (TaY) 1977 Nuorisobarometri (valtion nuorisoasiain neuvottelukunta) 1994 Tutkimus aikuisten terveyskäyttäytymisestä (KTL) 2006, 2008 Lisäksi esim. Päihdebarometri (Terveyden edistämisen keskus) Terveys 2000 nuorisokysely (KTL) Opiskelijoiden ja lukiolaisten hyvinvointia koskevat tutkimukset Nuorten elinolot vuosikirja (Nuorisotutkimusverkosto, Stakes, Nuora) Päihdetilastollinen vuosikirja (Stakes/THL) Nuorisorikollisuuskyselyt (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Liikenneturvan teettämät tutkimukset (Appelqvist-Schmidlechner, K. Miksi nuorista miehistä kannattaa olla huolissaan ajan ilmiöitä. Esitys Päihdepäivillä )

10 Varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen on panostettava koska: Pahoinvointi / syrjäytyminen aiheuttaa inhimillisesti yksilölle, perheelle, lähiyhteisölle kärsimystä ja Aiheuttaa yhteiskunnallisesti sekä kansantaloudellisesti huomattavia taloudellisia kustannuksia Koskettaa monia eri sektoreita Esimerkiksi suurin osa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöistä aiheutuneista kuluista kohdistuu terveydenhuollon ulkopuolelle

11 Mille sektoreille lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöistä aiheutuu kuluja? terveys sosiaali koulutus oikeus kolm as sektori Kuvion lähde: Suhrcke ym Economic aspects of mental health in children and adolescents 1 vanhem m ille aiheutuneet kulut 7 Muut (Appelqvist-Schmidlechner, K. Miksi nuorista miehistä kannattaa olla huolissaan ajan ilmiöitä. Esitys Päihdepäivillä )

12 Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin polarisoituminen Näyttää siltä, että suurimmalla osalla nuorista menee hyvin, osalla vastaavasti entistä huonommin Erityisesti koulutusuraan liittyvät terveys- ja hyvinvointierot merkittävät Ns. koulupudokkaat riskiryhmänä syrjäytymiskehityksen kannalta (Lähde: Rintanen Terveys ja koulutuksellinen syrjäytyminen nuoren miehen elämänkulussa ) (Appelqvist-Schmidlechner, K. Miksi nuorista miehistä kannattaa olla huolissaan ajan ilmiöitä. Esitys Päihdepäivillä )

13 Tekijöitä, jotka on todettu ja havaittu tärkeiksi nuoriin (erit. miehiin) tarkoitettujen ehkäisevien palveluiden sekä interventioiden kehittämisessä: Matalakynnyksisyys nimenomaan nuoret miehet muodostavat tavoitettavuuden suhteen haasteellisen ryhmän Mahdollisuus hakeutua/tarttua tukeen ilman leimaantumisen pelkoa Asiakaslähtöisyys, asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt interventiot Kokonaisvaltaisuus ja laaja-alaisuus, lähtökohtana nuori kokonaisena ihmisenä Ongelmalähtöisen lähestymistavan sijasta voimavarakeskeinen toimintatapa: Voimavarojen / suojaavien tekijöiden tunnistaminen + niiden vahvistaminen Nuoren kehitysvaiheen ja kehitystehtävien tukeminen Edistävien ja ennalta ehkäisevien strategioiden yhdistäminen 13