Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77 Prosentti Ikä vuotiaat vuotiaat 4 6 kertaa /vuosi 1 3 kertaa /vuosi Kerran viikossa Ei käytä alkoholia Pari kertaa kuukaud. Kerran kuukaudessa Alkoholin juomiskertojen toistuvuus Kuvio 7. Alkoholin juomiskertojen toistuvuus (%) ikäryhmittäin (14 15 vuotiaat, n = 156 ja vuotiaat, n = 156) Humalajuominen oli yhteydessä myös haitallisiin seurauksiin. Päihteitä käyttäneistä nuorista (n = 212) yli viidennekselle (n = 48, 22 %) oli aiheutunut päihteiden käytöstä haittoja (Artikkeli II). Tavallisimmat useamman kerran toistuneet ongelmalliset käyttäytymisen muodot olivat muistin menetys, puhekielessä sammumiseksi nimitetty tajunnan häiriö sekä itsensä satuttaminen. Päihteiden käyttö johti harvoilla nuorilla myöhästymiseen tai poissaoloon koulusta. Nuorten päihdemittarin yhteispistemäärän mukaan nuorten (n = 323) päihteiden käytössä tunnistettiin neljä tasoa: raittius ja kokeilu (47 %), toistuva päihdekäyttö (19 %) ja riskikäyttö (18 %) vaarallista suurkulutusta (16 %) (Artikkelit I ja II). Nuorten alkoholin käyttö AUDIT testin mukaan AUDITilla arvioituna alkoholin riski ja suurkulutuksen osuus lisääntyi voimakkaasti iän myötä ja toisen asteen koulutusvalintojen mukaan (Kuvio 8). Aikuisille asetettujen kriteerien mukaan alkoholin suurkulutuksen rajan (AUDIT 8 pistettä) ylitti 10 % peruskoululaisista, 16 % lukiolaisista ja 41 % opiskelijoista. Alkoholin suurkulutuksen rajan ylittäneistä opiskelijoista 27 % sai yli 11 AUDIT pistettä, mikä lähestyy aikuisille määritetyn alkoholiriippuvuuden rajaa. 77

78 78 a) peruskoululaiset (n=156) a) lukiolaiset (n=85) b) toisen asteen opiskelijat (n=71) Kuvio 8. Nuorten alkoholin käyttö AUDIT testillä arvioituna a) vuotiaat peruskoululaiset, b) lukiolaiset ja c) ammatillisen toisen asteen opiskelijat Aikuisten pisterajojen tulkinta: AUDIT 8 pistettä aikuisten alkoholin suurkulutuksen raja AUDIT 14 pistettä viite alkoholiriippuvuudesta (Seppä 2003a) Nuorille määritettyjen pisterajojen tulkita: AUDIT 5 7 pistettä riskikäyttö AUDIT 8 pistettä aikuisten alkoholin suurkulutuksen raja AUDIT 11 pistettä vaarallinen suurkulutus (soveltaen Aertgeerts ym. 2000, Chung ym. 2002, Kokotailo ym. 2004, NIAAA 2005) Puuttuva tieto 1,4% Raitis/kokeilu 0 1p 14,1% Toistuva käyttö 2 4p 22,5% Riskikulutus 5 7p 21,1% Vaarall.kulutus >11p 7,2% Suurkulutus 8 10p 2,4% Riskikulutus 5 7p 9,0% Vaarall.kulutus >11p Puuttuva tieto 6,7% 6,0% Suurkulutus, 8 10 p 9,0% Puuttuva tieto 4,5% Raitis/kokeilu, 0 1p Vaarall.kulutus.>11p 26,8% Riskikulutus 5 7p 29,2% Toistuva käyttö 2 4p 16,9% 18,1% Raitis/kokeilu 0 1p 57,2% Suurkulutus 8 10 p 14,1% Toistuva käyttö 2 4p 33,7% 78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95 95 Nuorten päihdemittarin pisteet Voimavarat Ystävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutus Opiskelumotivaatio Itsetunto, mieliala Tieto, oma asenne Huolen määrittäminen Ei voimavaroja Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Pisteet 0 3 Raittius, kokeilukäyttö Preventiivinen miniinterventio Voimavaroja on EI HUOLTA Voimavaroja vahvistava interventio Pisteet 4 6 Toistuva käyttö Voimavaroja on Normaalit terveystapaamiset 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen/läheisten tuki 3) Yhteys huoltajaan nuoren luvalla 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto ohjaajan, kuraattorin, oppilashuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18 vuotiaalla 7) Verkosto tai hoitokokous: sovitaan yhteistyöstä, vastuunjaosta Ei voimavaroja LIEVÄ HUOLI Tarvittaessa kontrollikäynti 1), 2) Pisteet 7 9 (14 15 v.), 7 12 (16 18 v.) Riskikäyttö Voimavaroja on TUNTUVA HUOLI Miniinterventio Uusi aika 2 6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle 1), 2) 3), 4), 5) Seurantakäynnit koulu /opiskeluterveydenhuollossa 1 2 viikon välein 1), 2), 3), 4), 5), 6), 7) Hoitoonohjaus kunnan päihdehuollon avohoito 1), 2), 3), 4), 6), 7) Pisteet 10 (14 15 v.), 13 (16 18 v.) Vaarallinen suurkulutus Ei voimavaroja Voimavaroja on VAKAVA HUOLI Hoidon tarpeen arviointi Lääkärin arvio Itsetuhoisuus, vaikea masennus Vieroitusoireet Psykoottisuus Osastohoito 7) Kuvio 12. Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio Copyright marjatta.pirskanen@kuopio.fi 95

96 96 Taulukko 14. Nuorten päihdemittarin pisteet, neljä huolen tasoa ja interventiosuositukset Pisteet Kuvaus nuoren Alkoholi ja tupakka 1) Muut päihteet 2) päihteiden käytöstä 0 3 p. 0 p. Raitis nuori tai satunnainen kokeilu 4 6 p. 1 5 p. Toistuva käyttö Lievä huoli, luottamus terveydenhuollon neuvonnan riittävyyteen hyvä Huolen vyöhykkeen ja yhteistyön tarpeen määrittäminen Interventiosuositukset Ei huolta Voimavaroja vahvistava interventio Myönteinen palaute raittiudesta tai satunnaisista kokeiluista Keskustelu selviämiskeinoista tilanteissa, joissa päihteitä saatetaan tarjota ja alkoholin kohtuuannoksista sekä tilanneraittiudesta. Preventiivinen mini interventio Terveydenhoitajan ja tarvittaessa lääkärin varhainen puheeksi ottaminen riittää Empaattinen, samalla kuitenkin jämäkkä tilanteen pohdinta nuoren kanssa Nuoren oma arvio tilanteesta, keskustelu esim. joukkoharhasta Rohkaistaan nuorta arvioimaan / muuttamaan käyttäytymistään Sovitaan nuoren kanssa tilanteen kontrollointi 1 4 kuukauden kuluttua 7 9 p vuotiaat 7 12 p vuotiaat 6 p. Riskikäyttö, johon voi liittyä haitallisia seuraamuksia ja toleranssin kasvun vaara 10 pistettä aikuisten alkoholin suurkulutuksen raja ylittynyt tai useita haitallisia seurauksia Tuntuva huoli, ns. huolen harmaa vyöhyke, joka määrittyy iän ja tilannearvion mukaan. Tunne terveydenhuollon auttamiskeinojen puutteellisuudesta ja yhteistyökumppaneiden avun tarpeesta herää. Myös ristiriitainen tunne yhteydenoton tarpeesta vanhempiin ja ilmoitusvelvollisuudesta suhteessa vaitiolovelvollisuuteen herää. Mini interventio (edellisten lisäksi) Terveydenhoitajan ja tarvittaessa lääkärin huolen ilmaiseminen, rakentava kommentointi tilanteesta, neuvonta, motivointi Keskustelu nuoren omasta arvioista, vastuusta ja muutoshalukkuudesta Tarvittaessa hoidon tarpeen arviointi ja seuranta (koulu tai omalääkäri, päihdepysäkki tms. oman kunnan sovitut hoitotahot) Kirjallinen materiaali neuvonnan tueksi. Yhteistyön tiivistäminen oppilashuoltotyöryhmän kanssa, koulunkäynnin ja poissaolojen seuranta jne. Tarvittaessa yhteys kotiin nuoren luvalla, perustellaan vanhempien vastuuta alaikäisen lapsen asioissa Jos nuori ei sitoudu muutokseen tai hoitoon, perustellaan tilanteen vakavuus ja työntekijän lain mukainen velvollisuus neuvotella lastensuojeluviranomaisten kanssa vuotiaat vuotiaat 7 p. Vaarallinen suurkulutus käyttöön liittyy vakavia riskejä, jotka vaarantavat nuoren terveyttä ja kehitystä Vakava huoli, huolta on paljon ja jatkuvasti, koulu ja opiskelijaterveydenhuollon omat keinot loppumassa, lisävoimavaroja saatava hoitoprosessiin. Tarvittavan hoidon järjestäminen Edellisten toimenpiteiden lisäksi lääkärin arvio ja nuoren ohjaus tarvittavaan hoitoon Sovitaan yhteydenpidosta kodin ja lastensuojelun kanssa, lastensuojeluilmoitus (ellei hoitava taho tee) Seuranta Toiminnan perustelu nuorelle huolellisesti, koska hän todennäköisesti kieltää tilanteen vakavuuden. 1) Kysymysten 1 9 pisteet lasketaan yhteen 2) Kysymysten 2 ja 3 pisteet lasketaan erikseen yhteen Copyright marjatta.pirskanen@kuopio.fi 96

97 Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Nuorten päihdemittaria ja varhaisen puuttumisen toimintamallia ja laatia tutkimustulosten perusteella varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi. Tutkimuksessa kehitetty varhaisen puuttumisen malli sisältää tutkimustulosten perusteella korjatut (1.) Nuorten päihdemittarin ja varhaisen puuttumisen toimintamallin (2.) toimintakaavioineen ja (3.) interventiosuosituksineen. Lisäksi varhaisen puuttumisen malli pohjautuu yhteisön arvoihin sisältäen nuoren elämäntilanteeseen ja terveydenhoitajan ammatillisuuteen liittyviä tekijöitä (Kuvio 13). Varhaisen puuttumisen mallin ydin on nuoren ja terveydenhoitajan välinen terveyskeskustelu. Terveydenhoitaja ja nuori pohtivat terveyskeskustelussa yhdessä nuoren elämäntilannetta ja terveyteen sekä päihteiden käyttöön liittyviä ulkoisia ja sisäisiä voimavaroja. Nuorten päihdemittarin tuloksen ja nuoren elämäntilanteen ja voimavarojen tunnistamisen perusteella terveydenhoitaja ilmaisee arvionsa nuoren päihteiden käyttöön liittyvästä huolesta. Yhdessä pohtien toteutuu tarvittava interventio nuoren tarpeiden mukaan promotiivisesti voimavaroja tukien raittiille ja kokeilijoille, preventiivisenä mini interventiona päihteitä toistuvasti käyttäville, mini interventiona riskikäyttäjille ja hoidon tarpeen arviointina vaarallisen suurkulutuksen yhteydessä. Tavoitteena on tunnistaa nuoren voimavaroja kaikissa tilanteissa, myös vaarallisen suurkulutuksen yhteydessä, ja tukea nuoren terveyttä ja päihteettömyyttä edistäviä voimavaroja ja valintoja. Varhaisen puuttumisen malli perustuu terveydenhoitajan ammatillisuuteen ja asiantuntijuuteen, jossa korostuu luottamuksen saavuttaminen, avoimuus ja rehellisyys. Terveydenhoitaja hallitsee monipuolisia toimintamenetelmiä, osaa ottaa vaikeat asiat puheeksi varhain, osaa toteuttaa mini intervention sekä osaa tukea nuoren voimavaroja. Toiminnassa korostuu nuorten kunnioittaminen ja hyväksyntä, empatia ja nuorten asioihin paneutuminen. Lisäksi malli pohjautuu yhteisön arvoihin sekä kunnan ja koulun terveystiedon opetussuunnitelmaan ja terveyden ja päihteettömyyden edistämisen strategioihin ja toimintaohjelmiin. 97

98 98 Yhteisön arvot, asenteet, käyttäytymismallit NUORTEN TERVEYS JA PÄIHTEETTÖMYYS Voimavaroja vahvistava interventio Preventiivinen mini interventio Hoidon tarpeen arviointi Huolen asteen ilmaiseminen Nuorten päihdemittarin tulos Nuoren elämäntilanteen tunnistaminen TERVEYSKESKUSTELU, VARHAINEN PUUTTUMINEN NUORI Elämäntilanne ja ulkoiset voimavarat vanhempien tuki, asenteet, mallit ystävät ja muut läheiset sosiaalinen pääoma harrastukset Sisäiset voimavarat psyykkinen hyvinvointi sosiaaliset taidot itsetunto ja sosiaalinen itsenäisyys tieto tyytyväisyys elämään elämänhallinta koettu terveys opiskelumotivaatio Miniinterventio TERVEYDEN HOITAJA Ammatillisuus ja asiantuntijuus luottamuksen saavuttaminen kuuntelu ja asioihin paneutuminen hyväksyntä ja kunnioittaminen empatia, aito kiinnostus avoimuus, rehellisyys Toimintamenetelmät varhainen puheeksi ottaminen interventiivinen haastattelu, dialogi mini interventio voimavarojen tukeminen psykososiaalisen hyvinvoinnin ja itsetunnon tukeminen tiedon antaminen ja motivoiminen moniammatillinen yhteistyö Nuorten päihdemittari ja varhaisen puuttumisen toimintamalli VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Terveystiedon opetussuunnitelma Kunnan terveyden ja päihteettömyyden edistämisen strategia ja toimintaohjelma Kuvio 13. Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi koulu ja opiskeluterveydenhuollossa 98

99

100

101

102

103

104

105

106

107

108

109

110

111

112

113

114

115

116

117

118

119

120

121

122

123

124

125

126

127

128

129

130

131

132

133

134

135

136

137

138

139

140

141

142

143

144

145

146

147

148

149

150

151

152

153

154

155

156

157

158

159