NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET"

Transkriptio

1 NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu

2 KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten ja nuorten psyykkisen voinnin tukeminen Tukikäynnit ja muu yksilötyö Ryhmät Yhteistyö lasten- ja nuorisopsykiatrian toimijoiden kanssa Yhteistyö opetushenkilöstön, koulunkäynnin ohjaajien sekä oppilashuoltotyöryhmän kanssa Aikaisempi työkokemus Lastenpsykiatrian osato 10/09-07/15 Lyhyt jakso Pitkäniemen EVA-osatolla Vastaanotto Puukoulussa, terveydenhoitajien siivessä

3 NUORUUSIKÄ Nuoruusiällä tarkoitetaan lapsuudesta aikuisuuteen siirtymisen vaihetta. Alkaa fyysisestä puberteetista ja loppuu vähittäin nuoreen aikuisuuteen. Nuoruutta luonnehtivat voimakas keskushermoston kehitys, ruumiillinen kasvu ja kehitys, hormonaaliset muutokset sekä tunne-elämän, kognitiivisten toimintojen käyttäytymisen ja ihmissuhteiden muutokset. Nuoruusiän keskeinen päämäärä kehityksellisesti on itse hankitun itsenäisyyden saavuttaminen. Nuoruusikä voidaan karkeasti jakaa kolmeen vaiheeseen: Varhaisnuoruus (murrosikä) ikävuosina Keksinuoruus ikävuosina Myöhäisnuoruus 18 ikävuodesta alkaen Yksilöllistä!

4 MIELENTERVEYS Mitä mielenterveys on? Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. (WHO 2013)

5 NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Mielenterveyshäiriöt nuoruudessa kaksi kertaa yleisempiä kuin lapsuudessa ja esiintyvyyshuippu on varhaisessa aikuisuudessa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaat Suomessa vuonna 2013: Nuorten osuus: Lasten osuus: (THL) Yleisimmät mielenterveyden häiriöt nuorilla ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt. Samanaikaissairastaminen on nuorilla yleistä. Valtaosalla sairastavista on vähintään kaksi samanaikaista mielenterveyden häiriötä.

6 AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT Ahdistusoireilua liittyy moniin mielenterveyshäiriöihin. Normaalin ja sairaanloisen ahdistuksen erottaminen perustuu oireiden voimakkuuteen ja oireiden aiheuttamaan haittaan jokapäiväisessä elämässä. Tyypillistä on voimakas ahdistuksen tunne, johon liittyy usein somaattisia tuntemuksia ja oireita. Erotusdiagnostisesti tärkeää tutkia nuori myös somaattisesti ja sulkea pois sydän- ja keuhkoperäisten yms. Häiriöiden mahdollisuus. Myös päihteiden ongelmakäyttöön voi liittyä ahdistuneisuutta.

7 DEPRESSIOT Nuoren depressiossa ydinoireet ovat samat kuin aikuisilla Masentunut mieliala Uupumus Mielenkiinnon menetys Nuoren depressiossa voi korostua ärtyneisyys, vihaisuus ja reaktiivinen epäsosiaalinen oireilu. Myös mielialojen vaihtelu on nuorilla yleisempää kuin aikuisilla. Huomattava osa (40-80%) masentuneista nuorista kärsii samanaikaisesti jostakin muusta häiriöstä: Tavallisimmin ahdistuneisuushäiriöstä Tarkkaavuus- tai käytöshäiriöstä Päihteiden väärinkäytöstä Toistuvuus on nuorten depressioiden tärkeä ennustekijä Mitä useampi masennusjakso, sitä huonompi ennuste Masennustilat ovat yksi merkittävistä nuorten itsemurhien riskitekijöistä

8 KÄYTÖSHÄIRIÖT Käytöshäiriöitä luonnehtii toistuva ja pysyvä epäsosiaalinen käyttäytymisen malli Nuori rikkoo toistuvasti iänmukaisia sosiaalisia normeja Nuori kokee oikeudekseen olla piittaamatta muiden ihmisten oikeuksista Käytöshäiriöt aiheuttavat merkittäviä psyykkisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja sekä nuorelle itselleen että hänen perheelleen. Tämän lisäksi myös koko muullekin yhteiskunnalle. Käytöshäiriöt ovat noin viisi kertaa yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Käytöshäiriöihin liittyy usein myös muita mielenterveyshäiriöitä. Tämä lisää rikollisuuden, päihteidenkäytön sekä epäsosiaalisen persoonallisuuden kehittymisen riskiä.

9 PÄIHDEHÄIRIÖT Nuoret kokeilevat päihteitä, useimmiten alkoholia, keskimäärin vuoden iässä. Varsinaiset päihdehäiriöt alkavat keski- ja myöhäisnuoruudessa Ovat pitkäkestoisia, toistuvia ja usein vaikeahoitoisia. Päihdehäiriöstä kärsivä nuori käyttää useita päihteitä samanaikaisesti. Nuoren päihdehäiriöön liittyy lähes aina jokin muu mielenterveyshäiriö, kuten käytöshäiriö tai depressio. Runsas päihteidenkäyttö vaikeuttaa nuoren kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista kehitystä sekä altistaa nuorta riskikäyttäytymiseen. Mitä nuorempana päihteidenkäyttö alkaa, sitä todennäköisemmin ongelmat jatkuvat aikuisuuteen ja sitä suurempia ovat vaikutukset toimintakykyyn ja muuhun mielenterveyteen.

10 HÄIRIÖT JA TOIMINTAKYKY Nuoren mielenterveyshäiriöiden oireet, kuten ahdistus, ärtyneisyys, sosiaalisista suhteista vetäytyminen tai poissaolot koulusta rajoittavat nuoren vuorovaikutusta ikätovereiden, vanhempien ja opettajien kanssa. Vaarantaa sosiaalisten taitojen oppimista ja iänmukainen kehitys hidastuu tai jopa estyy. Usein toimintakyvyn palautuminen kestää kauemmin kuin oiretason toipuminen tai kognitiivisten kykyjen heikkeneminen. Siksi nuoren auttamisessa keskeistä on varhainen ja nopea puuttuminen, koska: Huono selviytyminen vaikuttaa nuoren käsitykseen itsestään ja voi vaikuttaa haitallisesti hänen tulevaisuutta koskeviin valintoihinsa. Nuoret itse toivovat nopeaa reagointia yhteydenottoonsa Usein jo ajankohtaisen elämäntilanteen selvittäminen ja ongelmien jäsentäminen keskustelemalla auttaa.

11 MITEN TUNNISTAA JA ARVIOIDA Kehityksen ja muutosten nopeus sekä häiriöiden oirekuvan epämääräisyys voi vaikeuttaa nuoren mielenterveyshäiriön tunnistamista. Varhaisnuorten mielialat voivat vaihdella nopeastikin. Voimakkaat, toistuvat tai pitkään kestävät mielialojen vaihtelut edellyttävät tarkempaa selvittelyä. Samoin näpistelynä, kuljeskeluna tai väkikaltaisuutena ilmenevä epäsosiaalinen käytös. Myös passiivisuus, vakavat keskittymisvaikeudet, runsas päihteidenkäyttö tai toistuva koulupinnaus voivat edellyttää hoitoon ohjaamista. Nuori kärsii mielenterveyden häiriöstä silloin, kun hänen kehityksensä on pysähtynyt ja häiriön oireet aiheuttavat kärsimystä ja selviä haittoja, kuten opiskelujen lamaantumista, ihmissuhteiden lukkiutumista tai vaikeita ristiriitoja lähiympäristön kanssa.

12 MITEN TUNNISTAA JA ARVIOIDA Nuoren psykiatrisessa arviossa on tärkeää sekä diagnostinen että nuoruuskehityksen ja sen mahdollisen häiriintymisen arviointi. Keskeistä on nuoren oireilun vaikutus kehitykseen ja toimintakykyyn. Tietoa kannattaa koota nuorelta itseltään, vanhemmilta, koulusta ja mahdollisesti eri viranomaisilta. Nuorta tulee aina haastatella myös kahden kesken. Nuorten mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen, lievien häiriöiden diagnostiikka ja hoito ovat koulu- opiskelijaja työterveyshuollon haaste. Vaikeiden häiriöiden diagnostiikka ja hoidon aloitus ja suunnittelu sekä vakavasti itsetuhoisen nuoren hoito kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidossa tapahtuvan akuuttivaiheen jälkeinen jatkohoito ja toimintakyvyn seuranta edellyttävät kaksisuuntaista yhteistyötä ja portaatonta konsultaatiomahdollisuutta mm. työterveyshuollon ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kesken.

13 MIELENTERVEYSTAITOJA VOI VAHVISTAA Esimerkiksi tunne- ja tietoisuustaitojen, elämänhallintataitojen sekä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojen osaaminen kuuluu mielenterveyteen Näitä taitoja on hyödyllistä ja palkitsevaa kehittää SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

14

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden

Lisätiedot

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa Nuorten mielenterveys koulumaailmassa professori,vastuualuejohtaja TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue TaY lääketieteen laitos Nuoruusikä 13-22 vuotta Varhaisnuoruus 13-14 v: muuttuva ruumis; voimakkaat

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS. Jokihelmen opisto, Haapavesi 12.12.2013. Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti

MIELENTERVEYS. Jokihelmen opisto, Haapavesi 12.12.2013. Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti MIELENTERVEYS Jokihelmen opisto, Haapavesi 12.12.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti Mitä mielenterveys on? Psyykkistä hyvinvointia - riittävää

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI WHO määrittelee positiivisen mielenterveyden (WHO, 2001) Mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana,

Lisätiedot

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

Lataa Nuoruudesta kohti aikuisuutta - Pirjo Kinnunen. Lataa

Lataa Nuoruudesta kohti aikuisuutta - Pirjo Kinnunen. Lataa Lataa Nuoruudesta kohti aikuisuutta - Pirjo Kinnunen Lataa Kirjailija: Pirjo Kinnunen ISBN: 9789514486234 Sivumäärä: 183 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.81 Mb Mitä nuori kokee, tuntee ja ajattelee -

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Professori Mauri Marttunen 25.10.2013 Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 1 Kuka on nuori? Nuoruus alkaa puberteetissa (n

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia

Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia Leena Ehrling 11.3.2014 Hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. (Jahoda 1958) 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä?

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuorisolääketiede Terhi Aalto-Setälä ja Mauri Marttunen Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuoruus alkaa puberteetista. Nuoren tulee vähitellen irrottautua lapsuudesta ja löytää

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuorten psyykkisten häiriöiden tunnistaminen

Nuorten psyykkisten häiriöiden tunnistaminen Nuorten psyykkisten häiriöiden tunnistaminen 6.3.2018 Hille Penttinen psykologi, psykoterapeuttikoulutettava Nuorten psykososiaaliset palvelut PHHYKY Normaali nuoruusiän kehitys -nuoruusikä ajoittuu noin

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Lataa Irti murehtimisesta. Lataa

Lataa Irti murehtimisesta. Lataa Lataa Irti murehtimisesta Lataa ISBN: 9789516564749 Sivumäärä: 199 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.25 Mb Kun levottomuus, pelokas odotus, tuskaisuus, väsymys ja keskittymisvaikeudet yhdistyvät jatkuvaan

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8. MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.2017 Nuorten mielenterveys Nuorten mielenterveyshäiriöt (THL

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

1 2 3 4 Opiskeluaika ajoittuu nuoren aikuisen elämässä ikävaiheeseen, jossa tapahtuu samanaikaisesti useita suuria elämänmuutoksia. Tähän vaiheeseen sisältyy usein opiskelu ja asuinpaikan muutos, irtautuminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Matti Kaivosoja LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Leikki ikäiset yksilöitymis eriytymiskehitys kesken pääpaino

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 HYKS nuorisopsykiatrian organisoituminen 2015 Perustehtävä = Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian linja vastaa pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! Laanilan lukio 15.8.2016 VANHEMPAINILLAN MENU Yhteinen osio (juhlasalissa noin 30 min) o o o Millainen on Laanilan lukio? o Opiskelijat Salla Huotari ja Konsta Parttimaa sekä

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI WHO määrittelee positiivisen mielenterveyden (WHO, 2001) Mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana,

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Masentuneen nuoren tukeminen

Masentuneen nuoren tukeminen Saimaan ammattikorkeakoulu Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Hanna Berglund Masentuneen nuoren tukeminen Opinnäytetyö 2014 Tiivistelmä Hanna Berglund Masentuneen nuoren tukeminen, 42 sivua, 8 liitettä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen

Lisätiedot

KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA

KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA TOSITIETOA KANNABIS KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN Kannabis heikentää ja lamaannuttaa keskushermoston toimintaa. Kannabis vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Osaa

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä?

Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? OPISKELIJOIDEN TERVEYS ja HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? Henna Haravuori THL ja HUS 4.6.2013 1 Mikä mättää?

Lisätiedot