Laatukäsikirja. Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi

Laatukäsikirja Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi 2012-2016

SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. PERUSOPETUKSEN LAADUNARVIOINTI 2.1. Laadunarvioinnin tavoitteet ja lähtökohdat 2.2. Laatukortit 2.3. Laadunarviointi osana koulun ja opetuksen järjestäjän toimintavuotta 2.4. Alueellinen yhteistyö ja laadun arviointi vuosina 2012-2016 3. LAADUNARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 3.1. Yhteistoiminnallinen arviointitilaisuus 3.2. Jatkotoimenpiteet arvointitilaisuuden jälkeen 4. LAADUNARVIOINTI OPPILASTASOLLA Liitteet: KOULUJEN LAATUKORTIT OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN LAATUKORTIT OPPILAIDEN LAATUKORTIT OHJEET ARVIOINTITILAISUUDEN JÄRJESTÄMISEEN LOMAKE TULOSTEN DOKUMENTOINTIIN

1. JOHDANTO Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjää arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Koulutuksen arvioinnin tärkeimpinä tavoitteina on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Käytännön arviointityön keskeisin menetelmä on koulun ja opetuksen järjestäjän itsearviointi. Käytännön arviointityön tueksi Opetusministeriö julkaisi vuonna 2010 perusopetuksen laatukriteeristön, jonka tarkoituksena on auttaa ja ohjeistaa kunnissa tehtävää koulutuksen arviointia. Valtakunnalliset laatukriteerit antavat kunnille käytännön työkalun laatutyön toteuttamiseen. Opetustoimintaa määrittävät perusopetuslaki ja valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Opetustoiminnalle on määritelty tavoitteet kuntien strategioissa sekä paikallisissa opetussuunnitelmissa. Laatukriteereihin on koottu tavoitteita kouluille ja opetuksen järjestäjälle. Laatutyön tarkoituksena on varmistaa, että koulujen toimintaa kehitetään tavoitteiden suuntaisesti. Laatutyön avulla arvioidaan toiminnan nykytilaa ja kehitetään sitä. Arvioinnin tarkoitus on nostaa esille vahvuuksia ja toisaalta myös kehittämisen kohteita. Laatutyö on jatkuva prosessi, joka vaatii koulujen henkilöstön ja opetuksen järjestäjän sitoutumista toimintaan. Opetuksen laatua arvioidaan koulun tasolla ja opetuksen järjestäjän tasolla. Laatutyöhön kuuluu arvioinnin dokumentointi. Näin ollen arvioinnin tuloksia voidaan käyttää myös kunnallisen päätöksenteon tukena sekä arvioitaessa päätösten vaikuttavuutta koulutasolla. Laatukriteerit ovat hyvä väline rehtoreille ja opettajille paitsi koulun toiminnan myös oman työnsä kehittämiseen. Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven kuntien laatutyön perustana ovat Opetusministeriön asettamat laatukriteerit. Laadun arviointi toteutetaan Kalajoen ja Nivalan kaupunkien kehittämällä yhteistoiminnallisen arvioinnin menetelmällä. Yhteistyö kuntien välillä mahdollistaa tulosten vertailun ja opetustoiminnan kehittämisen myös alueellisesta näkökulmasta.

2. PERUSOPETUKSEN LAADUN ARVIOINTI 2.1. LAADUN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Laadun arviointi on koulun ja opetuksen järjestäjän toiminnan arvioimista. Arvioinnin tavoitteena on löytää paikallistasolla koulujen toiminnan vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Tavoitteena on, että arviointitulosten avulla koulutusta kehitetään suunnitelmallisesti ja että kehitystyö on jatkuvaa. Laatutyö perustuu koulujen ja opetuksen järjestäjän tekemään itsearviointiin. Toiminnan kehittämistyössä vastataan neljään peruskysymykseen: Missä olemme nyt? Mitä haluaisimme olla tulevaisuudessa? Miten parhaiten pääsemme tavoitteeseemme? Miten arvioimme aikaansaatuja muutoksia? (OPM 2010, 15.) Suunnitelmallinen laatutyö sisältää toiminnan arvioinnin, arviointitiedon keräämisen ja dokumentoinnin systemaattisesti sekä kehittämistyön. Laadun arvioinnin tulee aina johtaa toiminnan kehittämiseen. Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjää arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Lait, asetukset ja opetussuunnitelman perusteet ohjaavat koulutuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opetusministeriön (2010) julkaisemat laatukriteerit tukevat opetuksen järjestäjää toiminnan kehittämisessä. Laatukriteerit otetaan käyttöön koko Suomessa. Tavoitteena on, että siten arviointitiedot olisivat paikallisesti ja alueellisesti vertailukelpoisempia. (OPM 2010, 15.) Valtakunnalliset tavoitteet ja koulutustoiminnan laadun yhtenäistäminen pyrkivät takaamaan tasapuolisen koulutuksen kaikille. Opetusministeriö tiivistää laatutyön tavoitteet seuraavalla tavalla: Parhaimmillaan laatukriteereihin perustavan arviointitiedon avulla kyetään tunnistamaan havaittuja koulutuksen epäkohtia ja korjaamaan niitä vuosittaisessa kuntien toiminnan ja talouden suunnittelun kokonaisuudessa (OPM 2010, 4.). Laadun arvioinnin tarkoitus ei siis ole arvostella tai arvottaa, vaan kerätä tietoa toiminnasta ja pyrkiä viemään koulujen toimintaa yhteisten tavoitteiden suuntaan. Laatukriteereiden hyödyntäminen auttaa koulujen henkilöstöä, hallintoa ja päättäjiä tiedostamaan toiminnan puutteet ja parantamaan niitä. Laatutyön tavoitteena on, että arviointi ja kehittämistyö tulisivat osaksi opetustyön arkea. Tämä edellyttää jokaisen työntekijän osallistumista ja sitoutumista laadun kehittämiseen. (OPM 2010, 9, 13,16.)

Laadun arvioinnin tavoitteena on luoda yhteistä keskustelukulttuuria koulujen sisälle ja avata keskustelua ja yhteistyötä koulujen välille. Lisäksi laatutyö antaa mahdollisuuden kouluille ja päättäjille arvioida ja kehittää koulutustoimintaa yhdessä. (OPM 2010,16.) 2.2. LAATUKORTIT Laadun arvioinnin perustana on jokaisen kunnan hyväksymät laatukortit (Liite 1. ja 2.). Laatukortit kertovat tiivistetysti, mitä pidetään toiminnan tavoitteina ja mitä asioita arvioinnissa tarkastellaan. Kortit voidaan sisältönsä puolesta jakaa kahteen ryhmään: rakenteiden laatua ja (oppilaan kohtaaman) toiminnan laatua käsitteleviin teemoihin. RAKENTEIDEN LAATUA KÄSITTELEVÄT KORTIT: Rakenteet tarkoittavat opetuksen järjestäjän luomia edellytyksiä koulun toiminnalle ja laatukorteissa ne on jaettu neljään kokonaisuuteen. 1. Johtaminen 2. Henkilöstö 3. Taloudelliset resurssit 4. Arviointi Oppilaan kohtaaman toiminnan laatukortit sisältävät aiheita, jotka käsittelevät koulun toimintaa. Tähän kuuluvat opetukseen, yhteistyöhön ja oppimisympäristön liittyvät kokonaisuudet. TOIMINNAN LAATUA KÄSITTELEVÄT KORTIT: 5. Opetussuunnitelman toteuttaminen 6. Opetus ja opetusjärjestelyt 7. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 8. Osallisuus ja vaikuttaminen 9. Kodin ja koulun yhteistyö 10. Fyysinen oppimisympäristö ja sen turvallisuus

Opetusministeriön julkaisemassa Perusopetuksen laatukriteerit -julkaisussa todetaan, että kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on tukea opetuksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa sekä turvata opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Toisaalta julkaisussa muistutetaan, että annetut kriteerit ovat suosituksia, ja kehotetaan suhtautumaan annettuihin laatukriteereihin kriittisesti ja soveltamaan niitä alueen tarpeet huomioiden. (OPM 2010, 9-10.) Jokainen laatukortti sisältää lyhyen kuvausosan, laatukriteerit (tavoitteet) ja laadun kehittämisen kysymyksiä (pohdittavaa). Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven laatukorttien sisällöt noudattavat pääpiirteissään Opetusministeriön julkaisemia Perusopetuksen laatukriteereitä. Kuntien laaturyhmien hyväksymänä korteista on tiivistetty kuvaus-osiota, sekä tarkennettu niin kouluille kuin opetuksen järjestäjällekin asetettuja laatukriteereitä. Jotta valtakunnallinen näkökulma ja kaikille kouluille asetetut laatutavoitteet säilyisivät, ei alueemme korteista ole kuitenkaan haluttu poistaa yksittäisiä laatukriteereitä. Laatukriteerit vastaavat ensisijaisesti kysymykseen, millaista toiminnan tulisi olla (OPM 2010, 25.). Ne ovat kuvauksesta poimittuja yksittäisiä tavoitteita, joihin koulu ja opetuksen järjestäjä toiminnallaan pyrkivät. Valtakunnallisissa laatukorteissa puhutaan laatukriteereistä ja laadun kehittämisen kysymyksistä. Alueemme laatukorteissa nämä on selkeyden vuoksi vaihdettu otsikoiksi Tavoitteet ja Pohdittavaa. Tavoite kertoo selkeämmin siitä, että näihin päämääriin toiminnalla halutaan pyrkiä. Pohdittavaa sisältää kysymyksiä, joilla kartoitetaan tavoitteiden nykytilaa. Laatukorttien avulla toimintaa arvioidaan erikseen koulun näkökulmasta ja opetuksen järjestäjän näkökulmasta. Koulujen ja opetuksen järjestäjän toiminnalle on erilaiset odotukset ja tavoitteet. Tämän vuoksi laatukorteissa on erikseen kortit kouluilla toteutettavaa arviointia varten ja järjestäjätason arviointia varten. Molemmissa laatukorteissa aiheen kuvausosio on sama. Opetuksen järjestäjälle ja kouluille on laatukorteissa erilaiset tavoitteet ja laadittu tavoitteita vastaavia kysymyksiä pohdinnan ja keskustelun avaamiseksi arviointitilaisuudessa. Opetusministeriö on syksyllä 2011 asettanut työryhmän, joka valmistelee olemassa olevien laatukorttien lisäksi kerhotoimintaa sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat laatukortit. Nämä kortit valmistuvat ministeriön työryhmältä viimeistään 30.6.2012, jonka jälkeen ne lisätään tähän käsikirjaan.

2.3. LAADUN ARVIOINTI OSANA KOULUJEN JA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTAVUOTTA Laatutyö tulee saada juurrutettua koulujen ja opetuksen järjestäjän arkeen. Jotta tämä onnistuisi, laatutyön tulee olla hyvin suunniteltua ja johdettua. Toiminnan kehittäminen etenee suunnittelusta toteuttamiseen ja sitä kautta arviointiin ja edelleen kehittämiseen. (OPM 2010, 13,16.) Koulujen toimintavuosi alkaa syksyllä ja päättyy keväällä. Opetuksen järjestäjän ja hallinnon toiminta sen sijaan etenee kalenterivuosittain. Laadun arviointi toteutetaan niin, että koulun tasolla arviointi toteutetaan keväällä. Opetuksen järjestäjän osalta laadun arviointi tulee toteuttaa ennen kuin syksyllä aletaan valmistella seuraavan vuoden budjettia. Näin ollen resursseja jakaessa on tiedossa, mitä toimenpiteitä on tarpeellista tehdä. Koulutason arvioinneista saadaan arviointitulokset opetuksen järjestäjälle ennen opetuksen järjestäjän suorittamaa arviointia. Aikataulutus mahdollistaa, että laadun arvioinnin tulokset voidaan ottaa huomioon talousarvioesityksen valmistelussa ja koulujen vuosisuunnitelmissa. Kunnan strategiat ja käyttötaloussuunnitelmat vahvistetaan TALVI Koulutason laadunarviointi Koulujen vuosisuunnitelmat ja resurssit vahvistetaan Koulujen lukuvuosi alkaa SYKSY Kaavio1. Laadun arviointi osana opetuksen järjestäjän ja koulujen toimintavuotta. KESÄ Kunnan talousarvion valmistelu alkaa KEVÄT Järjestäjätason laadunarviointi Koulujen lukuvuosi päättyy

Laatukorttien avulla saatu arviointitieto kerätään ja analysoidaan koulussa. Koulun henkilöstö keskustelee arviointituloksista ja tekee laatukorteista yhteenvedot (katso Lomake, liite 4), joista näkyvät koulujen vahvuudet ja kehittämisen kohteet. Osa parantamista vaativista toimista ja aikatauluista päätetään ja tehdään koulussa, osa vaatii kunnallista päätöksentekoa. Arviointitulosten yhteenvedoista opetuksen järjestäjä näkee, millaisia toimenpiteitä ja päätöksiä on tarpeellista tehdä asioiden kehittämiseksi. Kun arviointia toteutetaan säännöllisesti, voidaan seurata ja arvioida, millaisia lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia koulutoimea koskevilla päätöksillä on. 2.4. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA LAADUN ARVIOINTI VUOSINA 2012-2016 Opetusministeriön mukaan laatutyön tavoitteena on myös se, että lapsilla ja nuorilla olisi samanlaiset mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen asuinpaikasta huolimatta. Alueellisessa yhteistyössä tulee tarkkaan miettiä, mitä nostetaan arvioinnin kohteeksi. Saaduilla tiedoilla pystytään parhaimmillaan lisäämään koulutuksen alueellista yhtenäisyyttä. Yhteistyö kuntien välillä mahdollistaa myös kriittisen ja ulkopuolisen palautteen antamisen toiminnan laadusta ja vahvuuksista. Yhteistyö lisää opetuksen järjestäjien ja koulujen verkottumista. (OPM 2010, 19.) Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven kunnissa otetaan käyttöön yhteinen laadun arvioinnin malli. Arviointi toteutetaan kaikissa kunnissa koulutasolla samalla tavalla ja samoja laatukortteja käyttäen. Sekä koulun että järjestäjätason arviointi toteutetaan joka vuosi. Järjestäjätason arviointi toteutetaan neljän kunnan yhteisenä arviointitilaisuutena joka kolmas vuosi. Tulevaisuudessa yhteistyötä voidaan ajatella myös laajennettavan kuntien välillä. Voidaan järjestää esimerkiksi useamman kunnan pienten alakoulujen yhteinen arviointitilaisuus tai rehtorit voivat kokoontua jakamaan arviointitilaisuuksissa saatua tietoa jne. Kun arviointi toteutetaan samalla tavalla yhtenäisin kriteerein, voidaan arviointituloksia vertailla ja saada laajempaa käsitystä alueen opetustoiminnasta. Ensimmäisenä vuonna (2012) arviointitilaisuudessa käsitellään kaikki kymmenen laatukorttia. Seuraavina vuosina (2013-2016) laatukorteista käsitellään vuosittain vain puolet. Kunnat voivat itse päättää mitkä laatukortit seuraavina vuosina käsitellään. Mikäli on tarpeen kerätä koko alueella tietoa jonkun tietyn kortin aiheesta, tai halutaan vertailla koulujen arviointitietoa, voivat kuntien sivistysjohtajat sopia vuosittain tiettyjen korttien ottamisesta mukaan arviointiin. Neljän kunnan yhteinen arviointitilaisuus järjestetään kerran kolmessa vuodessa, aina uuden valtuustokauden alkaessa

kunnallishallinnossa. Kuntien yhteisessä tilaisuudessa käsitellään joka vuosi kaikki laatukortit. Muina vuosina kokoontuu jokaisen kunnan oma järjestäjätason arviointi.

3. LAADUN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Laadun arviointi tulisi edetä sykleissä, jossa toistuu arviointi, suunnittelu, kehittäminen ja uudelleen arviointi. Arviointi toteutetaan sekä koulun että järjestäjän tasolla yhteisillä arviointitilaisuuksilla. Koulujen arviointitilaisuudet järjestetään huhti-toukokuun aikana. Järjestäjätason arviointi pidetään toukokesäkuun aikana. Jokaisessa kunnassa toimii laatuvastaava ja laatutyöryhmä, joka yhdessä rehtoreiden ja opetuksen järjestäjän kanssa vastaa laatutyön toteuttamisesta. Kaavio 2. Arviointiprosessin eteneminen Koulujen arviointitilaisuudet Tulosten kokoaminen Koulukohtaisten lomakkeiden täyttäminen Suunnitelmat koulukohtaisista kehittämiskohteista ja toteutusaikataulusta Lomakkeet toimitetaan tiedoksi opetuksen järjestäjälle Lisätään koulun vuosisuunnitelmaan Opetuksen järjestäjän arviointitilaisuus Toteutus ja tulosten seuranta Alueen tulosten kokoaminen Kuntakohtaisten lomakkeiden täyttäminen Valitaan kehittämiskohteet tuleville vuosille

3.1. YHTEISTOIMINNALLINEN ARVIOINTITILAISUUS Laatutyön tarkoitus on arvioida koulun toimintaa, mutta myös mahdollistaa henkilökunnan, päättäjien, huoltajien ja oppilaiden välinen keskustelu koulujen käytännöistä ja toimintatavoista. Kalajoen ja Nivalan kaupungeissa on kehitetty yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteisiin nojautuva malli laadunarvioinnin toteuttamiseksi (tarkempi ohje katso Liite 4). Sovellamme samaa käytäntöä myös Haapajärvellä, Kärsämäellä, Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä toteutettavaan laatutyöhön. Keskustelu eri koulujen ja kuntien välillä mahdollistaa tiedon jakamisen, keskustelun ja luo mahdollisuuksia yhteistyöhön. Laatukriteerit-julkaisussa Opetusministeriö toivoo avointa keskustelua ja eri tahojen yhteistä keskustelufoorumia (OPM 2010, 16.). Yhteistoiminnallinen arviointitilaisuus tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuden tuoda asiansa keskusteltavaksi. Myös kuntien yhteinen järjestäjätason arviointi on erinomainen keskustelufoorumi nähdä alueen tilannetta laajemmin. Kalajoen ja Nivalan kaupunkien laatukäsikirjassa (2011) perustellaan yhteistoiminnallista mallia muun muassa sillä, että se tuo jokaiselle toimijalle mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita kehitystyöhön silloin, kun he pääsevät itse vaikuttamaan kehitysprosessin eri vaiheisiin suunnittelusta toteutukseen ja tulosten arviointiin. Laadun kehittämisen prosessi on suunnitelmallisesti jaettu eri vaiheisiin. Aluksi on keskustelu ja kriittinen pohdiskelu, jonka avulla löydetään opetuksen vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tämän jälkeen sovitaan kehittämiskohteista ja selkeistä toimenpiteistä, kuinka asioita lähdetään viemään eteenpäin. (Kalajoen ja Nivalan kaupungit 2011, 4.) Arviointiryhmien muodostaminen on kuntien päätettävissä. Sopiva koko arviointiryhmää varten on 30 60 henkilöä, ja ryhmässä tulee olla monipuolisesti edustettu eri toimijoita. KOULUTASON ARVIOINTIRYHMÄ - Opettajat - Rehtorit - Koulunkäynnin avustajat - Oppilaskunnan hallituksen edustajat (yläkouluilla)

- Vanhempien edustajat - Oppilashuollon toimijat - Koulun muun henkilökunnan edustajat Todennäköisesti on tarkoituksenmukaista, että yläkoulut ja alakoulut muodostavat omat arviointiryhmänsä. Kun laatutyö vakiintuu osaksi koulun arkea ja toimintakulttuuria, antaa alueellinen yhteistyö neljän kunnan välillä mahdollisuuksia järjestää kuntarajat ylittäviä yhteisiä arviointitilaisuuksia myös koulutasolla. JÄRJESTÄJÄTASON ARVIOINTIRYHMÄ Järjestäjätason arviointitilaisuus pidetään koulujen kevätlukukauden lopussa tai sen päätyttyä. Joka kolmas vuosi tilaisuus on neljän kunnan yhteinen, muutoin kunnan sisäinen. Kunnan sisäiseen järjestäjätason arviointiin osallistuvat: - Sivistystoimen johtaja - Sivistyslautakunta ja muu hallinnon edustus - Rehtorit ja johtavat opettajat - Nuorisovaltuuston edustajat Neljän kunnan yhteiseen järjestäjätason arviointiin osallistuvat: - Sivistystoimen johtaja - Sivistyslautakunnan edustajat - Rehtoreiden edustajat - Nuorisovaltuuston edustajat Näin joka kunnasta tilaisuuteen osallistuu 8-10 henkilöä. Yhteensä arviointitilaisuuteen osallistuu 32 40 henkilöä.

3.2. JATKOTOIMENPITEET ARVIOINTITILAISUUDEN JÄLKEEN KOULUN TASOLLA Kunnan laaturyhmäläiset kokoavat arviointitilaisuudessa esille nousseet asiat, ja yhteenvedot toimitetaan kouluille. Jokainen koulu täyttää sen jälkeen vielä koulukohtaiset seurantalomakkeet. On tärkeää, että arvioinnista jää selkeät kirjalliset dokumentit, jotta koulun toiminnan kehittymistä voidaan seurata helposti. Lomakkeet toimitetaan tiedoksi myös opetuksen järjestäjälle ja soveltuvin osin myös oppilaille ja huoltajille. Kun arviointitilaisuuteen osallistuu vain yhden koulun toimijoita, saadaan tulosten perusteella helposti koottua koulukohtaiset arviot nykytilanteesta. Kun samaan tilaisuuteen osallistuu useampi koulu, joudutaan lomakkeiden sisältöä pohtimaan vielä erikseen koulukohtaisesti. Vahvuudet ja kehittämisen kohteet voivat koulusta riippuen poiketa hyvin paljon toisistaan. Tämän vuoksi ei ole järkevää koota useamman koulun yhteisiä seurantalomakkeita. Vaikka työmäärä arviointitilaisuuden jälkeen onkin suurempi, usean koulun yhteisellä arviointitilaisuuden hyvinä puolina voidaan pitää keskustelun synnyttämistä eri koulujen toimintakulttuureista ja yhtenäisistä toimintatavoista. Tulosten perusteella opettajainkokous valitsee koululle kehittämiskohteet tulevaa lukuvuotta varten. Kaikista arvioiduista korteista ei tarvitse valita kehittämiskohdetta. 2-4 kehittämiskohdetta on todennäköisesti sopiva määrä yhtä lukuvuotta kohden. Arvioinnin pohjalta nousee esille monenlaisia asioita. Osa asioista on sellaisia, joihin kouluilla ja opettajilla ei välttämättä ole vaikuttamisen mahdollisuuksia, vaan ne vaativat kunnallista päätöksentekoa. Nämä asiat toimitetaan päättäjille ja johtajille tiedoksi. Koulun sisäisiksi kehittämiskohteiksi tulee valita asioita, joihin pystytään vaikuttamaan koulun sisällä. Joukossa kannattaa olla sekä lyhyen että pidemmän aikavälin tavoitteita. Kehittämiskohteista sovitaan aikataulut ja vastuuhenkilöt ja asian etenemistä seurataan säännöllisin väliajoin. Kehitystyön seuranta dokumentoidaan lomakkeeseen. JÄRJESTÄJÄN TASOLLA Järjestäjän tasolla sovelletaan arviointitulosten dokumentointiin samaa periaatetta kuin koulutasollakin. Laaturyhmäläiset kokoavat järjestäjän tason arviointituloksista yhteenvedon. Yhteenvedon pohjalta sivistysjohtaja ja rehtorit täyttävät koontilomakkeen. Opetuksen järjestäjä valitsee tuloksista kehittämiskohteita tulevalle vuodelle tai mahdollisesti useammalle vuodelle. Kehittämiskohteille sovitaan

aikataulut ja vastuuhenkilöt ja asian etenemistä seurataan säännöllisin väliajoin. Neljän kunnan yhteisen arviointitilaisuuden jälkeen tuloksista kootaan edelleen yhteenveto, joka toimitetaan kaikille kunnille. Sen perusteella jokainen kunta täyttää koontilomakkeen kuntakohtaisesti.

4. LAADUN ARVIOINTI OPPILASTASOLLA Yksi keskeisimmistä periaatteista ja arvoista Opetusministeriön Perusopetuksen laatukriteerit - julkaisussa on oppilaiden osallistaminen koulun toimintaan ja heitä koskevaan päätöksentekoon. Jo koulun tasolla toteutettavassa arvioinnissa on mukana oppilaiden edustus ja järjestäjätason arvioinnissa nuorisovaltuuston edustus, mutta koulukohtaisesti laatukortteja voidaan soveltaa myös laajempaan oppilaiden kanssa toteutettavaan arviointiin. Laatukäsikirjan liitteeksi on muokattu kortit oppilaiden kanssa arvioitavaksi (kortit 6,7,8 ja 10). Nämä kortit soveltuvat toiminnan arviointiin erityisesti yläkouluilla. Laatutyön toteuttaminen oppilastasolla jää kuntien itse päätettäväksi, ja sitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Oppilaiden kanssa arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että laatukortit käydään yhdessä läpi luokanvalvojan tunnilla ja jokainen luokka kokoaa yhteen esille tulleet asiat. Sen jälkeen pidetään tilaisuus, johon kutsutaan jokaisen luokan edustaja, ja tulokset kootaan yhteen. Tulokset toimitetaan opettajakunnalle ja opetuksen järjestäjälle tiedoksi. Oppilaskunnan hallitus ottaa myös tulokset lähempään tarkasteluun ja voi ottaa hoitaakseen muutamia kehittämisen kohteita. Oppilaiden toteuttaman arvioinnin tulokset saatetaan kaikille oppilaille tiedoksi esimerkiksi koulun lehden tai muun tiedotteen välityksellä.

LÄHTEET: Perusopetuksen laatukriteerit. Opetusministeriön julkaisuja 2010:6. Yliopistopaino, Helsinki, 2010. Perusopetuksen laadun arvioinnin käsikirja. Kalajoen ja Nivalan kaupungit. 2011.

KOULUN LAATUKORTIT

TAVOITTEET: 1. JOHTAMINEN Koulun näkökulmasta Opetuksen järjestäjällä on vastuu koulutuksen toteutuksesta. Toiminnan johtaminen ja suunnittelu muotoutuvat paikallisesti hallinto-, toiminta- tai johtosäännön mukaisesti. Johtamisessa noudatetaan hyvän hallinnon mukaisia toimintatapoja. Perusopetusta koskevat suunnitelmat kytkeytyvät strategioihin ja suunnitelmiin. Niiden sisällöstä ja toteutumisesta vastaa kunnan opetustoimen johto ja koulussa rehtori tai johtava opettaja. Johtamisen tuloksena koulun strategiaan merkityt arvot näkyvät arjessa. Opetustoimen ja koulun johdon keskeisenä tehtävänä on luoda hyvät ja tasapuoliset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle. Johtaminen edistää perusopetuksen strategiassa määriteltyjen arvojen toteutumista ja näkymistä. Johdon tehtävä on tuoda esille toiminnan tavoitteet ja kehittää toimintaa niiden suuntaan. Hyvä johtaja tunnistaa työyhteisön vahvuudet ja kehittämiskohteet, vahvistaa työyhteisön itsearviointia sekä kehittää pedagogiikkaan suuntautuvaa johtamista. Pedagogisella johtamisella tarkoitetaan opetus- ja kasvatustilanteiden johtamista. Niitä johdetaan opetuspuitteisiin liittyvillä päätöksillä sekä ohjaamalla henkilöstöä. Johtamistoimintaa ohjaavat pedagogiset arvot ja strategioissa määritellyt tavoitteet. Johtamisen tärkeitä tehtäväalueita ovat henkilöstön rekrytointi, osaamisen kehittäminen sekä keskeisten sidosryhmien ja muiden hallinnonalojen kanssa tehtävä aktiivinen yhteistyö. Johtaminen perustuu kannustaviin, osallistaviin ja vuorovaikutteisiin toimintatapoihin. Keskeistä johtamisessa on luottamuksen rakentaminen. Pitkäjänteinen talouden ja toiminnan suunnittelu luo pohjan perusopetuksen johtamiselle ja kehittämiselle. Johtajan tulee tietää toiminnan tarpeet ja käytettävissä olevat resurssit. Johtajan tulee kohdentaa resurssit tarkoituksenmukaisesti. Koulun johdon tulee olla selvillä valtakunnallisista koulutuspolitiikan tavoitteista ja kehittämislinjauksista. Tällöin paikallinen työ voi osaltaan toteuttaa kansallisia linjauksia. - Opetustoimea ja koulua koskevat strategiat ja suunnitelmat on laadittu. Johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet niiden toteuttamiseen, ja niiden vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti. - Koulun johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. - Koulussa on kannustavat käytänteet, jotka tukevat oma-aloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä. - Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa. POHDITTAVAA: Onko sivistystoimen strategia laadittu ja saatettu opetushenkilöstön tietoon? Miten opetuksen järjestäjä on sitoutunut sivistystoimen strategian toteuttamiseen ja kehittämiseen? Miten strategian toteutumista seurataan? Miten perusopetuksen strategiaan merkityt arvot näkyvät koulun arjessa? Miten johtaminen tukee opetustyön toteuttamista? Miten koulun johtamista suunnitellaan niin, että jää aikaa riittävästi myös pedagogiselle johtamiselle? Miten johto tukee kokeilevaa ja innovatiivista opetuksen kehittämistä?

TAVOITTEET: 2. HENKILÖSTÖ Koulun näkökulmasta - Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita. Laadukkaan opetuksen ja sen kehittämisen avain ovat kelpoisuussäännökset täyttävät opettajat ja muu henkilöstö. Henkilöstön tulee vastata kunkin koulun toiminnan tarpeita. Henkilöstön muodostavat perusopetuksen rehtorit, opettajat, esiopettajat, sekä opinto-ohjaajat, koulupsykologit, koulukuraattorit, koulunkäynnin avustajat, nuorisotyöntekijät sekä muut opetuksen tukipalveluissa ja oppilashuoltopalveluissa työskentelevät henkilöt. Rehtoreiden ja opettajien virkojen määrä muodostuu opetustuntien ja muiden opettajille kuuluvien työtehtävien edellytysten mukaisesti. Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen mahdollistaa se, että kouluilla on riittävä määrä kelpoisuusvaatimukset täyttäviä opettajia sekä koulunkäynnin avustajia ja koulun oppilashuollollisissa ja tukitehtävissä työskentelevää henkilöstöä. Työnantaja pyrkii pitkäaikaisiin virka- ja työsuhteisiin, ja ennakoi tulevia henkilöstötarpeita henkilöstösuunnitelman avulla. Osaavien sijaisten rekrytointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Opetuksen järjestäjä päättää ammattitaitoa ja työkykyä edistävistä henkilöstöpoliittisista linjauksista kunnan henkilöstöstrategiassa. Osana henkilöstön kehittämissuunnitelmaa laaditaan henkilöstön koulutussuunnitelma, josta sovitaan työnantajan ja työntekijöiden välisissä kehityskeskusteluissa. Henkilöstön ja johdon välinen vuorovaikutus tukee osaamisen jakamista ja uusien toimintatapojen omaksumista. Opetushenkilöstölle on tarjolla käytettävissä olevien resurssien puitteissa kasvatustieteellistä, koulun toimintaa koskevaa ja opetettavan aineen ja alan täydennyskoulutusta. Sen lisäksi järjestetään käytettävissä olevien resurssien mukaan työnohjausta, mentorointia ja osaamista tukevia kehittämisprojekteja. Henkilön oma halu kehittyä työssään on keskeinen lähtökohta, kun halutaan ylläpitää opetushenkilöstön ammattitaitoa ja kehittää osaamistaan. Työnantajan tuki ja esimerkiksi sijaisen palkkaaminen vaikuttavat ratkaisevasti henkilöstökoulutukseen osallistumiseen. Työnantajan järjestämää täydennyskoulutusta ovat muun muassa perehdyttämiskoulutus, virka- tai työehtosopimukseen kuuluva koulutus sekä muu vastaava koulutus, jolla tuetaan kouluyhteisön kehittymistä. - Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi voimassa olevilla työsuhteilla. - Opetushenkilöstön työn tukena on tarjolla kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät ja vähintään sosiaali- ja terveysministeriön antamien suositusten mukaiset palvelut. - Henkilöstölle järjestetään perehdyttämiskoulutusta sekä mahdollisuudet oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. - Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista, ja sitä varten on toimiva seurantajärjestelmä (mm. kehityskeskustelut). - Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena. - Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on sujuvaa. - Opetushenkilökunnan osaamistason kehittymistä arvioidaan säännöllisesti. POHDITTAVAA: Miten opetustoimen henkilöstön rakenne ja määrä vastaavat koulun ja opetuksen tarpeita? Miten henkilöstön täydennyskoulutus järjestetään suunnitelmallisesti? Miten henkilöstön (työ)hyvinvointia edistetään? Ovatko pysyvät tehtävät täytetty toistaiseksi voimassa olevilla työsuhteilla? Miten varmistetaan, että saadaan riittävä määrä kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä? Miten opetushenkilöstön osaaminen ja kehittämistarpeet tunnistetaan? Miten henkilöstön kehittymistä ja pedagogista osaamista tuetaan, kehitetään ja arvioidaan? Miten yhteistyö eri ammattiryhmien välillä toimii arjessa?

3. TALOUDELLISET RESURSSIT Koulun näkökulmasta Koulutusta ohjataan lainsäädännön, opetussuunnitelmien, koulutuksen arvioinnin ja erilaisen tiedollisen ohjauksen lisäksi koulutuksen rahoitusjärjestelmien avulla. Valtio ja kunnat vastaavat koulutuksen kustannuksista. Perusopetuksen käyttökustannuksiin myönnetään valtionosuutta. Opetuksen järjestäjä vastaa opetuksen käytännön järjestämisestä lainsäädännön mukaisesti. Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä kuten opetustunneista, työajoista sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Taloudellinen tilanne ja esimerkiksi henkilöstön lomauttaminen eivät vaikuta opetuksen järjestäjän velvollisuuteen huolehtia siitä, että opetusta koskevaan lainsäädäntöön tai niiden nojalla annettuihin alempiasteisiin säännöksiin kirjatut tavoitteet ja opetuksen subjektiiviset oikeudet toteutuvat. Näihin oppilaan oikeuksiin kuuluu myös oikeus oppilashuoltoon ja turvalliseen opiskeluympäristöön. Perusopetuksen kustannukset vaihtelevat kunnittain ja kouluittain. Kustannukset vaihtelevat kouluverkon rakenteen, koulumatkojen pituuden, opetusryhmien kokojen, erityisoppilaiden määrän, kiinteistöjen, ruokahuollon järjestelyiden sekä opettajien palkkarakenteen mukaan. Koulujen resursseista päätetään paikallisesti. Opetuksen järjestäjän vastuulla on, että resurssit on jaettu niin, että koulutukselle asetetut tavoitteet toteutuvat. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että resursseja on riittävästi tuotettujen koulutuspalveluiden määrän, laadun ja palvelutuotannon rakenteen kannalta. Taloudellisen ohjauksen vuoksi on tärkeää, että kouluja tarkastellaan taloudellisina yksikköinä. Koululta edellytetään itseohjautuvuutta ja oman toiminnan tuloksellisuuden sekä erityisesti taloudellisuuden ja tehokkuuden arviointia. Koulun rehtori vastaa osaltaan koulun taloudesta. Talousarvion seurannan sekä talouden kokonaiskuvan hallinta ovat keskeisiä. Talouden johtamiseen ja hallintaan liittyvä täydennyskoulutus tukee rehtorien osaamista. TAVOITTEET: - Perusopetukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä. - Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti. - Resurssien määrä on riittävä koulutuspalveluiden määrän sekä palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta. - Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohtana on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetus- ja kasvatustyölle. - Kestävän kehityksen toteuttamista seurataan talouden kannalta systemaattisesti. POHDITTAVAA: Miten opetuksen järjestäjän strategia sekä toiminnan ja talouden suunnitelmat ovat linjassa keskenään? Miten resurssien riittävyys tai riittämättömyys näkyvät koulutyön arjessa? Miten perusopetuksen tulokset vaikuttavat opetuksen järjestäjän toimintaan? Miten koulun resursseissa on huomioitu opetusryhmien koko, opetustuntimäärät ja erityisoppilaiden määrä? Miten resursseissa on huomioitu kiinteistöjen kunto ja varustus sekä ruokapalveluiden järjestelyt? Miten toteutetaan erilaisten hankerahoitusten hakeminen?

4. KOULUN TOIMINNAN JA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Koulun näkökulmasta Koulun toiminnan arviointi on tärkeä osa koulun kehittämistä. Koulutuksen arviointijärjestelmän tavoitteena on hankkia ja analysoida tietoa koulun toiminnasta. Tätä tietoa hyödynnetään koulutuspoliittisessa päätöksenteossa sekä opetustoimen henkilöstön ja koulun kehittämisessä. Perusopetuksen arviointijärjestelmä muodostuu itsearvioinnista ja ulkopuolisesta arvioinnista. Opetuksen ja koulujen itsearviointi on arviointijärjestelmän perusta. Itsearviointia tukevat kansalliset oppimistulosten arvioinnit ja muut ulkopuoliset arvioinnit sekä arvioinnin eettiset periaatteet.. Arvioinnin avulla selvitetään, miten opetussuunnitelma ja opetuksen tavoitteet toteutuvat sekä miten tuloksellista koulutus on. Opetuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta ja osallistuu ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Opetuksen järjestäjä kehittää systemaattisesti toimintaansa arviointitulosten ja saadun palautteen pohjalta. Laatua parantavat selkeät tavoitteet ja toimintaperiaatteet sekä työssä tarvittavat riittävät voimavarat. Arvioinnin on oltava suunnitelmalista, säännöllistä, monipuolista ja vertailukelpoista. Paikallisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat opetuksen järjestäjät ja koulut. Arviointitoiminnan koordinointia selkeyttävät opetuksen järjestäjän ja koulujen omat arviointisuunnitelmat. Arviointisuunnitelman perustana ovat paikalliset sivistyspoliittiset kehittämisohjelmat, toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä muut mahdolliset asiakirjat. Arviointisuunnitelmien valmistelussa tulee ottaa huomioon ulkopuolisen arvioinnin, paikallisen arvioinnin ja peruspalvelujen arvioinnin väliset yhteydet. Arviointisuunnitelmassa tunnistetaan opetuksen järjestäjän ja koulujen toimintaan kohdistuvia tulevia tarpeita, määritetään arvioinnin järjestäminen ja tarvittavat voimavarat, luodaan yhteiset puitteet paikallisen toiminnan arvioinnille ja selkeytetään toimijoiden keskinäinen työnjako. Lisäksi huolehditaan siitä, että opetuksen järjestäjällä ja kouluilla on käytössä riittävä arvioinnin asiantuntemus. Oppilaiden tulee tietää, millä perusteella heidän suorituksiaan arvioidaan. Oppilaan arvioinnilla tuetaan tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin kokonaisuus muodostuu välittömistä oppituntipalautteista, muusta oppilaan ja huoltajan saamasta suullisesta ja kirjallisesta palautteesta, arviointikeskusteluista sekä todistuksista. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, joiden tulee olla linjassa asetettujen tavoitteiden kanssa. Oppilaan tulee voida osoittaa edistymistään ja osaamistaan eri tavoin. Arviointi kannustaa ja ohjaa oppilasta sekä vahvistaa oppimistaitoja. Oppilaan itsearviointi on osa tätä kokonaisuutta. Huoltajalle arviointi antaa tietoa arviointiperusteista ja oppilaan edistymisestä. Arviointi myös auttaa huoltajaa tukemaan lasta opiskelussa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa sekä kasvussa ja kehittymisessä. TAVOITTEET: - Arviointi- ja kehittämistoimintaa toteutetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti. - Koululla on toimintansa tarpeisiin soveltuva arviointijärjestelmä. - Arvioinnista saatuja tietoja käytetään opetuksen kehittämisessä sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa. - Koulujen arviointiosaamista kehitetään suunnitelmallisesti. - Koululla on yhteisesti sovitut arvioinnin periaatteet. - Arviointi ja kehittämistoimintaan osallistuvat myös oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilöstö sekä tarpeen mukaan myös muu henkilöstö. POHDITTAVAA: Miten opettaja arvioi omaa työtään? Miten koulu arvioi toimintaansa? Miten arviointi näkyy koulun toiminnan kehittämisessä? Miten arviointi näkyy opetustyön kehittämisessä? Millaiset yhteiset arvioinnin periaatteet koulussa ja kunnassa on? Miten oppimistulosten arviointia hyödynnetään opetuksen suunnittelussa? Miten opetuksen järjestäjä arvioi koulujen toimintaa? Miten opetuksen järjestäjä on varmistanut arvioinnin ja kehittämisen suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden? Miten koulujen arviointiosaamista kehitetään? Miten koulun keskeinen arviointitieto saatetaan opetuksen järjestäjän, henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien tietoon? Miten on huomioitu oppilaiden, vanhempien ja oppilashuoltohenkilöstön osallistuminen arviointiin ja kehittämiseen?

5. OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Koulun näkökulmasta Paikallinen opetussuunnitelma rakentuu perusopetuksen tavoitteet ja tuntijaon määrittävälle valtioneuvoston asetukselle sekä perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisille perusteille. Opetussuunnitelma muodostuu opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti kaikkia kunnan peruskouluja koskevista yhteisistä linjauksista sekä mahdollisista koulukohtaisista opetussuunnitelmista. Opetussuunnitelma laaditaan yhtenäistä perusopetusta varten. Opetuksen järjestäjä vastaa paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Siinä prosessissa päätetään kansallisten perusteiden mukaisesti, miten kasvatus- ja opetustyö toteutetaan. Tavoitteet ja sisällöt sekä muut opetuksen järjestämiseen liittyvät seikat tarkennetaan paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi ja oppilaiden tarpeita vastaaviksi. Opetussuunnitelman paikallinen laadintaprosessi keskusteluineen vaikuttaa myönteisesti koulutyön laatuun. Opetuksen järjestäjä johtaa ja koordinoi paikallisen prosessin. Opetussuunnitelmatyössä ovat mukana koulun johto, opetushenkilöstö sekä avainsidosryhmät, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset. Myös oppilaita ja heidän huoltajiaan tulee kuulla opetussuunnitelman laadinnassa. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta on jatkumo esiopetussuunnitelmalle ja siinä huomioidaan muut lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat paikalliset päätökset ja strategiset linjaukset. Opetussuunnitelman toimivuus ja sen toteutuminen ovat jatkuvan arvioinnin kohteina. Opetussuunnitelmaa uudistetaan tarvittaessa opetuksen järjestäjän ja koulujen tarpeista käsin. Arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään myös kansallisia arviointeja, kehittämisohjelmia sekä alan tutkimusta. Laadukkaalla opetussuunnitelmatyöllä turvataan jokaisen oppilaan mahdollisuus saada laadukasta opetusta. Koulukohtaiseen opetussuunnitelmatyöhön kuuluu se, että arvioidaan koulutyön ja pedagogisten käytänteiden toimivuutta, tunnistetaan kehittämistarpeita ja parannetaan toimintaa. Opetussuunnitelmatyö tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja koulun toiminnan kehittämiseen. Rehtorille opetussuunnitelma on pedagogisen johtamisen keskeisin työkalu, opettajille se on työtavoitteiden perusta. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että oppilaat ovat opetustarjonnassa keskenään yhdenvertaisessa asemassa. Eri koulujen ja luokka-asteiden opetushenkilöstön tulisi sopia kasvatus- ja opetustyön välittömistä yhteisistä toimintalinjoista. Kieliin ja valinnaisaineisiin liittyviä valintoja tehtäessä oppilailla ja heidän huoltajillaan tulee olla tarjolla riittävästi tietoa sekä valintojen mahdollisuuksista että niiden vaikutuksesta oppilaan myöhempiin opintoihin. Opetussuunnitelma on koulun vuosisuunnitelman, itsearvioinnin ja kehittämisen perusta. Sen pohjalta opettajat suunnittelevat työnsä ja laativat oppilaille tarvittaessa oppimissuunnitelman tai HOJKS:in. Se antaa kaikki tarpeelliset perustiedot koulun toiminnasta muun muassa koteihin ja yhteistyökumppaneille. Opetussuunnitelma on strateginen pedagoginen asiakirja, jonka kautta koulun toiminta liittyy opetuksen järjestäjän muuhun toimintaan ja kehittämiseen. TAVOITTEET: - Opetushenkilöstö osallistuu opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen - Opetushenkilöstö osallistuu opetussuunnitelman toimivuuden arviointiin. - Opetushenkilöstön ammatillista opetussuunnitelman tekoa tuetaan eri keinoin. - Opetussuunnitelman laatimisessa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään koulujen välistä yhteistyötä paikallisesti ja alueellisesti. - Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit voivat osallistua soveltuvin osin opetussuunnitelman laadintaan sekä toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. - Oppilaat voivat ikäkaudelleen sopivalla tavalla osallistua opetussuunnitelmasta käytävään keskusteluun, sen nojalla annettuun opetuksen arviointiin ja kehittämiseen. - Oppilaat saavat yleistä tietoa opetussuunnitelmasta, tietoa opetustarjonnasta ja ohjausta valintoihinsa. - Opetussuunnitelma on perustana koulun itsearvioinnille ja työn jatkuvalle kehittämiselle. POHDITTAVAA: Miten opetussuunnitelman laadinta toteutetaan kunnassa ja koulussa? Miten opetussuunnitelmatyötä kehitetään kunnassa ja koulussa? Miten opetushenkilöstöä tuetaan opetussuunnitelman teossa ammatillisesti ja taloudellisesti? Miten oppilaat, huoltajat, koulun muu henkilökunta ja opetuksen järjestäjä osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön? Miten opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan kunnassa ja koulussa? Miten paikallisen ja koulukohtaisen opetussuunnitelman toteutumisesta huolehditaan vuosittain? Miten opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain? Miten opetuksen järjestäjä ja koulu huolehtivat oppilaiden ainevalintoihin liittyvästä tiedottamisesta ja ohjauksesta? Miten on otettu huomioon perusopetuksen yhtenäisyyden näkökulmasta luokan- ja aineenopettajan lisääntyvä yhteistyön tarve?

6. OPETUS JA OPETUSJÄRJESTELYT Koulun näkökulmasta Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Opetus ja koulun muu toiminta järjestetään kunkin oppilaan kehitysvaihe ja edellytykset huomioon ottaen. Niiden tulee edistää jokaisen oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä sekä luoda edellytykset hyvään oppimiseen ja hyvinvointiin. Tavoitteista johdetut opetusjärjestelyt sekä oppiaineille ominaisten opetusmenetelmien ja työtapojen monipuolinen käyttö auttavat luomaan hyvän oppimisympäristön. Oppilaan arviointi ja erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö ovat osa tätä kokonaisuutta. Perusopetuksen tulee olla opetussuunnitelmallisesti yhtenäistä oppilaan kannalta riippumatta siitä, millaisissa hallinnollisissa yksiköissä opetus järjestetään. Koulutyössä on tarpeen ottaa huomioon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen antamat valmiudet. Opiskelutaitojen ja oman toiminnan ohjausta vahvistetaan koko peruskoulun ajan oppilaiden kehitystasoa vastaavalla tavalla. Erityisesti päättövaiheessa tuetaan jatkoopintoihin suuntautumista. Opetuksen sisällöt sekä menetelmä- ja materiaalivalinnat palvelevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeistä on oppilaan oppimishalun ja itseluottamuksen sekä oppimisen, ajattelun ja yhdessä työskentelyn taitojen vahvistaminen. Opetus tukee asioiden omakohtaista ja oppilaslähtöistä työstämistä. Oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus opetustilanteissä on tärkeää monien tavoitteiden kannalta. Opetusta rikastaa koulun ulkopuolisten ympäristöjen, eri asiantuntijoiden ja huoltajien hyödyntäminen. Opetus suunnitellaan oppilaiden yksilöllisistä oppimis- ja kehitystarpeista lähtien. Yhteisöllisyyden hyödyntäminen tukee oppilaan perustarpeiden huomioonottamista, mutta myös yhteistoiminnallista oppimista. Opettajien työparityöskentely antaa mahdollisuuksia monipuolistaa opetusta. Opettajien ja koulunkäyntiavustajien työskentelyn tulee olla suunnitelmallista. Opetuksen eriyttäminen on tavoitteisiin, menetelmiin, arviointiin sekä tuen eri muotoihin ja laajuuteen liittyvää pedagogista toimintaa. Suunnitelmallisella eriyttämisellä voidaan ottaa huomioon oppilaiden väliset erot sekä muut yksilölliset kehitys- ja taustaerot. Jokainen oppilas tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja tietoisuuden siitä, että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että hänen erityispiirteitään ymmärretään. Oppilailla tulisi olla aito mahdollisuus osallistumiseen ja kasvavaan vastuunottoon itsestään, opinnoistaan, muista ihmisistä ja yhteisestä oppimisympäristöstä. On tärkeää järjestää oppilaille myös mahdollisuus antaa palautetta opetuksesta. Ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä myös yhteistyössä kotien kanssa, edistää ja hyödyntää oppilaiden välistä yhteistyötä sekä käyttää monipuolisia menetelmiä. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee huomioida, kuinka paljon joukossa on erityistä tukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita. Kun opetusta annetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, on ryhmäkokoja mietittävä tapauskohtaisesti. Myös turvallisuustekijät vaikuttavat opetusryhmien kokoon. Samoin opetustilanteiden työskentelyrauhaa voidaan parantaa, ja kodin ja koulun yhteistyön edellytykset ovat paremmat pienessä opetusryhmässä. TAVOITTEET: - Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti asianomaiselle oppiaineelle ominaisia, opetuksen tavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja opetusryhmän koon ja kokoonpanon mukaan. - Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminen ja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioon opetusta eriytettäessä, opetusmenetelmiä valittaessa ja arviointia kohdennettaessa. - Koulun tilat, varustetaso ja opetusmateriaalit tarjoavat edellytykset eriyttää opetusta oppilaiden tarpeiden, opetusryhmän koon ja tavoitteiden mukaan. - Huolehditaan opetusmateriaalien ja oppivälineiden asianmukaisesta hankkimisesta, käyttämisestä, säilyttämisestä, korjaamisesta ja huoltamisesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon, mitä asiasta on opetussuunnitelmassa edellytetty. - Koulun opetustoimintaa arvioidaan ja oppilasarviointi toteutetaan opetussuunnitelman pohjalta. - Koulussa on luotu käytänteet opetuksen jatkuvalle kehittämiselle. POHDITTAVAA: Miten koulun tuntikehys mahdollistaa opetussuunnitelman tarkoituksenmukaisen toteuttamisen? Onko koululla riittävästi henkilöresursseja (opettajat, avustajat, moniammatillinen yhteistyö) laadukkaan opetuksen toteuttamiseen? Miten oppilaiden tarpeet ja edellytykset otetaan huomioon opetuksessa? Miten opetusryhmien koko on vaikuttanut opetukseen, ohjaukseen ja tukeen? Miten koulun arviointikäytänteet tukevat kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista? Miten koulun sisäisissä arviointikäytänteissä varmistetaan oppilaiden yhdenvertainen kohtelu? Miten koulun tilat, varustetaso ja opetusmateriaalit tukevat opetussuunnitelman tarkoituksenmukaista toteuttamista? Miten opetuksen monipuolistamisessa hyödynnetään tietotekniikan ja verkkopedagogiikan tarjoamat mahdollisuudet? Miten varmistetaan opetusjärjestelyiden tasapuolisuus kunnan eri kouluissa? Miten oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon opetusjärjestelyjä suunniteltaessa?

7. OPPIMISEN, KASVUN JA HYVINVOINNIN TUKI Koulun näkökulmasta Laadukas perusopetus sekä oppimisen ja kasvun tuki ehkäisevät erityisen tuen tarpeen syntymistä. Painopistettä tulee siirtää nykyistä selkeämmin varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään toimintaan ja vahvistaa samalla oppilaalle annettavan tuen suunnitelmallisuutta. Oppilaan oppimisen ja kasvun tuen perustana on moniammatillinen yhteistyö. Oppilaalle annettavan tuen tarpeen muoto määräytyy yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opetus järjestetään yleisopetuksena aina, kun se on mahdollista. Yleisen tuen eri muodot ehkäisevät ja poistavat oppimisen esteitä sekä vähentävät oppilaiden erityisen tuen tarvetta. Tukea tarvitseva oppilas saa ensin tehostettua tukea. Tehostetulla tuella tarkoitetaan eriyttämistä, tukiopetusta, samanaikaisopetuksen eri muotoja, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuoltoa. Ennalta ehkäisevät yleiset tukitoimet vaativat riittävän pieniä opetusryhmiä. Kouluissa tehostetun tuen muodot otetaan käyttöön entistä aktiivisemmin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen tarkoittaa käytännössä yhteistyötä myös varhaiskasvatuksen kanssa. Yhteistyöhön tarvitaan lisäksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstöä. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan kasvua ja kehittymistä ja opintojen kulkua. Oppilaanohjaukseen kuuluu opiskelutaitojen opettaminen, oppimisvaikeuksissa auttaminen sekä ammatinvalinnan ohjaus ja työelämän valmiuksien kehittäminen. Oppilaanohjauksen keskeiset tehtäväalueet ovat koulun sisällä tehtävä ohjaustyö sekä toiminta eri yhteistyötahojen kanssa. Oppilaanohjauksessa tuetaan oppilaita oppiaineiden opiskelussa ja valinnoissa sekä ehkäistään ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Osa oppilaan tukea on moniammatillinen oppilashuoltotyö. Toimiva yhteistyö muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta. Oppilashuoltoon kuuluvat opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä. Terveellinen ja maukas kouluruoka kiireettömästi nautittuna lisää koulussa viihtyvyyttä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu kaikissa oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. On tärkeää, että pulmat tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa tulee varata riittävästi aikaa ja siihen tulee tarvittaessa osallistaa oppilashuollon edustajat. Oppilaan oppimisen ja kasvun tukea ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisesti säädösten mukaisesti. Koulumatkoissa ja kouluverkon linjauksissa on huomioitu oppilaiden ikäkausi, edellytykset. TAVOITTEET: - Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussa. - Koulussa kehitetään ja käytetään joustavia toimintamuotoja, joilla koulut pystyvät kohtaamaan tukea tarvitsevan oppilaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. - Erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen on olemassa selkeät, yhdessä sovitut toimintatavat. - Oppilashuollosta tiedotetaan kattavasti oppilaille ja heidän huoltajilleen. - Kouluruoan maittavuutta ja ravintosisältöjä seurataan. - Koulussa on käytössä yhteisesti sovitut toimintatavat sekä koulun ja varhaiskasvatuksen että koulun toisen asteen nivelvaiheisiin. - Koulussa käytetään moniammatillisessa yhteistyössä sovittuja varhaisen puuttumisen malleja ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan. - Koulu arvioi, miten ohjaus edistää oppilaan elämänhallintaa ja urasuunnittelua. - Koulutuksen sisäisiin, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen välisiin nivelvaiheisiin, on kehitetty toimiva käytäntö. POHDITTAVAA: Miten kunnassa on järjestetty oppilashuollon (lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, sosiaalitoimi, etsivä nuorisotyö) riittävä saatavuus, monipuolisuus ja resursointi? Miten tehostettu ja erityinen tuki on järjestetty oppilaille? Miten siirtyminen yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen toteutuu? Miten varmistetaan oppilaille riittävä ohjaus ja tuki? Miten varhainen puuttuminen toteutuu? Miten eri nivelvaiheet on huomioitu ja miten ne toteutuvat? Miten opettajien riittävä moniammatillinen tuki varmistetaan? Miten siirtyminen yleis-, erityis- ja sairaalaopetuksen välillä sekä varhaiskasvatuksesta kouluun tapahtuu? Miten varmistetaan siirtyminen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen?