Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn



Samankaltaiset tiedostot
Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Mielenterveys voimavarana

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Nuoren seksuaaliterveyden ja mielenterveyden tukeminen

Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle. Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Eväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017

Nuoren itsetunnon vahvistaminen


Luvut on kirjoitettu järjestyksessä eteneväksi matkaksi tunteiden maailmaan. Lukemisen voi kuitenkin aloittaa mistä kohdasta tahansa.

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa

Nuoret takuulla kuntoon

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Mielenterveys voimavarana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

MISSÄ JA MILTÄ MINUN TUNTEENI TUNTUVAT?

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Irmeli Halinen Saatesanat Aluksi Kertojat OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

5. Vanhemman jaksaminen mistä voimia vanhemmuuteen?

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Alakouluhanke Workshop

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Kriisit ja selviytymisen tukeminen

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta.

Mielekästä ikääntymistä

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen

Mielenterveyden häiriöt

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

HANKALIEN TUNTEIDEN YLI. Hanna Ranssi-Matikainen

Arkistot ja kouluopetus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

Oma roolini uudessa työpaikassa

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

Tuettava kriisissä Eija Himanen

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN

Mielenterveystaidot koululaisille Levi

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tai hyväksyvä tietoinen läsnäolo, on osallistuvaa havainnointia ilman arviointia (esim.

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Itseohjautuvuus. haasteita ja päämääriä, joiden kautta elämämme on rikkaampaa, merkityksellisempää ja kukoistavampaa.

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Mitä seksuaalisuus on?

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Transkriptio:

Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS

Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja viitekehyksestä riippuen. Erilaisia jaotteluja (affekti, emootio, primääritunne, kulttuuritunne jne.) ja käsityksiä hierarkiasta. Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että tunteilla on aivokemiallinen ja neurologinen tausta. Osa tunteista on geneettisessä muistissa (refleksin omaisia), osa opitaan vuorovaikutuksessa. Tunnehallinta opitaan vuorovaikutuksessa. Tunteella tärkeä tehtävä toiminnan ohjauksessa, motivaatiossa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja itsensä suojelemisessa.

Tunteiden funktiot (1) Eloonjääminen; osa tunteista viriää silmänräpäyksessä ohi tietoisen tarkastelun (esim. pelko vaaratilanteissa). Ennakointi ja kokemuksesta oppiminen (kiinnitämme huomiota aiheuttajiin ja seurauksiin), pyrimme mielihyvään ja vältämme yleensä mielipahaa. Sosiaaliset tunteet: edistävät yhteisöllisyyttä, sosiaalista vuorovaikutusta ja muodostavat rakenteita (esim. häpeä, syyllisyys, mustasukkaisuus, kaipuu, ylemmyys).

Tunteiden funktiot (2) Taustaemootiot (ns. vire): tyyneys, jännittyneisyys, kireys Perustunteet (ns. kulttuurivapaita): onnellisuus, ilo, rakkaus, suru, pelko, viha, yllättyneisyys, inho Perustunteilla kaikilla selkeitä funktioita (viha= rajojen suojelu jne.)

Tunnehallinta (1) Tunnehallinta on elämänhallintaa, itsetuntemusta, tasapainoa ja kykyä käyttää tunteita hyvinvoinnin lähteenä. Edellyttää kykyä läpi elää (sietää), tunnistaa, sanoittaa ja käyttää apuna käsitteellisessä ajattelussa. Viisas mieli = tunne+järki

Tunnehallinta (2) Tunnehallinta on keskeinen tekijä myös tukea antavan sosiaalisen vuorovaikutuksen muodostamisessa Tunnehallinta ei ole kontrollointia tai tukahduttamista Ei ole olemassa pahoja tai hyviä tunteita. Kaikki tunteet ovat tärkeitä, niillä on tärkeä viesti tilanteen kannalta. Kaikki tunteet ovat hyväksyttäviä (mutta käyttäytymismallit eivät!).

Heikko tunnehallinta (1) Lapsi ei ole saanut hoivaa tai mallia. Tunteille ei tilaa tai ei sanoja. Tunteet purkautuvat suoraan toimintaan. Ei ole validoitu, ei hyväksytty. Heikko stressin- ja ahdistuksensieto Pyrkimys välttämiskäyttäytymiseen (jolloin sietokyky ei kehity) Nuoruusikäisen normaalit kriisit tunnekriisejä (suru lapsuuden menettämisestä, viha oman tahdon ilmauksena jne.) Hyvin intensiiviset ja fyysiset tunnekokemukset

Heikko tunnehallinta (2) Tunnesokeus, tunnekylmyys Muutama tunne dominoi (narsistinen raivo, kateus, ylemmyys vs. alemmuus, häpeä). Vääristää kaikkea olemista Syömisen ongelmat tunnehallinnan välineenä Mielialahäiriöt elämättä jääneiden tunteiden seurauksena Ahdistus ylivirityksen seurauksena Sosiaaliset kontaktivaikeudet

Kuinka tunteita opetetaan? Malli Tieto Hyväksyntä Läpi eläminen Altistuminen Sanoittaminen Mahdollistaminen Aikuinen tietää/tiedostaa, ei toimi. Nuori toimii, koska ei tiedosta. Nuoruusiän keskeinen kehitystehtävä on valjastaa omat vietit/tunteet toiminnanohjauksen ja hyvinvoinnin palvelukseen (seksuaalisuus, aggressio).

Milloin tunnetaitoja tarvitaan koulussa Kun pitäisi ymmärtää toista ihmistä ja toimia hänen parhaakseen arjessa (empatia, pelin luku, sujuvuus, huumori, taitava kohtaaminen, rajat, loppu jne) Kun pitäisi ymmärtää omaa itseä ja tehdä itsenäisiä ja vastuullisia valintoja myös omaksi parhaakseen Kun pitää ymmärtää rajat Kun pitää keskittyä tekemään Kun tehdään valintoja Kun ollaan yhdessä ja etsitään ratkaisuja kohti yhteisiä päämääriä Haasteissa, kriiseissä, stressissä, muutoksessa

Miten tunnetaitoja harjoitellaan ja mitä ne ovat? Harjoitellaan samaa kuin opetetaan Altistuminen, halukkuus Sietäminen ja kypsyminen (monet asiat ovat totta yhtä aikaa) Kohtaaminen (ihmisten ja erilaisten asioiden) Läsnäolo ja hyväksyminen Nimeäminen Tunteiden käyttö valintojen apuna elämä antaa kyllä palautetta Tunteiden käyttäminen yhteyksien luojana ja ongelmien avaajana Ihminen oppii kokemuksesta jos hän uskaltaa reflektoida ja käydä läpi kokemusta ja saa siitä realistista palautetta ja löytää myös vaihtoehtoja Kyky suruun ja luopumiseen Kyky pettymykseen ja irti päästämiseen Kyky sitoutumiseen ja sinnikkyyteen Kyky iloon ja nauttimiseen Kyky keskusteluun ja ongelmien ratkaisuun yhdessä