KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023

KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 21.5.2013

2 KYMPPI R 2013-OHJELMAN SISÄLTÖ 1. KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET 2. VÄESTÖNKEHITYS 3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R 4. MAANHANKINTA 5. SEURANTA: KAAVAVARANTO JA RAKENTAMINEN 6. UUSIEN ASUINALUEIDEN OHJELMOINTI 7. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNIT 8. YHTEENVETO JA PÄÄTÖSEHDOTUS

KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET JYVÄSKYLÄN OMAKOTITONTTI- / KERROSTALOTONTTIPROSESSI KYMPPI R 2012-OHJELMA KYMPPI R 2013-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY

4 KYMPPI R 2013-OHJELMAN TAVOITTEET Kymppi R ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja -kartat perusteluineen. Ohjelman tarkoituksena on: varmistaa asuintonttien riittävyys edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua yhteensovittaa tontteja ja palveluita jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen sosiaalista eheyttä turvataan ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus Kymppi R -ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutoksien valmisteluun.

OMAKOTITONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI - 30 6 vuotta ~ 4 vuotta ~ 2 vuotta H-hetki + 1 vuotta KAAVOITUS MAA- POLITIIKKA LIIKENNE- JA VIHERALUEET VESIHUOLTO RAKENNUS- VALVONTA YLEISKAAVOITUS MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA ASEMAKAAVOITUS K Y M P P I R O H J E L M A OMAN KODIN PAIKKA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS- SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA YLLÄPITO TILA- PALVELU OPETUS- TOIMI PÄIVÄ- HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA

KERROSTALOTONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI - 30 6 vuotta ~ 4 vuotta ~ 5...0 vuotta H-hetki + 1 vuotta KAAVOITUS YLEISKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS OMAN KODIN PAIKKA MAA- POLITIIKKA LIIKENNE- JA VIHERALUEET VESIHUOLTO MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS KUMPPANUUDET TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS- SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN YLLÄPITO RAKENNUS- VALVONTA RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA TILA- PALVELU OPETUS- TOIMI PÄIVÄ- HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA

7 KYMPPI R 2012-OHJELMA Kymppi R 2012-ohjelmassa tarkistettiin ohjelman lähtökohtana olevia määrällisiä tavoitteita erityisesti omakotitaloalueiden osalta. Merkittävin alueellinen ja aikataulullinen muutos edelliseen Kymppi R 2011-ohjelmaan nähden oli Valkeamäen aloituksen siirtäminen ja painopisteen siirtäminen Kauramäki Eteläportin suuntaan. Erityisenä teemana ohjelmassa olivat maankäytön toteuttamiseen liittyvät investoinnit. Ohjelmassa arvioitiin Kymppi R -ohjelman tavoitteiden mukaisten uusien asuinalueiden toteutuksen keskimääräisiä kunnallisteknisiä kustannuksia sekä tarkasteltiin suuria kynnysinvestointeja edellyttävien alueiden toteutuksen ajoittumista. Asuinalueiden lisäksi mukana tarkastelussa olivat myös työpaikka-alueet sekä isot viher- ja kehäväylähankkeet. Erityisesti vuosina 2015 2016 investointien tarpeen arvioitiin olevan tavallista suurempi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kymppi R 2012-ohjelman 27.8.2012 kokouksessaan. Päätöksessä todettiin erityisesti, että 1. Maankäytön toteuttamisessa tulee entistä pontevammin edistää ikääntyvälle väestölle soveltuvaa asuinrakentamista. Tämä tarkoittaa muun muassa aluekeskusten täydennysrakentamista. 2. Tonttitarjonnassa kiinnitetään erityistä huomiota alueelliseen kattavuuteen. Vuosittain tarjotaan kysynnän mukaan vähintään 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tonttien menekkiä seurataan tiiviisti ja kaupungilla tulee olla tarvittaessa valmius lisätä tonttitarjontaa, mikäli kysyntä kasvaa. 3. Valkeamäen avausta siirretään. Seuraavan kymmenen vuoden aikana keskusta-alueen asuntotuotannon keskeisin kohde on Kangas. Ydinkeskusta Palokka Tikkakosken ja ydinkeskusta Vaajakosken kasvusuunnille ohjataan aluekeskuksia vahvistavaa rakentamista. Merkittävimmät kaupunkirakennetta laajentavat alueavaukset ovat eteläistä kasvusuuntaa tukevat Kauramäki ja Korpilahden Iloniemi. Uusien alueiden avausten kustannukset tulee päätöksenteon yhteydessä selvittää.

8 KYMPPI R 2013-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY Tässä Kymppi R -ohjelmassa: Tarkistetaan kerros- ja rivitalotuotantoon liitettäviä määrällisiä tavoitteita. Uusien asuinalueiden ohjelmoinnissa siirrytään kasvusuunta- ja aluekeskuspohjaiseen tarkasteluun. Tuodaan esille Kankaan roolia Jyväskylän asuntotuotannossa Tarkennetaan maankäytön toteuttamisen kustannusten ajoitusta. Määritellään maanhankinnan kohdistamisen keskeiset suunnat. Luodaan suuntaviivoja erityisasumiseen soveltuvan tonttivarannon riittävyydelle. Maankäyttöryhmä 22.3. Kaupunkirakennepalvelujen johtoryhmä 25.4. Kaupunkirakennelautakunta esittely 7.5. / päätös 18.6.2013 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

VÄESTÖNKEHITYS KOKO JYVÄSKYLÄ / VÄESTÖNKASVUN PAINOPISTEET

JYVÄSKYLÄN VÄESTÖNKEHITYS 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 2012 2040 Koko väestö 133 482 156 575 0-14 -vuotiaat: 21 603 (16 %) 23 781 (15 %) 15-64-vuotiaat 91 376 (69 %) 98 279 (63 %) Yli 64-vuotiaat 20 503 (15 %) 34 515 (22 %) 10 0 1 980 1 985 1 990 1 995 2 000 2 005 2 010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 0-14 -vuotiaat 20 504 20 241 20 819 21 006 20 726 20 816 21 341 22 493 23 728 24 083 24 099 23 871 23 781 15-64 -vuotiaat 66 711 68 857 70 967 75 125 81 092 87 032 90 665 91 567 92 039 93 110 94 381 96 407 98 279 yli 64-vuotiaat 9 751 10 895 12 135 13 526 14 701 16 357 18 810 23 339 26 887 29 939 32 561 33 885 34 515 koko väestö 96 966 99 993 103 921 109 657 116 519 124 205 130 816 137 399 142 654 147 132 151 041 154 163 156 575 Jyväskylän väestömäärä kasvoi vuonna 2012 yhteensä 1420 asukkaalla. Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan vuonna 2040 Jyväskylässä ennakoidaan olevan lähes 157 000 asukasta. Tämä on noin 3 000 asukasta enemmän vuonna 2009 laadittuun ennusteeseen nähden. Työikäisten määrä kasvaa jonkin verran, mutta kasvu on hitaampaa aiempiin vuosikymmeniin nähden. Lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 saakka. Eniten kasvua odotetaan yli 64 vuotiaiden määrässä. Asumisessa tämä tarkoittaa mm. ikääntyville sopivien asuinmuotojen aiempaa suurempaa merkitystä. Yli 64 vuotiaiden määrä ylittää 0 14 vuotiaiden määrän vuonna 2014

11 ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS TIKKAKOSKI Viime vuosina väestönkasvu on ollut suurinta keskustan alueella. Muita nopean väestönkasvun alueita ovat olleet Läntinen Palokka, Puuppola, Sääksvuori, Vesanka ja Vaajakoski. PUUPPOLA Vuoteen 2030 mennessä suurimman väestökasvun ennakoidaan kohdistuvan myös jatkossa näille alueille. Merkittävimmät väestönkasvun painopistealueet ovat erityisesti Kangas, Kauramäki-Eteläportti ja Läntinen Palokka. VESANKA LÄNTINEN PALOKKA KAURAMÄKI- ETELÄPORTTI KANGAS KUOKKALA VAAJA- KOSKI KORPILAHTI SÄYNÄTSALO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R

13 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA ILMASTOVIISAAMPI JA TALOUDELLISEMPI KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITYS YHTEENSOVITTAA MAANKÄYTTÖÄ, ASUMISTA JA LIIKENNETTÄ TÄYDENNYSRAKENTAA KESKUSTAA JA ALUEKESKUSTOJA EDISTÄÄ ELINKEINOJEN SIJAINTIMAHDOLLISUUKSIA LAAJENTAA VIHERALUEITA JA EHEYTTÄÄ REITTEJÄ TUKEE MAASEUDUN ELINKEINOJA JA KYLÄASUMISTA EHDOTUS VALMISTUU vuonna 2013. VALTUUSTOON vuonna 2014

14 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R Yleiskaavassa osoitetaan kaupunkirakenteen laajenemisen pitkän tähtäimen suunnat ja asemakaavoitettavat alueet. Yleiskaavan laadintaa on ohjannut mm. periaate kestävän liikkumisen maankäytöstä: joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä tukeva yhdyskuntarakenne. VUOTEEN 2040 MENNESSÄ 25 000 uutta asukasta TARVITAAN 30 000 uutta asuntoa = 3 miljoonaa k-m 2 uutta asumista Yleiskaavassa varmistetaan riittävät maankäytön aluevaraukset. http://www.jkl.fi/kaavoitus/yleiskaava Yleiskaavan uusien asuinalueiden toteuttaminen edellyttää huolellista vaiheistusta ja ajoitusta, jotta yhdyskuntarakenteen ja alueellisen palvelutarpeen kehitys sekä investointitarpeet ovat hallittuja. Yleiskaavassa ei oteta kantaa asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen, välineenä tähän on Kymppi R ohjelma. Yleiskaavan uudet asuinaluevaraukset sijaitsevat eri puolilla Jyväskylää. Tämä mahdollistaa Kymppi R -ohjelman alueellisesti tasapainoisen tonttitarjonnan tavoitteen toteuttamisen myös jatkossa.

MAANHANKINTA MIKSI KUNNAN KANNATTAA HANKKIA RAAKAMAATA MAANHANKINNAN PAINOPISTEET 2013-2016

16 MIKSI KUNNAN KANNATTAA HANKKIA RAAKAMAATA? Raakamaan hankinta yleiskaavan mukaisilta kasvusuunnilta auttaa kehittämään kunnan yhdyskuntarakennetta toivottuun suuntaan. Kunnan hankkiman maan kaavoitus ja tonttien rakentamiskelpoiseksi saattaminen sujuvat joutuisasti. Hankkimalla kaavoitettava maa kunnan omistukseen voidaan maanomistajia kohdella tasapuolisesti riippumatta tulevasta kaavaratkaisusta. Asemakaavoituksen synnyttämä maan arvonnousu voidaan käyttää kaavan toteuttamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Riittävä tonttivaranto ja tonttien luovutus antavat mahdollisuuden vaikuttaa tonttien sekä asumisen ja yrittämisen hintatasoon kunnassa. Lähde: Kuntaliiton julkaisu: Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa päättäjille. Kunnalla on paremmat mahdollisuudet varmistaa kaavan toteutuminen, yhdyskuntatekniikan ja julkisten palvelujen investointien tehokkaampi suuntaaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen. Pitkäjänteinen maapolitiikka tuo maankäytön toteuttamiseen ennakoitavuutta.

17 MAANHANKINNAN PAINOPISTEET 2013-2016 Seuraavien vuosien maanhankinnan painopisteet on määritelty vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kasvusuuntien mukaisesti. Kymppi R 2013-ohjelman uusien asuinalueiden kaupungin maanomistustilanne on hyvä, mutta täydennyksiä tarvitaan etenkin pohjoisella kasvusuunnalla. Maanhankinnan painopisteet kohdistuvat jatkossa yhä enemmän työpaikka-alueiden ja uusien tieyhteyksien (Koillinen kehäväylä) toteuttamisen mahdollistamiseen. Kaupungin maapoliittiset periaatteet viedään kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyyn kevään 2013 aikana.

SEURANTA: KAAVAVARANTO JA RAKENTAMINEN KYMPPI R 2012-OHJELMAN MÄÄRÄLLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OMAKOTITONTTIEN VARANTO: LAINVOIMAISET ASEMAKAAVAT OMAKOTITALORAKENTAMINEN: ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN KERROS-JA RIVITALOTONTTIEN VARANTO: LAINVOIMAISET ASEMAKAAVAT ASUNTOTUOTANTO: JYVÄSKYLÄ / SEUTU KERROS- JA RIVITALOTUOTANNON KERROSALA

KYMPPI R 2012-OHJELMAN MÄÄRÄLLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 19 OMAKOTITALOALUEET (AO) Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 400 omakotitonttia kaupungin maalla. TOTEUTUMINEN TOTEUTUI: yhteensä 560 omakotitonttia (12/2012). Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle. Vuosittain tarjotaan vähintään 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. TOTEUTUI: lainvoiman sai useita pientalotontteja sisältäviä asemakaavoja, joissa oli yhteensä 215 pientalotonttia. EI TOTEUTUNUT: Uusia tontteja oli tarjolla yhteensä 72 kpl. Näiden lisäksi tarjolla oli n. 100 tonttia aiemmin markkinoinnissa olleilta alueita. KERROS JA RIVITALOALUEET (AK+AR) Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli 160 000 k m 2 kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. TOTEUTUMINEN TOTEUTUI: yhteensä 430 000 k m 2, josta kaupungin osuus n. 44 % (189 000 k-m 2 ) (12/2012). Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 80 000 k m 2. TOTEUTUI: Vuonna lainvoiman sai useita kerros- ja rivitalotontteja sisältäviä kaavoja, joissa rakennusoikeutta oli yhteensä 87 280 k m 2. Vuosittain on tarjolla 50 000 k m 2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa 15 000 k m 2. TOTEUTUI: Markkinoinnissa ollut yli 50 000 k-m 2, josta uutena 15 170 k m 2.

20 OMAKOTITONTTIVARANTO: LAINVOIMAISET ASEMAKAAVAT Vuonna 2012 luovutettiin omakotitontteja hieman edellisvuosia vähemmän. Huomattava määrä tontteja on varauksessa. Uutena markkinoinnissa olivat asuntomessualueen tontit sekä tontteja Pikku Haukkalasta, Tunnelinmäestä, Matinmäestä, Holstista, Tikkalasta ja Saakoskelta. Lisäksi tarjolla oli noin 100 tonttia ennen vuotta 2012 markkinoinnissa olleilta alueilta. Alueellinen tarjonta on ollut kattavaa. Yhteensä tontteja oli tarjolla 17 alueelta. Vuonna 2012 vahvistui useita pientalotontteja sisältäviä kaavoja: Tunnelinmäki III, Tanhukaari, Matinmäki, Mankola II. Kaupungin pientalotonttien asemakaavavarannon tilanne on hyvä. Vuoden 2013 aikana ovat jo vahvistuneet Säynätsalon koulurannan ja Kaunisharju- Koskenniskan kaavat. Tavoitteena on myös Mannisenmäen kaavan lainvoimaisuus. Näissä kaupungin tontteja on yhteensä 124.

21 OMAKOTITALORAKENTAMINEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN: ASEMAKAAVA ALUE / MAASEUTU AO rakennusluvat 2009 2010 2011 2012 Yhteensä vuosina 2009 2012 Maaseudulle 15 8 % 33 14 % 13 6 % 14 8 % 75 9 % Yleiskaava-alueille 24 12 % 30 12 % 40 20 % 37 20 % 131 16 % Asemakaavaalueille 156 80 % 179 74 % 151 74 % 130 72 % 615 75 % Yhteensä 195 242 204 180 821 Vuonna 2012 uusien pientalojen rakennuslupia haettiin hieman aikaisempia vuosia vähemmän. Asemakaava-alueelle haettujen rakennuslupien osuus kaventui hieman. Maaseuturakentamisen määrä säilyi viime vuosien tasolla. Maaseudun rakentaminen on suuntautumassa yhä enemmän kyläyleiskaava alueille. Kokonaisuudessaan vuosina 2009-2012 myönnetyistä uusien omakotitalojen rakennusluvista noin kolme neljäsosaa sijoittui asemakaavoitetulle alueelle. Riittävällä asemakaavoitetulla tonttitarjonnalla tuetaan yhdyskuntarakenteen hallittua kehitystä. 2009 2012: 821 omakotitalon rakennuslupaa

22 KERROS-JA RIVITALOTONTTIVARANTO: LAINVOIMAISET ASEMAKAAVAT Vuonna 2012 luovutettujen kerros ja rivitalotonttien määrä kasvoi viime vuodesta. Yksittäinen suuri kohde oli Palokunnanmäki (23 000 k-m 2 ). Asemakaavoissa sai lainvoiman 87 000 k m 2. Näistä suurin osa oli kumppanuuskaavoja. Kaupungin omistuksessa olevien kerros ja rivitalotonttien määrä (vapaat ja myöhemmin luovutukseen tulevat) on kasvanut. Asemakaavallista varantoa 12/2012 yhteensä n. 430 000 k m 2. Tästä 336 000 k m 2 on heti rakennettavissa olevaa. Tämä vastaa lähes 5 vuoden varantoa. Uutena markkinointiin tulleille tonteille on riittänyt kysyntää. Markkinoinnissa on edelleen myös tontteja ns. vanhoilta alueilta, joiden tarjonta painottuu kaupungin eteläpuolelle (Keljonkangas, Kaijanlampi, Säynätsalo). Yksityisen omistuksessa olevan varannon määrä on vähentynyt jonkin verran edellisvuoteen nähden. Koko kaupungin AK+AR kaavallisesta varannosta 56 % on yksityisten omistuksessa. Käyttämätöntä yksityisen varantoa mm. Lutakossa, Mankolassa, Vääräjärvellä, Savelassa, Åströmin alueella, Palanderinkadulla, Lounatuulentiellä, Haapaniemessä ja Haukkamäessä. Kymppi R -tavoite (vuonna 2012) 160 000 k-m 2 Vuoden 2013 aikana odotetaan vahvistuvan useita asemakaavoja, joissa on huomattava määrä varantoa kerros ja rivitalorakentamiselle (yht. n. 162 000 k-m 2 kaupungin ja yksityisen maalle ). Näistä laajin kohde on Mannisenmäki. Muita kohteita: Kuokkalan keskustan puukortteli, Vaajakoskentie 9, Korpilahden Siwan tontti, Säynätsalon koulunranta, Kaunisharju Koskenniska, Parviaisentie 10, Tikkakosken Kirkkokatu 24 (Kessun kasino), Kristillinen opisto, Hämeenkatu ja Kivelänranta.

23 ASUNTOTUOTANTO 1988-2012 2000 1800 1600 1400 Vuosina 1988 2012 valmistunut keskimäärin 1 165 asuntoa vuodessa 1200 1000 800 600 400 200 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 152 Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 219 Asuntotuotanto on viime vuosina ollut kasvussa. Vuonna 2012 Jyväskylään valmistui yhteensä 1 150 asuntoa (yht. 109 000 k-m 2 ). Tämä on vuosien 1988-2012 keskiarvoon nähden keskitasoa. Vuonna 2012 valmistuneista asunnoista 80 % oli kerrosja rivitaloasuntoja. Vuonna 2011 myönnettiin rakennuslupa yhteensä 1 174 asunnolle (yht. 103 000 k-m 2 ).

24 SEUDULLINEN ASUNTOTUOTANTO 2012 UUSTUOTANTO 2000 2011, 2012 JA VUOSITUOTANTOARVIO 2013 2015 Kunta Asuntotuotanto 2000 11 Josta ok ja rivitaloasuntoja Tuotanto per 1 000 henkeä Tuotanto 2012 Tuotantoarvio 2013 15 Hankasalmi 248 246 45 11 15 Jyväskylä 13 424 5 035 100 1 169 1200 Laukaa 1 445 1 261 78 126 120 Muurame 849 714 89 84 85 Petäjävesi 263 261 65 12 45 Toivakka 158 156 64 29 15 Uurainen* 234 230 67 21 35 Yhteensä 16 621 7 903 87 1452 1 515 * vuoden 2012 tietoja ei saatavilla Vuodesta 2000 noin 80 % koko seudun asuntotuotannosta on kohdistunut Jyväskylään. Omakoti- ja rivitaloasunnoista 63 % on rakennettu Jyväskylään.

25 KERROS- JA RIVITALOTUOTANNON KERROSALA Jyväskylässä vuosittain valmistunut kerros ja rivitaloasumisen kerrosala 2000 75 200 2001 67 000 2002 65 000 2003 86 000 2004 77 000 2005 67 000 2006 69 000 2007 67 000 2008 44 000 2009 20 000 2010 48 000 2011 64 000 2012 70 000 Vuosittain toteutuvan kerros- ja rivitalorakentamisen määrä vaihtelee huomattavasti. Vuosina 2000-2012 valmistui keskimäärin 63 000 k-m 2 kerros- ja rivitalorakentamista / vuosi. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mitoitusselvityksessä laskennalliseksi uuden asuinrakentamisen kerrosalan tarpeeksi on arvioitu noin 100 000 k-m 2 / vuosi. Kokonaisasuntotuotannon kerrosalatoteutuma on viime vuosina vastannut hyvin laskennallista tarvetta. Vuosina 2010-2012 valmistuneista asunnoista 21 % oli omakotitaloissa ja 78 % kerros- ja rivitaloissa. Valmistuneesta asuinkerrosalasta sijoittui 41 % omakotitaloihin ja 59 % kerros- ja rivitaloihin. Kerros- ja rivitalorakentamisen tarpeen odotetaan kasvavan mm. väestön ikääntymisen myötä. Arvio jatkossa: valmistuvasta asuinkerrosalasta 70 % kerros ja rivitaloissa = 70 000 k m 2. Kymppi R ohjelman tavoitteena mahdollistaa 70 000 k m 2 kerros ja rivitaloasuntotuotantoa / vuosi. Aikaisemmissa ohjelmissa kerros- ja rivitalotuotannon vuositoteutuksen lähtökohtana on pidetty noin 80 000 k-m 2 / vuosi. Markkinoiden kysyntää vastaavalla tonttitarjonnan määrällä edistetään mm. kunnallisteknisten investointien täysimääräistä hyödynnettävyyttä ja asuinalueiden toteutumista kohtuullisessa aikataulussa.

UUSIEN ASUINALUEIDEN OHJELMOINTI KYMPPI R 2013-OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET UUDET OMAKOTITONTIT MAASEUDUN RAKENNUSPAIKAT KERROS- JA RIVITALOTONTIT KANGAS KESKUSTA + LÄHIKESKUKSET, POHJOINEN, ITÄINEN JA ETELÄINEN KASVUSUUNTA PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO ERITYISRYHMIEN ASUMINEN

27 KYMPPI R 2013-OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KERROS JA RIVITALOALUEET (AK+AR) OMAKOTITALOALUEET (AO) Kerros- ja rivitalojen asuntotuotantotavoite 70 000 k-m 2 vuodessa. KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 70 000 k m 2. TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan noin 50 000 k m 2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa 15 000 k m 2. KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle. TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Vapaasti markkinoitava = tontteja ei ole kaavan laadintavaiheessa sidottu yksittäisille toimijoille.

TIKKAKOSKI Kymppi R -ohjelmassa uusien asuinalueiden ohjelmoinnissa siirrytään suuralueista aluekeskuspohjaiseen tarkasteluun. 28 PALOKKA Kortepohja Keltinmäki Huhtasuo Lohikoski KESKUSTA KUOKKALA ETELÄPORTTI VAAJAKOSKI Jyväskylän kaupungin vireillä olevassa yleiskaavassa osoitetaan Jyväskylän kaupungin strateginen keskusta alue. Keskustan välittömään vaikutuspiiriin sijoittuu joukko lähikeskuksia: Kortepohja, Lohikoski, Huhtasuo ja Keltinmäki. Aluekeskukset ovat keskuksia, joilla on lähikeskusta laajempi väestöpohja ja seudullinen palvelumerkitys. Näitä ovat Vaajakoski, Kuokkala, Palokka, Tikkakoski, Korpilahti sekä uutena aluekeskuksena Eteläportti. Säynätsalon lähikeskus sijoittuu Eteläportin vaikutusalueelle. KORPILAHTI Säynätsalo

UUDET OMAKOTITONTIT 2013-2023 170 50 180 KESKUSTA sis. lähikeskukset* PALOKKA TIKKAKOSKI 201 VAAJAKOSKI ETELÄPORTTI** 372 47 92 KORPILAHTI LÄNTINEN SUUNTA (Ruoke, Vesanka) *Kortepohja, Huhtasuo, Lohikoski, Keltinmäki ** Sis. myös Keljonkankaan, Säynätsalon Uusia omakotitontteja on tulossa kaikkien aluekeskusten vaikutuspiiriin, määrällisesti eniten etelän ja pohjoisen suunnalle. Tulossa on mm. rantatontteja (Kaunisharju, Kouluranta, Kirkkolahti) ja kaupunkipientalotontteja (Tanhukaari, Korteniitty). Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tonttitarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava-alueiden rakennuspaikat. Asuntomessuvuoden erityismarkkinointiin säästetään tontteja erityisen kysytyiltä omakotialueilta (mm. Kaunisharjusta, Koulurannasta, Halssilasta ja Kangasvuoresta). Keskustaa ympäröivien lähikeskusten alueella uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta jatkossa pientalotonttien tarjonta painottuu yhä enemmän kaupunkirakenteen laajentumisalueille.

UUDET OMAKOTITONTIT 2013-2023 30 TUNNELINMÄKI III MATINMÄKI VESANKA RUOKE SAVULAHTI KORTENIITTY B MANNISENMÄKI MANKOLA II KANGASVUORI TUOHIMUTKANRINNE KAUNISHARJU-KOSKENNISKA YLÄMÄYRÄMÄKI TANHUKAARI ÄIJÄLÄNRANTA HUPELI II TIKANRANTA I * Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti KAURAMÄKI KORPILAHTI SÄÄKSVUORI ILONIEMI TIKKALA KINKOVUORI KOULURANTA KIRKKOLAHTI SAAKOSKI

UUDET OMAKOTITONTIT 2013-2023 31 Markkinoinnissa vuonna 2013 yht. 92 uutta pientalotonttia (punaisella merkityt)

32 MAASEUDUN RAKENNUSPAIKAT 1 Osayleiskaavaalueen nimi Rakennuspaikat kpl 19.3.2010 Rakennuspaikkoja jäljellä n. kpl 1.1.2013 Hyväksytyt Myönnetyt rakennusluvat* Vireillä olevat 2009 2010 2011 2012 2 3 1 Puuppola-Lintukangas 200 11 8 18 7 156 2 Kuohu-Vesanka-Ruoke: länsiosa (mm. Kuohun taajama) 130 4 5 2 2 117 3 Kuohu-Vesanka-Ruoke: itäosa (mm. Ruoketta) 344 7 10 15 20 292 4 Taka-Keljo 98 0 1 1 2 94 5 4 6 5 Tikkala 205 0 2 2 3 198 6 Oravasaari 56 3 4 2 3 44 7 Maatianjärvi (Raspio- * asumisen uudisrakennusten luvat Iloniemi oyk) 50 0 0 0 0 50 * Asumisen uudisrakennusten luvat 7 Kyläyleiskaavoissa oli vuoden 2013 alussa yhteensä 900 hyväksyttyä ja vireillä olevissa 50 maaseudun rakennuspaikkaa. Vuonna 2012 rakennuslupia haettiin etenkin Vesangan alueella. Tarkemman kyläkaavoituksen tarve tutkitaan ensin erillisellä kyläselvityksellä. Tällä hetkellä on käynnissä Leppälahden kyläselvitys.

LAINVOIMAINEN AK+AR -VARANTO, HETI RAKENNETTAVISSA 336 000 k-m 2 = n. 5 vuoden varanto UUDET KERROS- JA RIVITALOTONTIT 2013-2023 33 Lainvoimaisen, valmiilla kunnallistekniikalla varustetun kerros ja rivitalovarannon laskennallinen riittävyys on lähes 5 vuotta. Huomattava osa tästä sijaitsee Jyväskylän keskustassa ja tätä ympäröivissä lähikeskuksissa KYMPPI R 2013-OHJELMAN UUDET AK+AR ALUEET 600 000 k-m 2 = 8,5 vuoden varanto Kymppi R 2013 ohjelman uusien alueiden mukainen riittävyys on 8,5 vuotta. Alueellisesti uutta varantoa on tulossa etenkin Kankaalle ja aluekeskuksiin. Lisäksi nykyisistä vireillä olevista osayleiskaavoista (Kangas ja Kauramäki-Eteläportti) riittää varantoa toteutettavaksi vuoden 2023 jälkeenkin. Kaiken kaikkiaan nykyisten lainvoimaisten asemakaavojen varannon sekä vireillä ja suunnitteilla olevien asema ja osayleiskaavojen varannon arvioidaan riittävän lähes 20 vuodeksi. *Kortepohja, Huhtasuo, Lohikoski, Keltinmäki ** Sis. myös Keljonkankaan, Säynätsalon Lisäksi Jyväskylässä on paljon potentiaalisia täydennysrakentamiskohteita, joille voi seuraavan kymmenen vuoden aikana kohdistua kaavoituspaineita. Tällaisista yksittäisistä kohteista suurin on nykyisen keskussairaalan alue, jonka vaikutus asuntotuotantoon tullaan selvittämään tulevien vuosien ohjelmassa. Jo rakenteilla olevan ja kaavoitettavana olevan varannon toteutumisen turvaamiseksi uusia asumisen kaavoituskohteita tulee käynnistää harkiten Kymppi R ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden. Maankäytön toteutumisen ohjelmoinnissa on tärkeää varmistaa tonttitarjonnan alueellinen kattavuus ja houkuttelevuus myös vuoden 2020 jälkeen.

UUDET KERROS- JA RIVITALOT 2013-2023 34 TIKKAKOSKI KIRKKOKATU 24 k-m 2 SAVULAHTI MANNISENMÄKI HEINÄLAMPI III KARPALOKUJA 5 KIVELÄNRANTA HUHTAKESKUS k-m 2 KORTEPOHJAN KESKUSTA KANGAS VAAJAKOSKEN KESKUSTA PALOKUNNANMÄKI HÄMEENKATU LUTAKKO ÄIJÄLÄNRANTA VAAJAVIRRAN- RANTA KUOKKALAN KESKUSTAN PUUKORTTELI VÄINÖLÄNRANTA KAURAMÄKI-ETELÄPORTTI * Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti KORPILAHTI KOULURANTA SIWAN TONTTI

UUDET KERROS- JA RIVITALOTONTIT 2013-2023

Huomattava osa lähivuosien uusista kerros- ja rivitaloalueista on kaavoitettu kumppanuuskaavaperiaatteella. Vapaaseen markkinointiin tulevien alueiden määrä on vähäisempi. Kumppanuuskaavoituksessa tonttien tulevat rakennuttajat ovat mukana laatimassa alueen asemakaavaa. Tämä mahdollistaa toimijoiden näkökulman huomioinnin jo kaavan alkuvaiheessa. Kumppanuuskaavoilla voidaan vaikuttaa myös laatutason turvaamiseen, nopeuttaa aikatauluja ja edistää kaavan toteutumista. Kumppanuuskaavojen lisäksi tarvitaan myös vapaaseen markkinointiin tulevia kerros- ja rivitalotontteja, jotta luodaan kasvu ja toimintaedellytyksiä myös uusille ja pienille rakennusliikkeille. Vuonna 2013 on tarkoitus markkinoida Kivelänrannan ja Mannisenmäen tontteja. Yhteensä näissä on 16 600 k-m 2. Kaavat eivät ole vielä lainvoimaisia. 36

Kankaan alue on keskustan tärkein 37 laajentumisalue. Alueen keskeinen sijainti antaa erinomaiset mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta ja sijoittaa alueelle merkittävän osan Jyväskylän kerrostalotuotannosta sekä työpaikka- ja palvelurakentamisesta keskustaa laajentaen. Olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään luotaessa ainutlaatuista elinympäristöä kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä ja samalla muodostuu alueelle voimakas ominaisidentiteetti Vuoteen 2025 mennessä alueelle tavoitellaan 3000 uutta asukasta ja 2000 työpaikkaa. Alueen suunnittelua on jatkettu vuonna 2012 ratkaistun arkkitehtikilpailun pohjalta. Kaavaehdotus on nähtävillä kevään 2013 aikana. Osayleiskaava on tarkoitus saada vahvistettua vuoden 2013 aikana. Alue asemakaavoitetaan vaiheittain. TOTEUTUSTAVOITE 2015: ALUE 1 2015 2025: VPT 2016: ALUE 2 2017: ALUE 3 2018: ALUE 4, 4b 2019: ALUE 5 2020-2021: ALUE 6, 8 2022: ALUE 6, 9 2023-2024: ALUE 7, 10 2025: ALUE 11 Rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2014 2015. Kankaan alueen vaiheistuksessa on esitetty asuinrakentamisoikeutta keskimäärin 12 000 k m 2 / vuosi. Kankaan osuus Jyväskylän asuntotuotannossa on merkittävä - lähes 15 20 % vuotuisesta kokonaiskerros ja rivitalotuotannosta.

*Sisältää AO- ja AK+AR-kaavavarantoa ** Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti KESKUSTA JA LÄHIKESKUKSET HEINÄLAMPI III KARPALOKUJA 5 VÄÄRÄJÄRVI, (KAAVAMUUTOS?) 38 PIKKU HAUKKALA HAUKKALAN- RANNAN KOULU HUHTAKESKUS MANKOLA II PALANDERINKATU KORTENIITTY KIVELÄN- RANTA KANGASVUORI PALOKUNNANMÄKI KORTEPOHJAN KESKUSTA SAVELA JYVÄLÄ KANGAS HARJUNKULMA VETURITALLINKATU TUOHIMUTKANRINNE VAAJAKOSKENTIE 9 VALIMON- MÄKI CYGNAUKSENPUISTO HÄMEENKATU LUTAKKO ÄIJÄLÄN- RANTA YLÄMÄYRÄMÄKI KUOKKALAN KESKUSTAN PUUKORTTELI KRISTILLINEN OPISTO JOKIVARSI TANHUKAARI KUOKKALAN LOUHIMO VÄINÖLÄNRANTA TIKKA TIKANRANTA ÅSTRÖM

MANNISENMÄKI 39 POHJOINEN KASVUSUUNTA: PALOKKA-TIKKAKOSKI KESSUNKASINO PUUPPOLA- LINTUKANGAS OSAYLEISKAAVA MATINMÄKI TIKKAKOSKI KESSUNKASINO HEINÄLAMPI III TUNNELINMÄKI III HAUKKAMÄKI SAVULAHTI PÖLKINTIE MANNISENMÄKI HEINÄLAMPI III Tikkakosken taajama-alueella on käynnissä yleispiirteisen kehittämissuunnitelman laadinta, jossa tutkitaan mm. mahdollisia täydennysrakentamisen paikkoja. PIKKU HAUKKALA HAUKKALAN- RANNAN KOULU MANKOLA II RUOKE *Sisältää AO- ja AK+AR-kaavavarantoa ** Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti

ITÄINEN KASVUSUUNTA: VAAJAKOSKI 40 KAUNISHARJU- KOSKENNISKA KAUNISHARJU-KOSKENNISKA VAAJALA VAAJAVIRRANRANTA VÄINÖLÄNRANTA HUPELI HAAPANIEMI *Sisältää AO- ja AK+AR-kaavavarantoa ** Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti

ETELÄINEN KASVUSUUNTA: ETELÄPORTTI - KORPILAHTI 41 ÅSTRÖM KAURAMÄKI-ETELÄPORTTI KAIJANLAMPI KELJONKANKAAN KESKUSTA * Sisältää AO- ja AK+AR-kaavavarantoa ** Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti SÄÄKSVUORI LOUNATUULENTIE KINKOVUORI KOULURANTA PARVIAISTENTIE 10 KIRKKOLAHTI SIWAN TONTTI ILONIEMI

42 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO 0-6- sekä 7-12-vuotiaiden määrän kasvun arvioidaan olevan suurinta nk. 7-kehällä. Erityisesti Keljonkangas (Sääksvuori), Läntinen Palokka, Puuppola, Vesanka ovat olleet lapsiperheiden suosiossa. 7 km kehä Kymppi R 2013-ohjelmassa on tulossa tarjolle tontteja mm. näiden alueiden vaikutuspiiristä (Matinmäki, Savulahti, Ruoke, Sääksvuori, Kauramäki). Näillä alueilla erityisesti koulupaikkojen tarve kasvaa lähivuosina ilman uusia asuinalueavauksia jo rakentumassa olevien alueiden väestönkasvun johdosta. Mm. Kauramäki-Eteläportin alueen rakentamisen käynnistyminen ja uuden päiväkoti-koulun toteuttaminen on tarpeellista koko Keljonkankaan väestönkasvun näkökulmasta. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys, jossa yhteensovitetaan maankäyttöä ja palveluita ja tarkastellaan palvelujen riittävyyttä alueittain pitkällä tähtäimellä, päivitetään vuoden 2013-2014 aikana.

43 ERITYISRYHMIEN ASUMINEN Kymppi R 2012-ohjelman päätöksessä todettiin erityisesti, että: Maankäytön toteuttamisessa tulee entistä pontevammin edistää ikääntyvälle väestölle soveltuvaa asuinrakentamista. Tämä tarkoittaa muun muassa aluekeskusten täydennysrakentamista. Ikääntyville sopivien asumismuotojen tarve kasvaa Tehostettu palveluasuminen: Tarkoitettu paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Senioriasuminen: Tavanomaiseen rinnastettavaa asumista. Palveluita ja viriketoimintaa on saatavissa henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Asunnot ovat esteettömiä ja turvatekniikan käyttö on yleensä mahdollista. Myös muiden erityisryhmien asumisen tarpeet huomioitava, mm. Kehitysvammaiset Vammautuneet Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Muistihäiriöiset Kokonaisuudessaan palveluasumisen tarve on kasvussa. Palveluasuminen edellyttää kaavassa nykyisen toimintatavan mukaan Y-merkintää (yleisten rakennusten tontti). Y-tontteja edellyttäviä palveluja ovat myös mm. päiväkodit, koulut, päiväkeskukset ja toimintakeskukset. Nykyinen Y-tonttivaranto riittää noin 2-3 vuodeksi.

44 ERITYISRYHMIEN ASUMINEN Mitä erityisryhmien asumisen huomiointi edellyttää maankäytön näkökulmasta: - Riittävää tonttivarantoa. Tonttivarantoa olisi oltava vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. - Oikeanlaisia tontteja oikeissa paikoissa. Miten tullaan edistämään: - Erityisryhmien asuminen pyritään sijoittamaan muun asumisen sekaan. - Palveluasumisen ja Y-tonttimerkintää edellyttävien palvelujen tarkastelu kokonaisuutena: millaisia tontteja eri toiminnot edellyttävät ja missä niille on tarvetta. - Asetetaan seniori- ja erityisryhmien asuntotuotannolle määrälliset tavoitteet ja seurataan säännöllisesti tavoitteiden toteutumista. - Jokaisen uuden kaava-alueen yhteydessä tarkastellaan mahdollisuus erityisryhmien asumiseen. Tarvittaessa laaditaan kaavamuutoksia. - Mahdollistetaan tontin käyttömahdollisuuksiin liikkumavaraa riittävän joustavilla kaavamerkinnöillä. Miten suuria senioriasumisen kokonaisuuksia halutaan? Miten erityisryhmät oikeasti haluavat asua? Kantaako nykyinen palvelurakentamisen malli pitkälle? Mitä tehdään vanhalle rakennuskannalle? Miten toimii asuntoverkostomalli? Pystytäänkö senioriasumista ohjaamaan palvelurakenteiden läheisyyteen? Mitä toimintoja halutaan sijoitettavan samaan kokonaisuuteen? Halutaanko palveluasumista vanhuksille vai palvelevaa asumista kaikenikäisille?

MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNNIT

46 KARKEA ARVIO KUNNALLISTEKNISTEN INVESTOINTIEN MÄÄRISTÄ JA AIKATAULUTUKSESTA VUOSINA 2014-2020 18 000 000 Koillinen kehäväylä 16 000 000 Viherhankkeet 14 000 000 Muut työpaikka-alueet 12 000 000 Läntinen Palokärki 10 000 000 Kauramäki-Eteläportti 8 000 000 Kangas 6 000 000 AK+AR 4 000 000 2 000 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 AO-tontit Tontinmyyntituloarvio Maankäyttösopimukset + tontinmyyntitulot, arviot Ei sisällä vesihuollon kustannuksia.

KUSTANNUSARVIO Kaupunkirakennepalvelujen kustannusten osuus: kadut, katuvihreä, lähivirkistys, sv-kaivot+liit.putket. Ei sisällä vesihuoltoa. INVESTOINTIKOHDE KUSTANNUS RAKENTAMINEN / VUOSI KESKIMÄÄRÄISET KUSTAN NUKSET YHT./ VUOSI AO tontit 20 000 / tontti 100 / vuosi n. 1,7-2 milj. / vuosi AK+AR tontit 36 / k-m 2 70 000 k-m 2 n. 2 milj. / vuosi Kangas Tontinluovutuksen vaiheistuksen mukaan, keskimäärin 12 000 k-m 2 / vuosi. Kankaalta luovutettavat kerros- ja rivitalotontit vähentävät muiden AK+AR tonttien luovutustarvetta. n. 2,4 milj. / vuosi (ei sisällä Kankaan purkukustannuksia) Kauramäki Eteläportti Tontinluovutus vuodesta 2015 eteenpäin. Esim. 5000 k-m 2 AK+AR-rakentamista / vuosi + 15 AO-tonttia / vuosi. Vuoteen 2020 mennessä kustannukset riippuvaisia toteutuksen vaiheistuksesta. 1a-vaiheen kustannukset arvioitu yht. 9,3 milj.. Arvioitu vuositoteutuksen kustannukset esim. 1. milj. / vuosi. n. 1 milj. / vuosi (vuodesta 2015 eteenpäin) Läntinen Palokärki Toteutus vaiheittain. Alueen toteuttamisen kokonaiskustannukset vuosina 2014-2018 n. 5 milj.. n. 1 milj. / vuosi (vuoteen 2018 saakka) Muut työpaikka alueet (Sulunperä ja Itäinen Palokärki) n. 15,4 / m 2 Esim. 15 ha tonttimaata / vuosi n. 1,3 milj. / vuosi (vuodesta 2015 alkaen) Viherhankkeet Kehäväylähankkeet TULOARVIO Vuosien 2013-2020 viherpalveluohjelmassa olevat itsenäistä budjettia vaativat erillishankkeet. Sisältää myös korjausinvestointeja. Koillinen kehäväylä vuodesta 2015 eteenpäin: Sulunperä Laukaantie välin kokonaiskustannusarvio n. 16 milj., kaupungin osuus esim. 50 %, toteutus neljässä vuodessa. n. 1,8 milj. / vuosi n. 2 milj. / vuosi (2015-2018). KOHDE TULO KAUPUNGIN TONTINMYYNTIARVIO / VUOSI KESKIMÄÄRÄINEN TULOARVIO / VUOSI AO tontit 30 500 / tontti Keskimääräiseen vyöhykehinnoitteluun perustuen. Osa tonteista myydään tarjouskilpailulla. 100 tonttia / vuosi. HUOM! Osa tonteista vuokratontteja, jolloin tonttitulot ajoittuvat pidemmälle ajanjaksolle n. 3 milj. / vuosi AK+AR tontit 166 / k-m 2 50 000 k-m 2 n. 8,3 milj. / vuosi Työpaikka alueet n. 15,5 / m 2 Esim. 12 ha tonttimaata / vuosi. n. 1,8 milj. / vuosi Maankäyttösopimukset Yksityisen maalle kaavoitettujen tonttien maan arvonnousun hyöty ja kaavan edellyttämän kunnallistekniikan kustannukset katetaan maankäyttösopimuksella. Maankäyttösopimustulojen määrä vaihtelee vuosittain. n. 3 milj. /vuosi

Viime vuosina rakennetut uudet asuinalueet ovat olleet yhdyskuntatekniikaltaan suhteellisen edullisia. Alueet ovat sijoittuneet olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tai sen välittömään läheisyyteen, jolloin suurilta kynnysinvestoineilta on vältytty. Tontteja on voitu luovuttaa suhteellisen pienillä yhdyskuntatekniikan kustannuksilla. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan investointiohjelmassa kokonaismenot ovat viime vuosina vaihdelleet 17-23 milj.. Uusien asuin- ja työpaikka-alueiden lisäksi tähän sisältyvät myös mm. katujen saneeraukset ja satamapalvelut. Uusien asuin ja työpaikka alueiden investointitaso on ollut n. 5 milj. / vuosi. Läntinen Palokärki Itäinen Palokärki 48 Seuraavan kymmenen vuoden aikana on suunniteltu avattavaksi alueita, joihin liittyy kynnysinvestointeja. Tämä lisää yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Jo vuonna 2014 investointien tarve on aikaisempia vuosia suurempi sillä, tähän ajankohtaan ajoittuu mm. Kankaan rakentamisen alkaminen. Korkeimmillaan investointien tarpeen arvioidaan olevan vuosina 2016-2018. Karkeasti arvioiden uusien asuin ja työpaikka alueiden investointitarve vuoteen 2020 mennessä on keskimäärin n. 8,8 milj. / vuosi. Koillinen kehäväylä Erillisinä hankkeina tarkastelluista asuinalueista Kankaan alueen kunnallistekniikan investoinnit on vaiheistettu toteuttamisen mukaan. Kauramäki Eteläportin toteutuksen kustannusten ajoittuminen on riippuvainen pitkälle mm. alueen toteutuksen tarkemmasta vaiheistuksesta. Alueen avaamiseen ei liity merkittäviä kynnyskustannuksia. Uusien asuinalueiden lisäksi avataan myös uusia työpaikka-alueita. Läntisen Palokärjen rakentaminen on käynnistynyt. Vuodesta 2015 eteenpäin on tavoitteena luovuttaa ensimmäiset tontit myös Itäisen Palokärjen ja Sulunperän teollisuusalueilta. Sulunperä Ajanjaksolle ajoittuu myös uusia kehäväylä- ja viherhankkeita. Koillisen kehäväylän toteuttaminen ainakin osittain tulee ajankohtaiseksi vuosien 2015-2020 aikana. Koillinen kehäväylä liittyy myös Sulunperän ja Itäisen Palokärjen työpaikka-alueiden toteuttamiseen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 30 milj. (Sulunperä Palokka). Kaupungin osuutta kustannuksista selvitetään vielä. Viherhankkeista merkittävimmät uudisinvestoinnit ovat Kankaan puistot ja aukiot, virkistysreitit sekä Pohjanlammen lähiliikuntapaikka. Kunnallistekniikan investointiohjelmasta katettavien kustannusten lisäksi maankäytön toteuttamisen kustannukset käsittävät myös vesihuollon kustannukset (arviolta n. 35 % alueiden kunnallisteknisistä kokonaiskustannuksista) ja maanhankinnan. Raakamaanhinta Jyväskylässä on ollut keskimäärin 2 /m 2. Investointien katteeksi kaupunki saa tontinmyyntituloja. Investoinnit ja myyntitulot eivät kuitenkaan aina kohdistu samoille vuosille. Alueiden toteuduttua kokonaisuudessaan tulot kattavat tehdyt investoinnit. Vuosina 2016-2018 investointien määrän arvioidaan ylittävän tontinmyyntitulot. Osa kunnallistekniikan investointitarpeista katetaan maankäyttösopimuksilla. Näin tarkasteltuna tontinmyynti- ja maankäyttösopimustulojen arvioidaan kattavan kunnallistekniikan kustannukset.

YHTEENVETO JA PÄÄTÖSEHDOTUS

50 TONTTITARJONTA Jyväskylän tonttitarjonta on alueellisesti monipuolista ja laadukasta. Tarjolle on tulossa useita odotettuja kohteita. Joukossa on myös isoja aluekokonaisuuksia kuten Kangas, Kauramäki-Eteläportti ja Mannisenmäki. Uudet asuinalueet turvaavat laskennallisesti riittävän tonttitarjonnan useiksi vuosiksi eteenpäin. Kerros- ja rivitaloalueiden osalta nykyinen lainvoimainen asemakaavavaranto sekä vireillä ja suunnitteilla olevien asema- ja yleiskaavojen varanto on riittävä ohjelman aikajänteellä ja sen jälkeenkin. Kankaan osuus Jyväskylän asuntotuotannossa on merkittävä - arviolta lähes 15-20 % vuotuisesta kokonaiskerros- ja rivitalotuotannosta. Tulevina vuosina mm. erityisasumiseen soveltuvien tonttien kysynnän arvioidaan kasvavan. Asemakaavoituksen kaavoitusohjelmassa painopiste on viime vuosina ollut kerros- ja rivitalokaavoituksessa. Panostus on tuottanut tulosta kerros- ja rivitalotonttien kaavavaranto on kasvanut ja uusia kerros- ja rivitaloalueita on tulossa lähivuosina tarjolle asuntotuotannon näkökulmasta runsaasti. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa on tärkeää varmistaa näiden toteutuminen kohtuullisessa ajassa. Uusia asumisen kaavoituskohteita tulee käynnistää harkiten Kymppi R -ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden. Näin varmistetaan myös kunnallisteknisten investointien täysimääräinen hyödyntäminen ja keskeisten alueiden houkutteleva tonttitarjonta myös tulevina vuosikymmeninä. Pientalotonttitarjonta painottuu etelän ja pohjoisen suuntaan. Asemakaavavarannollinen tilanne on hyvä. Lähivuosien uusien omakotialueiden kaavat ovat suurimmalta osin jo lainvoimaisia. Pientalojen osalta merkittävin asuinalueavaus on Kauramäki-Eteläportti. Omakotitonttitarjonnan alueellinen kattavuus säilyy myös jatkossa, kun Kauramäki- Eteläportin toteutus jaksotetaan pidemmälle aikavälille ja tontteja on tarjolla pidempään yhdessä muiden kaupungin alueiden kanssa. Pientalotuotannon sijoittumiselle mahdollistetaan laajempi toteuttamisvara mm. tonttikysynnän ja palvelujen riittävyyden mukaan. Tonttien kysynnän ja tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta tulee seurata jatkossakin säännöllisesti, jotta siihen voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti.

51 MAANHANKINNAN PAINOPISTE ASUMISESTA ELINKEINOIHIN Maankäytön pitkän tähtäimen toteuttaminen edellyttää riittävää raakamaavarantoa. Tilanne uusien asuinalueiden suhteen on hyvä, mutta täydennyksiä tarvitaan. Jatkossa painopiste on enemmän työpaikka-alueissa. Maanhankinnan ohjaamista on tarkastelu vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjalta. Kaupungin maanomistus tuo maankäytön toteuttamiseen ennakoitavuutta ja mahdollistaa uusien asuinalueiden toteuttamisen vaiheistamisen ja ajoituksen. Tämä on mm. päiväkoti- ja koulupalvelujen riittävyyden kannalta tärkeää, jotta olemassa olevaa palveluverkkoa voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNIT Maankäytön ohjelmoinnin toteuttaminen tavoitteiden mukaisesti edellyttää riittäviä kunnallisteknisiä investointeja. Viime vuosina rakennetut uudet asuinalueet ovat olleet yhdyskuntatekniikaltaan suhteellisen edullisia. Uudet asuinalueet ovat jatkossa kalliimpia kuin tähän saakka luovutetut asuinalueet. 100 omakotitontin kunnallistekniikan toteuttaminen maksaa keskimäärin 2 milj. + 1 milj. (vesihuollon osuus). Kerros- ja rivitaloalueilla kustannukset ovat keskimäärin 1,9 milj. + 1 milj. (vesihuollon osuus). Lisäksi Kankaan toteuttaminen edellyttää n. 2,4 milj. / vuosi yhdyskuntatekniikan investointeja (ilman vesihuoltoa). Tiukentunut taloustilanne aiheuttaa siten painetta mm. katujen saneerauksien karsintaan. Investointien katteeksi kaupunki saa tontinmyyntituloja. Arvioiden mukaan omakotitonttien myyntitulot kattavat omakotialueiden kunnallistekniikan investoinnit (mukaan lukien vesihuolto). Kerros- ja rivitaloalueiden kohdalla tulot ovat yhdyskuntatekniikan investointimenoja suuremmat, sillä nämä ovat pitkälti tiiviitä täydennysrakentamiskohteita.

52 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO Maankäytön toteuttamisella on suuri merkitys erityisesti päiväkoti- ja koulupalvelujen kysynnän alueellisessa kehityksessä. Erityisesti pientalotontit ovat olleet lapsiperheiden suosiossa. Uuden väestöennusteen mukaan erityisesti alakouluikäisten määrä kasvaa tulevina vuosina ennakoitua nopeammin: vuoteen 2020 mennessä alakouluikäisiä on noin 1160 enemmän kuin vuonna 2012. Päiväkoti-ikäisiä arvioidaan olevan 700 enemmän. Viime vuosina uudet asuinalueet ovat olleet pääasiassa pieniä täydennysrakentamiskohteita. Olemassa olevaa päiväkotija kouluverkkoa on pystytty hyödyntämään hyvin ja tontteja on tähän saakka voitu luovuttaa ilman merkittävää päiväkoti- ja koulupaikkakapasiteetin lisäystä. Nyt päiväkodit ja koulut alkavat olla täynnä monella suunnalla. Kriittisimpiä alueita ovat Keljonkangas, Puuppola, Läntinen Palokka ja Kuohu-Vesanka. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnin kannalta tilanne on vaikea monet uudet asuinalueet sijaitsevat näiden alueiden palveluverkon vaikutuspiireissä. Näille alueilla on pitkällä tähtäimellä tulossa merkittävä määrä uutta asumista, joten uusia päiväkotija koulupaikkoja tarvitaan väistämättä. Erityisesti Kauramäki-Eteläportin avaamisella voidaan vaikuttaa palvelujen riittävyyden turvaamiseen koko kaupungin tasolla, sillä uusia alueita voidaan muualla kaupungissa käynnistää hallitusti. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä päivitettiin vuonna 2011. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa, alueellisissa väestöarvioissa, päiväkoti- ja koulutiloissa tapahtuneiden muutosten sekä kaupungin taloustilanteen ja tilansäästötavoitteiden myötä päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä päivitetään syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana.

53 PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto hyväksyy Kymppi R 2013-ohjelman ja toteaa erityisesti, että 1. Ohjelman mukainen tonttitarjonta on alueellisesti ja laadullisesti muihin Suomen keskuskaupunkeihin verrattuna erittäin monipuolista. Tarjonta sisältää tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta maaseudun kyliin ja taajamiin. 2. Kerros- ja rivitaloasuntojen tuotantotavoite on 70 000 k-m 2 vuodessa. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää. Kankaan vuotuinen asuntotuotantotavoite on 15-20 % Jyväskylän kerros- ja rivitalotuotannosta. 3. Rakenteilla ja jo kaavoitettavana olevien alueiden toteutumisen edistämiseksi uusia asumisen kaavoituskohteita tulee käynnistää harkiten Kymppi R -ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden. 4. Kaupunki tarjoaa myös riittävästi ja monipuolisesti toimisto-, tuotanto- ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin.