Yhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu. on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta

Transkriptio

1 luottamushenkilöseminaari Yhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu paikkatietojen avulla on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta Leena Rossi, Jyväskylän kaupunki

2

3 Esitykseni sisältö Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelu seudullisuudesta kunnan tekemisiin Seutunäkökulma ja maaseudun eheyttäminen Maankäyttö ja palvelut investointien paikkatietojohtamista yhteisissä prosesseissa (KymppiR-toimintamalli) luottamushenkilöseminaari - Rossi

4 Puitelain MAL-yhteensovitus: Maankäytön visio ja tavoitteet voivat olla yhteisiä, mutta periaatteiden tulee olla eri vyöhykkeillä erilaisia: 1. raapaisu 2007 pilvi pupu mustekala

5 Seudun kehittämisen visio 2011 Jyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin SHOW (tapahtumat, vetovoima ja palvelut) KNOW (tieto, osaaminen ja työpaikat) FLOW (asuminen ja joukkoliikenne) GROW (palvelukeskukset ja logistiset yhteydet) (kuntapalvelukeskukset) SLOW (elävät kylät)

6

7 FLOW *) sisältää toimitilarakentamisen Vyöhykkeen kehittämisen periaatteet ASUMINEN: Aluetehokkuus ea = 0,10 0,40 LIIKKUMINEN: 20 % kerrostaloihin *) 30 % rivitaloihin 50 % omakotitaloihin keskimäärin 75 as. / ha Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta vyöhykkeelle asukasta (51 %), 30 % nykyiseen taajamarakenteeseen, 70 % uusille alueille Joukkoliikennekäytävät, 100 % bussiliikenteen saavutettavissa, arkisin minimi 10 vuoroa Kevyen liikenteen kattava reitistö Kävelykeskustoja PALVELUT: etäisyys peruspalvelusta enintään 1 km

8

9 Yleiskaavaprosessi: valintojen portaat Näitä valintoja olimme valmiita tekemään Miten sisältökysymyksiä voisi ratkaista ja mitä vaikutuksia ratkaisuilla on? Näin EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE Näistä asioista pitäisi jotakin päättää: Kissat pöydälle LUONNOSVAIHE Miksi tämä kaava olisi hyvä tehdä? RAAMIVAIHE ESISELVITYSVAIHE

10 Vapaaehtoisuuden sitovuus? Unohtuuko FLOW? Bussipohjaisuus: 600m/400m teoreettinen puskuri ja todellinen katuetäisyys 400 metriä pysäkille

11 Jyväskylän kaupungin yleiskaava 2012 Kartta 1: Yhdyskuntarakenteen ohjaus

12 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Kartta 6: Kestävä liikkuminen ja täydennysrakentaminen (ote) luottamushenkilöseminaari - Rossi

13 Seuranta 2013

14 Maaseutualueista Maaseudun eheyttäminen? Rakennemallin SLOW seudullinen näkökulma Yhteinen rakennusjärjestysprojekti pohja kuntien rakennusjärjestyksille Onko maaseudulla maankäytöllistä / yhdyskuntarakenteellista struktuuria? Vai pullistuuko silmät ja punehtuuko kasvut jo pelkästä ajatuksesta?

15 SEUDULLINEN RAKENNEMALLI: SLOW *) sisältää toimitilarakentamisen Vyöhykkeen kehittämisen periaatteet ASUMINEN: Aluetehokkuus ea = 0,04 0,10 LIIKKUMINEN: 0 % kerrostaloihin 0 % rivitaloihin 100 % omakotitaloihin *) Henkilöautoliikenne (vähäpäästöiset hybridiautot), kimppakyydit Autottomien asiointimahdollisuudet turvataan palvelu- tai kutsuliikenteellä keskimäärin 30 as. / ha Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta vyöhykkeelle ja haja-asutusalueille yhteensä 500 asukasta (yhteensä 9 %), tavoitteena ohjata merkittävä osa rakentamisesta kylien yhteyteen PALVELUT: etäisyys peruspalvelusta enintään 3 km Vähintään 1 ympärivuotinen peruspalvelu, esim. kyläkoulu, kauppa

16 YLEISKAAVAN KEHÄT OLLI: Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä, joka tarkoittaa asemakaavoitettuja taajamia (Tikkakoski, keskustaajama, Korpilahden kirkonkylä) ja niitä palvelevia maakuntakaavan virkistysalueita. LALLI: Laajenevan kaupunkirakenteen kehä, joka tarkoittaa olemassa olevan kaupunkirakenteen ympärillä olevia, potentiaalisia, tulevien vuosien aikana asemakaavoitettavia alueita. MASSU: Maaseutuelinkeinojen kehä, joka tarkoittaa tulevaisuudessakin maaseutumaisina kehittyviä alueita >>>

17 Ilmakuva 2012: Pohjoista Palokkaa valtatie 4:n varrella Jyväskylän keskustan pohjoispuolella

18 Peruskartta 1960-luvun alusta: peltoviljely kukoistaa

19 Maastotietokanta 2012 (peltoviljely vähentynyt, osa pelloista metsittynyt, maata myyty rakennuspaikoiksi)

20 Ns, virastokartta 2012, asemakaava-alueet, kiinteistörajat, ilmakuva

21

22

23 Maapolitiikan periaatteet kh (ote)

24 Mitä MASSULLA on? Kylähelmet Asuinmaaseutunauhat Ydinmaaseutu

25 Maaseudun haasteet

26

27 Rakentamisen määrä Myönnetyt suunnittelutarvepäätökset >> rakentaminen ohjautuu kaava-alueille ja kylille, mikä on tarkoitus.

28 Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätökset Yritystoimintaa suositaan vv Yhteensä 43 kpl, joista 3 kpl kielteisiä.

29 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

30

31 KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto

32 Kymppi R -toimintamalli Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Näkökulmia tonttituotantoon Asiakas: asiakkaan kriteerit täyttävien tonttien saatavuus Maapolitiikka: tonttimaan riittävyyden varmistaminen pitkällä aikajänteellä Kaavoitus: kaavoitetun tonttimaan riittävyyden varmistaminen, monipuolisuus Tonttimarkkinointi: kysyntää vastaava tonttien tarjonta Yhdyskuntatekniikka: kunnallistekniikka, investoinnit, ylläpito Näkökulmia palveluverkkoihin Asiakas: palvelutarve Palvelun sisällöntuottaja: mm. palveluiden mitoitus, laatu, tehokkuus Kiinteistö: tilat, pihat, investoinnit, ylläpito Talous: talouden reunaehdot Yhdyskuntarakenteen toimivuus asuinalueiden ja palveluiden fyysinen saavutettavuus, viihtyisyys, liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus, väestöpohjan riittävyys nyt ja tulevaisuudessa Näkökulmien ja toiminnan yhteensovittamisen välineinä Kymppi-maankäytön toteuttamisohjelma ja palveluverkkoselvitykset

33 Kymppi R -maankäytön toteuttamisohjelma Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta Ohjelma viedään kaupunginvaltuustoon asti, jos on periaatteellista päätettävää. Välivuotena sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Eri vuosien ohjelmilla ollut erilaisia painopisteitä riippuen siitä, mikä asia vaatii linjauksia tai toimenpiteitä esim. maanhankinta, maankäytön toteuttamisen kunnallistekniset investoinnit Kymppi R 2013-ohjelma: kymppiohjelma

34 OMAKOTITONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI vuotta ~ 4 vuotta ~ 2 vuotta H-hetki + 1 vuotta KAAVOITUS MAA- POLITIIKKA LIIKENNE- JA VIHERALUEET VESIHUOLTO YLEISKAAVOITUS MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA ASEMAKAAVOITUS K Y M P P I R O H J E L M A OMAN KODIN PAIKKA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS- SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN YLLÄPITO RAKENNUS- VALVONTA RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA TILA- PALVELU OPETUS- TOIMI PÄIVÄ- HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA

35 KERROSTALOTONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI vuotta ~ 4 vuotta ~ vuotta H-hetki + 1 vuotta KAAVOITUS YLEISKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS OMAN KODIN PAIKKA MAA- POLITIIKKA LIIKENNE- JA VIHERALUEET VESIHUOLTO MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS KUMPPANUUDET TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS- SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN YLLÄPITO RAKENNUS- VALVONTA RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA TILA- PALVELU OPETUS- TOIMI PÄIVÄ- HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA

36 Tiedonhallinta!

37 MIHIN TULISI VAIKUTTAA? MITEN VOIMME VAIKUTTAA? MITÄ MUUTOKSIA PALVELUVERKKOON TULEE TEHDÄ? TAVOITTEET? PALVELUVERKKO- SUUNNITELMA MOTIIVI KAAVAVARANTO ASUNTOTUOTANNON MAANKÄYTÖLLISET EDELLYTYKSET? TAVOITTEET? KYMPPI R RYHMÄT TIETOPOHJA MENETELMÄT PALVELUVERKON NYKYTILA AJOITUS- SUUNNITELMA MITEN ASUINALUEIDEN VÄESTÖ KEHITTYY? TAVOITTEET? ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO YHTEINEN AIKATAULU? TAVOITTEET?

38 KYMPPI R -OHJELMA KAUPUNGIN TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN TILAPALVELUN INVESTOINTIOHJELMA YHDYSKUNTATEKNIIKAN INVESTOINTIOHJELMA KAAVAVARANTOTIETOJEN TARKISTUS MARRAS- JOULUKUU TAMMI- HELMIKUU AJOITUS SYYS- LOKAKUU HEINÄ- ELOKUU TOUKO- KESÄKUU MAALIS- HUHTIKUU Hyväksymiskäsittely ALUEELLISTEN VÄESTÖARVIOIDEN LAADINTA PALVELUVERKKO- SELVITYSTEN TÄSMENNYKSET, AKUUTIT HANKKEET TILAFOORUMIT

39 ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO PALVELUVERKKOJEN MUUTOSTEN VALMISTELU - Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykset - Muut palveluverkot Palveluverkkoselvitysten lisäksi hyödynnetään mm. eri toimintojen suunnittelun mitoituksessa, selvitysten lähtötietoaineistona KYMPPI R - MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA = KAIKKIEN OHJELMIEN ÄITI TILAPALVELUN INVESTOINTIOHJELMA KUNNALLISTEKNIIKAN INVESTOINTIOHJELMA Seuraavan viiden vuoden talonrakennushankkeet Seuraavan vuoden kunnallistekniikan investoinnit KAAVOITUSKATSAUS Yleis- ja asemakaavoituksen työohjelma kolmelle vuodelle, päivitetään vuosittain Kaavoituksen painopisteet ja määrälliset tavoitteet MAANHANKINTAOHJELMA Maanhankinnan painopisteet Helsingin VIHERPALVELUOHJELMA seudun Viherpalveluverkkoon kohdistuvat toimenpiteet

40 ASUNTOTUOTANTO Vuosina valmistunut keskimäärin 165 asuntoa vuodessa Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Asuntotuotanto on viime vuosina ollut kasvussa. Vuonna 2012 Jyväskylään valmistui yhteensä asuntoa (yht k-m 2 ). Tämä on vuosien keskiarvoon nähden keskitasoa. Vuonna 2012 valmistuneista asunnoista 80 % oli kerros- ja rivitaloasuntoja. Vuonna 2011 myönnettiin rakennuslupa yhteensä asunnolle (yht k-m 2 ).

41 SEUDULLINEN ASUNTOTUOTANTO 2012 UUSTUOTANTO , 2012 JA VUOSITUOTANTOARVIO Kunta Asuntotuotanto Josta ok- ja rivitaloasuntoja Tuotanto per 000 henkeä Tuotanto 2012 Tuotantoarvio Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen* Yhteensä vuoden 2012 tietoja ei saatavilla Vuodesta 2000 noin 80 koko seudun asuntotuotannosta on kohdistunut Jyväskylään. Omakoti- ja rivitaloasunnoista 63 on rakennettu Jyväskylään.

42 KYMPPI R 2013-OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KERROS- JA RIVITALOALUEET (AK+AR) OMAKOTITALOALUEET (AO) Kerros- ja rivitalojen asuntotuotantotavoite k-m 2 vuodessa. KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli k-m 2. TONTIT JA MAANHALLINTA Vuosittain tarjotaan noin k-m 2 josta uutta vapaasti markkinoitavaa km 2. KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle. TONTIT JA MAANHALLINTA Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Vapaasti markkinoitava tontteja ei ole kaavan laadintavaiheessa sidottu yksittäisille toimijoille.

43 UUDET KERROS- JA RIVITALOT TIKKAKOSKI KIRKKOKATU 24 k-m 2 SAVULAHTI MANNISENMÄKI HEINÄLAMPI III KARPALOKUJA 5 KIVELÄNRANTA HUHTAKESKUS k-m 2 KORTEPOHJAN KESKUSTA KANGAS VAAJAKOSKEN KESKUSTA PALOKUNNANMÄKI HÄMEENKATU LUTAKKO ÄIJÄLÄNRANTA VAAJAVIRRAN- RANTA KUOKKALAN KESKUSTAN PUUKORTTELI VÄINÖLÄNRANTA KAURAMÄKI-ETELÄPORTTI * Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti KORPILAHTI SIWAN TONTTI KOULURANTA

44

45 Omakotialueiden infrakustannukset / tontti Kymppi R 2012-ohjelman omakotitaloalueilla yhden omakotitontin keskimääräiset kunnallistekniset kustannukset ovat arviolta noin (painotettu keskiarvo). Kustannukset koostuvat katu- ja puistoalueiden sekä vesi- ja energiahuollon rakentamiskustannuksista. Omakotitontin kustannuksista arviolta 35 % muodostuu vesihuollon kustannuksista. Lisäksi kustannuksia voi tulla tonttien mahdollisesta esirakentamisesta ja korkeamman laatutason vaatimuksista esim. katu- ja viherrakentamisessa. Katualueiden rakennuskustannukset omakotitalovaltaisilla alueilla ovat keskimäärin 116 / m 2 (62 / k-m 2 ). Kunnallisteknisiin kokonaiskustannuksiin vaikuttaa ratkaisevimmin alueen sijoittuminen suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kunnallisteknisiin verkkoihin. Alueen sisäisiin kustannuksiin vaikuttavat mm. maaperä ja asemakaavaratkaisu (esim. rakentamisen tehokkuus, katujen pituus). Alueittaiset kustannuserot / omakotitalotontti ovat suuria. Kalliin alueen toteuttaminen voi olla kuitenkin perusteltua, mikäli alueen sijainti on kaupunkirakenteen ja joukkoliikenteen kannalta keskeinen. Alle kustannuksiin / omakotitontti päästään Mannisenmäen, Mankola II:n ja Tanhukaaren kohdalla. Näille alueille on pientalojen lisäksi tulossa myös rivi- ja kerrostaloja, mikä nostaa alueen käytön tehokkuutta ja vaikuttaa siten myös kokonaiskustannuksiin. Tarkastelun kalleimmat alueet olivat Metsola, Tuohimutkanrinne, Ylämäyrämäki A ja Pajukanta. Osayleiskaava-alueista noin asukkaan Valkeamäen alueen toteuttamisen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä n. 67,5 milj., joista liittymiskustannusten osuus on n. 10,5 milj.. Yhden omakotitontin keskimääräiset kustannukset ovat n asukkaalle suunnitellun Kauramäen toteutuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu n. 36 milj.. Yhden omakotitontin keskimääräiset kustannukset ovat n

46 Kerrostalokohteiden infrakustannus / k-m2 = / asunto Kerros- ja rivitaloalueilla kunnallistekniikan keskimääräiset kustannukset ovat n. 57 / k-m 2 (AK tai AR-rakennusoikeutta). Kymppi R 2012-ohjelman kerros- ja rivitalokohteista kunnallisteknisesti edullisimmat kohteet sijoittuvat keskustan tuntumaan. Näillä alueilla kunnallistekniikan käyttö on tehokkaampaa suhteessa rakennusoikeuden määrään ja jo olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan pääosin hyödyntää hyvin. Täydennysrakentamisesta saadaan siis kustannusetuja. Yhdyskuntarakenteen reuna-alueilla sijaitsevien kohteiden kaavoissa on osassa mukana myös pientalorakentamista, mikä vaikuttaa myös kerros- ja rivitalojen rakennusoikeuden hintaan. Yhden omakotitontin keskimääräinen vyöhykehinnoitteluperiaatteiden mukaan laskettu myyntituloarvio on n , mikä lähestulkoon kattaa keskimääräiset kustannukset (n ). Kerros- ja rivitaloalueiden myyntitulot ovat investointimenoja suuremmat (arviolta n. 155 / k-m 2 ). Omakotitonttien vuotuisen luovutuksen määrän nostaminen lisää myös yhdyskuntatekniikan investointikustannuksia. Kunnallisteknisten investointien lisäksi kustannuksia tulee myös maanhankinnasta. Raakamaan hinta Jyväskylässä on ollut keskimäärin 1,7 /m 2. Esimerkiksi lähes 100 omakotitontin kokoisen Tunnelinmäki III:n koko kaava-alueen maanhankinta-kustannukset ovat arviolta n Lisäksi kustannuksia tulee myös mahdollisista uusista päiväkodeista ja kouluista.

47 MAANHANKINNAN PAINOPISTEET Seuraavien vuosien maanhankinnan painopisteet on määritelty vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kasvusuuntien mukaisesti. Kymppi R 2013-ohjelman uusien asuinalueiden kaupungin maanomistustilanne on hyvä, mutta täydennyksiä tarvitaan etenkin pohjoisella kasvusuunnalla. Maanhankinnan painopisteet kohdistuvat jatkossa yhä enemmän työpaikka-alueiden ja uusien tieyhteyksien (Koillinen kehäväylä) toteuttamisen mahdollistamiseen. Kaupungin maapoliittiset periaatteet kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyssä

48

49

50

51 KORPILAHTI TIKKAKOSKI PALOKKA ETELÄPORTTI KESKUSTA KUOKKALA VAAJAKOSKI 19 ARA-kohteisiin varautuminen 1. Kangas 2. Kivelänranta (Pisarakorttelista?) 3. Palokunnanmäki (toteutumassa) 4. Korteniitty (ARA-tuotanto mahdollista) 5. Kortepohjan keskusta* (toteutumassa) 6. Huhtakeskus* 7. Kuokkalan keskustan puukortteli* (ARA-tuotanto mahdollista) 8. Kuokkalan louhimo* 9. Tanhukaari* (toteutumassa) 10. Eteläportti 11. Keljonkankaan keskusta, Kaijanlampi, Kaijanlammentien itäpuoli ja Sääksvuori/Keljonkaari* 12. Äijälänranta* 13. Mannisenmäki* 14. Pölkintie* (toteutumassa) 15. Savonmäki* 16. Vaajakosken keskusta 17. Väinölänranta 18. Savulahti 19. Hämeenkatu (opiskelija-asumista) * Alueesta tarkempi kuva

52 Lutakko Omistusasuntoja 33% Asumisoikeusasuntoja 12% ARA-vuokra-asuntoja 10% Korkotukivuokra-asuntoja 8% Muita vuokra-asuntoja 27% Muu asuminen 10% Technopolis, Jyväskylä Paviljonki, JAMK, Satama

53 MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNIT KARKEA ARVIO investointien määristä ja aikataulutuksesta vuosina Kehäväylät Viherhankkeet Muut työpaikka-alueet Palokärki Kauramäki-Eteläportti Kangas AK+AR AO-tontit tuloarvio yhteensä

54 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO 0-6- sekä 7-12-vuotiaiden määrän kasvun arvioidaan olevan suurinta nk. seiska-kehällä. Erityisesti Keljonkangas (Sääksvuori), Läntinen Palokka, Puuppola, Vesanka ovat olleet lapsiperheiden suosiossa. 7 km kehä Kymppi R 2013-ohjelmassa on tulossa tarjolle tontteja mm. näiden alueiden vaikutuspiiristä (Matinmäki, Savulahti, Ruoke, Sääksvuori, Kauramäki). Näillä alueilla erityisesti koulupalvelujen tarve kasvaa lähivuosina ilman uusia asuinalueavauksia jo rakentumassa olevien alueiden väestönkasvun johdosta. Tämä edellyttää päiväkoti- ja koulupalvelujen riittävyyden tarkastelua. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys päivitetään vuoden aikana.

55 Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykset Maankäytön, asumisen ja palvelujen yhteensovittaminen palvelujen saavu avuus ja taloudellinen halli avuus Olemassa olevan palveluverkon ja nykyisten tilojen käytön tehostaminen, ennalta varautuminen tuleviin investointitarpeisiin Terveelliset, turvalliset ja toimivat tilat ja kunkin asuinalueen tarpeisiin mitoitettu päiväkoti- ja kouluverkko Pitkäjänteinen tarkastelunäkökulma, alueiden ja niiden päiväkoti- ja kouluverkon tarkastelu kokonaisuutena. Palveluverkkoselvitykset tuovat maankäytön toteuttamisen ohjelmointiin (Kymppi R -ohjelmaan) reunaehtoja alueiden rakentamisen ajoitus ja jaksotus halli u väestönkasvu ja riittävät palvelut (etenkin päiväkodit ja alakoulut) täydennyskaavoituksella vanhojen asuinalueiden vajaakäytössä olevien palvelujen käyttöasteen Helsingin nostaminen seudun

56 Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kohteet kartalla PÄIVÄKOTIVERKKO KOULUVERKKO Koneisto ei saa olla viritetty vain uuden suunnitteluun!

57 Palveluverkon periaatteet 2020 Seudullinen näkökulma, kuntien yhdistyminen ja rahan loppuminen mahdollistavat MAL(P)-kokonaisuuteen liittyneiden vanhojen ajatus- ja toimintaklikkien murtumisen.

58 Lähipalveluita ovat päiväkodit, alakoulut ja ikääntyvien päiväkeskukset. Muut palvelut ovat keskitettyjä tai organisoidaan kasvusuunnittain. Lähipalvelut eivät ole muuttumattomia sijainniltaan, verkko tarkistetaan 2-3 vuoden välein investointiohjelmien pohjaksi.

59 HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT: Jyväskylän Kymppi R -menetelmä herättänyt vuosien varrella paljon kiinnostusta Pitkä paikkatietojärjestelmien kehittämisen yhteistyö Jyväskylän kaupunki - TTY Miten saada menetelmä kuvattua ja julkistettua laajempaan käyttöön? Muissa kunnissa samantyyppistä toimintaa, voisimmeko oppia toisiltamme? Voisiko menetelmää monistaa ja edelleen kehittää? Menestyminen Kestävä kunta kilpailussa 2010 hankekehitys Tekesrahoitus Kaksivuotinen hanke Kahdeksan kumppania: Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Oulu, Tampere, Tampereen seudun kuntayhtymä, Sipoo, Vantaa Tulosseminaari Tampereella

60 JOHTOPÄÄTÖKSET: UNELMAKUNTA / UNELMASEUTU Linjakas, ennakoiva maapolitiikka Prosessinäkökulma Päättäjät osallistuvat, tukevat, luottavat ja päättävät Kenen sitoutuminen on oleellista? Heidän, jotka johtavat ja heidän, joille annetaan ja luodaan edellytykset toimia työhanskana Virkamiehet osallistuvat, tukevat toisiaan, luottavat toisiinsa ja päättävät: Toimiva, vuorovaikutteinen kahden- / monensuuntainen virastojen välinen, organisoitu yhteistyö Tavoitteellisuus (aikuisten oikeesti) Kaavavarannon kehittymistä seurataan ympäri vuoden, työtaakka jakaantuu tasaisesti, yllätysten minimointi Taloudet realiteetit eivät ole kaiken hyvän este vaan luonteva reunaehto toiminnalle Systemaattinen, motivoitunut tiedonhallinta Unelma tuntuu utopialta, jolloin kehittämisen motivaatio katoaa jo alkumetreillä. Parannusten portaat, mistä tulisi lähteä liikkeelle? Seutunäkökulma!

61 Kysymys päätöksentekijöille: Kumpi tässä oikein voittaa? Maankäyttö vai liikenne? Kunnat vai valtio? Helsinki vai Espoo? Pääkaupunkiseutu vai Kuumakunnat? Menneisyys vai tulevaisuus?