Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025

Transkriptio

1 Asumisen kehittämisen linjaukset ja toimenpiteet Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunkirakennepalvelut / Maankäyttö

2 Jyväskylän SISÄLTÖ 1 JOHDANTO: Miksi Jyväskylän asumisvisio laaditaan 2 ASUMISVISION NELJÄ TEEMAA 2.1 Vetovoimaisuus 2.2 Resurssiviisaus 2.3 Suvaitsevaisuus 2.4 Seudullisuus 3 YHTEENVETO LIITEAINEISTO 4 ASUMISVISION TEEMOJEN TAUSTAT 4.1 Vetovoimainen asuminen 4.2 Resurssiviisas asuminen 4.3 Suvaitseva asuminen 4.4 Seudullinen asuminen 5 NYKYTILANNE: Asumisen nykytilanne Jyväskylän seudulla 6 SEURANTA: Edellisessä asumisvisiossa laadittujen toimenpiteiden seuranta sisältö

3 1 Johdanto ja sen toimenpideohjelma on laadittu Jyväskylän kaupungin käyttöön. Työ on tehty kaupunkirakennepalveluiden maankäytön vastuualueella. Visio asettaa Jyväskylän kaupungille kehittämislinjat seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, nostaa esille tärkeäksi koettuja asioita ja osoittaa konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn yhteydessä on pohdittu suuntaviivoja asumisen kehittämiselle tulevaisuuden Jyväskylässä. Asuminen on muutakin kuin asunto. Jyväskylän kaupungin edellisen asumisvision toimenpideohjelma on määritelty päättymään vuonna Suuri osa visiossa esitetyistä asioista on edelleen ajankohtaisia. Raportin liitteenä on taustamateriaalia vision teemoista, Jyväskylän kaupungin asumisen nykytilan selvitys ja edellisen asumisvision tavoitteiden seuranta. on käynyt luonnosvaiheessa kommentoitavana kaupunkisuunnittelun johtoryhmässä ja maankäyttöryhmässä. Kaupunkisuunnittelun johtoryhmä seuraa asumisvision tavoitteiden toteutumista vuosittain ja päivittää sitä tarvittaessa. Asuminen on muutakin kuin asunto. Visio on julkisesti kerrottu tavoitetila, joka halutaan saavuttaa. Tavoitetilan saavuttaminen on helpompaa, kun se on kerrottu julkisesti. Työryhmä: Erja Saarivaara Leila Strömberg Paula Hartman Leena Rossi Ora Nuutinen Eija Kuokkanen Mauri Hähkiöniemi johdanto

4 2 Asumisvision neljä teemaa VETOVOIMAINEN 1 RESURSSIVIISAS 2 SUVAITSEVA 3 4 ASUMINEN ASUMINEN ASUMINEN SEUDULLINEN ASUMINEN asumisen teemat

5 1 Vetovoimainen asuminen 1 MONIMUOTOISUUS Säilytämme alueellisen ja laadullisen monipuolisuuden, hinnaltaan erilaiset asumisen vaihtoehdot ja tuemme aluekeskusten kehittämistä. Korostamme rikasta ja elävää kaupunkikuvaa. 2 3 KOKEILEVA KANGAS Tutkimme hyvää arkea, asumisen vaihtoehtoja ja tulevaisuuden ratkaisuja. Kehitämme uutta kaupunginosaa, jossa mahdollistamme uudenlaiset ratkaisut ja asumisen palveluiden kehittymisen. UUDET ASUINALUEET Profiloimme ja personoimme uudet asuinalueet ja laadimme niille alueiden ominaisuuksia ja piirteitä kuvaavat markkinointisuunnitelmat. Kivääritehdas Haukkalanranta 4 5 KYLÄHELMET Tunnistamme kylien vahvuuksia ja omaleimaisuutta laatimalla kyläselvityksiä suunnittelun pohjaksi. TONTIT RANNALLA Vahvistamme Päijänne asumista kaavoittamalla ja tarjoamalla vuosittain 2 10 omarantaista tonttia. Tarjoamme järven läheisyyden kymmenille tuhansille asukkaille. Kangas asumisen teemat

6 1 Vetovoimainen asuminen MONIMUOTOISUUS Ylistönmäki Mannila Sääksvuorenranta Pölkintie Harakkaranta Taulumäki Jokivarsi asumisen teemat

7 2Vetovoimainen asuminen KOKEILEVA KANGAS asumisen teemat

8 3Vetovoimainen asuminen UUDET ASUINALUEET Haukkalanranta Ylä Mäyrämäki Kivelänranta Hämeenkatu Tanhukaari asumisen teemat

9 4Vetovoimainen asuminen KYLÄHELMET Kuikka Leppälahti Puuppola Leppälahti asumisen teemat

10 5Vetovoimainen asuminen TONTIT RANNALLA VÄINÖLÄNRANTA SÄYNÄTSALON KOULURANTA HUHTALAHTI VAAJAKOSKEN KAUNISHARJU asumisen teemat

11 2 Resurssiviisas asuminen ALUEKESKUKSET Täydennämme aluekeskusten rakennuskantaa monipuolisesti erilaiset toiminnot huomioiden. Palokunnanmäki KESKUSTA ASUMINEN Kehitämme keskustassa asumisen mahdollisuuksia ja mietimme uusia ratkaisuja täydennysrakentamiseen. Teemme ullakkorakentamisesta houkuttelevan vaihtoehdon ja parannamme lisärakentamismahdollisuuksia. SENIORIASUMINEN Olemme mukana kehittämässä ja mahdollistamassa uusia malleja, jotka tuovat uudenlaisia vaihtoehtoja palveluasumiseen sekä vastaavat tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin. IKÄÄNTYVIEN KOTONA ASUMINEN Lisäämme ikääntyvien kotona asumisen mahdollisuuksia muun muassa kannustamalla hissien jälkiasennukseen ja esteettömyyden parantamiseen. KOHTUUHINTAISUUS Tuemme kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisääviä kehittämisideoita. Karismakortteli Harjunkulma asumisen teemat

12 3 Suvaitseva asuminen ERITYSRYHMIEN ASUMINEN Varaudumme tulevaisuuden tarpeisiin sisällyttämällä vuosittain KymppiR ohjelmaan erityisryhmien asumiseen tarvittavan kaavavarannon. Toivotamme erityisryhmät tervetulleiksi kaupunkirakenteeseen ja luomme mahdollisuudet asumisen uusille ratkaisuille. MUUTOSALUEET Täydennysrakennamme hyvien liikenneyhteyksien varressa sijaitsevia alueita. Otamme suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon palvelujen ja infrastruktuurin tehokkaan hyödyntämisen. KEHITTÄMISHANKKEET Vahvistamme yhteisöllisyyttä tukevia uudenlaisia asumisen ratkaisuja ja tuemme idearikkaita ja monipuolisia hankkeita. Arkkitehtipalvelu / Jaso Arkkitehtipalvelu / Jaso asumisen teemat

13 4 Seudullinen asuminen SEUTU KYMPPI Kutsumme naapurikunnistamme ainakin Muuramen ja Laukaan mukaan asumisen seudulliseen suunnitteluun ja aloitamme ensimmäisen Seutu Kympin laatimisen syksyllä Tikkala asumisen teemat

14 3 Yhteenveto kertoo suuntaviivat Jyväskylän asumiselle tulevaisuudessa. Jyväskylän kilpailukykyinen ja vetovoimainen asuminen perustuu monipuolisuuteen ja alueelliseen tasapainoon. Rakentamisen paikkoja syntyy keskustaan, aluekeskuksiin ja maaseudulle. Kankaan alueesta tulee uusi asumisen, työpaikkojen ja palveluiden keskittymä. Rakentaminen on resurssiviisasta ja hallittua täydennysrakentamista hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asuminen on joustavaa ja suvaitsevaa tarjoten erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Tulevaisuuden teknologiaratkaisut tuovat arjen palveluiden kehittämiselle ja asumiselle uusia mahdollisuuksia. Samalla kohtuuhintaisen asumisen tarpeet kasvavat. Koska asumismieltymykset ja perustarpeet kuitenkin muuttuvat hitaasti, asumisvision linjaukset vaikuttavat tarkastelujaksoa pitemmän ajan kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin ja sitä kautta ihmisten elämään. Jyväskylässä asutaan kaupungissa lähellä työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Järvi ja metsämaisemien keskelle syntyy koteja kymmenille tuhansille jyväskyläläisille. yhteenveto

15 LIITEAINEISTO 4 TEEMOJEN TAUSTAT 5 NYKYTILANNE 6 SEURANTA LIITEAINEISTO

16 4 Teemojen taustat 4.1 VETOVOIMAINEN ASUMINEN JYVÄSKYLÄ ON KILPAILUKYKYINEN JA VETOVOIMAINEN ELÄMISEN JA ASUMISEN PAIKKANA Jyväskylän asuminen on kilpailukykyistä ja vetovoimaista. Sen säilyttämiseksi otetaan huomioon alueellinen tasapaino ohjaamalla eri asumismuotojen sijoittumista kaupunkirakenteeseen kaavoituksella ja tontinluovutusehtoja sääntelemällä. Osa tonteista luovutetaan tiettyyn tarkoitukseen, jossa on asumisen muoto määritelty. Asumisen hinnalla on suuri merkitys kyseisen asumisvaihtoehdon haluttavuuteen. Kohtuuhintainen rakentaminen pyritään varmistamaan ohjaamalla rakentamisen suunnittelua ratkaisuihin, joilla laatu saadaan pysymään korkeatasoisena kohtuullisilla kustannuksilla. Jyväskylän asuinalueiden ja asuinympäristöjen suunnittelua ja kehittymistä hallitaan pitkäjänteisesti KymppiR ohjelmalla. Vuosittain päivitettävällä aikataulutuksella ennakoidaan tulevaisuuden tarpeita aina kymmenen vuoden päähän. Toteumaa seurataan säännöllisesti. Rantatuntuma asumista ja omarantaista asumista lisätään. Rannan tuntumassa oleva tontti on hinnaltaan selvästi edullisempi kuin omarantainen. Kymmenet tuhannet jyväskyläläiset, jotka asuvat rannan tuntumassa, saavat järven läheisyyden tarjoamat laatu ja virkistysarvot käyttöönsä. Asuinalueiden profiloinnilla tuodaan esiin alueiden erityispiirteet ja vahvuudet ja lisätään alueiden houkuttelevuutta. LIITE: teemojen taustoja

17 4.2. RESURSSIVIISAS ASUMINEN KAUPUNKIRAKENTEEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN rakenteessa on tapahtunut ja tapahtumassa suuria muutoksia. Kankaan alue ostettiin etuostooikeudella kaupungin hallintaan ja uuden sairaalan rakentaminen vapauttaa rakennuksia ja maata kehitettäväksi uusia käyttötarkoituksia varten. Lähikeskuksissa tapahtuu myös paljon muutoksia asumisen rakenteissa ja palvelutarjonnassa. On mietittävä mitä nämä muutokset tarkoittavat maan ja asumisen hintakehitykselle. Täydennysrakentaminen on kannattava tapa lisätä rakentamista. Hallitusti toteutettu täydennysrakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa ilman merkittäviä kunnallistekniikan investointeja ja lisää alueiden viihtyisyyttä. Asumisen kustannuksiin voidaan vaikuttaa vaihtoehtoisilla rakentamismahdollisuuksilla tekemällä esimerkiksi vaatimattomampia tai vähemmän varusteltuja asuntoja tai pieniä omakotitaloja. Kaupunki tarvitsee kumppanikseen rakentajia, joilla on ideoita ja ajatuksia kehittää asumisen laatua ja samalla edullisia vaihtoehtomalleja. VANHAN ASUNTOKANNAN AIHEUTTAMAT HAASTEET Peruskorjaamattomaan vanhaan asuntokantaan sisältyy huomattava määrä korjausvelkaa. Suurina haasteina ovat hissittömät peruskorjaustarpeessa olevat kerrostalot, joita hallinnoidaan asunto osakeyhtiömuotoisina omistusasuntoina. Näissä yhtiöissä päätökset peruskorjauksista tekee yhtiökokous, jolloin isoja investointeja vaativat korjaukset jäävät helposti tekemättä. Uhkakuvana on vanhojen alueiden rapistuminen ja tyhjeneminen. Korjausvelkaa tulisi lyhentää. Vanhojen asuinalueiden kehittämiseksi tulee löytää erilaisia ratkaisumalleja mm. täydennysrakentamisen keinoin. LIITE: teemojen taustoja

18 4.3. SUVAITSEVA ASUMINEN ERITYISRYHMIEN ASUMISEN TARPEET KASVAVAT JA MUUTTUVAT Väestön ikääntyminen ja muutos väestöpohjaan tuovat tullessaan uudenlaisia asumisen haasteita lähitulevaisuudessa. Monet tahot ovat alkaneet kehittämään ja markkinoimaan malleja, joilla ikääntyvien ihmisten laadukas asuminen ja palveluiden järjestäminen pystytään turvaamaan. Tällä hetkellä Jyväskylässä rakennetaan useita kohteita senioreiden tarpeita vastaaviksi. Myös muiden erityisryhmien asumisessa on tapahtunut muutosta. Nykyisin useissa erityisasumisen kohteissa palvelun tuottaa yksityinen yritys. Tämä on tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita tälle kentälle. Erilaisia toimintamalleja kehittyy markkinaehtoisesti asuntomarkkinoille. Kaavoitusohjelmassa huomioidaan uudet senioriasumisen sekä muiden erityisryhmien tarpeet. Kaavoja laadittaessa tarkastellaan erityisryhmien sijoittuminen osana kaavoitettavaa kokonaisuutta. Erityisryhmien sijoittuminen kaupunkirakenteeseen tehdään välttäen suuria keskittymiä. Erityisryhmien asuminen mahdollistetaan tasaisesti muun asumisen sekaan ja aluekeskuksiin sijoitetaan hybridirakentamista erityisesti seniorit huomioon ottaen. LIITE: teemojen taustoja

19 4.4. SEUDULLINEN ASUMINEN ASUMISEN SUUNNITTELUSSA JA RATKAISUISSA TARVITAAN SEUDULLISTA AJATTELUA Jyväskylän seutu on yhtenäinen kokonaisuus, jossa kunnat toimivat toistensa tukena. Työssäkäynti tapahtuu kunnista toiseen, palveluja haetaan naapurikunnista ja asuntoa etsittäessä seutua tarkastellaan kokonaisuutena. Alueiden ja palveluiden rakenteista johtuen kerrostaloasuminen keskittyy Jyväskylään ja vuokra asumisen suhteellinen osuus on Jyväskylässä ympäryskuntia selvästi suurempi. Liikkumisessa seudullinen tarkastelu korostuu. Vaajavirranranta Vaajavirranranta LIITE: teemojen taustoja

20 5 Nykytilanne ASUMISEN NYKYTILANNE JYVÄSKYLÄN SEUDULLA Jyväskylässä on yhteensä noin asuntoa, joista joka neljäs on omakotitalo tai vastaava erillispientalo. Yli 60 % Jyväskylän asunnoista sijaitsee kerrostaloissa ja rivitaloasuntoja on noin 13 %. Seuraavaksi suurin kerrostalojen suhteellinen osuus lähikuntien alueella on Muuramessa, jossa kerrostaloasuntoja on 4300 asunnon kannasta 22 %, rivitaloasuntoja on 18 % ja erillistaloja 58 %. Laukaassa 8300 asunnosta kerrostaloja on 11 %, rivitaloja 20 % ja erillistaloja 66 %. Joka toinen jyväskyläläinen asuu omistusasunnossa. Laukaassa ja Muuramessa 70 % asunnoista on omistusasuntoja. Jyväskylää lukuun ottamatta kaikissa muissa Jyväskylän seudun kunnissa on omistusasuntoja yli 60 %. Vuokra asuntokanta on seudullisesti selkeästi merkittävin Jyväskylässä, jossa on vuokra asuntoja 40 % asuntokannasta. Muissa seudun kunnissa vuokra asumista on eniten Petäjävedellä ja Muuramessa, molemmissa 20 %. Asumisoikeusasuntoja puolestaan on Jyväskylässä ja Muuramessa molemmissa 3 % ja Laukaassa vain kaksi taloa luvun asuntotuotannosta Jyväskylän osuus Jyväskylän seudulla on 79 %, josta erityisesti kerrostalojen osuus Jyväskylässä on merkittävä. Erillispientaloja rakennetaan Jyväskylässä hieman enemmän kuin muiden lähikuntien alueilla yhteensä. Tietolähde: Tilastokeskus LIITE: nykytilanne

21 ASUMISEN NYKYTILANTEEN PLUSSAT JA MIINUKSET PLUSSAT + Jyväskylän seudulla on paljon viihtyisiä asuinalueita, joilla on monipuolisia asumisen ratkaisuja sekä hienoa asumisen arkkitehtuuria. + Luonto on saavutettavissa kaikilta asuinalueilta ja 5 km:n kehältä Jyväskylän keskustasta löytyy kaikki asumismuodot. + Uudisrakentaminen tapahtuu hallitusti + Kaavavaranto ja tonttien saatavuus on hyvä ja tontteja on vapaana ympäri kaupunkia. + Maaseutuasumisessa on monia mahdollisuuksia ja kyliä kehitetään MIINUKSET Jyväskylästä ja lähikunnista löytyy vanhoja, korjausiän saavuttaneita rakennuksia ja alueita, joissa ei olla varauduttu tulevien korjausten aiheuttamiin suuriin kustannuksiin. Suunnitelmallisuus vanhojen rakennusten uudistamisessa on haasteellista. Eri kylillä on erilaiset kehittymisen mahdollisuudet ja maanomistajien kohtelu tasapuolisesti ja johdonmukaisesti on välillä vaikeaa. Uudehkot asuinalueet ovat keskenään samantyyppisiä vaikka alueen ominaisuudet puoltaisivatkin eri tyyppisiä ratkaisuja. Palveluverkkojen karsimisen aiheuttamat imagovaikutukset LIITE: nykytilanne

22 Valmistuneet asunnot vuosina talotyypeittäin sekä osuus koko asuntokannasta Tietolähde: Tilastokeskus Muut rakennukset % Kaikki talotyypit Erillinen pientalo % Rivitalot % Kerrostalot % Hankasalmi ,8 % 20 7,4 % 0 0,0 % 5 1,8 % 271 9,3 % Joutsa ,4 % 67 29,4 % 45 19,7 % 1 0,4 % 228 7,3 % Jyväskylä ,1 % ,8 % ,5 % 89 0,7 % ,2 % Laukaa ,0 % ,1 % ,2 % 9 0,6 % ,5 % Luhanka ,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 29 5,8 % Muurame ,9 % ,6 % ,3 % 2 0,2 % ,5 % Petäjävesi ,5 % 31 11,1 % 0 0,0 % 4 1,4 % ,8 % Toivakka ,4 % 21 11,6 % 0 0,0 % 0 0,0 % ,5 % Uurainen ,3 % 16 6,3 % 3 1,2 % 3 1,2 % ,6 % Osuus koko asuntokannasta Asuntotuotanto Jyväskylä ja muut kunnat yhteensä Asuntotuotannon alueellinen jakautuminen % muiden rakennusten asuntojen % % rivitalotuotannosttuotannosta kerrostalo tuotannosta Kaikki talotyypit Osuus koko alueen rakentamisesta % pientalotuotannosta Jyväskylä 55,4 % 77,3 % 95,6 % 78,8 % ,4 % Muut yhteensä 44,6 % 22,7 % 4,4 % 21,2 % ,6 % Kerrostalot Jyväskylä Muut yhteensä Rivitalot Erillinen pientalo LIITE: nykytilanne

23 Asunnot talotyypin ja hallintamuodon mukaan vuonna 2011 Tietolähde: Tilastokeskus Kaikki talotyypit Erilliset pientalot Rivi tai ketjutalot Asuinkerrostalot Muu rakennus Omistusasunto Vuokraasunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon Hankasalmi ,3 % 21,5 % 3,9 % 2,3 % 67,8 % 18,8 % 0,0 % 13,4 % Joutsa ,8 % 25,8 % 11,6 % 2,8 % 60,4 % 19,2 % 0,0 % 20,4 % Jyväskylä ,4 % 13,4 % 60,2 % 1,0 % 49,9 % 39,7 % 2,8 % 7,6 % Laukaa ,4 % 20,4 % 11,0 % 2,2 % 73,3 % 18,1 % 0,3 % 8,3 % Luhanka ,6 % 18,8 % 2,0 % 2,6 % 62,4 % 13,6 % 0,0 % 24,0 % Muurame ,9 % 18,3 % 22,4 % 1,4 % 68,3 % 20,7 % 2,6 % 8,4 % Petäjävesi ,3 % 17,9 % 8,2 % 3,6 % 66,5 % 21,2 % 0,0 % 12,3 % Toivakka ,6 % 20,7 % 0,0 % 2,7 % 70,5 % 14,4 % 0,0 % 15,1 % Uurainen ,8 % 15,4 % 2,6 % 2,2 % 72,5 % 14,7 % 0,0 % 12,8 % Asuntojen talotyyppijakauma Asuntojen hallintamuotojakauma Uurainen Uurainen Toivakka Toivakka Petäjävesi Petäjävesi Muurame Erilliset pientalot Muurame Omistusasunto Luhanka Rivi tai ketjutalot Luhanka Vuokra asunto Laukaa Jyväskylä Asuinkerrostalot Muu rakennus Laukaa Jyväskylä Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon Joutsa Joutsa Hankasalmi Hankasalmi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % LIITE: nykytilanne

24 ASUMISEN NYKYTILANNE Vuokra asuminen jakautuu alueittain epätasaisesti. Omakotialueet ovat lähes kokonaan omistusasumista, kun taas kerrostalovaltaisilla alueilla on huomattavasti enemmän vuokra asumista. Kerrostaloalueilla on myös merkittäviä eroja asumismuotojen suhteen. Joillakin alueilla sijoittajaomistajien osuus asuntokannasta on merkittävä ja omistusasunnot ovatkin todellisuudessa vuokrakäytössä. Erityisryhmien asumisen sijoittuminen kaupunkirakenteeseen on hyvä olla hajallaan ilman suuria keskittymiä. Jyväskylässä asia on kohtuullisen hyvällä mallilla. Yli 75 vuotiaista jyväskyläläisistä noin 7 % asuu palveluasunnoissa. Muiden erityisryhmien asuntoja Jyväskylässä on noin 800 kpl, joka on noin 1 % kaikista asunnoista. Ikäihmisille suunnattuja vuokra asuntoja ja muita senioriasuntoja Jyväskylässä on tällä hetkellä noin 1000 kappaletta ja päätökset noin 200 senioriasunnon rakentamisesta on tehty. Tietolähde: Tilastokeskus ja LIITE: nykytilanne

25 6 Seuranta EDELLISESSÄ ASUMISVISIOSSA LAADITTUJEN TOIMENPITEIDEN SEURANTA 1 2 Vuonna 2007 laaditussa asumisvisiossa oli määritelty seitsemän erillistä toimenpidettä ja toimintamallia. Jäljempänä selvitetään miten ja missä laajuudessa toimenpiteet ovat toteutuneet. Osa toimenpiteistä on toteutunut, osa on täsmentynyt vuosien aikana ja toteutunut hieman toisenlaisessa muodossa ja osa jäänyt toteutumatta. Kaupunkimaisen pientalorakentamisen edellytyksiä parannetaan: toteutunut (monipuolinen tonttitarjonta) Ikääntyneiden asumisvaihtoehtoja parannetaan luomalla edellytyksiä uudenlaiselle asumis ja palveluratkaisuille: toteutunut (seniorikortteleiden rakentaminen alkamassa/ käynnissä) 3Kokeilevaa rakentamista edistetään varaamalla asumislaboratoriotontteja ja järjestämällä kilpailuja: toteutunut osittain (kokeilevaa rakentamista testattu) Asumisen osaamista ja vuoropuhelua tiivistetään perustamalla paikallinen kehittämisfoorumi: ei toteutunut (kehittämisfoorumia ei ole perustettu, kaavoitusfoorumi suunnitteilla) Jyväskylään vuoden 2009 alusta liittyvälle Korpilahdelle laaditaan asuinympäristöpolitiikka: toteutunut osittain (Korpilahden maankäytön esiselvitys ESSU ja Korpilahden keskustan yleissuunnitelma laadittu 2008 ) Edellytyksiä kohtuuhintaiselle asumisvaihtoehdoille parannetaan: toteutunut (asunto ohjelma on laadittu ja kohtuuhintaisen asumisen edellytyksiä parannettu) päättää käynnistää asuntomessujen hakemiseen tähtäävän esiselvityksen laadinnan välittömästi: toteutunut (Asuntomessut järjestetään Jyväskylän Äijälänrannassa ) LIITE: seuranta

26 1PIENTALORAKENTAMISEN MAHDOLLISUUKSIA PARANNETTU Pientalorakentamisen tonttivaranto on kunnossa ja kaavoituksen yhteistyö rakennuttajien kanssa on lisääntynyt. Viimeisen viiden vuoden aikana pientalorakentamisen mahdollisuuksia on parannettu huomattavasti. Eri tyyppisten alueiden kaavoitukseen yhteistyössä rakennuttajien ja rakentajien kanssa on kiinnitetty huomiota ja yhteistyötä on lisätty. Hyvinä esimerkkeinä yhteistyössä toteutettavista asuinalueista on mm. Lounatuulentien alue Sarvivuoressa, Vääräjärven ja Heinälammen asuinalueet, Korteniityn kimpparakentaminen sekä tulossa oleva Säynätsalon Koulurannan alue. Haukkalanranta Rakennuttajat ja rakentajat ovat päässeet vaikuttamaan alueiden suunnitteluun yhdessä kaupungin kanssa kumppanuusmallilla etenevissä kaavahankkeissa. Korteniitty Korteniitty Sarvivuori LIITE: seuranta

27 2SENIORIKORTTELEIDEN RAKENTAMINEN KÄYNNISSÄ / ALKAMASSA Ikääntyneiden asumisvaihtoehtoja on parannettu luomalla mahdollisuuksia uudenlaisille ratkaisuille, jotka sisältävät sekä asumista että palveluja. Uusia palvelukokonaisuuksia ja toimintamalleja on tullut markkinoille ja yksityisillä toimijoilla on erilaisia ratkaisuja ikäihmisten asumisen haasteisiin vastaamiseen. Kaavoituksella on mahdollistettu näiden mallien tulo Jyväskylän asuntomarkkinoille. Tästä esimerkkeinä on Senja korttelin rakentuminen Kortepohjan liikekeskuksen kupeeseen, Huhtasuon keskustan yhteyteen suunnitteilla oleva kokonaisuus, Korpilahdelle ja Säynätsaloon tulevat senioritalot sekä Karismakortteli keskustan kupeessa. Kaupunkirakennepalveluiden toimintamalleja asumisen strategisessa suunnittelussa on muutettu huomioimaan tämän kasvavan väestöryhmän tulevat haasteet. Ikääntyneiden tarpeisiin soveltuvan tonttivarannon lisääminen ja kehittäminen on aloitettu. Kortepohja Karismakortteli LIITE: seuranta

28 3KOKEILEVAA RAKENTAMISTA EDISTETTY Kokeilevaa puurakentamista testataan mm. Kuokkalan puukerrostalokorttelissa. Siihen toteutetaan Suomen ensimmäinen kahdeksankerroksinen puuelementtitekniikalla rakennettu asuinkerrostalo. Kohde toteutetaan uudenlaisella hallintamallilla, jossa vuokra asunnon voi myöhemmin lunastaa omaksi. Äijälänrannan Asuntomessualueella on järjestetty kaksi arkkitehtuurikilpailua: Äijälänrannan puukortteli sekä tornitalokilpailu (13 kerroksinen Maailmanpylväs on rakenteilla). Messualueen arkkitehtuuri on monipuolista ja sinne tulee myös pieniä, noin 70 neliömetrin kokoisia, omakotitaloja. Varsinaisia toimenpideohjelman mukaisia asumisen kehittämiseen tähtääviä kilpailuja ei ole järjestetty. 4KEHITTÄMISFOORUMIA EI PERUSTETTU Asumisen osaamista ja vuoropuhelua tiivistämään tarkoitettua kehittämisfoorumia ei perustettu edellisen asumisvision tarkoittamalla tavalla. Paikallinen asumisen kehittäminen on ollut kaavoituksen, rakentajien ja yksittäisten toimijoiden varassa. Jatkossa yhteistyötä vahvistetaan kehittämällä menettelytapoja, joiden avulla yhteistyö osapuolten välillä paranee entisestään. Puukuokka Äijälänranta Äijälänranta LIITE: seuranta

29 5KORPILAHDEN KEHITTÄMINEN EDENNYT Korpilahdelle on laadittu vuonna 2008 Korpilahden maankäytön esiselvitys ESSU sekä Korpilahden keskustan yleissuunnitelma. Sen mukaisesti on käynnistetty kaavahankkeita, jotka monipuolistavat Korpilahden asuntotarjontaa. Asuinympäristöpolitiikkaa ei olla toteutettu asumisvision tarkoittamalla tavalla. 6KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN Kohtuuhintaisten asumisvaihtoehtojen edellytysten parantamiseksi on tehty asunto ohjelma vuonna 2008 osana KymppiR ohjelmaa. Tuetun asuntokannan toteutuminen on varmistettu varaamalla osa kerrostalotonteista vuokra asuntojen rakentamista varten. Kohtuuhintaiseen asumiseen ohjataan pitkällä aikavälillä noin 40 % kerrostalotuotannosta. Korpilahden satama Korpilahden Kirkkolahti Äijälänranta LIITE: seuranta

30 7ÄIJÄLÄNRANNAN ASUNTOMESSUT 2014 Asuntomessut toteutuvat Jyväskylän Äijälänrannassa. Edellisen asumisvision tavoitteena oli asuntomessujen hakeminen ja esiselvityksen laatiminen Jyväskylässä toteutettavista asuntomessuista. Selvitystyön edetessä parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui Äijälänrannan alue. Asuntomessujen hakeminen tuotti tulosta ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut päätti 2011, että vuoden 2014 messut järjestetään Jyväskylässä. Ensi kesänä messuille odotetaan yhteensä noin kävijää. Tämä tuo Jyväskylään monenlaisia tapahtumia, virkistää elinkeinoelämää ja piristää kaupunkikuvaa. Tontit ovat olleet haluttuja ja taloissa tullaan näkemään monia mielenkiintoisia tulevaisuuden asumisen ratkaisuja. Asuntomessukaupungit ja alueet muistetaan kauan ja niihin tutustutaan messuajan jälkeenkin. Messut tuovat Jyväskylän kaupungille paljon positiivista julkisuutta. LIITE: seuranta

31 Asuminen on muutakin kuin asunto.

32 Visio on julkisesti kerrottu tavoitetila, joka halutaan saavuttaa. Tavoitetilan saavuttaminen on helpompaa, kun se on kerrottu julkisesti.