KymppiR2011-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2021, Jyväskylän kaupunki
|
|
- Elisabet Sanna-Kaisa Toivonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KymppiR2011-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2021, Jyväskylän kaupunki 1
2 KymppiR2011-ohjelman sisältö 1. Ohjelman tavoite ja käsittely 1.1. Viime vuoden KymppiR2010-ohjelman päätökset 2. Mitä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana 2.1. Kaupunki sai haltuunsa Kankaan tehdasalueen 2.2. Valkeamäen osayleiskaava hyväksyttiin 2.3. Valtakunnalliset asuntomessut vuonna 2014 Äijälänrannassa 2.4. Asuntotuotanto lähti nousuun, erityisesti kerrosasuntotalotuotanto 2.5. Seudullinen asuntokatsaus 2.6. Asumisen lähipalvelujen varmistaminen ja joukkoliikennepalvelut 3. Uusien alueiden rakentaminen 3.1. Omakotialueet: Hyviä alueita tulossa tarjontaan 3.2. Kerros- ja rivitaloalueet: Kerrostalotontteja tulee kaavoittaa urakalla 4. Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä Päätösehdotus 2
3 1. KymppiR2011-ohjelman tavoitteet KymppiR-ohjelma on maankäytön toteutusohjelma kymmeneksi vuodeksi. Tarkoituksena on varmistaa asuintonttien riittävyys edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua yhteensovittaa tontteja ja palveluita jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen sosiaalista eheyttä turvataan ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus 3
4 KymppiR2011-ohjelman käsittely Tämä KymppiR2011-ohjelma tarkistaa alueiden ajoituksia viime vuoden KymppiR2010-ohjelmassa linjattujen periaatteiden ja kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti (kv ). Kerran valtuustokaudessa ja muulloinkin, kun on tarpeen tehdä periaatteellisia linjauksia, ohjelma hyväksytään valtuustossa. Välivuosina sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Nyt on kyse välivuodesta eli ohjelman hyväksyy kaupunkirakennelautakunta, ja ohjelma saatetaan myös kaupunginhallituksen tiedoksi. Maary KRP-jory Kaup.rak.ltk, esittely Kaup.rak.ltk, päätös Rak.ja ymp.ltk, tiedoksi Kh tiedoksi 4
5 1.1. Viime vuoden KymppiR2010-ohjelman päätökset KV hyväksyi Kymppi R 2010-ohjelman ja totesi erityisesti, että 1. Kyliä kehitetään kaavoituksen keinoin. Periaatteena on, että vireillä on kaksikolme kyläosayleiskaavaa samanaikaisesti ja uuden kyläosayleiskaavan kaavoitus voidaan aloittaa, kun edellinen on valmis. Kaavoitusta suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti edullisille kyläalueille (vesihuolto/vesiosuuskunnat, hyvät liikenneyhteydet, maisemalliset vetovoimatekijät ja palveluiden saavutettavuus). 2. Aluekeskuksia vahvistetaan monipuolisella uudisrakentamisella (Huhtasuo, Keljonkangas, Korpilahti, Kortepohja, Kuokkala, Palokka, Säynätsalo, Tikkakoski ja Vaajakoski) 3. Tonttituotannon turvaamiseksi valmistaudutaan ottamaan käyttöön uusia, merkittäviä aluekohteita yhdistymissopimuksen mukaisilla kasvusuunnilla: ydinkeskusta-palokka-tikkakoski, ydinkeskusta-vaajakoski sekä Tampereentien suunta ja Korpilahti. Lisäksi Valkeamäen ja Iloniemen suunnittelua jatketaan aktiivisesti siten, että ne voidaan erillisin päätöksin avata seuraavalla valtuustokaudella. 4. Uusien alueiden avaamiseen liittyen tulee erityisesti tarkistaa Keljon suuralueen ja Keltinmäki-Myllyjärven suuralueen koulu- ja päiväkotiverkkoratkaisut. KymppiR2010-ohjelman hyväksymiseen liittyvät päätökset ovat tämän vuoden ohjelman lähtökohtina. Nämä merkittävät päätökset ovat sellaisenaan edelleen ajankohtaisia. 5
6 2. Mitä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana? Viimeisen vuoden aikana on Jyväskylässä tehty kolme merkittävää päätöstä: 1. Kankaan tehdasalueen osto 2. Valkeamäen osayleiskaavan hyväksyminen 3. Valtakunnalliset asuntomessut pidetään vuonna 2014 Äijälänrannassa. 6
7 2.1. Kaupunki sai haltuunsa Kankaan tehdasalueen Kaupunki käytti etuosto-oikeutta ja osti Kankaan tehdaskiinteistön (KV ). Alueelle tavoitellaan noin kerrosneliömetrin verran uutta asumista ja noin asukasta. Kankaan alueelle mahtuu kaupungin noin kolmen vuoden koko asuinkerrostalotuotanto. Kaupungissa pitää kuitenkin olla yhtäaikaisesti tarjolla useita alueita, sillä yksi alue ei tyydytä kaupungin monipuolista kysyntää. Alueen toteutus vienee vuotta. Lisäksi Kankaan alueelle tavoitellaan työpaikkarakentamista ja palveluita. Etuosto-oikeuden käyttöä perusteltiin mm.: Kankaan tehtaan alue sijaitsee keskeisellä paikalla yhdyskuntarakenteessa, Jyväskylän keskustaan rajautuen. Sijainti mahdollistaa yhdyskuntarakenteen kehittymisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujenalueeseen. Kaupungin kasvun ja kehittymisen turvaamiseksi tulee KV:n vahvistaman Maankäytön toteuttamisohjelman KymppiR mukaisesti pyrkiä voimakkaasti kerrostalotonttien kaavallisen varannon lisäämiseen. 7
8 2.2. Valkeamäen osayleiskaava hyväksyttiin (KV ) Valkeamäkeen on tulossa noin uutta omakotitonttia ja kem2 kerros- ja rivitalorakentamista, asukkaita noin Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on saada alueelle monipuolista asumista ja hyvät joukkoliikennepalvelut. Hyvä palvelutaso saavutetaan olemassa olevia reittejä jatkamalla. 6 kilometrin säde keskustasta. Uusia asuinalueita kartalla ruskealla 8
9 2.3. Valtakunnalliset asuntomessut vuonna 2014 Jyväskylän Äijälänrannassa Puitesopimus solmittu 04/2011 Messuille rakennetaan: 37 omakotitaloa 1 tornitalo pienkerrostalokortteli 1 rivitalo Yhteensä alueelle: kem2 rakentamista asukasta Arkkitehtikilpailu tornitalosta YIT:n kanssa 05/ /2011 Laatukilpailu pienkerrostalokorttelista 04 11/2011 9
10 2.4. Asuntotuotanto lähti nousuun, erityisesti kerrostaloasuntotuotanto Jyväskylän asuntotuotanto asuntoina Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Vuonna 2010 Jyväskylään valmistui asuntoa, joista 827 kerros- ja rivitaloihin ja 220 omakotitaloihin. Asuntotuotannon ennakoidaan pysyvän lähivuosina asunnon tasolla; kerrostalotuotanto on korkea. Omakotitalojen rakentaminen on myös kasvussa; vuonna 2010 myönnettiin rakennuslupa 286 uudelle omakotiasunnolle. 10
11 2.5. Seudullinen asuntokatsaus Jyväskylän seudun kunnat Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen laativat yhteisen asuntokatsauksen vuosittain. Vuoden 2010 Asuntokatsaus valmistui maaliskuun 2011 alussa. Asuntokatsauksen/asuntoyhteistyön tavoitteena on esimerkiksi voimat yhdistämällä saavuttaa synergiaetuja mm. neuvonta- ja viranomaistehtävissä. Katsaus on internetissä Asuntokatsauksen mukaan Jyväskylän asuntokunnista on 1 2 henkilön asuntokuntia noin 76 %. Myös muissa seudun kunnissa 1 2 henkilön asuntokuntia on yli 60 % Jyväskylässä oli yhden hengen asuntokuntia 42,8 % ( kpl) ja kahden 33,4 % ( kpl). Yhteensä asuntokuntia oli kpl. 11
12 2.6. Asumisen lähipalvelujen varmistaminen ja joukkoliikennepalvelut Uudet alueet sijoittuvat melko hyvin asumisen lähipalvelujen (päiväkodit ja alakoulut) palveluverkkoihin. Palveluja joudutaan kuitenkin joissakin tapauksissa hakemaan etäämpää. Erityisesti pientaloalueilla etäisyydet palveluihin saattavat olla pidempiä. Päiväkotipaikat olivat vuoden 2011 alkupuolella kaikki käytössä ja lapsia oli ylimääräisilläkin paikoilla. Ns. Örebro-tutkimuksen jälkeen on selvitetty ilmanvaihdon/sisäilman riittävyyttä olemassa olevissa päiväkodeissa. Yhteensä kaupungin päiväkodeissa on vähenemässä tämän takia noin 100 (-120) kpl ylimääräistä päiväkotipaikkaa. Jyväskylän väestömäärän ennustetaan kasvavan, samoin kaupungin päiväkoti-ikäisten ja koululaisten määrän Väestö yhteensä vuotiaat vuotiaat Päiväkoti-ikäisiä oli lasta vuoden 2010 lopussa. Vuoden 2009 lopun luku oli , joten määrä kasvoi 103:lla. Kasvun ennakoidaan jatkuvan samana vuoteen 2020: 0 6-vuotiaiden määrän lisäys vuoteen 2020 on lasta. Mikäli heistä 41 %:lle tarjotaan päiväkotipaikka, se tarkoittaa noin 437 päiväkotipaikan eli 4 5 ison päiväkodin verran lisätilatarvetta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Alakoulupaikkoja oli kaikille oppilaille. Joihinkin kouluihin olisi mahtunut lisääkin oppilaita vuodenvaihteessa 2010/ vuotiaita oli vuoden 2010 lopussa. Vuotta aiemmin heitä oli 7 653, joten määrä kasvoi 68:lla vuonna Kasvuvauhti lisääntyy: vuonna 2020 on 7 12-vuotiaita (alaluokkien 1 6-oppilaat) ennusteiden mukaan lasta/nuorta enemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Myös vuotiaiden (yläluokkien 7 9-oppilaat) määrä on kasvussa, joten yläluokkatiloja ei vapaudu alaluokkien käyttöön. 12
13 2.6. Asumisen lähipalvelujen varmistaminen ja joukkoliikennepalvelut Alueiden toteutusjärjestystä valmisteltaessa on varmistuttu asumisen lähipalvelujen, päivähoito- ja alakoulupalvelujen riittävyydestä yhteistyössä päivähoidon, perusopetuksen, tilapalvelun ja kaavoituksen kesken (KymppiR-palveluryhmä). Verkollinen yhteistyö palvelee ennalta varautumista, ja sitä kautta löydetään yhteisiä resurssisäästöjä. Yhteistyöllä ohjelmointiin on saatu reunaehtoja (esim. alueen toteuttaminen tulee jaksottaa useampaan vaiheeseen, jotta palvelut riittävät), toisaalta päivähoito ja perusopetus palvelujen järjestäjinä ja tilapalvelu tiloista vastaavana saavat tietoa uusista alueista. KymppiRpalveluryhmä on valmistellut syksyn 2010/kevään 2011 aikana yhteistyössä päiväkoti- ja kouluverkkojen kehittämistarpeita. Nämä tarpeet käsitellään tilojen investointiohjelmien yhteydessä. Joukkoliikenne Viime vuonna KymppiR2010-ohjelmaa valmisteltaessa arvioitiin uusia alueita joukkoliikenteen palvelutason suhteen: hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Arvioperusteena oli mm. montako vuoroa lähimmällä reitillä on vuorokaudessa ja etäisyys pysäkille. Viimevuotiseen nähden tähän ohjelmaan on tullut uusina alueina mm. Kankaan ja Hämeenkadun alueet. Ne molemmat sijoittuvat hyvin nykyisiin joukkoliikennereitteihin nähden. Muuten tilanne on vuoden takainen: Palvelutaso on hyvä useille uusille alueille (esim. Palokan Savulahti ja Pölkintie, Vaajakosken keskusta, Huhtasuon keskusta) tai todennäköisesti tulee olemaan hyvä (esim. Valkeamäki ja Eteläportti). Esim. Tikkakosken Tunnelinmäessä, Palokan Matinmäessä ja Lintukankaalla sekä Korpilahden keskustassa palvelutaso on tyydyttävä. Palvelutaso jäänee huonoksi esim. Säynätsalon Kinkovuoressa ja Pajukannassa sekä Korpilahden Tikkalassa. Joukkoliikenteen saavutettavuutta ja alueiden edullisuutta suhteessa joukkoliikenteeseen tarkastellaan edelleen Yleiskaavan joukkoliikenne 20X0 -selvityksessä. 13
14 3. Uusien alueiden rakentaminen Määrälliset tavoitteet AO-/ OMAKOTITALOALUEET KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli 400 omakotitonttia kaupungin maalla Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 200 omakotitonttia kaupungin maalle AK+AR-/ KERROS- JA RIVITALOALUEET KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli kem2 kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisellä maalla Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli kem2 TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan uutta omakotitonttia kaupungin maalle TONTTITUOTANTO Vuosittain on tarjolla kem2, josta uusille alueille kem2 Ohjelmointityön rinnalla on kehitetty alueiden toteutuksen seurantamallia. Näin halutaan varmistaa, että tavoitteisiin päästään. 14
15 3.1. Omakotialueet Korpilahden Kirkkolahti, havainnekuva 15
16 Myös omakotirakentaminen piristyi; kaupungin AO-tonttivaranto on kuitenkin edelleen tavoitteen mukainen Asemakaavoitetut omakotitontit (kaupungin luovutuksessa olevat ja luovutukseen tulevat alueet) / / / / / /2010 luovutetut varatut vapaat luovutukseen tulevat Kaupungin luovuttamien omakotitonttien seuranta palvelee KymppiR ohjelmoinnin lisäksi mm. talousarvion kolmannesvuosiseurantaa. 16
17 Omakotialueiden ohjelmointi Keskimäärin vuodessa tulee uusia omakotitontteja kaupungin hakumenettelyyn 137 kpl vv kpl vv kpl vv Lisäksi kaupunki tarjoaa jo aloitetuilta alueilta tontteja. Niitä oli vuoden 2010 lopussa vapaana 90 kpl. Lisäksi yksityisten mailla on vapaita, kaavoitettuja rakennuspaikkoja sekä asema- että kyläyleiskaavaalueilla. 17
18 OMAKOTITONTTITARJONTA Kaupungin tarjoamat omakotitontit Kaavallisesti varaudutaan kaupungin maille 400 AOtontin jatkuvaan reserviin; tonttien menekkiä seurataan tiiviisti. Rakentajien saataville tulee kaupungin tarjoamana uutta tonttia vuosittain. Tarjolle tulee hyviä alueita isojen vesistöjen tuntumasta: mm. Alvajärven (Matinmäentie), Leppäveden (Kaunisharju) ja Päijänteen (Hupeli, Säynätsalon kouluranta, Korpilahden Kirkkolahti) tuntumasta. Mikäli kaupungin tonttikysyntä kasvaa lähivuosina, voidaan tonttitarjontaa lisätä nopeuttamalla jonkun alueen toteuttamista (mm. Sääksvuori). Omakotitalon rakentaminen voi alkaa Vuonna 2012 Vuonna 2013 Vuonna 2014 Vuosina Vuosina Vuonna 2011 tai sitä ennen Asemakaavoitettu alue vuonna 2010 Yksityisten tonttitarjonta Lisäksi on yksityistä tonttitarjontaa jo valmiilla alueilla ympäri kaupunkia. 18
19 Maaseudun rakennuspaikat Asemakaavoitettu alue Viime vuonna ( ) oli hyväksytyissä kyläyleiskaavoissa 772 ja vireillä olevissa 281 eli yhteensä noin maaseudun rakennuspaikkaa (rakennuspaikat/ei vielä rakennuslupaa asumisen uudisrakennukselle). Miten voitaisiin edistää maaseudun kyliin jo kaavoitettujen rakennuspaikkojen toteutumista? Kysymys on edelleen ajankohtainen. Vuoden 2011 alussa rakennuspaikkoja oli jäljellä noin kpl. Esimerkiksi Puuppola-Lintukankaalle myönnettiin 8 rakennuslupaa vuonna 2010 (11 kpl v. 2009). 19
20 Omakotitaloja maaseudulle/ asemakaavoitetulle alueelle AO-rakennusluvat Valmistuneet AOtalot 1/2000 8/ ,5 % (55kpl) 16 % (429kpl) 12,5 % (55kpl) 10 % (280kpl) 75 % (332kpl) 74 % (2 061 kpl) YHT (442 kpl) (2 770 kpl) Vuosina myönnetyistä omakotitalojen (AO) rakennusluvista sijoittui maaseudulle 12,5 %, kyläyleiskaavaalueille 12,5 % ja asemakaavoitetuille alueille 75 %. Maaseudun rakentaminen on suuntautumassa enemmän kyläyleiskaavaalueille, mikä on kaupunkistrategian tavoitteiden mukaista. AO-rakennusluvat vuosina , kpl Vuosina muualle kuin asemakaava-alueelle myönnetyt AO-luvat sijoittuvat : Tikkakoski-Nyrölään (suuralue 10) Palokka-Puuppolaan (suuralue 11) Vaajakoski-Jyskään (suuralue 12) Korpilahdelle (suuralue 14). Esim. Korpilahdella myönnettiin lupia maaseudulle, vain 2 kyläyleiskaavaalueille. 20
21 3.2. Kerros- ja rivitaloalueet Pölkintie, havainnekuva 21
22 AK/AR-tonttivarantoa kaupungilla ja yksityisillä Isojen rakennusliikkeiden asemakaavoitettu kerrostalotonttivaranto oli noin kem Vapaita tontteja, joilla ei vielä ollut rakennuslupaa oli mm. Lutakossa, Savelassa, Keljon keskuksen vieressä Åströmin alueella, Kangasvuoressa, Vääräjärvellä, Palokan Haukkamäessä, Haapaniemessä ja Väinölässä. Kaupungilla oli vapaata kerrostalorakennusoikeutta noin kem2. Lisäksi oli tonttivarantoa, jolla ei ole infraa, noin kem2. Tonttivarantoa, jota muutetaan asemakaavalla (Korteniityssä) sekä tonttivarantoa, jonka ottamista tonttimarkkinointiin selvitetään, on noin kem2. Kaupungin tarjolla oleva kerros- ja rivitalotonttivaranto oli melko kohtuullinen vielä Vuonna 2010 uusille asemakaava-alueille vahvistui vain kem2 ja vuonna 2011 tulee noin kem2. 22
23 Kerros- ja rivitalovarannon kehittyminen Vuonna 2010 ei uusia kerrostalotontteja saatu kaavoitetuksi tavoitteen mukaisesti. Vuonna 2011 näillä näkymin kerrostalotonttien vuotuisen kaavoittamisen tavoite täyttyy. Varanto ei kokonaisuutena ole kuitenkaan riittävä. Kerrostalotonttien asemakaavoitukseen tulee lähivuosina panostaa siten, että tontteja on tarjolla ohjelman mukaisessa aikataulussa. Vuonna alkavaksi ohjelmoiduista alueista vain Kortepohjan keskustassa on lainvoimainen asemakaava (KV ). Muilla vuosina alkamassa olevilla alueilla ei vielä ole lainvoimaista asemakaavaa. Alueet ovat asemakaavoitettavina tai valitusprosessissa (Mankola II ja Tanhukaari -kaavoista on valitettu). Hyvä puoli kuitenkin on, että todennäköisesti olemassa oleva yksityinen kerrostalovaranto lähtee rakenteille, kun asunnoista on kysyntää eikä kaupungilla ole tarjota kuin muutamia lisätontteja. Yksityinen tonttivaranto sijoittuu alueille, joilla on jo kunnallistekniikka valmiina. Seuraavilla sivuilla kerrotaan uusista alueista kerros- ja rivitaloille. Taulukoissa näytetään kaavojen vaihe Taulukoissa esitetään alueet sen mukaan, milloin alueelle pääsee rakentamaan taloja. Yksittäisiin kaavaprosesseihin liittyy ennalta arvaamattomia tekijöitä, joten kaavaprosessi saattaa viivästyä tai nopeutua nyt arvioidusta. 23
24 Sivu 1 24
25 Sivu 2 Uusia alueita kerros- ja rivitaloille ollaan mahdollistamassa (talonrakentaminen voi alkaa vuonna) mm.: Vuonna 2013 Vaajakosken keskusta, 1. vaihe Vuonna 2014 Eteläportti, Mannisenmäki Vuosina Kangas/ vaihe, Savulahti II:n 1.vaihe Palokassa, Valkeamäki/ 1.vaihe Vuosina Lintukangas Palokassa, Palokan keskusta, Säynätsalon keskusta ja Tikkakosken keskusta 25
26 Uusia alueita kerros- ja rivitaloille Jo toteutumassa olevia alueita Keskeisten suuralueiden numeroita 26
27 4. Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä I Isoilla rakennusliikkeillä oli hallussaan merkittävä määrä kerrostalotontteja maaliskuussa Yhteensä niillä oli rakennusoikeutta noin kem2. Uusia tonttivarauksia tulee antaa harkiten ja tiukoin ehdoin. Vuonna 2010 ja myös vuonna 2011 asemakaavoitetut kohteet ovat olleet kerrosalamäärältään pieniä. Kohteet ovat täydennysrakentamiskohteita, joissa kaavaprosessit kestävät ja jotka ovat valitusherkkiä. Vuonna 2010 ei saatu uusia kerrostalotontteja tavoitteen mukaisesti ( kem2 uusille alueille). Vuonna 2011 näillä näkymin kerrostalotonttien vuotuisen kaavoittamisen tavoite täyttyy, mutta varanto ei kokonaisuutena ole kuitenkaan riittävä. Kerrostalotonttien kaavoitukseen tulee suunnata aiempia vuosia enemmän voimavaroja. 27
28 4. Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä II Tämän ohjelman mukainen uusien alueiden avaaminen ei Äijälänrannan asuntomessualuetta lukuun ottamatta aiheuta vuodelle 2012 normaalitasoa ylittäviä kunnallistekniikan investointitarpeita. Jatkossa pienten täydennysrakentamiskohteiden ja aluekeskusten ohella tulee asemakaavoittaa isoja, selkeitä kohteita. Näitä ovat erityisesti Kankaan alue, Eteläportti-Kauramäki ja Valkeamäki sekä Palokan Savulahti. Kaupunki tarvitsee tonttitarjonnan varmistamiseksi alueita, joilta voidaan tarjota tontteja pidemmän aikajakson ajan. Isojen aluekokonaisuuksien toteutuksen huolellinen jaksotus mahdollistaa myös sen, että alueille ei tarvitse toteuttaa palveluja maksimitarpeita varten, vaan väestö kehittyy palvelujen riittävyyden kannalta optimaalisesti. 28
29 4. Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä III Uusia rakennuspaikkoja kyläyleiskaava-alueilla on kpl. Miten saataisiin yksityiset maanomistajat kiinnostumaan jo kaavoitettujen rakennuspaikkojen myynnistä? Jatkossa kaikille pientaloalueille tulee kaavoittaa myös rivi- ja pienkerrostalotontteja, näin mahdollistetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Maanhankintaa tulee edelleen tehostaa mm. eri puolilla Palokkaa, Kauramäessä, Kanavuori-Kairahdan alueella ja Korpilahden keskustassa. Näin turvataan markkinoille tonttitarjontaa optimaalisessa aikataulussa kaupungin eri osiin. 29
30 5. Päätösehdotus Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy KymppiR2011-ohjelman ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2021, Jyväskylän kaupunki 30
Kymppi R 2010-ohjelma
Tunnelinmäki III, Tikkakoski Kymppi R 2010-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2020 Jyväskylän kaupunki 18.5.2010 Huhtasuon keskusta Matinmäentie I, Palokka Vaajakosken keskusta Korpilahden keskusta
LisätiedotKYMPPI R 2015 OHJELMA
2013 2014 2015 2016 2017 201720182018 2019 2019 2020 2020 2021 2022 2021 2023 20222024 202320252024 2026 2025 2027 2026 2027 2028 2029 KYMPPI R 2015 OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotKymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu
Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta
LisätiedotKymppi R 2012 ohjelma
Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R
LisätiedotKymppi R 2012 ohjelma
Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R
LisätiedotKaupunkirakenteen strategisia suunnitelmia
Kaupunkirakenteen strategisia suunnitelmia Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki 11.5.2012 Jyväskylän kaupungin maankäyttö viitekehys ja aikajana 2008 2009 2010 2011 2012 ELVIS: yhdyskuntarakenteen
LisätiedotMaankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä
Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 16.2.2012 Anna Isopoussu ja Mika Koliseva Maankäytön toteuttamisen ajoitus Lähtötietoina
LisätiedotKYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023
KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 21.5.2013 2 KYMPPI R 2013-OHJELMAN SISÄLTÖ 1. KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET 2. VÄESTÖNKEHITYS 3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA
LisätiedotKaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma
Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET
LisätiedotKaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?
RAKLIN ALUETOIMIKUNTA Ajankohtaisseminaari, Jyväskylä 8.10.2014 Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin aktiivisen palautteen
LisätiedotKymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä
Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 21.11.2011 Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki, kaavoitustutkija Taustaa
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen
LisätiedotJyväskylän nykymenetelmän kuvaus
Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus Jyväskylän kaupunki Anna Isopoussu 1 Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset ovat osa Kymppi R maankäytön suunnittelumenetelmän
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R JA TYKKIOHJELMAT
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R JA TYKKIOHJELMAT Kaupunkirakenteen toimialan perehdytystilaisuus 4.9.2017 Anna Isopoussu Kaavoitustutkija Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN
LisätiedotJOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20
JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,
LisätiedotKESKUSTELUA TULEVAISUUDEN KOULUVERKOSTA - foorumi
KESKUSTELUA TULEVAISUUDEN KOULUVERKOSTA - foorumi 11.12.2017 OHJELMA Tervetuloa suunnittelija Tanja Räty Puheenvuorot Jyväskylän kaupungin yleiskaava - Miten Jyväskylän kaupunkirakenne kehittyy tulevina
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotPIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö AI / kaavoitus
PIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö 21.12.212 AI / kaavoitus TIKKAKOSKI NYRÖLÄ Tikkakosken koulujen oppilaiden alueellinen kertymä vuonna 21 Nyrölä: rakentaminen ja väestömäärä
LisätiedotJyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
LisätiedotAsukastilaisuus läntisen Palokan opetus-, varhaiskasvatus- ja nuorisopalvelujen suunnitelmista. Eino Leisimo Toimialajohtaja 7.9.
Asukastilaisuus läntisen Palokan opetus-, varhaiskasvatus- ja nuorisopalvelujen suunnitelmista Eino Leisimo Toimialajohtaja 7.9.2017 7.9.2017 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitetään sekä alueiden että
LisätiedotMAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa. Leena Rossi
MAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa Leena Rossi 30.9.2015 Rakennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ytimeen Äänekoski Jyväskylä Jämsä
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotMIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
LisätiedotYhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu. on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta
luottamushenkilöseminaari 5.-6.9.2013 Yhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu paikkatietojen avulla on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta Leena Rossi, Jyväskylän kaupunki Esitykseni sisältö
Lisätiedotks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248
Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotTYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet
Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 TYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet TYKKI-ohjelmassa tarkastellaan Jyväskylän uusien teollisuus- ja varastoalueiden sekä
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotKaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä
Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 15.2.2012 Anna Isopoussu Kaavavarannon lähtötietojen hallinta Kaavavaranto = kaavalähtöinen kuvaus alueen käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista
LisätiedotSisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA
Sisällys LÄHTÖKOHDAT... 3 MATO-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY... 4 MATO-OHJELMAN YLEISTAVOITTEETT... 5 MATO-OHJELMAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 LÄHTÖTIETOJA... 7 VÄESTÖN KEHITYS...... 7 KAAVAVARANTO
LisätiedotSisältö. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta hyväksyi ohjelman x.x Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen 2
Sisältö 1. Johdanto ja Kymppi R -ohjelman tavoitteet 2. Vuosi 2018 3. Asumisen ilmiöitä 4. Asuntopolitiikka kokemuksia ja tarkennuksia 5. Uudet kerros- ja rivitaloalueet 6. Uudet pientaloalueet 7. Yhteenveto
LisätiedotSivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja
Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella Eino Leisimo Toimialajohtaja 8.12.2016 8.12.2016 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitettävä aina niin alueiden kuin koko kaupungin näkökulmasta
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotKUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotJyväskylän seudun 20X0 sopimus
Jyväskylän seudun 20X0 sopimus sopimusluonnos 3.11.2010 Sopimuksen tavoitteet ja sisältö Sopimus koskee Jyväskylän seudun kuntia: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >
MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS 2018 --> 1 SELITTEET Rakenteilla olevat rakennukset 8/2018 Pienalueen väestömäärä 8/2018 Tontin luovutusvuosi värin
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
LisätiedotSisältö. Liitteet. Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 2018 TYKKI2018 työpaikka-alueiden maankäytön toteuttaminen
Sisältö 1. Kymppi R -ohjelman tavoitteet 2. Vuosi 2017 Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen? 3. Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 4. Uudet kerros- ja rivitaloalueet
LisätiedotAlueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää
LisätiedotHelsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki
Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsinki kasvaa voimakkaasti Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia
LisätiedotMaankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019
Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman
LisätiedotJyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2008-2017 ja asunto-ohjelma vuosille 2008-2010
Kymppi R 2007 Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2008-2017 ja asunto-ohjelma vuosille 2008-2010 Käsittelyt Lautakuntien lausunnot 21.3-26.4.2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.5.2007 Kaupunginhallitus
LisätiedotKymppi R 2017 ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2027
Kymppi R 2017 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2027 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 30.5.2017 Sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 2. Vuosi 2016 Mitä on tapahtunut edellisen
LisätiedotItäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.
Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,
LisätiedotIin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotMetsäkylän kaavoitushankkeet
Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut
LisätiedotKymppi 2016-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
R Kymppi 2016-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2026 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 3.5.2016 Sisältö 1. Kymppi R -ohjelman tavoitteet 2. Erityisteemana täydennysrakentaminen
LisätiedotHajarakentamisen ohjaus Jyväskylässä. Jarmo Matikainen, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki
Hajarakentamisen ohjaus Jyväskylässä Jarmo Matikainen, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki 10.5.2010 Jyväskylän työkaluja Taustalla vahvoina yhdistyssopimusten kirjaukset!!! Uuden kunnan rakennusjärjestys
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen
LisätiedotSeudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista
Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri
LisätiedotJyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet
Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Maankäyttö Tontit ja maanhallinta 2013 Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet - sisältö 1. Johdanto 2. Kaupungin maapolitiikan yleisiä tavoitteita
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotIin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotKAUPUNGINOSA TOIMENPIDE PALVELULUOKKA. A031 Puistotorin toimintapuisto Toimintapuisto Puistola Säilytettävä Talvikunnossapito
UUDEN JYVÄSKYLÄN VIHERPALVELUOHJELMA LEIKKIPUISTOPALVELUT Liite 1 1/6 SÄILYTETTÄVÄT LEIKKIPUISTOT 2010-2020 TUNNUS NIMI PALVELULUOKKA KAUPUNGINOSA TOIMENPIDE TALVIKÄYTTÖ Toimintapuistot A031 Puistotorin
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotMAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI
MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI 21.3.2013 PITKO Maankäytön ja yhdyskuntatekniikan hankkeiden pitkän aikavälin ohjelmoinnin (PITKO) tarkoituksena on luoda jatkuva
LisätiedotTIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho
TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan
LisätiedotMAL verkosto Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko teemaryhmä
MAL verkosto Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko teemaryhmä 5.11.2010 Maankäytön ja palveluiden yhteensovittaminen: Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma Kymppi R Jyväskylän kaupunki Leena Rossi yleiskaavapäällikkö
LisätiedotKyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus
Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus 6.-7.9 Lieksan Vuonislahti Kokemuksia Jyväskylästä Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Kaavojen laadinnasta Kaavoituksen tarve? Mitä kaavoituksella
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA 2011 2013
KAAVOITUSOHJELMA 2011 2013 1 Johdanto Kaavoitusohjelma on Jyväskylän kaavoituksen työohjelma vuosille 2011-2013. Sen tavoitteena on asettaa painopistealueet lähivuosien maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle.
LisätiedotKaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007
Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu
LisätiedotSiltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->
Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LOUKKAANTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 13.9.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 782 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI/2 KORTTELI 1112 OSA KAAVA-ALUEEN
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotPalveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen
Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty
LisätiedotPutkilahden kyläselvitys
Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja
LisätiedotHiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013
Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin
LisätiedotJyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.
Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300
LisätiedotKARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU
KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan
LisätiedotKarkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008
Karkkilan kaupungin Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin vaihde Puhelin (09) 22 5051 Mittaus- ja kiinteistötoimi Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela puh. 044 553 3421 tapio.jokela@karkkila.fi
LisätiedotJYVÄSKYLÄN MAAPOLITIIKKA KUNTIEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki
JYVÄSKYLÄN MAAPOLITIIKKA KUNTIEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN Kuntamarkkinat 14.9.2011 Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki UUSI JYVÄSKYLÄ 1.1.2009 Kuntien yhdistymispäätökset 18.2.2008 ASUKKAITA
LisätiedotMaapolitiikan perusteet
Maapolitiikan perusteet Valtuutettujen perehdytys 4.9.2017 Tonttipäällikkö Paula Hartman Maapolitiikka ja maankäyttöpolitiikka maapolitiikka kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)
24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353
LisätiedotASEMAKAAVOITUSOHJELMA
Asra 6.9.2016 64 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2017-2021 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä
LisätiedotASEMAKAAVOITUSOHJELMA
Asra 6.9.2016 64 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2017-2021 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotLinkki. Liput, hinnat ja vyöhykkeet. Fiksusti liikkeellä. Jyväskylän seudun joukkoliikenne SUOMI
SUOMI Linkki Jyväskylän seudun joukkoliikenne Liput, hinnat ja vyöhykkeet Fiksusti liikkeellä. Jyväskylän seudun joukkoliikenne Helppoa ja edullista liikkumista Linkillä! Jyväskylän seudun joukkoliikenne
LisätiedotSivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä
Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen
LisätiedotOulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos
Oulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos 1.11.2012 Haukipudas Kiiminki seutusuunnittelija Anne Leskinen 14.11.2012 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos 2 Oulun
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 125 Asianro 1744/10.00.00/2014 Maanhankinnan määrärahat 2014 Kaupunkirakennelautakunta 19.3.2014 62: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut
LisätiedotJyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025
Asumisen kehittämisen linjaukset ja toimenpiteet Kaupunkirakennelautakunta 25.3.2014 Kaupunginhallitus 10.2.2014 Kaupunkirakennepalvelut / Maankäyttö Jyväskylän SISÄLTÖ 1 JOHDANTO: Miksi Jyväskylän asumisvisio
LisätiedotPÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN
PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN 2020 Kymppi - Moni / Tilannekatsaus 31.5.2012 Ulla Rannanheimo aluekeskuksen palvelut aluekeskuksen palvelut Ydinkeskustan palvelut aluekeskuksen palvelut Maaseutukylä lähikeskus
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Selvitysryhmä 24.9.2013. MAL kokonaisuus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Selvitysryhmä 24.9.2013 MAL kokonaisuus MAL Jyväskylän seudulla ja Jyväskylän kaupungissa Leena Rossi Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö, Strateginen
LisätiedotKAAVOITUSPROSESSI JYVÄSKYLÄSSÄ
KAAVOITUSPROSESSI JYVÄSKYLÄSSÄ Kaupunginvaltuusto 4.9.2017 Leila Strömberg Kaupunginarkkitehti JYVÄSKYLÄSSÄ HYVÄKSYTÄÄN VUOSITTAIN NOIN 30 ASEMAKAAVAA ASEMAKAAVAT HYVÄKSYY 1. KAUPUNGINVALTUUSTO TAI 2.
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS, RAKENTAJANTIE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS, RAKENTAJANTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 31.7.2019 ASEMAKAAVAN NUMERO 848 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Pikkola/7 KORTTELI 60 osa KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Pikonkankaan omakotialue
LisätiedotKohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön
LisätiedotNATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIERTOLANTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (7) NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIERTOLANTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 20.8.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 818 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Nattari/002 KORTTELI 1008
LisätiedotTYKKI2017-ohjelma. Ohjelman sisältö 1. TILANNEKATSAUS JA SEURANTA 2. KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA 3. KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS
TYKKI2017-ohjelma Ohjelmassa on seurattu alueiden toteutumista ja paikallisen elinkeinoelämän mittareita sekä päivitetty tarvittavilta osin alueiden toteuttamisaikatauluja. Jyväskylän alueella työpaikka-alueiden
LisätiedotAjankohtaista Jyväskylän suunnittelussa. Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti
Ajankohtaista Jyväskylän suunnittelussa Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti 1. Seminaarinmäeltä kaupunkiin JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 1950 1971 2. Jyväskylän rakentaminen
LisätiedotTonttipäivä. Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen
Tonttipäivä Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen 4.4.2019 Yleistä / Rakenteilla Luovutusohjelmassa Valmistelussa Yhteenveto Yleistä LIIKENNE JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ Kumipyöräliikenne RANTAVYÖHYKE Rantareitti
LisätiedotTYKKI-ohjelma / tilanne
TYKKI-ohjelma / tilanne 4.9.2013 TYKKI sisältää arvion uusista työpaikka-alueista Selvitystä pidetään ajan tasalla idea-, yleis- ja asemakaavatasolla Alueiden lajittelu pääkäyttötarkoituksen mukaan perustuu
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma 2013-2016
Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...
Lisätiedot