Kymppi R 2010-ohjelma

Transkriptio

1 Tunnelinmäki III, Tikkakoski Kymppi R 2010-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2020 Jyväskylän kaupunki Huhtasuon keskusta Matinmäentie I, Palokka Vaajakosken keskusta Korpilahden keskusta Sääksvuori Keljo 1

2 Kymppi R 2010 TAVOITTEET 1. Maankäytön perusteltu eteneminen * jo asemakaavoitetut alueet / kaavoitus käynnissä * kohteita tulevaan kaavoitusohjelmaan * yleiskaavakohteet 2. Ajoittaa suurempien kokonaisuuksien käyttöönotto 3. Kerrostalotonttien riittävyys Maanomistuksen riittävyys Kriittiset kohteet Tuleeko varmistaa/vahvistaa kaupungin omistusta? (Uusien palvelurakennusten investointiajankohta) 2

3 Jyväskylän väestöarvio vuoteen 2040 Kaupungin oman ennuste vuoteen 2020 asti, muuten Tilastokeskuksen ennuste Jyväskylän oma väestöennuste tarkistetaan vuosittain touko- kesäkuussa. Viimeisin on laadittu toukokuussa Tilastokeskus julkaisi uudet kunnittaiset väestöennusteet. Vuoden 2009 lopussa Jyväskylässä oli henkilöä. Tilastokeskuksen uusin väestöennuste ennakoi Jyväskylään kasvua koko tarkastelujakson eli vuoteen Kaupungin nykyinen väestömäärä kasvaa noin tuhannella Tilastokeskuksen arvion mukaan vuodesta 2009 vuoteen Tälle väestönkasvulle tarvitaan kolmen ja puolen Valkeamäen verran alueita (Valkeamäki noin asukasta). Jo vuoteen 2030 mennessä kasvu on noin asukasta ja alueita heille tarvitaan melkein kolme kertaa Valkeamäen verran. Uusia alueita/asuntoja tarvitaan lisäksi mm. nykyisen väestön asumisväljyyden kasvuun. Mikäli asumisväljyys kasvaa 20 vuoden aikana noin 2 kerrosneliötä asukasta kohti, se vaatii noin kerrosneliömetrin verran uutta asuinpinta-alaa eli melkein puolitoistakertaisesti niin paljon kuin Lutakossa on asumista. Lisäksi uusia asuntoja tarvitaan nykyisten asuntojen poistuman korvaamiseen; osa nykyisistä asunnoista muuttuu esim. vapaa-ajanasunnoiksi. 3

4 Tuunausmalli? Vahvistamismalli? Läikyttämismalli? VAHVISTAVA TUUNAAMINEN Kaupunkirakenteen sisälle, laidoille ja kyläkeskuksiin Kaupunkirakenteen laidoille laajentaen ja kylävyöhykkeille Kaupunkirakenteesta irralleen Vuoden 2009 ohjelma: Miten kaupunkialueen maankäyttöä toteutetaan? Arviointimallit 4

5 Vuonna 2009 Jyväskylään valmistui 523 asuntoa. Näistä oli 246 omakotitaloissa ja 278 rivi- ja kerrostaloissa. Vuonna 2009 Jyväskylään myönnettiin rakennuslupa 1107:lle asunnolle. Näistä 195 oli omakotiasuntoja ja 912 rivi- ja kerrostaloasuntoa. 5

6 Viime vuoden Kymppi R 2009:n käsittelyssä lisätyt toimenpiteet Miten mukana tässä Kymppi R 2010:ssa? TOIMENPITEET/ Kymppi R 2009 KV päätös Kylien omaleimaisuuden säilyttäminen ja asumis- ja elämisolosuhteiden parantaminen on keskeinen asia Uuden Jyväskylän kehittämisstrategioissa. Kylien ja taajamien väestörakennetta vahvistetaan kaavoituksen keinoin lisäämällä tonttitarjontaa ko. alueilla. Maankäytössä edetään kaavoituslähtöisesti siten, että alueiden tarkoituksenmukainen käyttö ratkaistaan nimenomaan kaavaprosesseissa. Kaavoituksessa edistetään ja hyödynnetään vanhoissa kunnissa keskeneräiseksi jääneiden kaavojen suunnittelua Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä edistetään kaikilla kaavatasoilla ja alueiden toteuttamista suunniteltaessa. Kymppi R 2010 ohjelma Kaavoituksella on kehitetty ja kehitetään jatkossa kyliä mahdollistaen sinne rakennuspaikkoja (näistä on ohjelmassa muutama kuva). Kaavoissa on tarjontaa, mutta miten edistää rakennuspaikkojen myyntiin tuloa? Taajamiin (esim. Tikkakoski, Palokka, Vaajakoski, Säynätsalo ja Korpilahti sekä kaupungin keskeiset alueet) on ohjelmassa useita uusia alueita. Maankäyttöä toteutetaan kaavoituslähtöisesti. Kaavoituksessa on hyödynnetty vanhoissa kunnissa keskeneräiseksi jääneiden kaavojen suunnittelua. Esimerkiksi Mannisenmäki, Palokan Matinmäentien 1. osa, Valkeamäki ja Korpilahden Iloniemi ovat kaavoitettavina (asema- tai yleiskaavoituskohteena). Energiamuotoja ja energiatehokkuutta selvitetään käynnistyvässä ekotaajamahankkeessa (Säynätsalon kouluranta). Lämmitysmuodoista asemakaava-alueilla hyödynnetään Jyväskylässä pääsääntöisesti kaukolämpöä. 6

7 Uudet alueet on kytkettävissä melko hyvin palveluverkkoihin Päivähoito- ja perusopetuspalvelut, tutkittu palveluiden riittävyyttä Yhteistyössä päivähoidon, perusopetuksen, tilapalvelun ja kaavoituksen kesken (Kymppi R palveluryhmä) Suuralueittainen tarkastelu johtopäätöksineen, mukana mm seuraavia näkökohtia: Päiväkotipaikkojen tarve (eli monelleko prosentille tulee varautua järjestämään eri alueilla päiväkotipaikka vai hoidetaanko alueen päivähoitotarve muuten). Asuuko alueella paljon työssäkäyviä, onko yksinhuoltajaperheitä yms nämä vaikuttavat päiväkotipaikkatarpeeseen Erityisesti on selvitetty päivähoito- ja perusopetuksen alaluokkien kapasiteetin riittävyyttä suhteessa ennakoitavissa olevaan väestönkehitykseen/kymppi R ohjelman uudet alueet Verkollinen yhteistyö palvelee ennalta varautumista ja sitä kautta löydetään yhteisiä resurssisäästöjä. Kymppi R ohjelmointiin on saatu reunaehtoja (esim alueen toteuttaminen tulee jaksottaa useampaan vaiheeseen, jotta palvelut riittävät), toisaalta päivähoito ja perusopetus palvelujen järjestäjinä ja tilapalvelu tiloista vastaavana saavat tietoa uusista alueista. 7

8 Joukkoliikennepalvelut Ovatko uudet alueet joukkoliikenteen piirissä ja minkä tasoisesti? Uusia alueita on arvioitu neljään ryhmään palvelutason suhteen: hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Arvioperusteena on ollut mm montako vuoroa lähimmällä reitillä on vuorokaudessa ja etäisyys pysäkille. Palvelutaso on hyvä useille uusille alueille (esim. Palokan Savulahti ja Pölkintie, Vaajakosken keskusta, Huhtasuon keskusta) tai todennäköisesti tulee olemaan hyvä (esim. Valkeamäki ja Eteläportti). Esim. Tikkakosken Tunnelinmäessä, Palokan Matinmäessä ja Lintukankaalla sekä Korpilahden keskustassa palvelutaso on tyydyttävä. Palvelutaso jäänee huonoksi esim. Säynätsalon Kinkovuoressa ja Pajukannassa sekä Korpilahden Tikkalassa. Uusi alue Paikallisliikenne Seutu- ja kaukoliikenne Kartalle on suurennettu yllämainittujen esimerkkialueiden nimet (muiden uusien alueiden nimet on pienellä). 8

9 Omakotitaloja maaseudulle/ asemakaavoitetulle alueelle 2000-luvulla valmistuneet omakotitalot pienalueittain Yhteensä omakotitaloa, joista : 16 % eli 429 omakotitaloa valmistui maaseudulle 10% eli 280 omakotitaloa valmistui maaseudulle yleiskaavoitetuille alueille Puuppola-Lintukankaalle ja Kuohu-Vesanka- Ruokkeen alueella 74% eli omakotitaloa valmistui asemakaavoitetuille alueille Tolppien suuruudesta pari esimerkkiä: Tikkalaan maaseudulle 22 omakotitaloa Mustalammelle asemakaava-alueelle 243 omakotitaloa Lähde: xcityn rakennuskanta elokuulta

10 Maaseudun rakennuspaikat (Raspiojärven maaseututontit) 7 Asemakaavoitettu alue Hyväksytyissä osayleiskaavoissa on 772 ja vireillä olevissa 281 eli yhteensä noin 1050 maaseudun rakennuspaikkaa. Nämä voidaan toteuttaa suunnittelutarveratkaisujen pohjalta. Miten voitaisiin edistää maaseudulle kaavoitettujen rakennuspaikkojen toteutumista? 10

11 Yksityisten omistamat omakotitontit varmistavat osaltaan alueellista tonttitarjontaa (korotettu kiinteistövero). Tyhjiä, yksityisten omistamia rakentamiskelpoisia AO-tontteja on noin 500 kpl asemakaava-alueilla. Näitä on muualla paitsi Kuohu-Vesangassa (siellä ei ole asemakaavaa). Tonttilukuja nostavat mm: Vääräjärven tontit (36 kpl) Huhtasuolla Haapaniemi I ja Kaunisharju (yht. 70 kpl) Vaajakoski-Jyskässä. Yllä oleva tilasto sisältää heti rakentamiskelpoiset tontit. Esim Korpilahdella on noin 190 kpl tyhjiä asemakaava tontteja, näistä noin 60 (56) heti 11 rakennettavissa.

12 OMAKOTITONTTITARJONTA Kaupungin tarjoamat AO-tontit Kaavallisesti varaudutaan kaupungin maille 400 AO-tontin jatkuvaan reserviin; tonttien menekkiä seurataan tiiviisti Rakentajien saataville tulee kaupungin tarjoamana tonttia vuosittain Mikäli kaupungin tonttikysyntä kasvaa lähivuosina, voidaan tonttitarjontaa lisätä nopeuttamalla jonkun alueen tonttitarjontaa (mm. Sääksvuori). Yksityisten tonttitarjonta Lisäksi on yksityistä tonttitarjontaa jo valmiilla alueilla ympäri kaupunkia (ks. edellinen dia) Omakotitalon rakentaminen voi alkaa Vuonna 2011 Vuonna 2012 Vuonna 2013 Vuosina Vuosina Vuonna 2010 tai sitä ennen Asemakaavoitettu alue vuonna

13 Valkeamäki Kuohu Vesanka Ruoke Palokka Huhtasuo Vaajakoski Keskusta Keljo Säynätsalo Valkeamäki sijoittuu noin 6 km keskustasta länteen, pääosin ns. Hanhiperän ylänköalueelle. Mäen päällä on laaja tasainen alue hulppeine näkymineen. Maaperä on moreenia ja kalliota. Keskeiset osat ovat kaupungin omistuksessa ja muuallakin pääosin kaupungin. Alueen lähellä on isoja työpaikkoja Rautpohja, keskussairaala, yliopisto yht. noin työpaikkaa Kyllön terveysasema on läheisyydessä. Alueelle tarvitaan uusia päiväkoti- ja alakoulupalveluja. Nykyisten linjojen täydennyksellä saadaan hyvä joukkoliikenteen palvelutaso. Valkeamäen osayleiskaavoitus käynnistyi vuonna Osayleiskaavaehdotus on valmisteilla. Osayleiskaava-alueelle on tulossa noin omakotitonttia ja kem2 kerros- ja rivitaloille sekä asukkaita noin Könkkölä 13 13

14 A C B Mistä suunnasta toteutus? Valkeamäki kahta kautta A. Mäyrämäen kautta EI? Mustalammenrinteelle Rajalammelle B. Mäyrämäen ja Keltinmäen liittymästä Keuruuntien suuntaisesti uutta tietä EI? C. Könkkölän liittymän kautta D E F Kauramäki kahta kautta D. Ylämyllyjärven kautta Mustankorkean kompostointi ensin muualle E. Välialue (joukkoliikennekatu) F. Eteläportin kautta 14

15 15

16 Tonttituotannon turvaaminen 1) Tavoite: Lainvoimaissa asemakaavoissa on kahden vuoden varanto 400 omakotitonttia kaupungin maalla kerrosneliömetriä kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisellä maalla 2) Vuosittain kaavoitetaan lisäksi uusille asemakaava-alueille vuoden varanto lisää 200 omakotitonttia kaupungin maalle kerrosneliömetriä kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisellä maalla 3) Kaupunki tarjoaa vuosittain uutta omakotitonttia rakentajien haettaviksi, lisäksi on tarjolla yksittäisiä kaupungin tontteja aiemmin aloitetuilta alueilta. Käytännössä kaupungilla on jatkuvasti tarjolla vähintään 100 omakotitonttia ja uuden alueen tullessa tarjolle enemmänkin. Mikäli kysyntä kasvaa voidaan jo asemakaavoitetuilta alueilta luovuttaa enemmänkin tontteja, ohjelmoinnissa on varauduttu tähän (edellyttäen riittäviä resurssit mm uuden alueen yhdyskuntatekniikalle). 4) Yksityinen omakotitonttitarjonta Asemakaavoissa on noin 500 yksityistä rakentamatonta omakotitonttia. Lisäksi osayleiskaava-alueilla on rakentamispaikkoja maaseudulle/kyläalueille. 5) Yleiskaavallista varantoa pitää kasvattaa Yleiskaavallista varantoa asumiselle on liian vähän, erityisesti tarvitaan lisää omakotialueita ja kerros- ja rivitaloalueita kaupungin omalle maalle. Esimerkiksi lainvoimaissa asemakaavoissa ja kaavoitusohjelma :ssa on vajaa tuhat omakotitonttia kaupungin maalle eli noin 4-5 vuoden tarpeeseen. Merkittävämmän uuden alueen saaminen talonrakentajien käyttöön vie raakamaan hankinnasta yleiskaavan ja asemakaavan laadintoineen sekä yhdyskuntateknisten verkostojen (kadut, vesi.- ja viemäriverkostot) suunnitteluineen ja rakentamisineen noin 6-10 vuotta, joten tonttituotannon turvaaminen edellyttää 16 aktiivista yleiskaavoitettujen asuntoalueiden lisäämistä.

17 Käytettävissä oleva rakennusoikeus kaupungin maalla ( kem2) jakaantuu seuraavasti: kem2 haettavissa/vapaana tai varauksessa kem2 on ohjelmoitu alkamaan vuosina kem2 alueilla, jotka aloitettu ennen v tai alue ei ole ohjelmoitu eikä haettavissa Yksityisten omistamaa käyttämätöntä rakennusoikeutta ( kem2) on mm: Lutakossa, Mankolassa sekä Valimonmäessä (01) Haukkalanrannassa ja Korteniityllä sekä Savelassa (02) Lohikosken liikekeskus (03) Palanderinkadulla ja Vääräjärvellä (04) Jokivarressa ja Kuokkalan muilla alueilla (05) Kaijanlammella, Lounatuulentiellä ja Åsrtömin alueella (07) Haukkamäessä sekä yksittäisiä tontteja alueella (11) 17 Haapaniemessä, Kaunisharjussa sekä Väinölässä (12)

18 Uusia alueita kerros- ja rivitaloille Talonrakentamisen voi alkaa vuoden mukaan Vuonna 2010 ja ennen Keskeisten suuralueiden numeroita 18

19 Kaupungin maa Yhteensä Uusia alueita kerros- ja rivitaloille Talonrakentamisen voi alkaa vuoden mukaan Kaupungin maa Yhteensä Keskimäärin vuodessa Vuosina Vuosina

20 Kymppi R 2010 Väestöarvioluonnos suuralueittain Arvio täsmentyy touko- kesäkuussa

21 Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä Varaudutaan tarjoamaan asuntoalueita jatkuvalle väestönkasvulle. Valmistaudutaan asunto- ja työpaikkarakentamisen vilkastumiseen Kaupunki varautuu asemakaavoittamaan vuosittain 200 AO-tonttia kaupungin maalle ja lisäämään asemakaavallista valmiutta kerros- ja rivitaloille kem2. Kaupungin vuosittainen tonttitarjonta kysynnän mukaan. Kymmenvuotisohjelmakaudella tulee ottaa käyttöön uusia merkittäviä aluekohteita. Yleiskaavallinen varanto on pieni! Aktiivista maanhankintaa tulee jatkaa! Pieniä uusia alueita kaupungin eri osissa on tärkeää saada asuntorakentamiselle, tarkoituksenmukainen maankäytön toteutus turvataan kuitenkin vain merkittävimpien alueiden käyttöönotolla. Jo asemakaavassa olevat noin 500 yksityisten omistamaa rakentamiskelpoista AO-tonttia toteutuvat valtaosin yksi silloin, toinen tällöin periaatteella. Ne turvaavat osaltaan kaupungin kannalta edullista täydennysrakentamista (lisärakentamista valmiiden palvelujen ja yhdyskuntatekniikan ääreen) ja turvaavat kaupungin eri osien rakentumismahdollisuuksia (esi. Tikkakoski ja Korpilahti). 21

22 Kymppi R - Maankäytön toteutusohjelma Varmistaa tonttien riittävyyden Kaupunkistrategiassa linjattu hallitun kasvun edistäminen! Tonttien ja palveluiden yhteensovittaminen Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta 22

23 Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä Kaavoituksella on mahdollistettu kyliin uusia rakennuspaikkoja. Kaupungissa on jo hyväksytyissä ja vireillä olevissa osayleiskaavoissa noin uutta maaseutualueen rakentamispaikkaa (rakentaminen mahdollista ilman asemakaavaa). Miten saataisiin yksityiset maanomistajat kiinnostumaan rakennuspaikkojen myynnistä? Periaatteena on, että vireillä on kaksi-kolme kyläosayleiskaavaa samanaikaisesti ja uuden kyläosayleiskaavan kaavoitus voidaan aloittaa, kun edellinen on valmis. Kaavoitusta suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti edullisille kyläalueille (vesihuolto/vesiosuuskunnat, hyvät liikenneyhteydet, maisemalliset vetovoimatekijät ja palvelujen saavutettavuus). 23

24 Lähtökohtia, toimenpiteitä ja johtopäätöksiä Merkittävät uudet alueet edellyttävät kynnysinvestointeja: mahdollisia ylävesisäiliöitä ja uutta päiväkotitilaa sekä jonkun verran myös uutta koulutilaa uusille alueille. Uuden päiväkoti- ja koulutilan tarve johtuu siitä, että koko kaupungin 0-6-vuotiaiden määrä ja 7-12-vuotiaiden määrä kasvaa. Uusien alueiden avaamiseen liittyen tarvitaan uutta päiväkoti- ja koulutilaa Keljon suuralueella ja Keltinmäki-Myllyjärven suuralueella. Kymmenvuotiskaudella käyttöön otettavat aluekohteet sijoittuvat maastoltaan haasteellisiin paikkoihin, ovat tyypillistä keskisuomalaista mäkimaastoa isoine korkeuseroineen. Korkean mäen päällä on kuitenkin usein laajempi tasainen ja rakennettavuudeltaan hyvälaatuinen alue, esimerkiksi Kauramäessä ja Valkeamäessä. 24

25 Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä Vuonna 2009 Jyväskylään valmistui vähän asuntoja: yhteensä 523 asuntoa. Näistä 246 toteutui omakotitaloihin ja 277 kerros- ja rivitaloihin sekä muihin rakennuksiin. Vuosittain toteutunut asuntomäärä on vaihdellut paljon, yhden vuoden toteutuneen tuotannon pohjalta ei voi ennustaa pitkän ajan kehitystä. Vuoden 2009 lama ja työttömyys vaikuttivat varmaan osaltaan asiaan. ARA-päätös tuli 900 asunnolle vuonna 2009, joten kerrostalopuolella on odotettavissa vilkastumista. Myös vapaarahoitteinen tuotanto on vilkastunut. ARA antoi suosituksen, että ARA-tuotanto pitää jatkossa toteuttaa pääosin kaupungin omistamalle maalle. Vuodesta 2010 lähtien ARA-tuotannolle pitää varata tonttimaata noin 300 asunnolle eli noin kerrosneliömetrille vuosittain kaupungin omalle maalle. Kokonaisuudessaan Jyväskylän ARAtuotantoarvio on asuntoa vuosittain, asuntoa arvioidaan toteutuvan rakennusliikkeiden hallussa oleville tonteille. Aluekeskuksien lisä-/ täydennysrakentamismahdollisuuksia on tulossa merkittävästi rakentamisen piiriin. 25

26 Päätösehdotus: KV hyväksyy Kymppi R 2010-ohjelman ja toteaa erityisesti, että 1. Kyliä kehitetään kaavoituksen keinoin. Periaatteena on, että vireillä on kaksi-kolme kyläosayleiskaavaa samanaikaisesti ja uuden kyläosayleiskaavan kaavoitus voidaan aloittaa, kun edellinen on valmis. Kaavoitusta suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti edullisille kyläalueille (vesihuolto/ vesiosuuskunnat, hyvät liikenneyhteydet, maisemalliset vetovoimatekijät ja palveluiden saavutettavuus). 2. Aluekeskuksia vahvistetaan monipuolisella uudisrakentamisella (Huhtasuo, Keljonkangas, Korpilahti, Kortepohja, Kuokkala, Palokka, Säynätsalo, Tikkakoski ja Vaajakoski) 3. Tonttituotannon turvaamiseksi valmistaudutaan ottamaan käyttöön uusia, merkittäviä aluekohteita yhdistymissopimuksen mukaisilla kasvusuunnilla: ydinkeskusta-palokka-tikkakoski, ydinkeskusta-vaajakoski sekä Tampereentien suunta ja Korpilahti. Lisäksi Valkeamäen ja Iloniemen suunnittelua jatketaan aktiivisesti siten, että ne voidaan erillisin päätöksin avata seuraavalla valtuustokaudella. 4. Uusien alueiden avaamiseen liittyen tulee erityisesti tarkistaa Keljon suuralueen ja Keltinmäki-Myllyjärven suuralueen koulu- ja päiväkotiverkkoratkaisut. 26