Tampereen kaupunginkirjasto SAMPOLAN KIRJASTO Heidi Roininen LUKITORI Palvelukonsepti lukivaikeuksisille kirjaston asiakkaille Opetusministeriön projekti 2.8.2004 23.6.2005 RAPORTTI Sampolan kirjasto 29.7.2005
Tiivistelmä 23.6.2005 Heidi Roininen, projektisihteeri Sampolan kirjaston lukitoiminnan kehittämisprojekti 2004 2005 Opetusministeriö myönsi keväällä 2004 Tampereen kaupunginkirjastolle 28 000 euroa Sampolan kirjaston Lukitorin toimintakonseptin ja kirjaston lukitoiminnan kehittämiseen. Kohderyhminä olivat lukivaikeuksiset nuoret ja aikuiset sekä oppimisvaikeuksisia työssään eri tavoin kohtaavat. Yhteistyökumppaneina toimivat Pirkanmaan erilaiset oppijat ry (PEO ry) sekä Tampereen työväenopisto. Aluksi Lukitorin kansioihin koottiin erilaista tietoa lukivaikeudesta sekä alueen lukipalveluista, artikkelileikkeitä sekä vinkkejä opetukseen ja opiskeluun. Aineiston toimivuutta testasivat PEO:n jäsenet, työväenopiston lukikurssien osallistujat sekä ryhmä erityisopettajia. Lukitorin Internet-sivut www.tampere.fi/kirjasto/sampola/lukitori valmistuivat keväällä 2005. Projektin aikana laajennettiin alueen ammatillista lukiverkostoa järjestämällä verkostotapaamisia. Aiheina olivat aikuisten lukiohjaus ja lukitestaus. Projektin kuluessa järjestettiin kaksi koulutusta, Lexia 4 -koulutus sekä ensiapukurssi. Lisäksi osallistuttiin YK:n lukutaidonpäivän seminaariin Minäkö erilainen oppija? Erilaisuus sosiaaliseksi pääomaksi 8. 10.9.2004 Helsingissä sekä lukitutkijatapaamiseen 22. 23.4.2005 Turun yliopiston oppimistutkimuksen keskuksessa. Yhteistyö TAYS:n foniatrian poliklinikan Tikoteekin kanssa käynnistyi ja tietämys lukiharjoitteluun soveltuvista tietokoneohjelmista lisääntyi. Projektin myötä PEO:n viikoittaiset vertaispäivystykset Lukitorilla vilkastuivat ja ammatilliset kontaktit lisääntyivät. Lukitorilla kokeiltiin keväällä 2005 myös opiskelutaitojen ja erityisopetuksen asiantuntijapäivystyksiä. Projektisihteeri esitteli viikoittain Lukitorin palveluita ja ohjasi niiden käytössä lukivaikeuksisten aikuisten lisäksi opetusalan henkilöitä yksittäin ja ryhmissä sekä alusti Aikuinen ja lukivaikeus -tilaisuuksissa ja esitteli Lukitori-palveluita mm. Ylöjärvi-opistolla, Tampereen yliopistolla sekä Tampereen teknillisessä yliopistossa. Lukitorilla oli messuosasto ja tietoisku valtakunnallisilla kirjastopäivillä16. 17.6.2005. Osastolla esiteltiin Lukitori-palveluita ja tamperelaista yhteistyömallia. Messuosastolla vieraili runsaasti kirjastojen henkilökuntaa ei puolilta Suomea. Projektin myötä Lukitorin asiakkaat käyttävät kirjaston palveluita rohkeammin. Asiakkaita tulee jonkin verran myös Tampereen ulkopuolelta. Kynnys henkilökohtaisen palvelun pyytämiseen on madaltunut ja lukipulmaisen asiakkaan erityistarpeet ovat tulleet tutummaksi kirjaston henkilökunnalle. Projekti nosti esille lukuisia uusia kehittämiskohtia. Tampereen yliopiston tietoyhteiskuntainstituutti ISI myönsi toukokuussa 2005 lukiprojektille 4000 euroa mikä mahdollisti tämän raportin syntymisen. Opetusministeriö myönsi projektille 15 000 euron jatkorahoituksen vuosille 2005 2006. Lukiprojektin toinen vaihe käynnistyy kesän 2005 aikana. PEO:n, työväenopiston ja kirjaston yhteistyömalliin ja kokemuksiin pohjautuu elokuussa 2005 käynnistyvä Pirkanmaan lukineuvola. Hankkeessa kehitetään pirkanmaalaista lukineuvolamallia osana valtakunnallista Equal-kehittämiskumppanuushanketta. Asiasanat: lukivaikeus, oppimisvaikeus, aikuiset, kirjaston palvelut 2
SISÄLTÖ Tiivistelmä 0. Lukijalle... 4 1. Taustaa... 4 1.1. Lukivaikeus... 4 1.2. Lukipulmien yleisyys... 5 1.3. Erilainen oppija ja kirjasto... 10 1.4. Kirjaston, työväenopiston ja lukiyhdistyksen yhteistyö... 13 2. Lukiprojekti... 14 2.1. Sampolan kirjaston lukiprojekti... 14 2.2. Projektin tavoitteet ja tehtäväkenttä... 17 2.3. Projektin kulku... 19 2.3. Verkosto... 23 2.3.1. Verkoston ammattiryhmiä...26 2.3.2. Lähialueiden lukiyhteistyö...26 2.4. Yleisiä huomioita ja kehittämistarpeita... 27 2.4.1. Yhteistyömalli...27 2.4.2. Lukipulmaisten aikuisten tavoittaminen ja vertaistoiminta...28 2.4.3. Henkilökohtaisen tuen tarve...31 2.4.4. Tietokoneohjelmat...32 2.4.5. Jännittäminen...34 2.4.6. Muita kehittämiskohtia...37 3. Kirjaston luki-palveluiden kehittäminen jatkossa... 39 3.1. Lukitori, sermein eroteltu työtila... 41 3.2. Lukitori päivystyspaikkana... 42 3.3. CD-ROMit ja lukiharjoittelu... 42 3.4. Lukipalvelut ja lukiaiheista tiedottaminen... 43 3.5. Internet-sivut... 44 3.6. Lukityö jatkuu... 46 3.7. Lukineuvolatoiminta käynnistyy... 48 4. Lopuksi... 49 LÄHTEET...52 LIITTEET...54 3
0. Lukijalle Tähän raporttiin on koottu Sampolan kirjaston lukiprojektin kokemuksia sekä Tampereella ja lähialueella toimivan lukiverkoston kautta esiin tulleita kysymyksiä. Projektissa on pohdittu, miten palveluissa voisi huomioida lukivaikeuksisten asiakkaitten tarpeita. Kehittämisehdotukset pohjautuvat aikuisten lukivaikeuksisten sekä eri alojen ammattilaisten käytännön kokemuksiin, toiveisiin ja tarpeisiin. Vastaavaa projektia ei tiettävästi ole aiemmin toteutettu Suomessa. Raportin toivotaankin olevan avuksi kaikille, jotka haluavat rakentaa lukiyhteistyöverkostoja ja kehittää asiakaspalvelua kirjastoissa sekä muissa julkisissa palvelupisteissä. On huomattu, että palvelujen kehittämisestä hyötyvät monet muutkin asiakkaat. Raportin kirjoittajana on lukiprojektista vastannut projektisihteeri Heidi Roininen. Hän on toiminut aikuisten lukitutorina Turun kristillisen opiston LUKKI-hankkeessa, lukikurssien ohjaajana Tampereen työväenopistolla ja Valkeakoski-opistolla sekä puheopettajana. Lukiprojekti pohjautui tiiviiseen ja hedelmälliseen yhteistyöhön, myös tämä raportti on viimeistelty yhteistyössä. 1. Taustaa 1.1. Lukivaikeus Lukivaikeudella, lukihäiriöllä tai dysleksialla (engl. dyslexia) tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta, joka voi esiintyä yksin tai yhdessä muiden oppimisvaikeuksien kanssa (ns. komorbiditeetti). Muita kirjallisuudessa, erilaiset oppijat -yhdistysten julkaisuissa ja puhekielessä käytettäviä termejä on erilainen oppija, lukipulmainen, lukiaikuinen ja luki-ihminen. Luki-etuliite saatetaan erottaa väliviivalla. Terminologia ja etenkin sen käyttö eri yhteyksissä on varsin kirjavaa (vrt. erityisoppija on esim. kehitysvammainen henkilö). Erilainen oppija -termillä viitataan joissakin yhteyksissä yleensä oppimisvaikeuksiin ja niiden yhdistelmiin, välillä sen avulla kuvataan erityistä lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvää vaikeutta eli dysleksiaa. Dysleksian kansainvälinen määritelmä: "Dysleksia on yksi monista erillisistä oppimisvaikeuksista. Se on erityinen kieleen pohjautuva vaikeus, jonka luontaista olemusta kuvastavat vaikeudet yksittäisten sanojen kokoamisessa äänteistä. Tämä johtuu tavallisesti puutteellisesta fonologisesta prosessoinnista (kyky käsitellä sanojen äännerakennetta). 4
Vaikeudet ovat usein odottamattomia suhteessa ikään ja muihin älyllisiin ja akateemisiin taitoihin. Ne eivät ole seurausta yleisemmästä kehityksellisestä vaikeudesta tai aistitoiminnan puutoksista. Dysleksia ilmenee vaihtelevina kielen vaikeuksina, johon usein sisältyy lukemisen vaikeuksia sekä selviä vaikeuksia kirjoitustaidon hankkimisessa. LÄHDE: Jyväskylän yliopisto. Niilo Mäki Instituutti, Dysleksiakeskus Dysleksia määritellään kehitykselliseksi kielelliseksi häiriöksi, jonka keskeinen piirre on läpi elämän säilyvä vaikeus fonologisen tiedon käsittelyssä. Häiriö on usein perinnöllinen ja se on olemassa jo syntymävaiheessa. Ahvenainen ja Holopainen 1 määrittelevät kehityksellisen lukivaikeuden synnynnäisestä rakenteellisesta poikkeavuudesta johtuvaksi. Vaikeuksilla on tavallisesti neurologinen syytausta, johon liittyy perinnöllisiä tekijöitä. Tässä raportissa termillä lukipulma kuvataan laajasti mahdolliseen lukivaikeuteen liittyviä käytännön ilmenemismuotoja. Vastaavasti lukipulmaisella tarkoitetaan henkilöä, joka kokee itsellään olevan lukivaikeuteen viittaavia pulmia; henkilöä, jolla on erilainen tapa oppia. 1.2. Lukipulmien yleisyys Aikuisten lukivaikeudet on tiedostettu viime aikoina monin tavoin, esimerkkinä EU:n EQUAL-ohjelman v. 2004 päättynyt Lukibussihanke sekä 2005 käynnistyvä Lukineuvola-hanke. Lukivaikeudet on nähty myös Tampereella ja lähiseuduilla nuorten ja aikuisten oppilaitoksissa, erityisesti työvoimakoulutuksissa. Lukipulmaisia opiskelijoita on kaikilla kouluasteilla. Lukivaikeus ei poistu oppivelvollisuuden päätyttyä. Peruskoulun jälkeen ammatillisten oppilaitosten lisäksi myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee lukivaikeuksisia opiskelijoita. Aikuisten oppimisongelmat, joihin usein liittyy lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta, ovat yleisempiä, kuin aiemmin on osattu arvioida. Joillakin ammatillisilla koulutuslinjoilla jopa yli 50%:lla opiskelijoista on ilmennyt selkeitä vaikeuksia (esim. kirjoittamisen erityisvaikeus). Yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevista arviolta 3 8%:lla saattaa opiskelua ja valmistumista haitata lukivaikeus. Todellisia lukuja on vaikea arvioida. Teknillisten oppilaitosten opintoohjauksessa toimivien ja erilaiset oppijat -järjestöjen mukaan lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus näyttäisi olevan yleisempää teknillisissä korkeakouluissa. Lukivaikeudesta tiedotetaan muun muassa Helsingin teknillisen korkeakoulun www-sivuilla. 1 Ahvenainen & Holopainen 1999 5
Ikääntymisen myötä oppimisvaikeudet monesti korostuvat ja tähän on monia syitä. Haapasalon 2 mukaan kuntoutusmaailmasta löytyy esimerkkejä siitä, miten korkeastikin koulutetut erilaiset oppijat saattavat uupua työtehtävissään ikääntymisen myötä. Kokeneilla ja ikääntyvillä työntekijöillä työtehtävien määrä usein lisääntyy, mutta on runsaasti myös tapauksia, joiden kohdalla kuormittuminen ja loppuun palaminen johtuu kehityksellisistä oppimisvaikeuksista, joita ei ole lainkaan tiedostettu. Ongelmat saattavat näkyä välillisesti myös työpaikkakiusaamisena, masentuneisuutena, itsetunnon ja ihmissuhteiden ongelmina tai pahimmillaan kokonaan työelämästä syrjäytymisenä. Syrjäytymisvaara on todellinen. Tutkimuksissa on osoitettu selvä yhteys esim. oppimisvaikeuksien ja rikollisuuden välillä. Vangeista jopa n. 70%:lla on arvioitu olevan oppimisvaikeuksia, monilla on useiden oppimisvaikeuksien yhdistelmiä ja lisäksi haastava kasvuympäristö. 3 Vaikka monissa kansainvälisissä lukutaitotutkimuksissa Suomi on ollut kärkisijoilla, luetun tekstin sisällön ymmärtämisessä on silti havaittu monenlaisia puutteita. Aikuisten luetun ymmärtämisen vaikeus on luultua yleisempää. Opinnoissa ja työelämässä ymmärtävän lukemisen taidot nousevat yhdeksi ydinkysymyksistä. Aikuisten lukutaidon kansainvälisessä arvioinnissa 4 lukutaitoa ei tarkasteltu mekaanisena peruslukutaitona, vaan yksilön taitona käyttää painettua informaatiota, jotta hän voi toimia aktiivisesti yhteiskunnassa, saavuttaa omia tavoitteitaan sekä laajentaa tietojaan ja mahdollisuuksiaan. Lukutaidon monipuolisuutta arvioitiin tekstin ja tehtävien sisällön mukaan asiatekstien lukutaitona, dokumenttien käyttötaitona ja kvantitatiivisena eli matematiikkaa soveltavana lukutaitona. Suomalaisista aikuisista kolmasosa on tutkimuksen mukaan sellaisia, jotka osaavat kyllä perinteisessä mielessä lukea, mutta joiden lukutaito jäi kahdelle alimmalle suoritustasolle (1 ja 2), mikä ei riitä tietoyhteiskunnan vaatimuksiin. Toiseksi alimmalla tasolla (2) aikuisista on neljäsosa. He ymmärtävät kyllä lukemansa, mutta tulkinta on puutteellista ja kritiikitöntä. Erot ovat kuitenkin hyvin suuria. Noin yksi viidesosa suomalaisista aikuisista yltää jopa ylimmille taitotasolle (4/5, max 5). 5 Sisällön ymmärtämisen puutteellinen taito saattaa jo lapsuudessa jäädä huomaamatta. Ensimmäisinä kouluvuosina on aiemmin kiinnitetty enemmän huomiota lukemisen sujuvuuteen, sujuva ääneen 2 Haapasalo, Seija. FT, neuropsykologi, erikoistutkija. Kuntoutussäätiö. 3 Ks. mm. Haapasalo. 2000,4. 4 The Second International Adult Literacy Survey (SIALS) 5 http://www.jyu.fi/ktl/sials/tied1506a.htm 6
lukemisen taito ei kuitenkaan ole suorassa yhteydessä tekstin sisällön ymmärtämiseen. Ongelmat saattavatkin tulla vastaan peruskoulun ylemmillä luokilla lukuaineiden lisääntyessä tai vasta myöhemmin vaativammissa ammatillisissa opinnoissa ja työelämässä. Oppimisvaikeuksien vuoksi sujuvan luku- ja kirjoitustaidon hankkiminen on vaikeaa. Moni kokee sen jopa täysin mahdottomaksi. Lukemisen ja kirjoittamisen hitaus ja työläys ovat myös tavallisessa arjessa selvä haitta, koska me elämme yhä enemmän kirjainten, merkkien ja erilaisten koodien sekä vieraskielisten termien täyttämässä maailmassa. Hidas tai hätäinen lukeminen ja virheitä vilisevä, usein varsin epäselvällä käsialalla laadittu kirjallinen tuotos ei kannusta enempään itsenäiseen taidon kehittämiseen. Moni kokee syrjäytyneensä tietoyhteiskunnan kehityksestä: Tuntuu kuin mopo olis karannut käsistä eikä sitä matkaa saa enää millään kurottua kiinni jo polvenkorkuset tenavat osaa hoitaa kaikki hommat (tietokoneella) mistä mulla ei oo mitään käsitystä. 6 Oppimisvaikeuksien esille tulo liittyy usein koulujärjestelmän nivelvaiheisiin, kuten siirryttäessä alakoulusta ylemmille luokille tai peruskoulusta lukioon. Aikuisiän vastaavia nivelvaiheita on vaikkapa koulutuksesta työelämään siirtyminen, työtehtävien muuttuminen tai erilaisiin lisä- tai täydennyskoulutuksiin hakeutuminen. Monilla on lukemisen ja kirjoittamisen perustaidoissa suuria puutteita, mikä näkyy työelämässä, opinnoissa ja erilaisten palveluiden käytössä: Siellä sanottiin, että kaikki tiedot löytyy netistä pitäisi vaan aluks opetella sitä tietokoneen käyttöö. Haapasalo 7 toteaa, että jokaisella yksilöllä on oma kehityshistoriansa, omat harrastuksensa ja mieltymyksensä, joihin liittyen toinen on harjoittanut enemmän, toinen vähemmän omia taitojaan, sekä vahvuuksiaan että heikkoja kohtiaan. Tästä syystä erilaisen oppimisen ja oppimisvaikeuksien ilmenemismuodot myös työelämässä ovat hyvin moninaisia. Jos lukipulmaisen arkeen ja harrastuksiin on kuulunut tekstien ja kirjojen parissa toimiminen, sitä luontevampaa on myös kirjastoissa asioiminen ja opintojen aloittaminen aikuisena. Aikuisten erilaisten oppijoiden joukko on monella tavalla varsin heterogeeninen, mutta myös yhteneviä piirteitä on löydettävissä. Tunteiden vahva vaikutus lukivaikeuksisen toimintaan havaittiin mm. pienessä haastattelututkimuksessa 8. Tunteilla näyttäisi olevan 6 Lainaus aikuisten lukipulmaisten kanssa käydyistä keskusteluista 7 Haapasalo. 2004,129 8 Roininen, H. 2001. Aikuinen oppija ja dysleksia. 7
keskivertoa suurempi osuus lukiaikuisen kokemusmaailmassa ja toiminnassa, varsinkin välttämiskäyttäytymisessä. KUVA 1. Positiivinen vuorovaikutus vähentää jännittämistä Tunteista etenkin jännittäminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti paitsi lukihenkilön toimintaan ja oppimiseen myös asiakaspalvelutilanteen onnistumiseen. Lukiasiakkaat saattavat olla kovia jännittäjiä vaikkapa kirjastossa tai kaupassa asioidessaan. Jännitys osataan useimmiten peittää tarkasti, jolloin se ei juurikaan näy ulospäin eikä jännittämistä siksi juurikaan osata ottaa huomioon erilaisissa palvelutilanteissa. Onhan lukiasiakas päältä päin kuin kuka tahansa muukin asiakas: Lukivaikeus ei näy onneksi päälle päin, se näkyy sitten siinä jos tarvii vaikka tehdä jotakin jonkun ohjeen mukasesti ei siitä (ohjeesta) saa aina heti selvää ja tarvii tankata moneen kertaan ja sitte sitä hermostuu kamalasti. 8
niin kyl mä häpeen omaa käsialaani hirveesti ja sit ku maksan jotain kortilla nii kyll mä häpeän hirveesti sitä käsialaa kun joutuu kirjottamaan sen vastakuitin sille niin kyl mä sitä hirveesti häpeen 9 Jännittäminen on sinänsä hyvin luonnollinen fysiologinen aktiviteettitila, joka liittyy mm. erilaisten tilanteiden ennakointiin. Tämä monella tavalla hyödyllinenkin tila koetaan usein negatiivisena. Termi jännittäminen mielletäänkin Suomessa yleisesti negatiivisena, mikä on myös kulttuurinen ilmiö. Koulumaailmassa jännittäminen osataan huomioida paremmin ja opettajilla on monia keinoja vähentää jännittämisen kuormaa. Nykyisin kouluissa tunnistetaan oppimisvaikeuksiset oppilaat yleensä hyvissä ajoin ja erilaisia tukitoimia on tarjolla erityisopetuksen, puheterapian ja opinto-ohjauksen kautta. Järjestelmästä huolimatta nuoren lukihäiriö voi jäädä huomaamatta ja ongelma aktivoituu vasta ylemmillä koulutusasteilla tai työelämässä. Myös eri paikkakuntien välillä on vielä nykyisinkin eroja. Kuntakohtaiset erot oppimisvalmiuksien kehittymisen seurannassa voivat olla hyvinkin suuret. Siinä missä joissakin kunnissa seurantaan osallistuu vanhempien ja päivähoidon ohella useita eri asiantuntijatahoja, voidaan seuranta toisissa kunnissa hoitaa pelkällä vanhempien neuvolaan palauttamalla kyselylomakkeella 10. Eri lähteissä on arvioitu, että suomalaisesta aikuisväestöstä peräti 20 25%:lla on jonkin tasoisia oppimisvaikeuksia. Uusimmissa arvioinneissa luku lähenee jo 30%:a. 11 Monella aikuisella lukivaikeutta ei ole koskaan tunnistettu, vaikka ongelmat ovatkin nähtävissä. He ovat olleet harmaata tyhmien ja laiskojen joukkoa ja moni on kokenut vain jotenkin luovineensa pakollisten kouluvuosien läpi kohti vapauttavaa aikuisuutta. Diagnosoitavissa olevia lukihäiriöisiä (dysleksia) aikuisia arvioidaan nykyisin olevan n. 10% suomalaisesta aikuisväestöstä 12. Dysleksiaan liittyy usein myös muitakin oppimisen ongelmia eli ns. komorbiditeettiä. Dysleksiaan voivat liittyä lyhytmuistin pulmat, suuntien hahmottamisen vaikeudet, motorinen kömpelyys, matematiikan ongelmat, vaikeus vieraissa kielissä, erilaiset tarkkaavaisuuden häiriöt, kuten ADD tai ADHD, tai muut oppimisvaikeuksia aiheuttavat häiriöt, Aspergerin syndrooma, Touretten oireyhtymä jne. 9 Roininen.2001. 10 Voutilainen & Ilveskoski. 2000. 11 Erilaisten oppijoiden liitto 12 Kuntoutussäätiö 9
Pohjoismaihin on muodostunut käytännöksi paloitella ja eritellä oppimisvaikeuksien erityispiirteitä ja sitä kautta pureutua ongelmaan erilaisin täsmällisin testaus- ja kuntoutusmenetelmin. Kuntoutusohjelmiin pääsyn edellytyksenä on kuitenkin lääketieteellinen diagnoosi ja diagnoosin selkiytyminen saattaa vaatia monia testauksia ja neurologisia tutkimuksia. Asian selvittelyyn kuluu helposti jopa vuosia. Esim. Yhdysvalloissa oppimisvaikeudet nähdään enemmänkin kokonaisuutena 13. Lukivaikeuksisten aikuisten taustalla, kuten koulu- ja asuinpaikkakunnalla, on selvä merkitys sille, onko oppimisvaikeus mitenkään havaittu ja jos on, mitä apua on ollut saatavissa. Tällä hetkellä Tampereella on lukivaikeudesta kärsivän aikuisasiakkaan mahdollista saada tietoa ja joitakin palveluita. Testaus- ja kuntoutusmahdollisuuksiakin on jonkin verran olemassa tapauksesta ja vaikeusasteesta riippuen. Tampereen ympäristökunnissa tilanne onkin jo toinen. Palveluita ei käytännössä ole, mikäli ongelmat eivät ole erityisen suuria. Ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys ja kehittäminen on nostettu kansantalouden sekä yksilön kannalta tärkeäksi mm. opetushallituksen hallinnoimassa Lukineuvola-hankkeessa 2004 2007 (ks.kpl 3.7). Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja kuntoutuksen parissa työskentelevät 14 ovat arvioineet, että pitkäaikaistyöttömistä ehkä yli puolella ja esimerkiksi aikuiskoulutuksen Noste- ja Jokeri - hankkeiden kohderyhmästä ainakin puolella saattaa olla jonkin asteisia oppimisvaikeuksia. Ongelma on tiedostettu myös terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja työvoimatoiminnassa sekä esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeiden järjestämissä koulutuksissa. Metallityöväen liiton Murikka-opistolla arvioidaan, että n. 30%:lla opiston koulutukseen osallistuvista on oppimisvaikeuksia 15. Lukivaikeus yhdistyneenä muihin oppimisvaikeuksiin on merkityksellinen syrjäytymisriski. Jotta ongelmaan voidaan myös tarttua riittävän ajoissa, tarvitaan monien tahojen tehokasta yhteistyötä. Lukiyhdistys, vapaan sivistystyön oppilaitos, kirjasto ja eri alojen ammattilaisten verkosto yhdessä kokemusten ja ns. hiljaisen tiedon välittäjänä on yksi Tampereella toimivaksi havaittu lukiyhteistyön muoto. 1.3. Erilainen oppija ja kirjasto Aikuisten lukivaikeudet ovat usein moninaisia, vaikka yleisesti oletetaan kaikkien aikuisen ilman muuta osaavan lukea ja kirjoittaa. Samoin kirjastojen systeemin hallintaa pidetään yleisiin kansalaisen 13 mm. Lehto, J.Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Erilainen oppija -luentosarja. 14 Pirkanmaalainen lukiverkosto 15 Parviainen 2004,149 10
perustaitoihin kuuluvana, kirjaston käyttäjän perustaidothan on opetettu jo koulussa. Se mitä on joskus opetettu ja mitä lopulta osataan myös itse soveltaa, on kuitenkin eri asioita. Kirjaston rooli on muuttunut kirjojen säilöntä- ja lainaamispaikasta monipuolisiksi informaatiokeskuksiksi. Informaation hallinta vaatii elinikäistä tietojen ja taitojen päivittämistä, pelkkä mekaaninen lukutaito ei riitä, vaan nykyisin tarvitaan toiminnallisempaa lukutaitoa, johon liittyy esim. lähdekritiikki 16. Lukipulmaisten lisäksi myös monen ikääntyvän on yhä vaikeampaa hahmottaa ja hallita alati laajenevaa tietotulvaa. Informaatiolukutaidon kehittäminen on suuri haaste henkilöille, joilla on atk:n tai lukemisen ja kirjoittamisen perustaidoissakin suuria puutteita. Tiedon haun perusväline, aakkosten hallinta, ei ole lainkaan itsestäänselvyys aineistojen luokitussysteemin ymmärtämisestä puhumattakaan. Lukipulmainen aikuinen kokee yhä vahvemmin olevansa osaamaton ja oppimaton aina uudessa ja uudessa asiassa. Elinikäisestä oppimisesta tulee eräänlainen elinikäisen oppimattomuuden 17 kierre, jossa erilaisten kirjojen täyttämä kirjasto nähdään itselle tavoittamattomissa olevana ympäristönä. Kun asiatekstit eivät aukene, myös oppiminen ontuu: Oppiminenhan on just sitä lukemista ja kirjottamista, sitähän se on kirjottamista ja lukemista ja ne just on hankalaa mulle molemmat. 18 Lukemisen ja kirjoittamisen pulmien lisäksi myös muut hahmottamisen vaikeudet, kuten suuntien erottamisen hankaluus (oikea-vasen, ilmansuunnat), haittaavat julkisissa tiloissa ja kaupunkiympäristössä liikkumista ja esimerkiksi karttojen ja viittojen sisältämän informaation soveltamista. Vaikeudet auditiivisen informaation erottelussa ovat myös tavallisia. Auditiivisen hahmottamisen vaikeus hankaloittaa puheäänteiden erottelua, kuulonvaraista oppimista ja esim. puhelimitse asiointia. Uuden asian omaksuminen kuuntelemalla (esim. luennon seuraaminen tai suullisten ohjeiden ymmärtäminen) voi olla vaikeaa, jos tukena ei ole muiden aistikanavien kautta saatavaa tukea, visuaalisia, taktiilisia tai kinesteettisiä apukeinoja (kuvat, käsillä tekeminen, liikkuminen). Myös toiminnan organisointi ja ajan hallinta on usein hankalaa. Kun huomio keskittyy tiettyyn asiaan, esim. oman vuoron odottamiseen palvelutiskille, saattaa varsinainen asia unohtua. Lyhytmuistin heikkous on melko yleistä ja vieraan kielen tai matematiikan oppiminen voi tuntua ylivoimaiselta. Monet aikuiset ovat kuitenkin lahjakkaita keksimään erilaisia kompensaatiotapoja ja kognitiivisia strategioita, joiden avulla vaikeista tilanteista on opittu selviytymään. 16 ks. esim. http://opko.laurea.fi/tiedonhallinta/polku/lukutaito/6_3.html 28.7.2005 17 Törmä, T. Suullinen kommentti. 18 Sosiaalialan perustutkinto-opiskelija 11
Erilaisista selviytymisen tavoista keskusteltaessa eräs lukipulmainen aikuisopiskelija totesi: Tahtoa riittää ja keinoja on ja jos ei oo niin keksitään. Kaikki lukipulmaiset eivät kuitenkaan ole yhtä sisukkaita ja rohkeita. Hankalia tilanteita pyritään välttämään kaikin keinoin. Itseluottamuksen puute on yleistä: tuntee ittensä jollain tavalla huonoks eikä halua, että se (lukihäiriö) tulee ilmi. Itsestä on tullut tämmöinen yksinäinen kulkija. Lukihäiriöinen kokee eksyvänsä kirjastossa, jossa kirjahyllyt ja muu sisustus ovat hyvin samanlaisia eri puolilla kirjastoa, värit ovat yhteneviä, tilat tuntuvat ahtaalta runsaista neliöistä huolimatta ja pääsisäänkäyntiä ja kulkusuuntia on vaikea havaita eri suunnista. Katse harhailee, jos tila ei tarjoa helposti tunnistettavia kiintopisteitä. Kirjastoon on helpointa tutustua henkilökohtaisen opastuksen avulla. Ryhmissäkin kirjastoon voi tutustua, mutta ryhmän tulisi olla riittävän pieni. Kirjastoympäristöön kannattaisi tutustua silloin, kun tiedon etsimisen tarve aktivoituu. Tiedon tarve on suuri silloin, kun aikuinen yhtäkkiä tiedostaa itse kuuluvansa niiden lukihäiriöisten joukkoon, olevansa yksi lukihäirikkö, kuten muutamat aikuiset lukikurssilaiset ovat itseään kuvanneet. Aikuisten lukiryhmään tullut mies kertoi: Näin TV:stä ohjelman jossa hoidettiin lukihäiriöistä tyttöä ja lukiopoikaa. Ihmettelin kovasti kun ongelmat kuulosti tutuilta. Tunnistin ohjelmasta itseni, menin seuraavana päivänä kirjastoon ja yritin etsiä kaikenlaista lisätietoa mutta sitä oli kyllä aika vaikea löytää. Moni tiedon etsijä hakeutuukin aluksi lähikirjastoon. Tiedon löytyminen voi olla kuitenkin vaikeaa omin päin, mikäli kirjastoympäristö on vieras. Kaikki eivät rohkene kysyä apua kirjaston henkilökunnalta, sillä aihekin koetaan arkaluontoiseksi. Kirjastoissa on erilaista aineistoa myös lukihäiriöisten tarpeisiin, mutta aineisto ja asiakas eivät aina kohtaa. Tiedottamiseen ja asiakaspalveluun kaivataankin vinkkejä ja työvälineitä. Lukihäiriöisille tiedottaminen ei kuitenkaan ole kovin helppoa, he eivät välttämättä lue sanomalehtiä tai seuraa painettuja tiedotteita. Tieto kulkeekin usein perheenjäsenten, ystävän, työkaverin tms. kautta. Lisätiedon saaminen lukihäiriöstä on ollut useille tärkeä syy osallistua mm. aikuisten lukikurssille, lukikuntoutusryhmiin ja hakeutua erilaisiin vertaisryhmiin, kuten erilaiset oppijat -yhdistysten tilaisuuksiin. Ryhmien kautta onkin hyvä tiedottaa myös palveluista. 12
1.4. Kirjaston, työväenopiston ja lukiyhdistyksen yhteistyö Pellervon kirjastonjohtaja Päivi Laakkonen on työskennellyt lukihäiriöisten asiakkaiden palvelujen parantamiseksi Tampereen kaupunginkirjastossa jo useita vuosia. Kohderyhmän huomioiminen Sampolan kirjastossa on luonnollinen jatke jo alkaneessa palveluiden kehittämistyössä. Uusi kirjastorakennus ja tietotori monipuolisine palveluineen on keskeinen osa nykyaikaista oppimisympäristöä, jossa myös esteettömyys on otettu laajasti huomioon. Kirjasto on kaikille avoin palvelu, jonne on helppo tulla. Kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa Sampolan koulun ja Tampereen työväenopiston kanssa. Tampereen työväenopistossa on ollut aikuisille suunnattuja lukikursseja vuodesta 1999 alkaen. Aloite kirjaston lukipisteestä tuli Pirkanmaan erilaiset oppijat ry:n eli PEO:n kautta. Tuolloin kirjasto toimi vielä entisissä tiloissa Tammelassa ja uuden kirjaston suunnittelu oli alkamassa. Pirkanmaalaisten lukivaikeuksisten etuja valvova ja vertaistukea sekä toimintaa tarjoava yhdistys toivoi paikkaa, jossa voisi järjestää kaikille lukivaikeuksista tietoa kaipaaville avoimia päivystyksiä. Helsingin Kallion kirjaston lukinurkka oli tullut tunnetuksi eri puolilla Suomea ja vastaavaa pistettä toivottiin myös Tampereelle. Sampolan kirjaston suunnitteluvaiheessa voitiin ottaa huomioon kirjastoympäristön esteettömyys sekä lukiasiakkaiden tarpeet. Uusi kirjastorakennus mahdollisti tietotorin toteuttamisen kirjaston yhteyteen. Tietotorille varattiin oma soppi tietokoneelle, johon hankittiin normaalia suurempi näyttö sekä lukiohjelmat Orvokki ja Lexia 4. Näin syntyi Lukitori. PEO ry aloitti 1.9.2003 Lukitorilla vertaistukipäivystykset ja kokosi paikalle Erilaisten oppijoiden liiton ym. toimittamia esitteitä ja tiedotteita. Päivystäjien käyttöön kaivattiin pian muutakin materiaalia. Lukitorin tietokone innosti itsenäiseen tiedon etsimiseen ja luki-aihetta käsittelevien linkkien kokoaminen alkoi aluksi PEO:n toimesta. Linkkiluettelo liitettiin tietotorin nettisivuille. Internet on laaja väline, josta on välillä vaikea löytää eri tilanteissa tarvittavaa täsmällistä ja ajantasaista tietoa, myös Lukitorin linkkeihin kaivattiin lisäjäsentelyä. Lukitorille hankittu ammattilaiskäyttöön suunniteltu Lexia 4 - tietokoneohjelma koettiin hyvin haasteelliseksi ja ohjelmaan perehdyttäminen koulutuksen avulla oli välttämätöntä. Vertaistukipäivystyksen avuksi ja tueksi kaivattiin erilaisia ohjausmateriaaleja, kun monenlaiset tarpeet aktivoituivat uusien asiakkaiden ja monien kysymysten myötä. 13
2. Lukiprojekti 2.1. Sampolan kirjaston lukiprojekti Kirjastossa haluttiin saada lisää tietoa ja työvälineitä lukiasiakkaan palvelun tehostamiseksi. Kirjaston henkilökunnalla on tiedonhakuun liittyvää vahvaa asiantuntemusta, mutta lukipulmiin liittyvän sisällöllisen tiedon puute tuli esiin päivystysten käynnistyttyä. Kirjasto haki Lukitori-palvelun kehittämiseksi rahaa opetusministeriöltä. Hanketta perusteltiin seuraavasti: Lukitorin toiminnan käynnistämisestä, kokemuksesta ja kehittämisestä voisi olla hyötyä muillekin kirjastoille. Toimintaidealla saattaisi olla laajempaakin käyttöä maassamme. Suunnitellussa hankkeessa selvitetään, mikä kirjaston rooli voi olla lukihenkilöiden opiskelun, tiedonhankinnan ja tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäjänä. Kirjastoon haluttiin saada toimiva infopiste, jossa on kootusti perustietoa erityisesti aikuisten lukivaikeudesta. Kirjaston infopistettä voivat käyttää kaikki tietoa kaipaavat sekä lukiaikuiset ja heidän kanssaan eri tavoin työskentelevät. Projektin tavoitteena oli kouluttaa kirjaston henkilökuntaa, Lukitorin päivystäjiä ja lukiongelmasta kärsiviä. Lukipulmainen ja oppimisvaikeuksista kärsivä aikuinen joutuu palveluviidakkoon, jossa jo palvelun saaminen vaatii sinnikkyyttä. Tietoa on vaikeasti saatavilla ja se on hajallaan. Tietoa etsiessään lukipulmainen joutuu tavallisesti monelle eri luukulle ja selviytymään pitkästä puhelinringistä. Projektille myönnettiin 28 000 euroa keväällä 2004. Kirjasto päätti palkata projektisihteerin, jonka tehtäväksi nimettiin Lukitoritoimintakonseptin kehittäminen eri yhteistyötahojen kanssa. Jos oma oppimisvaikeus on selkiytymätön, eikä pulmaa osata kuvata ammattilaisten ymmärtämin termein, saattaa avun etsijä uupua kesken matkan. Tähän tarpeeseen kirjaston Lukitori, vertaisyhdistyksen tarjoama tuki ja työväenopiston lukikurssit tarjoavat helpotusta. Kirjaston lukiprojektin perusajatuksena on yhteistyö. Palvelun kehittäminen pohjautui malliin, jossa aikuiset erilaiset oppijat testasivat ja antoivat palautetta kirjaston palveluista. Samalla saatiin palautetta ja kokemuksia myös monista muista palveluista. 14
TAMPEREEN YHTEISTYÖMALLI KUVA 2. Lukitori-palvelukonseptissa rakennettiin vuorovaikutusta eri toimijoiden välille. Yhteisenä tavoitteena on auttaa aikuista erilaista oppijaa. Pirkanmaan erilaiset oppijat ry vastaa viikoittaisesta kaikille avoimesta Lukitori-päivystyksestä, joka on osa yhdistyksen perustoimintaa. Kirjasto tarjoaa yhdistykselle paikan, jossa voi tiedottaa luki-asioista, tavoittaa uusia jäseniä ja tarjota apuaan heille. Kirjasto saa päivystystoiminnan kautta uusia asiakkaita. Palveluita kytketään työväenopiston lukikurssitoimintaan eri tavoin, muun muassa tiedottaminen tehostuu, kun lukikurssilaisille esitellään kirjaston eri palvelumahdollisuuksia sekä harjoittelu- ja aineistovinkkejä. Palveluita kehitetään ja niistä tiedotetaan myös ammatillisen lukiverkoston kautta. Verkostotapaamisissa eri alojen toimijat kohtaavat. Keskustelun ja kokemusten vaihdon myötä syntyy yhteistä kieltä ja tavoitetta. Lukitori tarjoaa erilaisten koulutusten avuksi ja täydennykseksi oppimisympäristön lukiharjoittelumahdollisuuksin. Verkoston kautta tieto palveluista leviää ja kokemuksia voidaan hyödyntää monin tavoin myös oppilaitosten palveluita suunnitellessa. 15
PROJEKTIN KOHDERYHMÄT Erilainen oppija Nuoret ja aikuiset, joilla hahmottamisen, muistin tai oppimisen vaikeuksia, erityisesti lukihäiriö Vertaistukea tarjoavat yhdistykset Opettajat, kouluttajat Opettajat, opintojen ohjaajat Koulutusten suunnittelijat Muut Eri tavoin lukiohjauksen tai sen tarpeen kanssa työskentelevät Kun asiakkaana on erilainen oppija jne. Pääasialliseksi Lukitori-palvelun kohderyhmäksi valittiin nuoret ja aikuiset, koska lasten testauksesta ja luki-kuntoutuksesta on olemassa jo toimiva järjestelmä, jonka kautta myös tietoa on saatavissa melko vaivattomasti. Järjestelmästä huolimatta oppimisvaikeuksinen nuori saattaa luovia läpi koko koulujärjestelmän ilman lukidiagnoosia. Kun Sampolan kirjaston lukiprojektista tiedottaminen alkoi, myös kyselyitä alkoi virrata eri puolilta. Yhteydenottojen perusteella voitiin todeta, että Lukitorin tyyppistä palvelua ja paikkaa oli kaivattu: Suurin osa opiskelijoistani oli ennen yo-taustaisia. Nyt ryhmissä on myös työvoiman kautta tulleita ja se on ihan uusi tilanne minulle kun opiskelijoilla onkin yhtäkkiä isoja vaikeuksia tenttiin valmistautumisessa kaikenlaisia oppimisen vaikeuksia. Kaikki materiaalitkin pitäisi varmaan tehdä uusiksi eikä näistä asioista ole oikein mitään tietoa. 19 Koululaisten parissa työskentelevät erityisopettajat näkevät työssään tutkimuksissakin osoitetun ilmiön, lukivaikeuksien ja monien oppimisvaikeuksien perinnöllisyyden. Koululaista ohjattaessa ollaan tekemisissä myös hänen vanhempiensa kanssa. Näissä tilanteissa on tullut tarve kertoa, mistä mm. lukivaikeudesta on lisätietoa saatavissa. Helsingin erilaisten oppijoiden toiminta ja nettisivut ovat olleet hyvin tiedossa ja HERO:n nettiosoite on ollut se tiedonjyvänen, joka vanhemmille on osattu antaa. Paikallisista palveluista tiedottavaa foorumia on kaivattu monesti. Kirjasto koettiin heti helposti lähestyttäväksi ja luontevaksi paikaksi. Opiskelun nivelvaiheissa, kuten lukioon, ammatillisiin oppilaitoksiin tai korkeakouluihin siirtyessä, opiskelu muuttuu vaativammaksi ja tuo uusia haasteita. Laajat opintokokonaisuudet voivat tuoda esille aiemmin huomaamatta jääneen lukivaikeuden, tekstinymmärtämisen 19 Ammattiaineen opettaja aikuisoppilaitoksesta 16
vaikeuden tai epästrategisen lukemisen. Aikuislukiolaisen englanninopettaja voi olla se, joka ensimmäisenä havahtuu näkemään oppilaan huolimattomuusvirheet mahdollisen lukihäiriön merkkeinä. Lahjakas lukivaikeuksinen aikuinen saattaa suorittaa korkeakoulututkinnon ja vasta työtehtävissä tulla tietoiseksi erityisistä vaikeuksistaan. Vapaan sivistystyön puolella työskentelevien kieltenopettajien ryhmässä todettiin: Tilanne on se, että ryhmiin tulee usein hyvin arkojakin ihmisiä. Muutaman kerran jälkeen osa aloittaneista vain jää pois. Syytä ei tiedetä. Voidaan epäillä, että lukivaikeus on yksi syy keskeyttää opinnot. 20 Tavallinen tapaus on henkilö, jolla on esim. työttömyyden, pätkätyön tai työtehtävien vaihtumisen vuoksi tarve hakeutua koulutukseen. Opinnoissa vastaan tulevien vaikeuksien taustalla on useita syitä, kuten usein puutteelliset opiskelutaidot, huono opiskelumotivaatio ja ylipäätään lukemisen ja kirjoittamisen vähäisyys. Monet eivät ole olleet kirjaston asiakkaina vuosikymmeniin ja jossain vaiheessa opintojen edetessä tulee tarve tutustua opiskelutaitojen lisäksi myös kirjaston palveluihin ja tiedonhakumahdollisuuksiin. Kun opiskelumotivaatio löytyy, tavoitteet saatetaan asettaa oppimisvaikeuksista huolimatta korkealle: Rima on liian korkeella mää oon ihan lopussa siis opiskelujen ja työn suhteen... mää en jaksais kumpaakaan tehdä. Sitä on vaan jaksettava huilattava vaa välillä ja jaksettava. 21 Varsin monilla on selviä lukihäiriöön ja ehkä myös keskittymisen ja lyhytmuistin pulmiin viittaavia vaikeuksia. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa toimivien opettajien mukaan erityisesti kirjoittamisen erityisvaikeudet ovat varsin tavallisia aikuisten koulutuslinjoilla. 2.2. Projektin tavoitteet ja tehtäväkenttä Lukitorille haluttiin toimiva palvelukonsepti, joka olisi luonteva osa kirjaston perustehtävää ja toimintoja. Käytännön työ jakautui kolmeen osaan: pirkanmaalaisen lukiverkoston kokoamiseen, Lukitorin nettisivujen sisällön tuottamiseen sekä ns. käyttäjän kansioiden kokoamiseen Lukitorin päivystäjien ja erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Projektin tehtävänä oli lisäksi tuoda kirjaston henkilökunnalle yleistä 20 Verkostopäivän work shop 27.8.2004 21 Ammattitutkinto-opiskelija, nainen 49v, monimuoto-opinnot 17
tietoa lukipulmaisista asiakkaista ja heidän erityistarpeistaan etenkin kirjastoympäristössä. Suunnittelu- ja selvitystyön sekä aineistojen kokoamisen lisäksi käytännön työksi muodostui myös monenlaisten asiakkaiden tapaamisia. Tapaamisissa poikkesi aikuisten erilaisten oppijoiden lisäksi erilaisissa opetustehtävissä työskenteleviä. Alussa lähinnä nuorten ja aikuisten parissa työskenteleviä erityisopettajia ja kouluttajia, jotka halusivat tutustua projektiin, Lukitori-ideaan, kirjastopalveluihin ja Lexia 4 -tietokoneohjelmaan. Myöhemmin tutustujia tuli esim. muista oppimisvaikeuksiin liittyvistä projekteista. TEHTÄVÄKENTTÄ VERKOSTO NETTISIVUT KANSIOT Lukiohjauksen, lukitestauksen ja asiantuntijaverkoston Perustietoa lukivaikeudesta, lukipalveluista ja Käyttäjän kansiot mm. selko-ohjeita lukiohjelmien käyttäjille kokoaminen erilaisista toimijoista Verkostotapaamisten järjestäminen Lukitorin palvelut ja linkistö Aikakauslehtiartikkeleja, kuntoutustietoja Tiedottaminen Lukitestaus, Lukitutkimusten Verkostotoiminnan jatkuvuus projektin jälkeen lukikuntoutusinfo Aineistovinkkejä lukiharjoitteluun, aineistolistoja, kysymyksiä ja vastauksia tiivistelmiä Kirjallisuusluetteloita, vinkkejä, esitteitä Projektin edetessä, kontaktien laajetessa ja henkilökohtaisten keskustelujen kautta ilmeni monenlaisia kentän tarpeita, joista muutamiin voitiin vastata kirjaston lukiprojektin avulla. Lukitorin kansioihin etsittiin aineistoja tarpeiden mukaan ja verkostotapaamisiin hankittiin alustajia, jotka vastasivat ajankohtaisiin kysymyksiin. Projektin aikana voitiin välittää ajatuksia ja kysymyksiä sähköpostein, jolloin keskustelut tavoittivat myös niitä, ketkä eivät päässeet henkilökohtaisesti mukaan tapaamisiin. Keskustelut, kuulumiset ja mielipiteiden vaihto muodostuivat oleelliseksi osaksi palvelun kehittämistä. Kun kohderyhmien erilaiset tarpeet alkoivat näkyä, tuli projektin kautta mahdollisuus reagoida tarpeisiin myös hieman alkuperäisiä tavoitteita laajemmin. Yhteistyö eri ammattiryhmien, kuten erityisopettajien, puheterapeuttien, oppilaanohjaajien, koulutusten suunnittelijoiden ja kirjaston henkilökunnan sekä PEO:n jäsenten kanssa, oli erittäin hedelmällistä. Keskustelujen kautta ilmeni useita tarpeita niin tiedottamiseen kuin palvelujen kehittämiseenkin liittyen, joihin meneillään ollut projekti ei voinut vastata muuten kuin nostamalla kysymyksiä verkostotapaamisten teemoiksi, etsimällä sopivia alustajia 18
eri aiheisiin, herättämällä keskustelua eri tahoilla, tiedottamalla ja yhteyksiä luomalla. Sekä aikuisilta lukivaikeudesta kärsiviltä että heidän parissaan työskenteleviltä nousi yksinkertainen ja yhtäläinen toive ja tarve: Että olis joku ihminen, jolta voisi kysyä. Arkisissa tilanteissa syntyy monia kysymyksiä. Useimpiin kysymyksiin löytyisi vastauksia eri alojen asiantuntijoilta, mutta ei ole olemassa väylää, jolla heitä voisi helposti tavoittaa. Moni kysymys jääkin ilmaan. On tärkeää, että aikuisten parissa opetus- ja kuntoutustehtävissä toimivat löytävät nopeasti tietoa ja pääsevät keskustelemaan kollegoiden ja muiden lukivaikeuksisten parissa eri tavoin työskentelevien kanssa. Aikuisille soveltuvien lukemis- ja kirjoittamistaitoja kartoittavien ryhmätestien (mm. Niilo Mäki Instituutin Lukiseula) tultua markkinoille ja myös tamperelaisten ammattioppilaitosten käyttöön, huomattiin uusia tarpeita: opiskelijat on nyt seulottu, mitäs niiden seulonnasta löydettyjen kanssa sitten tehdään?! me kaivataan konreettista tietoa ja selvää faktaa erilaisista keinoista lukiohjaukseen 22 Nuorten ja aikuisten lukitestaus- ja ohjantapalvelujen järjestämiseen, tarkemman diagnosoinnin tarpeen määrittelyyn ja sopivien testien kehittämiseen liittyvät asiat nousivat kärkikysymykseksi Lukitorin päivystyksessä ja verkostotapaamisissa. Esille tuli myös tarve kehittää erilaisille aikuisryhmille ja työelämän tarpeisiin sopivia testistöjä edelleen. 2.3. Projektin kulku Varsinainen projekti toteutettiin kolmessa jaksossa. Projektisihteerin ensimmäinen työjakso oli 2.8 24.9.2004, toinen jakso 3.1. 31.3.2005. Jaksojen välisenä aikana loka-joulukuussa 2004 voitiin käytännössä testata ensimmäisen jakson aikana valmistuneita materiaaleja ja linkkejä. Kolmas jakso oli 1.6. 23.6.2005. 22 Aikuiskouluttajan kommentti verkostopäivän keskustelussa 19
I jakso / 2 kk elo-syyskuu I Aineistoja kansioihin ja Lukitorin linkkilistan kokoaminen 1. Lukiverkoston tapaaminen PROJEKTIN VAIHEET Testaus / 3 kk loka-joulukuu Aineiston testaus: - erilainen oppija, lukiasiakkaat - opettajat, kouluttajat ym. II jakso / 3 kk tammi-maaliskuu III jakso / 1 kk kesäkuu II Aineistojen ja palveluiden jatkokehittely 2. ja 3. verkostotapaaminen III Kirjastopäivien messut ja tietoisku, raportin kirjoittaminen. Elo-syyskuu 2004 Ensimmäisiä tehtäviä projektin alussa oli työsuunnitelman laatimisen ohella PEO:n Lukitori-päivystäjien ja -asiakkaiden haastattelut, projektista ja suunnitteilla olevista verkostotapaamisista tiedottaminen mahdollisille yhteistyötahoille sekä verkoston kokoaminen vastausten perusteella. Projektisihteeri tutustui kirjaston palveluun sekä kirjaston henkilökunnan, lukiasiakkaiden että opettajien näkökulmista. Kokonaisuuden ja tarpeiden hahmottamista auttoi aiemmat työtehtävät lukiongelmaisten parissa. Kirjastopalvelujen yleiset kehittämistoiveet olivat olleet esillä eri yhteyksissä, erityisesti aikuisten lukikursseilla. Projektivaroin järjestettiin Lexia 4 -lukiohjelman koulutus 26.8.2004 pääkirjasto Metson tietokoneluokassa. Kouluttajana oli Juhani Mäki CompAid:ista. Koulutukseen osallistui yhteensä 14 henkilöä, mm. Lukitorin päivystäjiä, erityisopettajia, tietotorin ohjaajia ja kirjaston henkilökuntaa. Ensimmäinen verkostotapaamisen nimellä pidetty ammatillinen kokoontuminen järjestettiin yhteistyössä Tampereen työväenopiston kanssa 27.8.2004 Sampolan kirjaston neuvotteluhuoneessa. Läsnä oli 19 osallistujaa, pääasiassa ammatillisten oppilaitosten sekä vapaan sivistystyön edustajia. Yhteistyökumppanina toimi myös PEO ry. Työväenopiston apulaisrehtori Taina Törmä oli järjestänyt jo aiemmin aikuiskouluttajille oppimisvaikeuksia käsitteleviä teemailtapäiviä, joihin oli osallistunut aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön edustajia. Näille yhteyksille alkoi rakentua lukiverkosto. Ensimmäisessä vaiheessa tietotorin www-sivuille laadittiin tiedote lukiprojektista, samalla alkoi PEO:n kokoamien Lukitorin linkkien 20