Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Transkriptio

1 Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa. Käytännössä nimenomaan aikuisten taidot käyttää sosiaalisen median välineitä ja arvioida internetistä löydetyn aineiston laatua ovat heikkoja. Mediakasvatustyöhön kuuluu erityisesti taitojen opettaminen, kriittisyyteen kasvattaminen sekä kannustaa taitojen ja tietojen käyttämiseen mediamaailmassa. Kerron ensiksi kirjastomme aikuisiin kohdistuvasta mediakasvatushankkeesta ja lopuksi kerron lyhyesti, miten olemme toteuttaneet lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa mediakasvatusta. Dia 2 Tieto hanskaan - tiedonhallintataitoja verkossa ja livenä -ESRhanke Tieto hanskaan on kolmivuotinen Euroopan sosiaalirahaston rahoittama koulutus- ja kehittämishanke, jonka rahoittajaviranomaisena Suomessa toimii Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke alkoi 2009 ja päättyy tämän vuoden

2 lopussa. Hankkeen kohderyhmänä ovat aikuisopiskelijat, erityisesti matalammin koulutetut, ikääntyvät, työttömyysuhan alaiset tai työttömät. Toinen kohderyhmä ovat kirjastojen henkilökunta ja opettajat. Yhteistyökumppaneina ovat paikalliset aikuiskoulutusta tarjoavat organisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat. Toiminnan tavoitteena on kehittää kirjasto- ja tietopalveluihin liittyviä tukipalveluja sekä tarjota täydennyskoulutusta opettajille ja kirjastojen henkilökunnille. Taitoja kehitetään virtuaalisten oppimisympäristöjen (Moodle), yksilö- ja ryhmäohjauksen sekä elämyksellisten menetelmien avulla. Projektissa on toteutettu esimerkiksi seuraavia toimintoja. Dia 3 Neuvontapalveluja aikuisopiskelijoille, neuvontatilaisuuksia on pidetty kirjastoissa, oppilaitoksissa ja järjestöjen tiloissa. Dia 4 Projektin henkilökunta on järjestänyt työpajoja sosiaalisesta mediasta ja siihen liittyvistä teknisistä taidoista, kuten kuvan käsittelystä, Skypestä, Facebookista. Työpajat on yleensä pidetty kirjastoissa, myös aivan pienissä lähikirjastoissa. Lisäksi on järjestetty runsaasti informaatiolukutaitoon liittyviä koulutuksia kirjastonhoitajille ja opettajille.

3 Dia 5 Hankkeen aikana on markkinoitu kirjaston palveluita, esimerkiksi on käyty Kiihtelysvaaran tattikarnevaaleilla ja herätetty runsaasti positiivista huomiota: Kirjastokin on täällä! Hienoa!. Yksi tärkeä osa hanketta on ollut laajentaa käsitystä kirjastosta niin henkilökunnan kuin asiakkaiden piirissä. Hankkeen aikana kirjastonhoitajat ovat lähteneet mukaan erilaisille messuille, seminaareihin ja tapahtumiin markkinoimaan kirjaston palveluita ja opettamaan sosiaalista mediaa sekä informaatiolukutaitoa. Lisäksi on otettu käyttöön etäneuvontatyökaluja eli VPN (Virtual Private Network)- yhteyden avulla kirjaston henkilökunta on kyennyt ottamaan yhteyden kirjastojärjestelmään mistä tahansa langattoman verkon yli ja näin lainaaminen, kirjastokortin tekeminen ja tiedonhaku on ollut mahdollista myös kirjaston seinien ulkopuolella. Henkilökunta on myös vastannut tietopalvelukysymyksiin chat-palvelun kautta. Hanke ei ole unohtanut kirjojakaan, vaan se on järjestänyt lukupiirejä, joissa kaunokirjallisuudesta käytävään keskusteluun on yhdistetty kirjaston tietokannan ja muiden verkkoaineistojen käyttäminen. Lukupiirien tavoite on ollut rohkaista myös iäkkäämpää väestöä tutustumaan verkkoaineistoihin.

4 Mediakasvatus kirjaston arjessa Dia 6 Lukuharrastuksen tukeminen on tutuin osa mediakasvatusta. Lukuharrastusta tuetaan mm. kirjavinkkkauksen, lukudiplomien, kirjailijavierailujen, sanataidetyöpajojen, tuottamalla opettajille oheismateriaalia. Ylipäätään yhteistyö koulun kanssa on erittäin tärkeää. Dia 7 Kuvassa lapset ovat sanataidepajassa, joka toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistyksen kanssa.

5 Dia 8 Työpajojen teemat ovat yleensä lapsia ja nuoria kiinnostavia ja lukeminen yhdistetään niissä muuhun tekemiseen, kuten tässä kuvassa Larppaukseen eli liveroolipelaamiseen Työpajassa kirjallisuuteen tutustumisen lisäksi nuoret tekivät itse roolipelaamiseen sopivan korun. Lasten- ja nuortenkirjastotyötä tehdään yhä enemmän myös sosiaalisessa mediassa. Meidän kirjastossamme on pidetty sanataidekerhoa netissä ja käytetty hyväksi erilaisia sosiaalisen median sovelluksia kuten Flickriä, Facebookia ja muita vastaavia erilaisissa kirjaston toiminnoissa ja nuorten työpajoissa. Lisäksi kirjastonhoitajat ovat vierailleet vanhempainilloissa niin kouluissa kuin päiväkodeissa ja pitäneet koulutuksia opettajille. On tärkeää, että myös lasten vanhemmat saadaan mediakasvatuksen piiriin. Kiitos!