Kuntoutussäätiö Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Transkriptio

1 1

2 Kuntoutussäätiö Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

3 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies Tutkimukseen osallistui 24 maata. Kohdejoukkona kaikki vuotiaat maassa asuvat henkilöt Koko kohdejoukko lähes 600 miljoonaa henkilöä, osallistujia Tiedonkeruu: elokuu 2011 maaliskuu 2012

4 Kansainvälinen aikuistutkimus Suomessa otantahetkellä keväällä 2011 noin 3,5 miljoonaa. Otokseen kuuluvista henkilöistä tutkimukseen osallistui Suomessa henkilöä. Suomen vastausosuus 66 prosenttia. Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun käyntihaastatteluina. Ensin tehtiin haastattelijan tekemä tietokoneavusteinen taustahaastattelu. Sen jälkeen haastateltava teki perustaitojen osaamista arvioivat tehtävät itsenäisesti tietokoneella (myös paperinen tehtävävihko käytössä).

5 Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot Lukutaito Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit. Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa. Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa. HUOM! Arvioidaan arkielämässä ja työssä tarvittavia perustaitoja, ei asiantuntijatason taitoja ja tietoja.

6 Miten osaaminen arvioitiin Kutakin arvioitavaa osa-aluetta varten laadittiin asteikko, vaihteluväli Kullekin henkilölle laskettiin hänen tekemiensä tehtävien perusteella hänen osaamistaan kuvaava pistemäärä. Osaamispistemäärien perusteella määriteltiin lisäksi, mille suoritustasolle henkilö sijoittui. Tasojen määrittely tehtiin tehtävien vaativuuden perusteella. Lukutaidossa ja numerotaidossa on viisi suoritustasoa: Taso 1 on alin ja taso 5 on korkein. Ongelmanratkaisussa tasoja on 3: Taso 1 on alin ja taso 3 korkein. Lisäksi osa henkilöistä jäi tason 1 alapuolelle.

7 PIAAC Maavertailu: Lukutaito 7

8 PIAAC Maavertailu: Numerotaito Kuvio 2.4 8

9 PIAAC Maavertailu: Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Kuvio 2.5 9

10 PIAAC: Taidot ja ikä HUOM! Kuvio ei kerro että ikääntyessä taidot heikkenevät, vaan se on poikkileikkaus väestön osaamisesta tutkimushetkellä. 10

11 PIAAC: Taidot ja ikä 11

12 PIAAC: Taidot ja ikä 12

13 PIAAC: Taidot ja ikä 13

14 Nuorten Aikuisten Osaamisohjelma Kohderyhmä Suomen PIAAC-aineistossa Aineistossa on vain 107 iältään vuotiasta vailla toisen asteen tutkintoa olevaa henkilöä (eli 11 % tämän ikäisistä henkilöistä) 14

15 Lukutaidon vertailu vuosien 1998 ja 2012 välillä Edellinen aikuistutkimus Suomessa Kansainvälinen aikuisten lukutaitotutkimus (Second) International Adult Literacy Survey (S)IALS Aineisto kerättiin 1998 IALS- ja PIAAC-tulosten vertailu Sama kohderyhmä, lukutaidon määrittelyssä yhtäläisyyksiä IALSin pistemäärä laskettu uudelleen (asiatekstien ja dokumenttien lukutaito yhdistetty) Osa koetehtävistä samoja 15

16 PIAAC:n ja IALS:n tulosten vertailua 16

17 PIAAC:n ja IALS:n tulosten vertailua 17

18 PIAAC:n ja IALS:n tulosten vertailua 18

19 PIAAC: Taidot ja koulutus Numerotaidon ja koulutustason yhteys samanlainen 19

20 Lukiokoulutuksen hankkineiden keski-ikä noin 30 vuotta. Ammatillisen koulutuksen hankkineiden keski-ikä noin 40 vuotta. Ammatillisen koulutuksen hankkineet vuotiaat suomalaiset ovat kuitenkin kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. 20

21 PIAAC: Taidot ja koulutus 21

22 PIAAC: Taidot ja vanhempien koulutus 22

23 PIAAC: Taidot ja pääasiallinen toiminta 23

24 PIAAC: Taidot ja äidinkieli 24

25 PIAAC: Taidot ja maassa oleskelun pituus 25

26 PIAAC: Taidot ja työhön liittyvään koulutukseen osallistuminen 26

27 PIAAC: Riskiryhmä ja huippuryhmä Taulukko 1. Perustaitojen eri tasoille kuuluvien osuudet PIAAC 2012 Perustaito % väestöstä lkm % väestöstä lkm Suoritustaso Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 % väestöstä lkm % väestöstä lkm % väestöstä Lukutaito 2, , , , , lkm Ei tehnyt tehtäviä tietokoneella* % väestöstä lkm Numerotaito 3, , , , , Ongelmanratkaisutaito 11, , , , , * Vastaajat, jotka eivät tehneet tehtäviä tietokoneella OECDmaiden Suomi Kaikki maat keskiarvo PIAAC 2012 % väestöstä lkm % väestöstä % väestöstä Ei kokemusta tietokoneen käytöstä 3, Epäonnistuminen tietokoneen käyttötaitoja mittaavassa testissä 5, Ei halukkuutta tehdä tehtäviä tietokoneella 9, Yhteensä 18,

28 PIAAC: Riskiryhmä ja huippuryhmä Taulukko 2. Suorituspistemäärien keskiarvot suoritustasoittain PIAAC 2012 Koko väestön keskiarvopistemäärät Suorituspistemäärien keskiarvot Alle tason 1 Suoritustaso Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 Ei kokemusta tietokoneen käytöstä Ei tehty tehtäviä tietokoneella Epäonnistuminen tietokoneen käyttötaitoja mittaavassa testissä Ei halukkuutta tehdä tehtäviä tietokoneella Lukutaito Numerotaito Ongelmanratkaisu Yhden vuoden koulutus - vastaa 7 pistettä luku- ja numerotaidossa - vastaa 4 pistettä tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa 28

29 Ikä vuosina 60 Vastaajien ikä suoritustasoittain Lukutaito Numerotaito Ongelmanratkaisu

30 60% 50% 40% 30% 20% 10% 57% 70% 43% 60% 50% 40% 30% Vastaajien sukupuoli lukutaidossa 54% 51% 49% 60% 50% 40% 46% 51% 49% 54% 55% 46% 53% 45% 50% 50% 51% 49% 47% 51% 49% 50% 50% Vastaajien sukupuoli numerotaidossa 61% Vastaajien sukupuoli ongelmanratkaisussa Miehiä 50% 50% 56% 57% 56% Naisia 51% 49% 39% 44% 43% 44% Miehiä Naisia 0% 30% 20% Alle tason 1 20% Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 10% Miehiä Naisia 0% 10% Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 0% 30

31 Vastaajien koulutus lukutaidon suoritustasoittain 70% 64% 63% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 48% 80% 43% 70% 60% 50% 67% 56% 39% 64% 54% 27% 22% 46% 46% 40% 16% 36% 32% 32% 10% 30% 9% 8% 23% 5% 20% 18% 18% 14% 14% 10% 10% Alle tason 1 Taso 1 Taso 27% Taso 3 Taso 4/5 0% Vastaajien koulutus ongelmanratkaisun tasoittain Vastaajien koulutus numerotaidon suoritustasoittain vastaa lukutaidon jakaumaa. 43% 49% 63% 1% 54% Perusaste 66% Toinen aste Korkea-aste 30% 4% Perusaste Toinen aste Korkea-aste 31

32 80 Vanhempien koulutus lukutaidon tasoittain % Vanhempien koulutus ongelmanratkaisun tasoittain % Alle tason 1 Taso 1 Taso Taso 3 Taso 4/ Vanhempien koulutus numerotaidon suoritustasoittain vastaa lukutaidon jakaumaa Perusaste Toinen aste 72 Korkea-aste 24 4 Perusaste Toinen aste Korkea-aste 32

33 Työelämään osallistuminen lukutaidon tasoittain Työelämään osallistuminen ongelmanratkaisun tasoittain % Työssä Työtön % Alle tason 1 Taso Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 3 9 Työssä Työtön 0 Työelämään osallistuminen numerotaidon suoritustasoittain vastaa lukutaidon jakaumaa. 33

34 70 Tulojen jakaantuminen lukutaidon suoritustasoilla % % Tulojen jakaantuminen ongelmanratkaisun suoritustasoille Alimmat desiilit Ylimmät desiilit Alimmat desiilit Ylimmät desiilit Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 0 Tulojen jakaantuminen numerotaidon suoritustasoittain vastaa lukutaidon jakaumaa. 34

35 Koettu terveys lukutaidon tasoittain Koettu terveys ongelmanratkaisun tasoittain % % Erinomainen/ erittäin hyvä 40 Heikko/ kohtalainen Erinomainen/ erittäin hyvä 20 Heikko/ kohtalainen 0 Alle 0tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 Koettu terveys numerotaidon suoritustasoittain vastaa lukutaidon jakaumaa. 35

36 Perustaitojen käyttö kotona lukutaidon suoritustasoilla 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 2,4 2,2 2,0 Perustaitojen käyttö työssä lukutaidon suoritustasoilla Lukeminen kotona Kirjoittaminen kotona Numerotaidon käyttö kotona Tietotekniikan käyttö kotona Lukeminen työssä Kirjoittaminen työssä 1,6 1,4 1,2 1,8 1,6 Numerotaidon käyttö työssä Tietotekniikan käyttö työssä 1,0 1,4 Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 1,2 1,0 Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4/5 36

37 3,0 Perustaitojen käyttö kotona ongelmanratkaisun tasoilla 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,5 2,0 1,5 Perustaitojen käyttö työssä ongelmanratkaisun tasoilla Lukeminen kotona Kirjoittaminen kotona Numerotaidon käyttö kotona Tietotekniikan käyttö kotona 1,0 0,5 Lukeminen työssä Kirjoittaminen työssä Numerotaidon käyttö työssä Tietotekniikan käyttö työssä 0,0 37

38 Mitä PIAAC kertoo suomalaisten osaamisesta? Keskimääräinen tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitojen taso on hyvä Perustaidoiltaan heikkoja on Suomessa paljon Lähes viidesosa ei tehnyt tehtäviä tietokoneella Alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on laskenut Iäkkäimpien ihmisten perustaidot ovat muita heikompia 38

39 Mitä PIAAC kertoo suomalaisten osaamisesta? Heikosti perustaidot hallitsevat: Ovat muita vanhempia Lukutaidossa hieman useammin miehiä Vähemmän koulutettuja Vanhempien koulutustaso on matalampi Useammin työttömiä ja harvemmin töissä Useammin pienituloisia Kokevat terveytensä heikommaksi Käyttävät perustaitoja harvemmin kotona ja työssä 39

40 Mitä PIAAC kertoo suomalaisten osaamisesta? Lukutaidossa ja numerotaidossa 7 pistettä vastaa yhtä vuotta koulutuksessa. Perusopetukseen on panostettava voimakkaasti. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen hankkineiden ero perustaitojen hallinnassa on liian suuri. Tavoite: Jokaisella pitäisi olla vankat perustaidot! 40

41 Haasteita Perustaidoiltaan heikot eivät useinkaan itse tiedosta taitojensa riittämättömyyttä. Heikot taidot voivat olla arka asia henkilölle itselleen. Tärkeätä onkin pyrkiä viestimään heikkojen perustaitojen yleisyydestä ja tarjolla olevasta koulutuksesta. Koulutuksessa on tärkeää huomioida kunkin oppijan yksilölliset tarpeet ja lähtötaso. Niille aikuisille, joilla on selviä ongelmia perustaidoissa, tarvittaisiin pitkäkestoista ja intensiivistä koulutusta.

42 Haasteita Työhön liittyvä täydennyskoulutus voisi olla yksi tehokas keino. Sen hyöty on näkynyt mm. tuottavuuden kasvuna, teknologian käytön tehostumisena, ajansäästönä, lisääntyneenä työturvallisuutena sekä vähentyneenä henkilöstön vaihtuvuutena. Suurin haaste aikuisten perustaitojen koulutuksessa on kuitenkin saada koulutukseen juuri ne aikuiset, jotka tarvitsevat perustaitojensa kehittämistä eniten. 42

43 Haasteita Työelämän jatkuvien muutosten myötä yleistaitojen hallinnasta on tullut entistä olennaisempi osa hyvää ammattitaitoa ja keskeinen työelämässä ja tietoyhteiskunnassa menestymisen edellytys. Työelämän tuottavuuden ja laadun parantuminen, työllisyyden kasvu ja työurien pidentyminen edellyttävät hyvien ammatillisten taitojen ohella kykyä käyttää ja kehittää perustaitoja. Perustaitojen hallinnassa on kysymys myös tasaarvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Tasa-arvon näkökulmasta ei voi olla hyväksyttävä tilanne, jos joiltain väestöryhmiltä puuttuvat yhteiskunnassa pärjäämiseen tarvittavat perustaidot. 43

44 Lisää tietoa saatavilla: AAC_2012.html

45 Kiitos!