Kunnanhallitus 85 27.03.2017 Vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen KH 85 Kuntalain 113 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tulos las kel ma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talous ar vion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytär yh tei söi neen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää ti lin pää tök seen sä konsernitilinpäätös (Kuntalaki 114 ). Ti lin pää töslas kel mat liitetietoineen on laadittu kirjanpitolautakunnan kun ta jaoston yleisohjeiden mukaisesti. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnan hal li tuk sen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuo den maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkas tet ta vak si sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se val tuus ton käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen al le kirjoit ta vat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan ke hit tymis tä koskevista tärkeistä seikoista. Sen erityisenä tehtävänä on selvit tää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja ta loudel lis ten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa. Siinä on annettava myös tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talou teen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kun nan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai ra hoi tuslas kel mas sa. Siihen on sisällytettävä selonteko kunnan sisäisen valvon nan järjestämisestä ja arvio konsernin todennäköisestä tulevasta ke hi tyk ses tä. Lisäksi siinä on tehtävä esitys tilikauden tuloksen kä sitte lys tä. Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan so veltu vin osin samoja yleisohjeita kuin kunnan tilinpäätöksessä. Tar kastus lau ta kun ta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle ja te kee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myön tää vastuuvapaus. Tarkastuslautakunta antaa ar vioin ti ker tomuk sen sa valtuustolle erikseen. Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2016 BKT:n kasvun ennustetaan nopeutuneen 1,6 pro senttiin kotimaisen kysynnän vauhdittamana. Vuonna 2017 kasvuksi ennus te taan 0,9 %. Ennustejakson 2016-2018 loppua kohden ko ti talouk sien reaalitulojen kasvu heikentyy ja yksityisen kulutuksen kasvu hi das tuu. Myös investointien osalta nopein kasvun vaihe ajoittui vuoteen 2016. Vientimarkkinoiden kasvun nopeutumisen ja kil pai lu ky vyn kohenemisen myötä viennin kasvuedellytykset vahvistuvat en nus tejak son loppua kohden. Tavaroiden ja palveluiden vienti kas vaa, mutta viennin näkymät ovat kaikkiaan edelleen vaisut. Myös vuon na 2018 talouskasvu jää vain noin prosenttiin. BKT:n määrä on edel leen vuonna 2018 noin prosentin pienempi kuin edellisessä suh dan ne huipus sa vuoden 2007 lopulla.
BKT:n kasvun myötä työllisyys kohenee, mutta työttömyys säilyy edel leen korkealla tasolla. Kilpailukykysopimuksen työllisyyttä vahvis ta vat vaikutukset näkyvät viiveellä. Ennusteen mukaan Suomen ta lous ei siis pääse lähivuosina sellaiseen kasvuun, joka riittävästi pa ran tai si työmarkkinoiden tilannetta. Työttömyysasteen odotetaan las ke van 8,1 prosenttiin vuonna 2018. Vuonna 2016 sopimuskorotukset noudattivat hyvin kattavasti kesällä 2015 jatkettua työllisyys- ja kasvusopimusta. VM:n kan san talousosas ton ennusteessa ansiotasoindeksi nousi 1,2 % vuonna 2016 ja se nousee 0,8 % vuonna 2017 ja 1,2 % vuonna 2018. Ku luva na vuonna inflaatio nopeutuu 1,3 prosenttiin palveluiden ja energian hintojen noustessa, mutta on edelleen tavanomaista hi taam paa. Myös vuonna 2018 inflaatio pysyy 1,3 prosentissa. Vuonna 2016 palkansaajien ostovoiman kasvu oli nopeinta kuuteen vuo teen. Ostovoimaa tukivat alhainen inflaatio ja veroasteen ale nemi nen. Vuonna 2017 ostovoimaa tukevat kilpailukykysopimukseen liit ty vät veronkevennykset ja sitä heikentävät inflaation no peu tu minen, työntekijän sosiaaliturvamaksujen nousu sekä julkisen sektorin lo ma ra ho jen leikkaus. Lopputuloksena palkansaajien ostovoima pysyy lähes edellisvuoden tasolla. Vuonna 2018 ostovoimaa heikentää suh tees sa vuoteen 2017 veroasteen kiristyminen, joka on seurausta va kuu te tun sotumaksujen noususta. Nimelliset yksikkötyökustannukset nousivat vuonna 2016 Suomessa hie man vähemmän kuin euroalueella keskimäärin. Euroopan ko mission ennusteen mukaan vuosina 2017 2018 Suomen yk sik kö työ kustan nuk set alenevat 1 prosentilla samalla kuin euroalueella kes ki määrin ne nousevat 2,5 prosentilla, mikä osaltaan tukee kan san ta lou den kilpailukykyä ja viennin elpymistä. Joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli työttömiä työn haki joi ta 358 100, mikä on 19 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuussa avoinna 32 878 työ paikkaa, mikä on 4 807 enemmän kuin vuosi sitten. Koko maan työt tömyys as te oli joulukuun 2016 lopussa 13,6 prosenttia ja Uudenmaan ELY-kes kuk sen alueella 11,3 prosenttia. Vuoden 2016 tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 0,4 miljardia euroa eli 1,4 pro sent tia edellisestä vuodesta. Kuntien verorahoitus, joka koostuu ve ro tu lois ta ja valtionosuuksista, kasvoi 3,0 prosenttia edel lis vuo desta ja oli yhteensä 30,7 miljardia euroa. Verotulojen osuus ve ro ra hoituk sen kasvusta oli 0,3 miljardia euroa ja valtionosuuksien osuus 0,6 miljardia euroa. Manner-Suomen kunnat saivat verotuloja asu kas ta kohden 4 025 euroa ja valtionosuuksia 1 608 euroa. Man ner-suo-
men kuntien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui vuoden 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan 26,8 prosenttia edellisestä vuo des ta ja oli yhteensä 2,4 miljardia euroa. Vuonna 2016 kaikkiaan 18 kun taa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi, kun sitä edellisenä vuon na vuosikate oli toteutumatietojen mukaan negatiivinen 13 kun nal la. Vuonna 2016 vuosikate oli Manner-Suomessa asukasta koh den 440 euroa. Manner-Suomen kuntien lainakanta oli vuoden 2016 lo pus sa 16,0 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuoteen ver rat tu na 0,5 miljardia euroa eli 3,4 prosenttia. Kasvu oli edellisvuotta hi taam paa, jolloin se oli 0,8 miljardia euroa eli 5,6 prosenttia. Asu kas ta kohden Manner-Suomen kuntien lainat olivat 2 938 euroa, kun edel li se nä vuonna vastaava lainamäärä oli 2 841 euroa. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Nurmijärven väkiluku oli 42 024 henkilöä vuoden 2016 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2016 aika na huomattavasti vähemmän kuin vuotta aiemmin, 127 hen ki löl lä (328/2015). Väestöennusteen mukaisesta kasvusta on jääty vuo si na 2014-2016. Nurmijärven työttömyysaste oli vuoden 2016 lopussa 7,5 prosenttia. Työt tö myys väheni Nurmijärvellä yhdellä prosentilla, kun se koko seu tu kun nas sa väheni 0,6 prosentilla. Työttömiä oli Nurmijärvellä jou lu kuun lopussa 1 576 henkilöä (1 779/2015). Pidempään kuin vuo den työttömänä olleita nurmijärveläisiä oli 545 henkilöä vuoden 2016 lopussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt edel lisvuo den vastaavasta ajankohdasta. Nurmijärvellä nuorten alle 25-vuo tiai den työttömien määrä joulukuun lopussa oli 184, mikä on 11,7 prosenttia kaikista työttömien määrästä. Nuorten työttömien mää rä on laskenut vuoden aikana. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 659 (698/2015). Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Nurmijärven kuntastrategian 2014 2020 ja kärkihankkeiden poh jalta on asetettu 2016 vuoden talousarvioon 29 sitovaa tavoitetta. Strate gian toteuttamisen kärkihankkeita ovat: - Työttömyyden kasvun hallinta kunnan käytettävissä olevin toi menpi tein - Asukkaiden ja yhdistysten osallisuuden edistäminen - Kunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sitovista tavoitteista toteutui kokonaan kaksitoista (12), osittain toteu tui neljätoista (14) ja kolme (3) ei toteutunut lainkaan. Ylimmän päätöksenteon tavoite sairauspoissaolojen määrän las kemi nen 15 kalenteripäivään henkilöä kohden ei toteutunut. Sai ra uspois sa olot nousivat 15,5 päivästä 16,2 päivään henkilöä kohden. Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla ei toteutunut perhe- ja so si aa li-
pal ve lui den tavoite laskea lastensuojeluilmoitusten määrä 700 kappa lee seen (v.2015/766 kpl, v. 2016/833 kpl). Samoin toteutumatta jäi monialaisille verkostopalavereille ja nuorisoikäisten kodin ul ko puo lelle sijoitettujen lasten määrälle asetettu tavoite. Muut asetetut tavoitteet toteutuivat joko kokonaan tai osittain. Kunnan kokonaistalouden toteutuminen Vuoden 2016 muutetun talousarvion tuloslaskelma oli 2,2 milj. euroa ali jää mäi nen. Johdon lokakuun kk-raportissa tilikauden alijäämäksi ar vioi tiin vielä 0,3 milj. euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöksen tu los laskel ma päätyi 4,89 milj. euron ylijäämään. Suurimmat ylijäämäiseen tulokseen vaikuttavat tekijät olivat: käyttötalouden nettomenot alittuivat 5,5 milj. eurolla, verotulot ylittyivät 0,93 milj. eurolla, valtionosuustulot ylittyivät 0,55 milj. eurolla ja poistot alittuivat 0,1 milj. eurolla. Toimintatuottoja kertyi 1,95 milj. euroa muutettua talousarviota enem män; mm. maan-käyttökorvauksia kertyi 0,46 milj. euroa, maahan muu tos ta aiheutuvia korvauksia valtiolta 0,4 milj. euroa sekä tukia ja avus tuk sia, mm. perusopetuksen erilliskorvauksia 0,96 milj. euroa ta lous ar vio ta enemmän. Maankäyttökorvauksia tuloutettiin yhteensä 2,36 milj. euroa. Kaikki toimialat alittivat nettomenonsa. Sosiaali- ja terveystoimialan net to me no jen alitus oli 3,05 milj. euroa, josta HUS-so pi mus sai raa loiden osuus oli 2,15 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon menot alittuivat kai ken kaikkiaan 2,3 milj. euroa ja koko terveyspalveluiden tu los alueen 2,7 milj. euroa. Sivistystoimiala alitti nettomenonsa 1,02 milj. eurol la, josta koulutuspalveluiden osuus oli 0,39 milj. euroa ja var haiskas va tus pal ve lui den osuus 0,46 milj. euroa. Ympäristötoimiala alitti net to me non sa 0,67 milj. euroa. Keskushallinnon toimialan nettomenot alit tui vat 0,09 milj. euroa. Nurmijärven Veden ylijäämä 615 676 eu roa oli 105 734 euroa talousarviota parempi. Nurmijärven Työ ter vey den alijäämä oli 2 603 euroa eli 87 346 euroa talousarviota hei kom pi. Aleksia-liikelaitoksen ylijäämä oli 23 798 euroa. Käyttötalouden net to me not (toimintakate) yhteensä alittivat muutetun talousarvion 5,5 milj. eurolla ja nettomenojen kasvu oli vain 1,1 prosenttia vuo des ta 2015. Verorahoitus yhteensä ylitti muutetun talousarvion 1,49 milj. eurolla. Korkomenot ylittyivät 0,2 milj. euroa, mutta ra hoi tus tuo tot ja kulut yhteensä alittivat hieman muutetun talousarvion. Investointeihin varattiin alkuperäisessä talousarviossa me no mää rära ho ja 42,3 milj. euroa sekä tulomäärärahoja maanmyynnistä 1,9
milj. euroa ja rahoitusosuuksista 0,9 milj. euroa. Tilikauden aikana mää rä ra ho ja vähennettiin 6,7 milj. euroa, nettomäärärahojen ollen tili kau den päättyessä 33,3 milj. euroa. Lopullisessa tilinpäätöksessä in ves toin nit toteutuivat 3,8 milj. euroa budjetoitua parempana. Pe ruskun nan nettoinvestoinnit olivat 25,2 milj. euroa. Ta lon ra ken nuk ses sa suurimpia hankkeita ovat Nurmijärven monitoimitalo, Ra ja mäen terveysasema, Nukarin (Tammentuvan) päiväkoti ja Karhunkorven kou lu. Kunnallistekniikassa merkittävimpiä kohteita olivat Uu den niityn tien alue, Krannilan alue, Lintumetsän laajennusalue, Klaukkalan ur hei lu alu een tekonurmikentän uusiminen ja Rajamäen skeittipaikka. Li säk si Kirkonkylän ja Rajamäen välisen kevyen liikenteen väylän raken ta mi nen oli käynnissä. Vuoden 2016 alkuperäisessä talousarviossa varauduttiin ta lous arvion käyttötalousosan ja investointiosan perusteella 32 milj. euron net to lai nan ot toon. Käyttötalouden ja verorahoituksen toteuduttua vuon na 2016 huomattavasti talousarviota paremmin sekä in ves toin tiosan toteutuessa talousarviota pienempänä talousarvion mu kai seen lainanottoon ei ollut tarvetta. Kunnan lainakanta kasvoi vuoden 2016 aikana 20,8 milj. eurolla, alittaen talousarviossa varatun lai nan oton lähes 11 milj. eurolla. Kunnan lainakannaksi muodostui 132,4 milj. euroa. Kunnan kokonaistulot olivat 377,3 milj. euroa ja kokonaismenot 370,1 milj.euroa vuonna 2016. Tase Taseen loppusumma oli 330 milj. euroa ja kasvu edellisestä vuo desta 7 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli 44,6 %, jossa on heikennystä vuo teen 2015 2,4 %. Alle 50 %:n jäävä omavaraisuusaste merkitsee mer kit tä vää velkarasitetta. Taseeseen kertyneet ylijäämät ovat vuoden 2016 tilinpäätöksen ylijäämän jälkeen 59,3 milj. euroa. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kuntakonsernin vuosikate oli 31,9 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 5 milj. euroa. Konsernitaseen omavaraisuusaste oli 38,2 % ja in vestoin tien tulorahoitus oli 60,7 %. Konsernitaseeseen kertyneet ylijäämät ovat vuoden 2016 tilinpäätöksen jälkeen 85,8 milj. euroa. Liitteenä on vahvistusilmoituskirje tilintarkastajalle. Esitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle tilikauden 2016 ylijäämää 4 878 989,77 euroa osoittavan tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 12 500 eu roa ja
Lisätietoja: talousjohtaja Pekka Kivilevo, puh. 0403172080 - kirjataan kuntaemon tilikauden ylijäämä 4 254 618,47 euroa, Nurmi jär ven vesi-liikelaitoksen ylijäämä 615 676,28 euroa, Nur mi järven työterveys- liikelaitoksen alijäämä 2 603,08 euroa ja Alek sia-liike lai tok sen ylijäämä 23 798,10 euroa tilikauden ali-/ylijäämän ti leille, - allekirjoittaa vuoden 2016 tilinpäätöksen ja jättää sen ti lin tar kas tajan tarkastettavaksi ja valtuuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan kun nan hal li tuk sen puolesta liitteenä olevan vah vis tus il moi tus kirjeen tilintarkastajalle, - saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edel leen valtuuston käsiteltäväksi ja - oikeuttaa viranhaltijat tekemään mahdollisesti tarvittavat vähäiset kor jauk set toimintakertomukseen. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 1.