Tiedostava vuorovaikutus ja siltojen rakentaminen. Ritva Mickelsson KM, EO, LO

Samankaltaiset tiedostot
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Kaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma


Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

Taitobingo. KESTO min Sopii yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn. TARVIKKEET Taitobingolomakkeita (1 lomake / osallistuja) Kyniä

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Iloa, optimismia ja vahvuuksia Lapsen hyvinvoinnin te ta

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

Näkymiä oppilashuoltotyön johtamisesta Siilinjärvellä

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Länsimäen koulu, Vantaa. Salla Kurki ja Sari Lusma

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Kivistön koulun hyvä fiilis

MOTIVAATIO JA JAKSAMINEN

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

Hallat ry Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat lk ,9 % Vanhemmat ,1 %

Itsemääräämisoikeus käytännössä

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Vapaaehtoisten tukemisen tavat

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Varhaiskasvatussuunnitelma

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Transkriptio:

Tiedostava vuorovaikutus ja siltojen rakentaminen Ritva Mickelsson KM, EO, LO 15.9.2017

Mitä Sinulle kuuluu? On tärkeää tulla huomatuksi/huomioiduksi! Sanat merkitsevät, miten arvotamme asioita (suljemmeko tiedostamattamme joitakin ulkopuolelle ): vrt. opettajanhuone VAI henkilökunnan/aikuisten/kahvihuone Miten kutsumme?

Parasta valttia ovat kommunikaatio, sosiaaliset taidot ja aloitekyky. Sitkeys, aloitteellisuus, optimismi ja joustavuus avustavat menestykseen. - Daniel Goleman -

luovuus kriittinen ajattelu ja arvostelukyky oppimisen halu rohkeus rehellisyys kyky rakastaa sosiaalinen älykkyys reiluus anteeksiantokyky ja armollisuus vaatimattomuus ja nöyryys itsekuri kiitollisuus huumorintaju uteliaisuus viisaus sisukkuus energisyys myötätunto ja avuliaisuus ryhmätyökyky ja lojaalisuus johtamistaito käytännöllinen viisaus kauneudentaju optimismi uskonnollisuus ja hengellisyys

Hyvän kohtaamisen tuntomerkkejä

Isäni antoi minulle suurimman lahjan, jonka kukaan voi toiselle ihmiselle antaa, hän uskoi minuun. - Jim Valvano - Ritv a Mickelsson 4.3.2015

Arvostava kohtaaminen on ennen kaikkea asenne ja sitä voi oppia! edellyttää empatiakykyä, asettumista toisen tilanteeseen avoimuus: tilanteelle ja ihmisille, ei tarvitse olla täydellinen (ei itse eikä muut) arvostaminen: 100 % ihmisarvo on ihan kaikilla, kaikki ovat yhtä arvokkaita sellaisina kuin ovat, kaikkien mielipide on yhtä tärkeä (kuka käyttää puheenvuoron ensin ja miten se vaikuttaa muihin) ei-arvottaminen: ei ajatella asioista, ihmisistä ja tunteista hyvä-paha -akselilla, vaan hyväksytään ne sellaisina kuin ne ovat, havainnoidaan, ei korjata Sillä hetkellä ja siinä tilanteessa ei pystynyt parempaan, olemme kaikki keskeneräisiä

Luottamus edellyttää aitoutta on yksi tärkeimmistä asioista omassa työssä syntyy kahdenvälisissä tilanteissa => niitä on tietoisesti etsittävä: kenen kanssa on vahvistettava luottamusta? pienet positiiviset vahvistamiset oikealle toiminnalle Miten ja mitä puhutaan? erityisenihanat => sanotetaan onnistumisia, korjaavat asiat puhutaan vain niiden kanssa, joita asia koskee ja suljettujen ovien takana Sanat luovat todellisuutta, molempiin suuntiin: kielemme rajat ovat mielemme rajat!

Luottamus syntyy aidossa vuorovaikutuksessa, tarvitsee paljon positiivista vahvistamista! http://www.lindajsalinas.com/horse-whisperernews/2015/3/17/connection-is-everything

Olet tervetullut! Miten saada kukin kohdattava tuntemaan itsensä tervetulleeksi? samat toimintatavat, kuin jos omaan kotiin tulee vieraita selkeät ja näkyvät reitit perille (jos ovet lukossa: ohjeistus, miten pääsee sisälle jne.) monikulttuurisuuden huomioiminen (mm. miten löytää yhteinen kartta?)

Lapset ja nuoret Jokainen kohtaaminen on tukitoimi! ohjaava/korjaava palaute aina kahden kesken kuulun tähän yhteisöön tervehtiminen ruokailu silmiin katsominen Mitä Sinulle kuuluu?

Jokainen oppilas pitäisi kohdata koulussa yksilönä. Näiden kohtaamisten voima on suurempi kuin voimme kuvitella. Mallinnamme koko ajan sitä, miten aidosti olemme tämän takana. Ihan koko ajan. Oppilaalta ei voi vaatia asioita joihin hän ei pysty. Joskus vaadimme heiltä asioita, joihin emme itsekään pysty Mitä mielenkiintoisemmalta (eli haastavammalta) oppilaan käyttäytyminen vaikuttaa, sitä tärkeämpää on kohdata hänet kahden kesken (esim. keskustella vahvuuksista, kiinnostuksesta, tulevaisuudesta)

Esimerkkejä: Oppilaita kohdataan arvostavasti haastavissakin tilanteissa. Aikuiset huomioivat ja ottavat kontaktia myös niihin oppilaisiin, joita eivät opeta. Oppilaiden vahvuuksia ja onnistumisia huomioidaan ja ohjaava ja korjaava palaute annetaan aina kahden kesken oppilaan kanssa. Aikuiset mallintavat arvostavaa ja välittävää toimintamallia esim. tervehtimällä oppilaita käytävillä, katsomalla oppilaita silmiin heidän saapuessa luokkaan, ruokailemalla oppilaiden kanssa ja olemalla kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu.

Vanhemmat ja huoltajat Lähtökohta: he välittävät! Aina kiitos, tuli sitten millaista palautetta tahansa: osoittaa, että vanhemmat välittävät, ja se kannattaa kertoa heille! Kaikki vanhemmat tarvitsevat tunteen, että heidän lapsestaan tai nuorestaan huolehditaan ja välitetään. On vanhempia, joiden kanssa on tavattava säännöllisesti jopa useammin kuin kerran kuukaudessa, jotta luottamus ja yhteinen tavoite muodostuvat Parasta harjoittelua itselle on ollut istua pöydän toisella puolella oman lapsen asioissa, kun vastassa on esim. koulun oppilashuoltoryhmä toisella puolella. (Miltä tuntuu?) jo asettuminen voi luoda vastakkaisuutta, joten suositeltavaa käyttää pyöreää pöytää (kukaan ei ole vastakkain eikä muita tärkeämpi )

Muistisäännöt aikuisille: Mitä haluaisin tietää, jos kyseessä olisi minun lapseni? Mitä en välitä tietää? Miten haluaisin, että minun lapseni kohdataan koulussa? Miten ja mitä haluaisin puhuttavan lapsestani ja perheestäni koulussa?

Pidetään vanhemmat mukana => tulevat mielellään katsomaan lapsensa/nuorensa toimintaa paikan päälle => tarvitsevat tähän rohkaisua ja kehuja (etenkin yläkoulussa!) soppaa oppilaat esittelevät toimintaansa yhteisessä lauantaikoulupäivässä, vanhempain ilta on limitetty päivään toiminnalliset vanhempainillat (koulun ruokala on erinomainen tila, koska saa vanhemmat suoraan istumaan ryhmiin toimintaa yhdessä oppilaiden kanssa (Suomi100- päivä ) selkeä ja sopiva tiedottaminen

Aikuiset Vuorovaikutussopimus! Kaikki tärkeä on oltava näkyvillä, eli arvot näkyvillä! Mitä tuon tullessani? Tervehtimisen merkitystä ei voi liikaa korostaa Hyvejohtajuus.fi sivuston teksti 11.9.2017 /Sari Kuusela http://www.hyvejohtajuus.fi/

Siltojen rakentaminen järjestetään tilaisuuksia, joihin on osallistua houkuttelu: mitä vanhemmat haluavat tulla katsomaan/mitä eivät oikeasti jaksa koulun/päiväkodin aikuiset ovat kohdattavissa, kysellään vanhempien pelkoja, kokemuksia jne., jaetaan yhteistä ja luodaan yhteenkuuluvuutta vanhemmuudessa Vanhempainillat ja tapahtumat ajoissa joku aikuinen ovella vastassa toivottamassa tervetulleeksi, aikuiset kohdattavissa ennen tapahtuman alkamista buffetti takaamassa hyvää oloa ollaan ihmisinä ihmisiksi ihmisille!

neuvotteluihin lähdetään ilman plääniä ratkaisu laaditaan yhdessä, samassa tilaisuudessa, saman pöydän ääressä kysytään kuulumiset seuraavassa järjestyksessä: oppilas => huoltajat (molemmat) => opettaja => muut kirjataan kaikkien kertomukset ja sitten lähdetään pohtimaan kokeiltavaa ratkaisua muistio lähtee ihan kaikille sähköisesti sovitaan seurantapäivä ja vastuuhenkilö

Kun harjoitellaan keinoja tulla toimeen väkevien tunteiden kanssa, selvitään paremmin myös elämän suurissa kriiseissä myönteiset ajatukset, myönteinen toiminta ja toisten apu auttavat selviytymään. The greatest glory in living lies not in never falling, but in rising every time we fall. Nelson Mandela -

Parhaiten kasvatusyhteisö valmistautuu tehtäväänsä, jos tunne-ja vuorovaikutusasioista totutaan puhumaan arjessa. Kaikkien aikuisten on syytä opetella kertomaan, miten tunnistaa ja ilmaista tunteita ja kuinka selvitellä viisaasti konflikteja. Aikuistenkin täytyy uskaltaa paljastaa jotain itsestään. Aikuinen voi olla oppilaalle se ainoa myönteinen aikuinen, joka katsoo hyväksyvästi, uskoo ja kannustaa. Se mikä aikuisesta tuntuu vähältä, voi merkitä lapselle todella paljon. On tärkeätä oppia, että voi itse vaikuttaa oloonsa ajatusten ja tekojen avulla.

Pohdittavaksi: Millä mielellä aloittaa aamulla? Mikä lisää myönteisiä ajatuksia? Tietoinen valinta, mitä aamulla kuuntelee työmatkalla radiosta mitä ajattelee päivän tuovan tullessaan, mikä tulee olemaan hyvä juttu jne., että joka kerran vastoinkäymisissä pohtii, mitä kuitenkin hyvää tässä oli