Rovaniemen kaupunki Asemakaavan ja tonttijaon muutos 5. kaupunginosa kortteli 509 tontit 5 ja 18, Pajakorva 4 ja 6 Jokiväylä 33 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, 2014 KAAVASELOSTUS 20.9.2017 KAAVOITUS 2017
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 5. kaupunginosa kortteli 509 tontit 5 ja 18 Pajakorva 4 ja 6 laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Nicholas Coull Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi p. 016-322 6282 tekninen lautakunta 13.12.2016, 165 vireilletulosta ilm. päivämäärä 3.2.2017 valmisteluvaiheen kuuleminen 19.10.-2.11.2017 tekninen lautakunta kaupunginhallitus julkisesti nähtävillä kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rantavitikan alueella 5. kaupunginosassa, osoitteessa Pajakorva 4 ja 6. Suunnittelualue käsittää korttelin 509 tontit 5 ja 18. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 509 tontit 5 ja 18. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia voidaanko suunnittelualueen maankäyttöä muuttaa hakijan esittämällä tavalla. Hakijan tarkoituksena on yhdistää korttelin 509 tontit 5 ja 18 yhdeksi tontiksi käyttötarkoituksella AP (asuinpientalojen korttelialue). Hakija esittää myös kerrosluvun nostamista kahteen sekä rakennusoikeuden nostamista 1064 k-m²:iin.
3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireille tulo... 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 11 4.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 11 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 4.5.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 12 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Mitoitus... 13 5.2 Aluevaraukset... 13 5.2.1 Korttelialueet... 13 5.3 Kaavan vaikutukset... 13 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 5.3.3 Kaavan suhde yleiskaavaan... 13 5.3.4 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 13 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 5.6 Nimistö... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 14
4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaavanmuutos 5. Asemakaavamerkinnät ja määräykset
5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on 13.12.2016 (165 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan laatimisen 5. kaupunginosassa korttelin 509 tonteilla 5 ja 18. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa 3.2.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat pidettiin nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavaluonnos pidettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa xxxx, Hallituskatu 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin xxxx kuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja lähinaapureille. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaava ja asemakaavan muutos asetetaan julkisesti nähtäville palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Tontin 517-13 asemakaavamuutoksen tarkoituksena on yhdistää korttelin 509 tontit 5 ja 18 yhdeksi tontiksi käyttötarkoituksella AP (asuinpientalojen korttelialue). Hakija esittää myös kerrosluvun nostamista kahteen sekä rakennusoikeuden nostamista 1064 k-m²:iin. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan hyväksymispäätöksen saatua lainvoiman (MRA 93). Asemakaavan toteuttamista varten on haettava rakennuslupa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä.
6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Rantavitikan alueella 5. kaupunginosassa, osoitteessa Pajakorva 4 ja 6. Suunnittelualue käsittää korttelin 509 tontit 5 ja 18. Tontilla 509-18 on vuonna 1948 valmistunut puolitoistakerroksinen pientalo. Rakennusoikeutta on Rovaniemen kaupungin rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan käytetty yhteensä 330 k-m². Tontilla 509-5 on vuonna 1947 valmistunut puolitoistakerroksinen pientalo sekä vuonna 1958 valmistunut talousrakennus. Rakennusoikeutta on tontilla 509-5 käytetty yhteensä 170 k-m². Muut alueet ovat istutettua pihamaata. Tonttien rajalla kulkee koivupuurivi. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemakuva Suunnittelualue on maisemakuvaltaan rakennettua kaupunkiympäristöä. Maaperä Suunnittelualueen GTK:n maaperä on maaperätietojen mukaan karkeaa hietaa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Suunnittelualueen kortteli on pääosin pientalovaltaista aluetta. Lähiympäristön rakennukset ovat pääosin eri vuosikymmeninä rakentuneita 1,5 kerroksisia pientalojataloja. Rakennukset ovat väritykseltään vaaleita, punaisia sekä vih-
7 reitä. Rakennusten päämateriaalina on puu, joidenkin rakennusten vuorauksessa on käytetty myös tiiltä tehosteena. Suunnittelualueen vieressä Pajakorva-kadun vastapuolella on punatiilisiä pienkerrostaloja. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole palveluita eikä työpaikkoja. Alue on Rantavitikan ja Viirinkankaan kampus-alueiden välittömässä läheisyydessä. Virkistys Suunnittelualue sijaitsee Susivoudin kenttäalueen läheisyydessä. Kemijoki rantoineen tarjoaa mahdollisuuden ympärivuotiseen virkistäytymiseen. Liikenne Lähialueen tie ja katuverkko on rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Kaava-alue liittyy liikenteellisesti - Jokiväylän sekä Yliopistonkadun rinnalla kulkee kevyen liikenteen väylä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistoalueita. Tekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka valmiina. Alla olevassa kuvassa on esitetty lähialueen kunnallistekniset johdot.
8 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan 2.11.2001. Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti 26.5.2010. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Ote maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartasta
9 Rovaniemen yleiskaava 2015 Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 7.10.2002 hyväksymä yleiskaava. Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinpientalojen aluetta AP. Ote Rovaniemen yleiskaavasta 2015. Asemakaava Hyväksytyn tonttijaon mukaisen tontin 509-18 asemakaava on hyväksytty 12.8. 99. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta AP kerrosluvulla I ½. Tontin koko on 2014 m² ja tontilla on rakennusoikeutta 400 k-m² (e=0.20). Tontin 509-5 asemakaava on vahvistettu 31.10. 78 ja on voimassa
10 olevassa asemakaavassa erillispientalojen korttelialuetta AO. Kerrosluku on I ½ ja rakennusoikeutta on osoitettu 270 k-m² (e=0.18). Tontin pinta-ala on 1528 m². Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 (35 ) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kiinteistö Oy Pajakorva 4 hakee kaavamuutosta 5. kaupunginosan korttelin 509 tonteille 5 ja 18. Hakijan tarkoituksena on yhdistää korttelin 509 tontit 5 ja 18 yhdeksi tontiksi käyttötarkoituksella AP (asuinpientalojen korttelialue). Hakija esittää myös kerrosluvun nostamista kahteen sekä rakennusoikeuden nostamista 1064 k-m²:iin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on 13.12.2016 ( 165) päättänyt kaavoituksen esityksestä saattaa vireille asemakaavan ja tonttijaon muutoksen 5. kaupunginosan korttelin 509 tonteilla 5 ja 18. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Lautakunnat: (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö: Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja haltijat Kaupunginosayhdistykset (Rovaniemen 5. kaupunginosan asukasyhdistykset) Muut: Napapiirin Energia ja Vesi, teleoperaattorit
4.3.2 Vireille tulo 11 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu 3.2.2017 Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavaluonnos pidetään valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitetaan kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä naapureille. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Tieto asemakaavan muutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty kaavoituksen alkuvaiheessa Lapin ELY-keskukseen. Kaavasta ei ole järjestetty viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen 13.11.2008. Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä.
12 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kaavoitusprosessin osana, Ympäristöministeriön raportteja 23 2009, sivu 8. 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Rovaniemen yleiskaava 2015 Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinpientalojen aluetta AP. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu VE0 kaksi tonttia tontin 509-18 käyttötarkoitus AP kerrosluku I ½ tehokkuus e=0.20 (403 k-m²) tontin 509-5 käyttötarkoitus AO max. kerrosluku I ½ rakennusoikeus 270 k-m² (e=0.18) VE1 käyttötarkoitus AP max. kerrosluku II rakennusoikeus 1064 k-m² (e=0.30) Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta on tonteille 509-18 ja 509-5
13 osoitettu yhteensä 673 k-m², rakennusoikeudesta on käytetty yhteensä 500 k- m². Rakennusoikeus alueella kasvaa asemakaavan muutoksessa 394 k-m²:llä ja suurin sallittu kerrosluku nousee yhdestä ja puolesta (I ½) kahteen täyteen kerrokseen (II). Asemakaavamuutoksella on yhdyskuntarakennetta tiivistävä vaikutus. Vaikutukset talouteen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia talouteen. 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu 509 korttelin AP tontista 20. Ajoneuvoliikenne liittyy suunnittelualueelle Pajakorvan kautta Opintielle josta edelleen Ylikorvantielle tai Jokiväylää ja Yliopistonkatuun. 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,3543 ha. Rakennusoikeus alueella on 1 064 k-m², tonttitehokkuusluku on e=0.30. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennusoikeus alueella kasvaa asemakaavan muutoksessa 394 k-m²:llä ja suurin sallittu kerrosluku nousee yhdestä ja puolesta (I ½) kahteen täyteen kerrokseen (II). Asemakaavamuutoksella on yhdyskuntarakennetta tiivistävä vaikutus, joskin vähäinen. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon eikä luonnonympäristöön. 5.3.3 Kaavan suhde yleiskaavaan Asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan periaatteiden mukainen. Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinpientalojen aluetta AP. 5.3.4 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonai-
14 suuksiin: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava VAT:n huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on alueidenkäyttöä ohjaavien vaikutustensa perusteella ryhmitelty yleis- ja erityistavoitteisiin. Asemakaavamuutoksessa tunnistetaan soveltuvin osin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden seuraavat kohdat: 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Kaavaratkaisu eheyttää toteutuessaan yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaavassa hulevesien hallinta on huomioitu. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslainmukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. 5.6 Nimistö Alueelle ei muodostu uusia katu, puisto, eikä muiden alueiden nimiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi, voidaan alueella suorittaa tarvittavat kiinteistötoimitukset. alueen toteuttamiseen on haettava rakennuslupaa. Kaavan toteuttamista seurataan kaupungin rakennusvalvonnan tietojärjestelmällä. Rovaniemellä 20.9.2017 Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Nicholas Coull kaavasuunnittelija