Turvallisuus. Rehellisyys. Avoimuus.

Nastolan kunta Sivistyspalvelut Pekkalantie 5, PL 4, 15561 Nastola puh. 03 885 111 www.nastola.fi etunimi.sukunimi@nastola.fi Turvallisuus. Rehellisyys. Avoimuus. Tervetuloa peruskouluun Opas koulutulokkaille ja huoltajille 2015 N a s t o l a n k u n t a Opas löytyy osoitteesta: www.nastola.fi > palvelut >koulutus Kuvat: Jukka Konttinen: Erstan ja Villähteen alakoulut Outi Sirviö: Iltapäiväkerhotoiminta, Erkki Hämäläinen: Kirkonkylän koulu, Kunnantalo

Tervetuloa peruskouluun pieni innokas koululainen Koulun aloittaminen on lapsen elämässä uusi tärkeä vaihe. Ensimmäiselle luokalle tullessaan oppilaat ovat hyvin erilaisia tiedoiltaan ja taidoiltaan. Toiset osaavat lukea ja hiukan laskeakin, mutta ryhmässä toimiminen on haasteellista. Toiset osaavat yhteispelin säännöt, vaikka kirjaimet, tavut ja sanat ovat vielä pitkään sekaisin. Erilaista tukea tarvitaan. Siksi on tärkeää, että vanhemmat ja koulu yhdessä tukevat oppilaan koulunkäyntiä. Myös kodit tulevat huomaamaan, että koulun aloittaminen tuo monenlaisia muutoksia ja järjestelyjä perheen elämään. Opetus kouluissa järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti niin, että se edistää oppilaan terveellistä kasvua ja kehitystä. Lapsiryhmissä kehitytään nopeasti uusissa taidoissa ja tiedoissa, mutta lapsi kaipaa vielä pitkään ohjausta ja turvaa. Koulujen iltapäivätoiminta tarjoaa tätä koulupäivän jälkeen, jos oppilas joutuu muuten olemaan liian kauan yksin. Luokan lukujärjestyksestä oppilas näkee koulupäivän alkamis- ja päättymisajan sekä opetettavat aineet. Koulu huolehtii myös ajankohtaisten asioiden tiedottamisesta huoltajille. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää Perusopetuksen tärkein tavoite on tukea oppilaiden kasvua ja oppimista sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tähän tehtävään tarvitaan perheen ja opetushenkilöstön taitoja sekä kodin ja koulun vuorovaikutuksellista kasvatuskumppanuutta. LUKUVUODEN 2013 2014

Tervetuloa peruskouluun S i s ä l l y s l u e t t e l o Sivu 1. Tervetuloa ensimmäiselle luokalle Nastolaan.. 1 2. Ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen.. 2 3. Mitä ja miten koulussa opitaan.. 3 4. Koulun aloittaminen. 4 5. Maahanmuuttajaoppilaat. 5 6. Uskontoa vai elämänkatsomustietoa. 6 7. Koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen 7-9 7.1. Yleinen tuki. 7 7.2. Tehostettu tuki... 7 7.3. Erityinen tuki.. 7 7.4. Tukiopetus. 8 7.5. Laaja-alainen erityisopetus. 8 7.6. Koulunkäyntiavustajien tuki. 8 7.7. Pienluokkatoiminta... 9 7.8. Luokan kertaaminen. 9 8. Nastolan kunnan alakoulut oppilasalueittain 10 9. Koulumatkat.. 11-12 10. Oppilashuolto... 13-14 10.1. Kouluterveydenhuolto.. 13 10.2. Koulukuraattori ja psykologi. 13 10.3. Kouluateriat.. 14 11. Iltapäivätoiminta koululaisille. 15 12. Koulun kerhotoiminta. 16-17 13. Kodin ja koulun yhteistyö.. 18-19 12. Yhteystiedot... 20-21

Kumppanuus 1. Tervetuloa ensimmäiselle luokalle Nastolaan Toivotamme lapsenne tervetulleeksi kouluun ja ensimmäiselle luokalle. Tähän oppaaseen olemme koonneet tietoa koulunkäyntiin liittyvistä asioista. 1 Koulun aloittaminen on jännittävää niin lapselle, vanhemmille kuin opettajallekin. Toukokuussa koulut järjestävät koulutulokkaille ja heidän huoltajilleen kouluun tutustumispäivän. Ennen koulun alkua on hyvä keskustella koulunkäyntiin liittyvistä asioista sekä yhdessä harjoitella muutamia taitoja: omista tavaroista huolehtiminen oman vuoron odottaminen pukeutuminen, esimerkiksi kengännauhojen sitominen haarukan ja veitsen käyttö ruokailussa turvallisen koulumatkan kulkeminen Pienten koululaisten uurastuksen alkuvaiheessa on tärkeää, että yhteistyö kodin ja koulun välillä käynnistyy mutkattomasti ja sujuvasti. Huoltajilla on lapsen ensisijainen kasvatusvastuu ja koulut haluavat tukea tätä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Olkaa rohkeasti yhteydessä kouluun ja opettajaan. Hoidamme oppilaiden asioita aina luottamuksellisesti. Vuorovaikutus

Vanhemman tehtävä on olla lapsen lähellä, läsnä arjessa ja kuunnella lasta. Turvallisuus 2. Ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Nastolassa asuvien huoltajien tulee ilmoittaa lapsensa oman oppilasalueensa kouluun. Ilmoittautuminen tapahtuu helmikuussa Nastola-lehdessä ja Etelä-Suomen Sanomissa julkaistussa kuulutuksessa mainittuna ajankohtana. 2 Rehellisyys Avoimuus Kouluun voi ilmoittautua myös täyttämällä sähköinen lomake kouluhallintojärjestelmä Wilmassa Internetissä. Ensiluokkalaisille lähetetään ohjeet ilmoittautumisesta kirjeitse ja samalla vanhemmat saavat tunnukset Wilman käyttöä varten. Kirjeen ohessa on myös paperinen ilmoittautumislomake, joka palautetaan kouluun ilmoittautumispäivänä tai koulujen aukioloaikoina. Vastuullisuus Tulevat ensiluokkalaiset ja heidän vanhempansa kutsutaan tutustumaan kouluun ja tuleviin luokkakavereihin toukokuussa. Vanhemman tehtävä on olla lapsen lähellä, läsnä arjessa ja kuunnella lasta. Lapselle on tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja keskustelevat lapsen kanssa päivittäin läksyistä, koulumatkasta, koulukavereista ja muista koulupäivän tapahtumista. Koulun aloitus saattaa aiheuttaa lapsessa myös jännitykseen liittyviä pelkoja, joista on tärkeä puhua lapsen kanssa.

3 4 3. Mitä ja miten koulussa opitaan Ensiluokkalainen on innokas oppimaan uusia asioita. Koululaisena hän oppii huolehtimaan omista koulutarvikkeistaan, kirjoistaan ja läksyistään sekä työskentelemään ryhmässä ja itsenäisesti. Turvallinen ja ystävällinen oppimisympäristö edistää hyvää oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimiseen vaikuttavat oppilaan omat taidot, tunteet sekä hyvä vuorovaikutus opettajan ja koko ryhmän kanssa. Peruskoulu on oppilaalle maksuton. Oppilas saa koulusta maksutta kouluaterian, oppikirjat ja muun oppimateriaalin. Liikuntavarusteet hankitaan itse. 4. Koulun aloittaminen Suomessa oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Nastolassa koulunkäynnin aloittaa vuonna 2015 n. 200 oppilasta. Lapsella on oikeus aloittaa koulu jo 6-vuotiaana, mikäli hänellä psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten tutkimusten perusteella on edellytykset suoriutua koulunkäynnistä. Vastaavasti huoltaja voi edellä mainittujen selvitysten perusteella anoa lapselle lupaa aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä myöhemmin eli 8-vuotiaana. Kouluikäinen tarvitsee n. 10 tunnin yöunet. Riittävä uni ja hyvä vireystila luovat perusedellytykset uusien asioiden oppimiselle.

5 6 5. Maahanmuuttajaoppilaat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahan muuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon 6. Uskontoa vai elämänkatsomustietoa Evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan kuulumattoman oppilaan on mahdollista uskonnon opiskelun sijaan opiskella elämänkatsomustietoa (huoltajan kirjallinen ilmoitus). Koulun hengellisiä tilaisuuksia ovat mm seurakunnan järjestämät päivänavaukset ja koululaisjumalanpalvelukset. Oppilas voi olla osallistumatta niihin huoltajan kirjallisella ilmoituksella.

7. Koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen Oppilas voi saada oppimisen ja koulunkäynnin tueksi yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tukea voi saada myös oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. 7.1. Yleinen tuki Yleinen tuki on osa päivittäistä koulutyötä ja tarkoittaa sitä, että jokainen oppilas saa laadukasta opetusta, ohjausta ja tukea kaikkina koulupäivinä. 7.2. Tehostettu tuki Jos yleisen tuen keinot eivät riitä, siirrytään tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan pedagoginen arvio, jossa kuvataan oppilaan vahvuudet sekä koulunkäynnin ja oppimisen kokonaistilanne. Oppilaalle tehdään myös oppimissuunnitelma. 7.3. Erityinen tuki Mikäli tehostettu tuki ei ole riittävä tuen muoto, oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Päätöksen oppilaan siirtämisestä tuen portaalta toiselle tekee oppilashuoltoryhmä yhdessä huoltajien kanssa. Hallinnollisen päätöksen siirtymisestä erityiseen tukeen tekee sivistystoimen johtaja rehtorin esityksestä. 7

8 9 Erityisen tuen päätös on määräaikainen ja se tarkistetaan kolmannen vuosiluokan alussa, kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä, sekä tarvittaessa. Kun tuen tarve vähenee, oppilas siirtyy tuen portailla alemmas. 7.4. Tukiopetus Tukiopetus on aina ensisijainen tukimuoto, kun oppilas on oppimisvaikeuksia tai on muutoin jäänyt tilapäisesti jälkeen opinnoissa tai tarvitsee muuten erityistä tukea. Tukiopetus on opetusta, jossa otetaan huomioon oppilaan erityistarpeet yksilöllisten tehtävien ja ohjauksen avulla. Tukiopetusta tulee antaa heti, kun oppilaan tuen tarve on havaittu. Sitä ei kuitenkaan anneta oppilaan aiheettomien poissaolojen tai lomamatkojen vuoksi. Tukiopetusta annetaan ensisijaisesti lukujärjestyksen ulkopuolisena aikana ja siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajille. Aloitteen tukiopetukseen pääsemisestä tekee huoltaja, oppilas itse tai opettaja. 7.5. Laaja-alainen erityisopetus Luokkien 1-6 osa-aikainen erityisopetus on järjestetty Nastolassa viiden kiertävän erityisopettajan toimesta. Pääkouluja ovat Erstan, Kanervan, Rakokiven, Kirkonkylän ja Villähteen koulut, mutta erityisopettajat käyvät muilla kouluilla erikseen sovitun suunnitelman mukaan. 7.7. Pienluokkatoiminta Rakokiven koulussa toimivat kunnan yhteiset pienluokat 1-6-luokkien oppilaille. Pienluokan opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja. Siirtymistä pienryhmäopetukseen harkitaan erityisen tuen vaiheessa, mikäli mitkään muut oppimisen tuen muodot eivät ole riittäviä. Kirkonkylän koulussa järjestetään kehitysvammaisten opetus. Sitä kutsutaan toiminta-alueittain annettavaksi opetukseksi (TAO-luokat), ja opetusta annetaan esiopetuksesta perusopetuksen päättymiseen asti. Pienluokissa opetus vastaa oppilaan oppimisedellytyksiä, ja opetusryhmät ovat kooltaan melko pieniä. Oppilas opiskelee pienryhmässä joko yleisen tai henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. 7.8. Luokan kertaaminen Oppilaan koulunkäynnin tukitoimena voidaan käyttää myös luokan kertaamista. Siitä sovitaan aina etukäteen huoltajan kanssa. Vuosiluokan kertaavan edellisen vuoden suoritukset raukeavat. Erityisestä syystä voidaan tehdä päätös siitä, että oppilas käy koulua vuosiluokkaan sitomattomasti, jolloin aiemmat suoritukset pysyvät voimassa. 7.6. Koulunkäyntiavustajien tuki Oppilaalla on oikeus saada tietyin ehdoin myös koulunkäyntiavustajan palveluja. Koulunkäyntiavustajan toiminnassa painottuu lapsen ja nuoren itsenäistymisen ja omatoimisuuden tukeminen opettajan ohjeiden mukaan, kasvuympäristön toimivuudesta huolehtiminen ja pedagogiset tavoitteet. Villähteen alakoulu

10 8. Nastolan kunnan alakoulut oppilaaksiottoalueittain Lähikoululla tarkoitetaan sitä oppilaan omalla oppilasalueella sijaitsevaa koulua, jonka Nastolan kunta osoittaa oppilaalle kouluksi. Lähikoulu on jokin oppilasalueen kouluista, mutta lähikouluksi ei aina osoiteta maantieteellisesti lähintä koulua. Oppilaaksiotto tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joiden tuloksena oppilaalle osoitetaan lähikoulu omalta oppilasalueelta. Pääsääntöisesti huoltaja ilmoittaa lapsen oppilasalueelle. Hän voi hakuvaiheessa esittää toiveen lähikoulusta. Huoltaja voi myös hakea lapselleen koulupaikkaa toisen oppilasalueen koulusta. Päätöksen oppilaaksi otosta tekee koulun rehtori.

11 12 9. Koulumatkat Muussa kuin lähikoulussa tai toisessa kunnassa Pienet koululaiset kulkevat koulumatkansa pääsääntöisesti jalkaisin. Turvallinen koulureitti on hyvä harjoitella yhdessä lapsen kanssa moneen kertaan. Koulukuljetus Nastolan kunta järjestää 1. ja 2. luokan oppilaalle kuljetuksen, jos oppilaan koulumatka on lyhintä reittiä yli 3 km ja 3. luokasta eteenpäin, jos matka ylittää 5 km. Jos koulumatka tai osa koulumatkasta on vaarallinen, kunta on velvollinen järjestämään koulukuljetuksen vaaralliseksi katsotulle koulumatkan osuudelle tai korvaamaan huoltajalle sovitusti koulumatkakustannuksia oppilaan kuljettamisesta. Jos matka on oppilaalle liian vaikea tai rasittava, kunta järjestää oppilaalle kuljetuksen tai korvaa oppilaan huoltajalle sovitusti koulumatkakustannuksia. Koulumatka saattaa olla liian vaikea esim. oppilaan henkilökohtaiseen kehitystasoon nähden tai liian raskas, jos oppilaalla on terveydellisiä esteitä kulkea koulumatka omin neuvoin. Kuljetuksen järjestäminen koulumatkan vaikeuden tai rasittavuuden perusteella edellyttää aina asiantuntijan lausuntoa. koulua käyvät oppilaat Oppilaalle tulee aina ensin hakea Nastolan koulutoimelta lupa käydä koulua muussa kuin lähikoulussaan tai toisen kunnan alueella sijaitsevassa koulussa. Samalla päätetään oppilaan koulumatkakuljetuksesta. Hakulomakkeita saa kouluilta ja sivistyspalvelujen toimistosta. Periaatteista, joiden mukaan oppilaille myönnetään kunnan kustantama koulukuljetus kerrotaan tarkemmin Nastolan kunnan koulukuljetusoppaassa.

13 10. Oppilashuolto Koulu on paikka, jossa koko yhteisön tehtävä on toimia vastuullisesti ja oppilaiden hyvinvointia edistäen. Oppilashuollossa toteutetaan oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytyksiä hyvälle oppimiselle. Oppilashuoltotyön painopiste on oppilaiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, ja vastuu siitä kuuluu koulun kaikille aikuisille. Tavoitteena on, että oppilas voi kokea koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työpaikaksi, jossa hän saa riittävästi ohjausta ja tukea sekä apua ongelmatilanteissa. Oppilaan asioita hoidetaan luottamuksellisesti. Ratkaisuja pulmiin etsitään yhdessä oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa laadittujen suunnitelmien ja sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. 10.1. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä vanhempien, opettajien ja muun oppilashuollon henkilöstön kanssa. Tavoitteena on myös koko kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Hampaiden perustarkastus on osa kouluterveyden huoltoa. Se järjestetään kouluaikana. Varsinainen hammashoito on vanhempien vastuulla. 10.2. Koulukuraattori ja psykologi Koulukuraattori ja psykologi toimivat osana koulun oppilashuoltoa ja -psykososiaalisen tuen palveluita. 10.3. Kouluateriat Oppilaille tarjotaan koulun jokaisena työpäivänä maksuton kouluateria, jonka tarkoituksena on edistää oppilaan terveyttä, työtehoa sekä hyviä tapoja. Ateria täydentää kotona tapahtuvaa ruokailua, ohjaa terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku ja ruokailutottumuksia. Terveydentilasta johtuvat erityisruokavaliot toteutetaan lääkärin tai terveydenhoitajan lausunnon perusteella. Myös eettisistä ja uskonnollisista syistä johtuvat erityisateriat huomioidaan. Kouluruoka tuli Suomeen yli sata vuotta sitten. Alkujaan kouluruokaa ei tarjottu kaikille, vaan se alkoi vähävaraisille tarkoitettuna avustuksena. Kaikille ilmaiseksi se tuli vuonna 1948. Oppikouluissa joutui ruuasta maksamaan. Usein oppilaat velvoitettiin keräämään marjoja tai tuomaan esimerkiksi perunoita kouluun. Vuonna 1978 Suomi siirtyi peruskoulujärjestelmään, josta alkaen kaikille peruskoululaisille on järjestetty kouluruokailu. Pieni koululainen tarvitsee ruokaa useita kertoja päivässä. Monipuoliset ateriat ja välipalat antavat lapselle tyytyväisen olon sekä ehkäisevät väsymystä. 14

15 11. Iltapäivätoiminta koululaisille Nastolassa järjestetään koululaisten iltapäivätoimintaa 1. ja 2. luokan oppilaille. Kunnassa toiminnasta vastaa Sivistyslautakunta ja liikunta ja nuorisopäällikkö. Iltapäivätoimintaa koordinoi ja järjestää koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnan koordinaattori. Toimintaa järjestetään koulupäivinä klo 12.00-16.00 lukuun ottamatta lauantain koulupäiviä. Iltapäivätoiminnan toimikausi noudattaa koulun toimintakautta. Loma-ajat pidämme koulun lomien mukaan. Toimintaryhmiä järjestetään Erstan, Kirkonkylän, Rakokiven ja Villähteen kouluissa. Iltapäivätoiminta aloitetaan, jos ryhmässä on vähintään kymmenen lasta. Mikäli lapsia on ryhmässä alle 7, toiminta lakkaa. Hakuaika 18.2.-30.4.2015. Iltapäivätoiminnasta löytyy lisätietoja kunnan internetsivuilta osoitteesta www.nastola.fi > palvelut > koulutus 12. Koulun kerhotoiminta Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa. Kerhotoiminta on lapselle vapaaehtoista. Kerhotoiminnan kehittämisessä on tavoitteena myös kodin ja koulun yhteistyömuotojen syventäminen. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Erstan koulussa harrastusmahdollisuuksia tarjoavat koulun lisäksi mm. urheiluseurat sekä Wellamo-opisto. Koulun tiloissa voi harrastaa mm. liikuntaa, kuvataidetta, käsitöitä, pianonsoittoa sekä bändisoittoa. Oppilas voi myös osallistua 4H-kerhoon tai koulun omaan puuhakerhoon. Kirkonkylän koulu osallistuu koulujen kerhotoiminnan kehittämishankkeeseen. Tavoitteena on pitää lukuvuoden aikana vaihtelevia eri luokka-asteille suunnattuja muutaman viikon kerhojaksoja, jotta mahdollisimman monet oppilaat pääsisivät osallistumaan niihin kiinnostuksensa mukaan. Kerhoista tiedotetaan oppilaille ennen uuden jakson alkamista. Kivijärven koulu on kolmatta vuotta mukana Liikkuva koulu -hankkeessa. Tällä hankkeella rahoitetaan liikkuvaa iltapäivätoimintaa. Liikkuva iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1-3-luokkalaisille ja ohjaajana siellä toimii liikuntaneuvoja. 16

17 Kivijärven koulu on kolmatta vuotta mukana Liikkuva koulu -hankkeessa. Tällä hankkeella rahoitetaan liikkuvaa iltapäivätoimintaa. Liikkuva iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1-3- luokkalaisille ja ohjaajana siellä toimii liikuntaneuvoja. Liikuntaneuvoja ohjaa myös sählykerhoa, joka on suunnattu 3-6-luokkalaisille. Teemoiltaan vaihtuvia kerhoja järjestetään 1-2 kertaa viikossa. Esimerkkejä: englanti-, taitoluistelu-, elokuva-, tarina-, paperilennokki-, draama-, pelija käsityökerho. Kerhot voivat olla koulupäivän jälkeen tai keskellä koulupäivää Rakokiven koulussa monipuolista kerhotoimintaa on neljänä iltapäivänä viikossa eri-ikäisille oppilaille. Nastolan ev.lut. seurakunnan järjestämä sählykerho on tiistaisin klo 14.15-15.00. Kerho on tarkoitettu 3. - 6.- luokka-laisille. Liikuntakerho järjestetään kunnan saaman erityismäärärahan turvin 1. lk:n oppilaillekerhossa keskitytään lasten motoriikan kehittämiseen. Bändikerho kokoontuu keskiviikkoisin ja se on tarkoitettu 3. - 4.-luokka-laisille. Uudenkylän koulussa kerhotoimintaa on kolmena iltapäivänä viikossa. 4H-kokkikerho kokoontuu perjantaisin 3-6- luokkalaisille ja maanantaisin 1.- 2.-luokkalaisille. Monitoimikerho on toiminut koulullamme keskiviikkoisin ja se on tarkoitus järjestää kerran viikossa myös tulevana lukuvuonna. Villähteen koulussa monitoimikerho kokoontuu tiistaisin klo 14.15-15.15. Kerhossa mm. askarrellaan, pelataan, leikitään ja ulkoillaan jne. Kerho on opetushallituksen ja kerhokeskuksen ylläpitämää ja tukemaa. Kerhoa ohjaavat opettajat vuorotellen. 4H-kerho kokoontuu koululla torstaisin klo 13.30-14.30 ja sählykerho torstaisin klo 14.30-15.30. Sählykerhon ohjaajana toimii Timo Hakanen. 13. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastensa kasvattamisesta. Koulu puolestaan vastaa opetuksesta ja lapsen kehityksestä kouluyhteisön jäsenenä. Koululaisten kannalta parhaaseen oppimistulokseen päästään, kun nämä osapuolet yhdistävät voimansa. Nastolan kouluissa kotien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa opetustyötä. Toimiva yhteistyö edellyttää kotiväeltä ja opettajilta aktiivisuutta sekä sitoutumista. Perinteisiä yhteistyön muotoja ovat vanhempainillat, luokkatoimikunnat ja erilaiset vanhempain tapaamiset. Lisäksi vanhemmat pääsevät osallistumaan koulutyön kehittämiseen koulujen vanhempainyhdistysten kautta. Wilma-palvelu, www-liittymä Kouluhallintojärjestelmään Internetin kautta käytettäviä palveluita kehitetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä opettajien väliseen yhteydenpitoon Nastolan kouluilla. Huoltajat saavat palvelun käyttäjätunnukset kouluilta. Wilma liittymän kautta koti (=huoltajat) voi olla yhteydessä opettajiin opetuksen toteutukseen tai järjestelyihin liittyvissä asioissa, ilmoittaa oppilaan sairastumisesta, seurata oman lapsensa oppiaineissa suoriutumista, selvittää poissaoloja 18

19 20 lukea rehtorin tai opettajan lähettämiä opetusjärjestelyjä koskevia tiedotteita, vastata mahdollisiin rehtorin ja opettajan lähettämiin kyselyihin nähdä oppilaan henkilökohtaisen lukujärjestyksen. 14. Yhteystiedot Sivistyspalvelut Pekkalantie 5, PL 4, 15561 Nastola Puhelinvaihde 03 885 111, fax. 03 885 1207 kirjaamo.sivistyspalvelut@nastola.fi Henkilöstön sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@nastola.fi Sivistystoimenjohtaja Jaana Suvisilta.. 040 5408 287 Hallintosihteeri Marjo Pinonummi. 044 7909 379 Taloussihteeri Hannele Rouvari 040 1834 314 Aamu ja iltapäivätoiminnan koordinaattori Tia Mäkinen.. 044 7698 695 Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta. Alakoulut Erstan koulu Kirkonkylän koulu Kärrytie 7, 15540 Villähde Hoitokodintie 1, 15560 Nastola puh. 044 7909 319 puh. 044 7909 350 ja erstan.koulu@nastola.fi 044 7909 342 Rehtori Riitta Siltanen, faksi 03 8851 408 puh. 0400 545 248 Rehtori Ari Misukka Puh. 040 725 4634 Kivijärven koulu Rakokiven koulu Vehkamäentie 24, 15460 Mäkelä Toritie 6, 15550 Nastola puh. 044 7909 354 puh. 044 7909 382 Rehtori Pirjo Tenhu, Rehtori Susanna Kulonen puh. 040 1979 670 puh. 040 834 9330

21 Uudenkylän koulu Villähteen koulu Heinolantie 278, 16100 Uusikylä Kankaantie 5, 15540 Villähde puh. 044 7909 406 puh. 044 7909 411 Rehtori Kari Osanen, Rehtori Hannele Kärnä puh. 044 7909 406 puh. 040 7661 664 Lukuvuoden 2015-2016 työ- ja lomapäivät Lukuvuosi ja syyslukukausi 2015 alkaa torstaina 13.8.2015 Syysloma 19. - 25.10.2015 (vko 43) Syyslukukausi päättyy lauantaina 19.12.2015 Työpäiviä syyslukukaudella 88 Kevätlukukausi alkaa 4.1.2016 Loppiaispäivä lasketaan työpäiväksi 6.1.2016 Talviloma 29.2. - 6.3.2016 (vko 9) Pääsiäinen 25. - 28.3.2016 Helatorstain jälkeinen perjantai vapaapäivä 6.5.2016 Lukuvuosi päättyy lauantaina 4.6.2016 Työpäiviä kevätlukukaudella 102