Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 1 / 46 Kokoustiedot Aika 24.09.2013 tiistai klo 17:30-21:05 Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12 krs, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Jaana Jalonen, puheenjohtaja Abdifitah Abdi Leena Hoppania Minna Laakso, saapui klo 17.32 49 Jasminiitta Lumme, poistui klo 20.43 58 Janne Jokinen, poistui klo 20.43 58 Kimmo Metsä Monika Marschan Antti Saarinen Jani Tiainen Seija Töyrylä Teresia Volotinen Muut saapuvilla olleet Sampo Suihko Pirjo Mutanen Helena Värri Juha Vilja Sini Sormunen Ulf Johansson Esteri Viitanen Tiina Kasvi Hannele Junnila sivistystoimen johtaja, poistui klo 18.39 52 talous- ja hallintojohtaja va vapaan sivistyön johtaja va kulttuurijohtaja kulttuurilautakunnan kaupunginhallituksen edustaja, poistui klo 18.49 52 nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo 19.46 55 intendentti sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 2 / 46 Allekirjoitukset Jaana Jalonen puheenjohtaja Hannele Junnila sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 2.10.2013 Seija Töyrylä Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 4.10.2013 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8 krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 3 / 46 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 48 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 49 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 50 1-2 Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion 6 seuranta, seuranta I/31.07.2013 51 3-5 Vapaan sivistystyön tulosyksikön vuoden 2013 15 talousarvion seuranta, seuranta I/31.07.2013 52 6 Vuoden 2014 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä 24 talousarvioehdotus ja vuosien 2014-2017 taloussuunnitelma, kulttuurilautakunta 53 Kulttuurilautakunnan lausunto kaupunginhallituksen tila- ja 33 asuntojaoston (Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan) investointien toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2014-2018 54 7 Kohdeavustukset ammattitaiteilijoille 2 / 2013, 36 kaupunkikulttuuriyksikkö 55 8 Kulttuurilautakunnan kohdeavustukset 2013, 37 kulttuuripalvelut, erä 2 56 Hankintakatkos kaupunginkirjaston kirja-aineistossa 40 57 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 42 58 Annetut informaatiot 43
Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 4 / 46 48 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kulttuurilautakunta oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 18.9.2013 päivätyllä lautakunnan jäsenille, lautakunnan varajäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle toimitetulla sähköisellä kokouskutsulla. Käsittely Päätös Puheenjohtaja ehdotti, että asiaa 11 käsitellään lyhyesti :n 52 yhteydessä ja laajemmin :n 58 kohdalla. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 5 / 46 49 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Seija Töyrylä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 6 / 46 1031/02.02.02/2013 50 Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta, seuranta I/31.07.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. (09) 816 52161 Mervi Katainen, puh. (09) 816 52258 Terttu Nygren, puh. (09) 816 57219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. kulttuurijohtaja Juha Vilja Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kaupunkikulttuurin tulosyksikön seuranta I:n tilanteessa 31.7.2013. Päätös Kulttuurilautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Seuranta I tilanteessa 31.7.2013 2 Seuranta I tilanteessa 31.7.2013, pöytäkirjamerkinnät Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan heinäkuun lopun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Seurantaraportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Seurantaraportissa määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen esitetään sitovuustasolla. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Talous Sivistystoimen toimintakate toteutuu vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Toimintakatteen ennustetaan alittuvan tuloylityksestä ja määräraha-alituksesta johtuen. PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa sovitaan tulostavoitteen mukaisesti tuottavuustavoitteista. Tuottavuustavoitteista sovitaan yhteisöjen kanssa pidettävissä yhteistyökokouksissa. Tulostavoitteet toteutuvat.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 7 / 46 Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen. Vuoden 2013 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä on 47,5 % (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko opiskeluun siirtyneiden määrä 2,0 %. Vastaavat luvut v. 2012 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 45,2 % ja jatko opiskelun osalta 1,7 %. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa rakennetun yhteistyöverkoston toiminta jatkuu. Kumppaniorganisaatioiden toimijoille on järjestetty hanketreffit. InnoEspoon toiminta vahvistaa verkostoyhteistyötä. Tulostavoitteet toteutuvat. Sivistystoimen omana tavoitteena on toimialan tilahankkeiden priorisointi yhteistyössä tulosyksiköiden kanssa. Toimialan tilahankkeet priorisoidaan investointiesityksen yhteydessä. Tavoite toteutuu. Henkilöstö Tulostavoitteena on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuden kasvaminen henkilöstössä. Heinäkuun lopussa 2013 maahanmuuttajataustaisia oli sivistystoimessa 2,88 % (199 henkilöä). Heinäkuun lopussa 2012 luku oli 2,59 % (177 henkilöä). Tulostavoite toteutuu. Sivistystoimen omien henkilöstötavoitteiden ennustetaan toteutuvan. Työhyvinvoinnin pysymistä vähintään vuoden 2012 tasolla edistetään monin tavoin. Sivistystoimen johtoryhmä on vahvistanut tulosyksiköiden yleiset työhyvinvoinnin kehittämiskohteet, jotka on valittu Kunta10 - tutkimuksen tulosten perusteella. Lisäksi yksiköt ovat valinneet omia kehittämiskohteitaan. Tyhymatriisin lukuarvo saadaan vuoden 2014 alkupuolella. Pitkillä sairaslomilla olevien määrän vähenemiseksi on selvitetty pitkään sairastaneiden (4/2012 mennessä 200 sairauspoissaolopäivää) tilanne ja tehty tarvittavat toimenpiteet. Tulevia poissaolokertymiä seurataan aktiivisesti. Aviren kanssa on perustettu tehostetun työkyvyn arvioinnin projekti. Työtapaturmataajuuden ja työmatkatapaturmataajuuden pienenemiseksi riskienarviointien päivityksissä pyritään kartoittamaan tapaturmia aiheuttavat tekijät ja luomaan suunnitelma riskin aiheuttajan poistamiseksi tai riskin vähentämiseksi. Omatoimista tapaturmien ehkäisyä pidetään esillä koulutuksissa. Tapaturmataajuus ja työtapaturmataajuusluvut saadaan vuoden 2014 alussa. Espoolaista johtamisen mallia koskevan tavoitteen mukaisesti sivistystoimi osallistuu aktiivisesti kaupungin yhteiseen johtamisen kehittämiseen (mm. esimiesareena ja johtamisen kehityskeskustelut) ja hyödyntää espoolaisen johtamisen mallia sivistystoimen johtamisessa. Tuloskortit ovat käytössä sivistystoimessa toimiala ja tulosyksikkötasoilla ja osalla palvelualueista. Tuloskorttien käyttö kartoitetaan syksyn aikana ja tuloskortin käyttöön tarjotaan tukea. Sivistystoimen laatu ja arviointiverkosto edistää jatkuvan parantamisen toimintatavan käyttöä sivistystoimessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 8 / 46 Palvelujen järjestäminen Tulostavoitetta lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi kasvatuskumppanuuden avulla edistetään monin eri toimenpitein. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on jatkettu kasvatuskumppanuuskoulutusta ja laajennettu dialogisiin vanhempainiltoihin liittyviä käytäntöjä. Suomenkielisessä opetuksessa on käytössä varhaiskasvatuksen tavoin osin yhteisiä malleja ja osin paremmin kouluyhteisöön sopivia malleja dialogisiin vanhempainiltoihin. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä on jatkettu pedagogisten yhteisöjen rakentamista ja kasvatuskumppanuuskoulutusta Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen Finno familjeskola konsepti edistää kasvatuskumppanuutta. Opetussuunnitelmassa määritellään yhteiset linjaukset moniammatilliselle yhteistyölle nivelvaiheissa. Tulostavoitteen mittarina toimivan kouluterveyskyselyn vastaukset saadaan loppuvuodesta. Tulostavoitteen ennustetaan toteutuvan. Palveluprosessien uudistaminen ja sähköisten palvelujen toteuttaminen etenee vuodelle 2013 laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Sähköisiä palveluja anottiin investointiehdotelmalla 7 kpl, joista 4 hyväksyttiin toteutettavaksi vuonna 2013 (resurssivarausjärjestelmä; sähköinen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma; kaukun ja kulttuurin avustushakemus; liikunnan avustushakemus). Kaikki 4 työtä on aloitettu. Tulostavoite toteutuu. Toimitilaprosessin uudistus ja käyttöönotto sivistystoimessa ovat valmisteluvaiheessa. Esteettömyys otetaan huomioon erityisesti uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Tulostavoitteet toteutuvat. Tulostavoitetta yhtenäisten mittaustapojen hyödyntämisestä johtamisen työkaluina toteutetaan yhteistyössä konserniesikunnan kanssa. Lisäksi sivistystoimessa hyödynnetään palvelujen mittaamisessa muun muassa Kuntaliiton vertailutietohankkeiden mittareita ja vertailutietoja sekä päivähoidon kuusikkovertailuja. Tulostavoite toteutuu. Suurin osa sivistystoimen omista palvelujen järjestämistä koskevista tavoitteista toteutuu. Tavoite yli 3 vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustason nostamisesta lisäämällä lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa on edistynyt suunnitellusti. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 20 lastenhoitajan vakanssia on muutettu lastentarhanopettajan vakansseiksi, ja ne otetaan käyttöön 1.8.2013 alkaen. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kolme lastenhoitajan vakanssia on muutettu lastentarhanopettajan vakansseiksi. Peruskoulun oppilaita tukevan koulun ja nuorisotyön yhteistoimintamallin suunnittelu etenee. Yhteistoimintamallin kehittämiseen on saatu tukea OKM:ltä lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman (Lanuke)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 9 / 46 avustuksista. Projekti on uudelleen sopeutettu suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Mallin kehittämistyö on rajattu kahteen alueeseen ja projekti käynnistyy 12.8.2013. Projektin vuoden 2013 osatavoitteet toteutuvat. Vanhemmuutta tukevista toimintamalleista kulttuurineuvolatoimintaa on tällä hetkellä 4 neuvolassa ja syksyllä 5 neuvolassa. Sen sijaan tavoite terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän kasvamisesta ei tämän hetkisen tiedon perusteella toteudu. Kuntapalvelututkimuksesta saadun tuloksen perusteella riittävästi liikkuvien määrä on lievässä laskussa. Tavoitetta uusien pedagogisien ratkaisujen luomisesta varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä toteutetaan monin tavoin. Esimerkiksi valmentavan esiopetuksen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista on käynnistetty selvitys, suomenkielisessä opetuksessa ART-koulutuksiin on osallistunut yhteensä 430 opettajaa ja ruotsinkielisessä opetuksessa kehitetään resurssikeskusten toimintaa. Tavoitteena on, että opetustoimien arviointisuunnitelma päivitetään ja opetustoimien arviointiraporttia kehitetään siten, että se perustuu perusopetuksen laatukriteereihin. Arviointiraportin kehittäminen etenee suunnitelman mukaisesti. Sivistystoimen keskeisten prosessien kuvaukset tehdään syksyllä sivistystoimen palvelujen ja organisaation kehittämistyön valmistuttua. Tavoite kaupungin sisäisten liikelaitosten kanssa tehtyjen sopimusten toteutumisen seurannasta ja reklamaatioiden käsittelymallin luomisesta etenee. Reklamaatiokäytännöt sisällytetään liikelaitosten kanssa tehtäviin sopimuksiin ja yhteistyökäytänteistä sovitaan sopimusneuvotteluissa ja kehityskokouksissa. Vahtimestaripalvelusopimus on valmistunut, ja muut sopimukset ovat valmisteluvaiheessa. Tavoitteen mukaisesti epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan mahdollisuuksien mukaan erityisesti varhaiskasvatuksessa ja kirjastoverkkoa uudistettaessa, kun toimintaan soveltuvia tiloja on saatavilla hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönäkökulmat huomioidaan tavoitteiden mukaisesti palveluita suunniteltaessa ja tuotettaessa sekä tarjouspyynnöissä ja hankinnoissa. Asiakas ja kaupunkilainen Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjottiin lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta tulostavoitteen mukaisesti. Omnia, Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen vastasivat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen haussa olivat mukana Espoon ja Kirkkonummen perusopetuksen lisäopetus (10. luokka) sekä seuraavat Omnian koulutukset: ammattistartti, starttipaja, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Etsivän nuorisotyön ohjaajat ovat tukeneet nuorten sijoittumista koulutukseen tai muuhun nuoren kannalta sopivaan toimintaan. Tulostavoite toteutuu.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 10 / 46 Asukkaiden tyytyväisyyttä sivistystoimen järjestämiin palveluihin mittaava tutkimus toteutetaan syksyllä. Tavoitteena on, että asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Tulostavoitteen toteutuminen arvioidaan seuranta II:n yhteydessä. Sivistystoimen omat asiakas ja kaupunkilainen -näkökulman tavoitteet toteutuvat suunnitellusti. Oppivelvollisuusiässä oleville myöhään Suomeen tulleille nuorille tarjotaan perusopetusta tavoitteen mukaisesti. Nuorten maahanmuuttajien opetuksessa on 100 opiskelupaikkaa lukuvuonna 2012 13. Tällä hetkellä kaikki opiskelupaikat ovat täynnä. Nuorten maahanmuuttajien koulutuksen kysyntä on kasvanut jatkuvasti ja opetusja varhaiskasvatuslautakunta on päättänyt opiskelupaikkojen määrän nostamisesta 120 opiskelupaikkaan lukuvuodeksi 2013 14. Ruotsinkielisellä puolella oppivelvollisuusiässä oleville tarjotaan perusopetusta räätälöidyin ratkaisuin. Pääkaupunkiseudun yhteisen perusopetuksen 2. luokkalaisille ja huoltajille osoitetun palvelukykykyselyn tulokset ovat keskimäärin hieman PKSkeskiarvon yläpuolella. Tavoitteen mukaisesti oppilaat kokevat oppimisympäristönsä turvalliseksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun yhteisessä kyselyssä Mattlidens gymnasiumin toisen vuoden opiskelijoista 95 % oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä, että he tuntevat olonsa turvalliseksi lukiossa. Suomenkielisen opetuksen vastaavassa tutkimuksessa 97 % oppilaista tunsi olonsa turvalliseksi. Tavoitteena on myös kuntalaisten osaamisresurssin hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä. Sivistystoimessa on valmistunut palvelumuotoilun työkalupakki hyödynnettäväksi kuntalaisten osallistamisessa. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Tulostavoitteena on, että Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Matinkylän palvelutorin ja Espoonlahden alueen suunnitelmat etenevät ja sivistystoimen palvelujen sijoittuminen sisältyy suunnitelmiin. Sivistystoimi on mukana myös Tapiolan, Niittykummun ja Jousenpuiston asemaseutujen suunnittelussa. Suunnitelmat tarkentuvat kaavoitusvaiheessa. Tulostavoite toteutuu. Sivistystoimen omien tavoitteiden ennakoidaan toteutuvan. Tapiolan urheilupuistoa, Teatteritaloa, kulttuurikeskusta ja Ahertajankulmaa koskevat suunnitelmat etenevät, mutta ratkaisuja ei ole vielä tehty. Kohteet ovat investointiohjelman selvityskohteita. Sivistystoimi toteuttaa kaupungin yhteisiä ilmastostrategian mukaisia tavoitteita, ja mm. ekotukihenkilöiden kouluttamista jatketaan. Sivistystoimen yksiköiden kansainvälinen toiminta on tavoitteen mukaisesti aktiivista. Kansainvälisen toiminnan seurantatiedot kootaan syksyn aikana. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 11 / 46 Toimialan tulokertymä oli heinäkuun lopussa 28,3 milj. euroa eli 67,1 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä kertymä on 25,6 milj. euroa eli 64,4 prosenttia. Toimintatulojen (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) ennustetaan ylittävän 0,8 milj. euroa vuoden 2013 talousarvion. Tuloja kertyy avustuksista ja tuista kuten perusopetuksen ryhmien pienentämiseen, tasa-arvoon ja kerhotoimintaan saaduista valtion tuista. Sivistystoimen käyttötalouden tulojen ennustetaan ylittävän talousarvion yhteensä 2,3 milj. euroa. Toimintamenojen kertymä oli 388,0 milj. euroa eli 57,3 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä on 366,9 milj. euroa eli 57,1 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttöprosentti on 57,8. Kotikuntakorvauksia maksetaan muille kunnille yhteensä noin 2,0 milj. euroa enemmän kuin on budjetoitu. Sivistystoimen käyttötalouden määrärahojen ilman nettobudjetoituja yksiköitä ennustetaan alittavan talousarvion yhteensä noin 0,5 milj. euroa. Kulttuurilautakunta Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö Kaupunkikulttuurin tulosyksikköön kuuluvat kaupunkikulttuuriyksikkö, Näyttelykeskus WeeGee, Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Espoon kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta. Kaupunkikulttuurin tulosyksikköä sitoo muutettu toimintakate -26 milj. euroa, josta yksiköt käyttivät -15,4 milj. euroa eli 60,2 prosenttia heinäkuun loppuun mennessä. Sisäiset toimintamenot ylittyvät noin 110 000 eurolla johtuen mm. taloushallintopalveluista. Ylitys katetaan toimintatuloista. Tulojen ja menojen arvioidaan ylittyvän talousarvion noin 561 000 eurolla. Näyttelykeskus WeeGee Näyttelykeskus WeeGeen museoissa kävi tammi-heinäkuussa 2013 yhteensä noin 156 080 kävijää. Vastaavana ajankohtana vuonna 2012 kävijöitä oli 180 303. Kävijät jakaantuivat museoittain seuraavasti: Helinä Rautavaaran museo 24 450 EMMA - Espoon Modernin Taiteen museo 56 830 Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä 36 940 Suomen Kellomuseo 26 800 Espoon kaupunginmuseo KAMU 11 060
Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 12 / 46 Tammi-huhtikuussa 2013 näyttäytynyt kävijämäärien lasku on tasoittunut touko-heinäkuun kuluessa ja ero edellisvuoden vastaavan ajankohdan kävijämääriin selittyykin pitkälti Kamun uuden perusnäyttelyn rakentamiseen (museo on kiinni suurimman osan vuodesta). Espoon kaupunginmuseon KAMUn on suljettuna ja museoon rakennetaan uutta perusnäyttelyä joten kävijämäärät seuranta-ajalta ovat sen vuoksi pienet. Museossa on esillä vain näyttelykioski joka tarjoaa makupaloja rakenteilla olevaan Tuhat tarinaa Espoosta - näyttelystä. Emmassa esillä olivat mm. olevat Per Manningin valokuvia, Saastamoisen Säätiön taidekokoelma sekä Saastamoisen Säätiön kokoelmanäyttelyt ja kesäkuussa uutena näyttelynä avautunut Kuriton kaunosielu - Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita. Näyttely on avoinna 12.1.2014 asti. Kellomuseossa esillä on perusnäyttelyn ohella Kellot kiurujen yössä - kellojen symboliikkaa Birger Kaipiaisen tuotannossa. Suomen Lelumuseo Hevosenkengässä avoinna on Fantastista!- näyttely 9.3.2014 asti. Helinä Rautavaaran museossa esillä oli Pakolaisleirillä -näyttely ja 3.7. avautui Antonio Bricenon valokuvanäyttely, joka on avoinna 1.9.2013 asti. Futuro-talo aukesi yleisölle jälleen toukokuussa ja on avoinna koko kesäkauden. Keskimäärin WeeGeen kävijämäärä kuukaudessa oli noin 16 820 käyntiä. Tammi-heinäkuussa WeeGee ja sen museot järjestivät myös useita tapahtumia. Olimme mukana muassa Kansainvälisen museopäivän vietossa sekä osallistuimme ensimmäistä kertaa SiivousPäivä - tapahtumaan. WeeGeen suositut kesäleirit käynnistyivät 3.6. Leirit myytiin nopeasti täyteen ja kuuden leiriviikon aikana 140 leiriläistä. Kesäleiritoiminta on toimintamuoto jonka laajentamista WeeGee museoineen tulee tutkimaan tarkasti. Tila- ja kokousmyynti on toteutunut odotusten mukaisesti. Espoon kulttuurikeskus Espoon kulttuurikeskuksen Tapiola- ja Louhisalissa toteutettiin vuoden 2013 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana yhteensä 186 yleisötapahtumaa. Myös kulttuurikeskuksen muissa yleisötiloissa järjestettiin lukuisia pienoiskonsertteja ja muita yleisölle avoimia tapahtumia, yhteensä yleisötapahtumia toteutettiin kevätkauden aikana 233. Kävijöitä näissä tilaisuuksissa oli yhteensä runsaat 50 000. Kulttuurikeskuksen näyttelytilassa järjestettiin kevätkauden aikana 12 näyttelyä, joissa yleisöä kävi noin 20 000 henkeä. Uuden sirkuksen keskus Cirko toteutti toukokuussa ensimmäisen kerran yhteistyössä Espoon kulttuurikeskuksen kanssa kansainväliseen Cirkofestivaaliin liittyen brittiläisen huippuvierailun. Louhisalin vierailuesityksessä yhdistettiin teatteria, tanssia ja jongleerausta. Cirkofestivaali esittelee nykysirkuksen ajankohtaisinta antia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 13 / 46 Espoon kulttuurikeskus toimi toukokuussa tapahtumapaikkana Skolmusik 2013 -festivaalille, joka kokosi Espooseen nuoria musiikinharrastajia, oppilaita ja opettajia eri puolilta Suomea. Joka kolmas vuosi järjestettävän valtakunnallisen tapahtuman taustajärjestönä toimii De Ungas Musikförbund i Svenskfinland. Kulttuurikeskuksessa järjestetyissä Skolmusik-festivaalin konserteissa yleisöä oli noin 3000. Tanssi- yms. taidekoulujen suositut kevätnäytökset toivat jälleen toukokuussa kulttuurikeskukseen runsain joukoin nuoria tanssinharrastajia. Yleisönäytöksissä oli yhteensä noin 11 000 henkeä. Sellosali Sellosalissa esitettiin kevätkauden aikana runsaasti korkeatasoisia klassisen sekä rytmi- ja viihdemusiikin konsertteja, teatteria, elokuvia, tanssia sekä runsaasti lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa. Lämpiön klubi-illat, luennot, sekä musikaali- ja teatteriesitykset kuuluivat myös osana kevään ohjelmistotarjontaa. Sellosalissa järjestettiin kulttuuritapahtumien lisäksi useita levytyksiä ja kuvauksia sekä erilaisia koulutus- ja juhlatilaisuuksia. Yleisötapahtumia Sellosalissa pidettiin kevään aikana 123 kpl, joissa kävi yhteensä 19 202 kävijää. Talouden toteuma ja ennuste 2013 Sellosalin toimintakate oli heinäkuun lopussa 51,1 prosenttia, kun vuoden 2012 toteuma vastaavana aikana oli 58,5 prosenttia. Toimintatuloja kertyi noin 276 035 euroa, ja viime vuoden ajankohtaan verrattuna kasvua oli 9 prosenttia. Vuoden 2013 osalta Sellosalin toimintakate pysyy talousarvion mukaisena. Kaupunginmuseo Pentalan tulevan saaristomuseon valmistelutyöt jatkuivat vuorossa seuraavan, ns. Gurlin talon korjauksella yleisön käyttöön. Työ valmistuu syksyksi 2013 ja saman aikaisesti suunnitellaan kauden 2014 korjaustöitä. Pentalaan vietiin toukokuussa tutustumaan useita kaupungin omia ja ulkopuolisia kohderyhmiä museotoimenjohtajan ja muiden opastuksella. Lähes koko henkilökunta osallistui lokakuussa avattavan uuden päänäyttelyn Tuhat tarinaa Espoosta valmisteluun. Näyttelyyn saadaan mukaan uusin tieto myös Mankbyn kaivauksista, jotka ovat ansaitusti saaneet valtakunnallista huomiota. Taloudellisesti vuoden alkupuolisko pysyi vakaana. Päänäyttelytila KAMU Weegeellä oli muutosten takia suljettuna, mutta Glimsin kesä veti touko-kesäkuun aikana 7 500 kävijää. Kulttuuriympäristön vastuualue toimi viranomaistehtävissä laatutakuunsa mukaisesti antaen lausuntoja kaavoitus- ja rakennusasioissa. Museon tietohallintajärjestelmään kehitettiin edelleen osiota kulttuuriympäristön
Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 14 / 46 tiedon hallinnasta, joka valmistuessaan tulee myös toteuttamaan ja helpottamaan asiakaspalvelua yhteistyössä kaupungin rakennusvalvonnan ja kaavoituksen kanssa. Investoinnit Kulttuurilautakunnan 9535 investointimääräraha on 1,3 milj. euroa, josta yksiköt ovat käyttäneet 0,4 milj. euroa heinäkuun loppuun mennessä. Investointituloa on kertynyt 27 000 euroa kulttuurikeskuksen elokuvalaitteiston digitalisointiin saadusta avustuksesta.. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 15 / 46 1031/02.02.02/2013 51 Vapaan sivistystyön tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta, seuranta I/31.07.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. (09) 816 52161 Mervi Katainen, puh. (09) 816 52258 Terttu Nygren, puh. (09) 816 57219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. vapaan sivistystyön johtaja Helena Värri Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi vapaan sivistystyön tulosyksikön seuranta I:n tilanteessa 31.7.2013. Päätös Kulttuurilautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 3 Seuranta I tilanteesta 31.7.2013, sitova taso 4 Seuranta I tilanteesta 31.7.2013, työväenopisto 5 Seuranta I tilanteessa 31.7.2013, pöytäkirjamerkinnät 2013 Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan heinäkuun lopun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Seurantaraportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Seurantaraportissa määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen esitetään sitovuustasolla. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Talous Sivistystoimen toimintakate toteutuu vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Toimintakatteen ennustetaan alittuvan tuloylityksestä ja määräraha-alituksesta johtuen. PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa sovitaan tulostavoitteen mukaisesti tuottavuustavoitteista. Tuottavuustavoitteista sovitaan yhteisöjen kanssa pidettävissä yhteistyökokouksissa. Tulostavoitteet toteutuvat.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 16 / 46 Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen. Vuoden 2013 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä on 47,5 % (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko opiskeluun siirtyneiden määrä 2,0 %. Vastaavat luvut v. 2012 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 45,2 % ja jatko opiskelun osalta 1,7 %. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa rakennetun yhteistyöverkoston toiminta jatkuu. Kumppaniorganisaatioiden toimijoille on järjestetty hanketreffit. InnoEspoon toiminta vahvistaa verkostoyhteistyötä. Tulostavoitteet toteutuvat. Sivistystoimen omana tavoitteena on toimialan tilahankkeiden priorisointi yhteistyössä tulosyksiköiden kanssa. Toimialan tilahankkeet priorisoidaan investointiesityksen yhteydessä. Tavoite toteutuu. Henkilöstö Tulostavoitteena on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuden kasvaminen henkilöstössä. Heinäkuun lopussa 2013 maahanmuuttajataustaisia oli sivistystoimessa 2,88 % (199 henkilöä). Heinäkuun lopussa 2012 luku oli 2,59 % (177 henkilöä). Tulostavoite toteutuu. Sivistystoimen omien henkilöstötavoitteiden ennustetaan toteutuvan. Työhyvinvoinnin pysymistä vähintään vuoden 2012 tasolla edistetään monin tavoin. Sivistystoimen johtoryhmä on vahvistanut tulosyksiköiden yleiset työhyvinvoinnin kehittämiskohteet, jotka on valittu Kunta10 - tutkimuksen tulosten perusteella. Lisäksi yksiköt ovat valinneet omia kehittämiskohteitaan. Tyhymatriisin lukuarvo saadaan vuoden 2014 alkupuolella. Pitkillä sairaslomilla olevien määrän vähenemiseksi on selvitetty pitkään sairastaneiden (4/2012 mennessä 200 sairauspoissaolopäivää) tilanne ja tehty tarvittavat toimenpiteet. Tulevia poissaolokertymiä seurataan aktiivisesti. Aviren kanssa on perustettu tehostetun työkyvyn arvioinnin projekti. Työtapaturmataajuuden ja työmatkatapaturmataajuuden pienenemiseksi riskienarviointien päivityksissä pyritään kartoittamaan tapaturmia aiheuttavat tekijät ja luomaan suunnitelma riskin aiheuttajan poistamiseksi tai riskin vähentämiseksi. Omatoimista tapaturmien ehkäisyä pidetään esillä koulutuksissa. Tapaturmataajuus ja työtapaturmataajuusluvut saadaan vuoden 2014 alussa. Espoolaista johtamisen mallia koskevan tavoitteen mukaisesti sivistystoimi osallistuu aktiivisesti kaupungin yhteiseen johtamisen kehittämiseen (mm. esimiesareena ja johtamisen kehityskeskustelut) ja hyödyntää espoolaisen johtamisen mallia sivistystoimen johtamisessa. Tuloskortit ovat käytössä sivistystoimessa toimiala ja tulosyksikkötasoilla ja osalla palvelualueista. Tuloskorttien käyttö kartoitetaan syksyn aikana ja tuloskortin käyttöön tarjotaan tukea. Sivistystoimen laatu ja arviointiverkosto edistää jatkuvan parantamisen toimintatavan käyttöä sivistystoimessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 17 / 46 Palvelujen järjestäminen Tulostavoitetta lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi kasvatuskumppanuuden avulla edistetään monin eri toimenpitein. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on jatkettu kasvatuskumppanuuskoulutusta ja laajennettu dialogisiin vanhempainiltoihin liittyviä käytäntöjä. Suomenkielisessä opetuksessa on käytössä varhaiskasvatuksen tavoin osin yhteisiä malleja ja osin paremmin kouluyhteisöön sopivia malleja dialogisiin vanhempainiltoihin. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä on jatkettu pedagogisten yhteisöjen rakentamista ja kasvatuskumppanuuskoulutusta Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen Finno familjeskola konsepti edistää kasvatuskumppanuutta. Opetussuunnitelmassa määritellään yhteiset linjaukset moniammatilliselle yhteistyölle nivelvaiheissa. Tulostavoitteen mittarina toimivan kouluterveyskyselyn vastaukset saadaan loppuvuodesta. Tulostavoitteen ennustetaan toteutuvan. Palveluprosessien uudistaminen ja sähköisten palvelujen toteuttaminen etenee vuodelle 2013 laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Sähköisiä palveluja anottiin investointiehdotelmalla 7 kpl, joista 4 hyväksyttiin toteutettavaksi vuonna 2013 (resurssivarausjärjestelmä; sähköinen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma; kaukun ja kulttuurin avustushakemus; liikunnan avustushakemus). Kaikki 4 työtä on aloitettu. Tulostavoite toteutuu. Toimitilaprosessin uudistus ja käyttöönotto sivistystoimessa ovat valmisteluvaiheessa. Esteettömyys otetaan huomioon erityisesti uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Tulostavoitteet toteutuvat. Tulostavoitetta yhtenäisten mittaustapojen hyödyntämisestä johtamisen työkaluina toteutetaan yhteistyössä konserniesikunnan kanssa. Lisäksi sivistystoimessa hyödynnetään palvelujen mittaamisessa muun muassa Kuntaliiton vertailutietohankkeiden mittareita ja vertailutietoja sekä päivähoidon kuusikkovertailuja. Tulostavoite toteutuu. Suurin osa sivistystoimen omista palvelujen järjestämistä koskevista tavoitteista toteutuu. Tavoite yli 3 vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustason nostamisesta lisäämällä lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa on edistynyt suunnitellusti. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 20 lastenhoitajan vakanssia on muutettu lastentarhanopettajan vakansseiksi, ja ne otetaan käyttöön 1.8.2013 alkaen. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kolme lastenhoitajan vakanssia on muutettu lastentarhanopettajan vakansseiksi. Peruskoulun oppilaita tukevan koulun ja nuorisotyön yhteistoimintamallin suunnittelu etenee. Yhteistoimintamallin kehittämiseen on saatu tukea OKM:ltä lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman (Lanuke)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 18 / 46 avustuksista. Projekti on uudelleen sopeutettu suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Mallin kehittämistyö on rajattu kahteen alueeseen ja projekti käynnistyy 12.8.2013. Projektin vuoden 2013 osatavoitteet toteutuvat. Vanhemmuutta tukevista toimintamalleista kulttuurineuvolatoimintaa on tällä hetkellä 4 neuvolassa ja syksyllä 5 neuvolassa. Sen sijaan tavoite terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän kasvamisesta ei tämän hetkisen tiedon perusteella toteudu. Kuntapalvelututkimuksesta saadun tuloksen perusteella riittävästi liikkuvien määrä on lievässä laskussa. Tavoitetta uusien pedagogisien ratkaisujen luomisesta varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä toteutetaan monin tavoin. Esimerkiksi valmentavan esiopetuksen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista on käynnistetty selvitys, suomenkielisessä opetuksessa ART-koulutuksiin on osallistunut yhteensä 430 opettajaa ja ruotsinkielisessä opetuksessa kehitetään resurssikeskusten toimintaa. Tavoitteena on, että opetustoimien arviointisuunnitelma päivitetään ja opetustoimien arviointiraporttia kehitetään siten, että se perustuu perusopetuksen laatukriteereihin. Arviointiraportin kehittäminen etenee suunnitelman mukaisesti. Sivistystoimen keskeisten prosessien kuvaukset tehdään syksyllä sivistystoimen palvelujen ja organisaation kehittämistyön valmistuttua. Tavoite kaupungin sisäisten liikelaitosten kanssa tehtyjen sopimusten toteutumisen seurannasta ja reklamaatioiden käsittelymallin luomisesta etenee. Reklamaatiokäytännöt sisällytetään liikelaitosten kanssa tehtäviin sopimuksiin ja yhteistyökäytänteistä sovitaan sopimusneuvotteluissa ja kehityskokouksissa. Vahtimestaripalvelusopimus on valmistunut, ja muut sopimukset ovat valmisteluvaiheessa. Tavoitteen mukaisesti epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan mahdollisuuksien mukaan erityisesti varhaiskasvatuksessa ja kirjastoverkkoa uudistettaessa, kun toimintaan soveltuvia tiloja on saatavilla hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönäkökulmat huomioidaan tavoitteiden mukaisesti palveluita suunniteltaessa ja tuotettaessa sekä tarjouspyynnöissä ja hankinnoissa. Asiakas ja kaupunkilainen Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjottiin lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta tulostavoitteen mukaisesti. Omnia, Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen vastasivat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen haussa olivat mukana Espoon ja Kirkkonummen perusopetuksen lisäopetus (10. luokka) sekä seuraavat Omnian koulutukset: ammattistartti, starttipaja, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Etsivän nuorisotyön ohjaajat ovat tukeneet nuorten sijoittumista koulutukseen tai muuhun nuoren kannalta sopivaan toimintaan. Tulostavoite toteutuu.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 19 / 46 Asukkaiden tyytyväisyyttä sivistystoimen järjestämiin palveluihin mittaava tutkimus toteutetaan syksyllä. Tavoitteena on, että asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Tulostavoitteen toteutuminen arvioidaan seuranta II:n yhteydessä. Sivistystoimen omat asiakas ja kaupunkilainen -näkökulman tavoitteet toteutuvat suunnitellusti. Oppivelvollisuusiässä oleville myöhään Suomeen tulleille nuorille tarjotaan perusopetusta tavoitteen mukaisesti. Nuorten maahanmuuttajien opetuksessa on 100 opiskelupaikkaa lukuvuonna 2012 13. Tällä hetkellä kaikki opiskelupaikat ovat täynnä. Nuorten maahanmuuttajien koulutuksen kysyntä on kasvanut jatkuvasti ja opetusja varhaiskasvatuslautakunta on päättänyt opiskelupaikkojen määrän nostamisesta 120 opiskelupaikkaan lukuvuodeksi 2013 14. Ruotsinkielisellä puolella oppivelvollisuusiässä oleville tarjotaan perusopetusta räätälöidyin ratkaisuin. Pääkaupunkiseudun yhteisen perusopetuksen 2. luokkalaisille ja huoltajille osoitetun palvelukykykyselyn tulokset ovat keskimäärin hieman PKSkeskiarvon yläpuolella. Tavoitteen mukaisesti oppilaat kokevat oppimisympäristönsä turvalliseksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun yhteisessä kyselyssä Mattlidens gymnasiumin toisen vuoden opiskelijoista 95 % oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä, että he tuntevat olonsa turvalliseksi lukiossa. Suomenkielisen opetuksen vastaavassa tutkimuksessa 97 % oppilaista tunsi olonsa turvalliseksi. Tavoitteena on myös kuntalaisten osaamisresurssin hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä. Sivistystoimessa on valmistunut palvelumuotoilun työkalupakki hyödynnettäväksi kuntalaisten osallistamisessa. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Tulostavoitteena on, että Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Matinkylän palvelutorin ja Espoonlahden alueen suunnitelmat etenevät ja sivistystoimen palvelujen sijoittuminen sisältyy suunnitelmiin. Sivistystoimi on mukana myös Tapiolan, Niittykummun ja Jousenpuiston asemaseutujen suunnittelussa. Suunnitelmat tarkentuvat kaavoitusvaiheessa. Tulostavoite toteutuu. Sivistystoimen omien tavoitteiden ennakoidaan toteutuvan. Tapiolan urheilupuistoa, Teatteritaloa, kulttuurikeskusta ja Ahertajankulmaa koskevat suunnitelmat etenevät, mutta ratkaisuja ei ole vielä tehty. Kohteet ovat investointiohjelman selvityskohteita. Sivistystoimi toteuttaa kaupungin yhteisiä ilmastostrategian mukaisia tavoitteita, ja mm. ekotukihenkilöiden kouluttamista jatketaan. Sivistystoimen yksiköiden kansainvälinen toiminta on tavoitteen mukaisesti aktiivista. Kansainvälisen toiminnan seurantatiedot kootaan syksyn aikana. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 20 / 46 Toimialan tulokertymä oli heinäkuun lopussa 28,3 milj. euroa eli 67,1 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä kertymä on 25,6 milj. euroa eli 64,4 prosenttia. Toimintatulojen (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) ennustetaan ylittävän 0,8 milj. euroa vuoden 2013 talousarvion. Tuloja kertyy avustuksista ja tuista kuten perusopetuksen ryhmien pienentämiseen, tasa-arvoon ja kerhotoimintaan saaduista valtion tuista. Sivistystoimen käyttötalouden tulojen ennustetaan ylittävän talousarvion yhteensä 2,3 milj. euroa. Toimintamenojen kertymä oli 388,0 milj. euroa eli 57,3 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä on 366,9 milj. euroa eli 57,1 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttöprosentti on 57,8. Kotikuntakorvauksia maksetaan muille kunnille yhteensä noin 2,0 milj. euroa enemmän kuin on budjetoitu. Sivistystoimen käyttötalouden määrärahojen ilman nettobudjetoituja yksiköitä ennustetaan alittavan talousarvion yhteensä noin 0,5 milj. euroa. Kulttuurilautakunta Vapaan sivistystyön tulosyksikkö Vapaan sivistystyön tulosyksikön sitova taso koskee vapaan sivistystyön hallintoa, kaupunginkirjastoa, kulttuuripalveluita ja yhteispalvelua. Työväenopisto on nettobudjetoitu palvelualue, jolla on sitova toimintakate. Valtuuston asettamien tulostavoitteiden ennustetaan pääosin toteutuvan tulosyksikön osalta. Painopisteenä koko tulosyksikössä on asiakkaiden ottaminen mukaan palveluiden kehittämiseen asiakasraatien ja sosiaalisen median kautta. Lisäksi painopisteenä on vanhemmuuden tukeminen. Vapaan sivistystyön tulosyksikön sitovan tason tulokertymä oli heinäkuun lopussa 0,8 milj. euroa eli 64,1 prosenttia. Toimintamenojen kertymä oli heinäkuun lopussa 17,5 milj. euroa eli 61,1 prosenttia Tulojen ja menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Sisäiset toimintamenot ylittyvät noin 0,2 milj. eurolla johtuen aula- ja turvallisuuspalveluista sekä taloushallintopalveluista. Henkilöstökuluista ja ulkoisista palveluista arvioidaan säästyvän katettava määräraha. Toimittajan muutoksesta johtuva aineistotilaustauko aiheuttaa kaupunginkirjastolle noin 0,4 milj. euron laskuviiveen heinäkuun osalta. Kaupunginkirjasto
Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 21 / 46 Kirjastot eivät kesäisin rauhoitu ja tyhjene vaan elämä jatkuu vilkkaana. Tapahtumat jatkuvat kesäkuosissaan ja varsinkin nuoret ovat liikkeellä. Entressen Jukeboksissa kävi touko-heinäkuussa melkein 15 000 nuorta. HelMet-verkkokäynnit ovat kasvaneet 31,3 prosenttia heinäkuun loppuun mennessä. Heinäkuu oli verkkokäynneissä viime vuoden heinäkuuhun verrattuna hieman hiljaisempi (-2,4 %). Kirjasto Omenassa tarjottiin kesällä mahdollisuus ns. kassiviljelyyn kirjaston terassilla. Terassilla on kesällä ollut kolmisenkymmentä kassia ja säkkiä, joissa alueen asukkaat ovat viljelleet muun muassa tomaattia, yrttejä ja perunoita. Kassiviljely on mainio tapa tutustua viljelystä kiinnostuneisiin naapureihin ja tutustuttaa kerrostaloissa asuvat lapset kasvinviljelyn alkeisiin. Tapiolan kirjaston paja on käynnistynyt kesän aikana. Varsinkin 3Dtulostus on herättänyt kiinnostusta ja kaupunginkirjasto tulee OKM:n tuella levittämään lasten ja nuorten toimintaan uutta tekemisen mahdollisuutta. Kirja-aineiston hankinta kilpailutettiin 2012 ja yksi tarjoajista jätti valituksen markkinaoikeudelle, joka antoi päätöksensä toukokuussa 2013. Sen mukaan tarjousten vertailu jouduttiin tekemään uudelleen ja väliaikaista sopimusta ei voitu kesäkuussa enää käyttää aineistohankintoihin. Uudet hankintapäätökset valmistuivat heinäkuun alussa ja hankintasopimukset solmittaneen elokuun alkupuolella. Tilaustauko saadaan päättymään heti sopimusten synnyttyä. Tällä hetkellä kirjastoille ei ole voitu toimittaa aineistotilauksia noin 400 000 euron arvosta. Kaupunginkirjaston käyttöprosentti on heinäkuun jälkeen 57,9. Talous on tasapainossa ja myös henkilöstömenot ovat pysyneet hyvin hallussa. Kulttuuripalvelut Espoon keskuksen alueen kumppanuusprojekti on päässyt projektityöntekijän palkkaamisen myötä hyvään alkuun. Kesällä 2013 järjestettiin maahanmuuttajille suunnattu suomen kielen kesäklubi yhteistyössä Entressen kirjaston ja maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Klubiin osallistui i 21 eri henkilöä 12 eri maasta. Kurssi oli erittäin hyvin onnistunut. Elokuussa toteutetaan Espoontorilla Espoo-päivän tapahtuma yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa. Yhteistyötä järjestöjen kanssa jatketaan tulevissakin tapahtumissa. Kannusalin tulevaa käyttöä suunnitellaan ja selvitetään mahdollisuutta saada sinne vakituista elokuvatoimintaa. Alueelta puuttuu kokonaan ensiiltaohjelmistoa esittävä teatteri. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPSin ilme on uudistunut. Uusi värikylläinen, luova ja moniulotteinen KULPS- ilme kuvastaa sen luonnetta entistä paremmin. Kouluille toimitetaan uudet KULPS - julisteet ja esittelyvihkoset. KULPS käynnit varataan opettajien verkkotyötilasta Fronterista löytyvän niin ikään uudistetun KULPS huoneen kautta. Siellä on esitteillä luokkakohtainen KULPS tarjonta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 22 / 46 KULPS! on peruskoululuokille maksutonta, perusopetuksen piiriin kuuluvaa toimintaa. Palvelun on kehittänyt ja siitä vastaavat sivistytoimen eri yksiköt yhteistyössä kulttuuri- ja liikunta-alojen toimijoiden kanssa. Kulttuuriketju-toiminta jatkuu välittäen taide- ja kulttuurielämyksiä espoolaisille vanhuksille ja hoitohenkilökunnalle hoitokodeissa, palvelutaloissa ja -keskuksissa. Ohjelmaa tarjotaan myös hoivalaitosten erityisryhmille. Kulttuuriketjun syksyn tarjonta on valmis. Kulttuuritarjottimelta em. laitokset voivat valita heille sopivimmat esitykset ja ohjelmat. Toiminta noudattaa strategian linjauksia ja tulee jatkumaan. Yhteispalvelu Yhteispalvelussa oli vuonna 2012 heinäkuun loppuun mennessä asiakkaita 81 798 ja tänä vuonna 89 592, mikä tarkoittaa 7 794 uutta asiakasta eli 9,5 prosentin kasvua viime vuoden tammi-heinäkuuhun verrattuna. Henkilökuntamäärämme on kuitenkin pysynyt vuoden 2012 tasolla. Yhteispalvelussa on työntekijöitä yhteensä 30, joista maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on viisi, yksi henkilö on palkattu oppisopimuksella sekä yksi henkilö palkkatuetulla määrärahalla, henkilökuntamäärä verrattuna vuoteen 2012 on siis kasvanut yhdellä henkilöllä. Kesätyöntekijöitä rekrytoitiin viisi. Kaksi heistä oli nuoria 18-vuotiaita, joilla kyse oli heidän ensimmäisestä kesätyöpaikastaan. Reaaliaikaista neuvontaa Click hankeen toinen koulutustilaisuus järjestettiin Amiedun toimitiloissa 11.6 ja tilaisuudessa käsiteltiin mm. Lync pikaviestintää. Espoosta koulutukseen osallistui kuusi palveluneuvojaa. Vapaan sivistystyönjohtajan päätöksellä Vindängens Medborgarrum muutettiin toimimaan 1.8.2013 alkaen ilman henkilökuntaa toimivaksi itsepalvelupisteeksi, josta voi noutaa mm. esitteitä ja lomakkeita. Toimipisteessä on käytössä kuntalaispäätteet ja niitä voi käyttää aina talon ollessa avoinna Sivistystoimen organisaatiouudistuksen myötä Yhteispalvelun toiminta siirretään Palveluliiketoimen toimialalle. Muutosta valmisteleva työryhmä on aloittanut työnsä kuluvan vuoden toukokuussa. Työryhmältä odotellaan valmista syksyllä 2013. Työväenopisto Työväenopistoa sitoo muutettu toimintakate -6,2 milj. euroa, josta yksikkö on käyttänyt -3,1 milj. euroa, 50,9 % heinäkuun loppuun mennessä. Vuoden 2012 toteuma vastaavana aikana oli -3,2 milj. euroa 56,9 %. Tulojen ja menojen arvioidaan ylittävän talousarvion noin 942 000 eurolla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 23 / 46 Ennusteessa on otettu huomioon noin 580 000 euron kurssimaksujen ja avustusten jaksotus vuodelle 2014. Espoon työväenopistossa toteutuneiden opetustuntien lukumäärä oli 35 382 (31.7.2013). Se on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 612 tuntia. Opetukseen osallistui yhteensä 26 252 kurssilaista (31.7.2013), joka on 771 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2012. Maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnatun kielen opetuksen määrä on opistossa lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikajänteellä tarkasteltuna. Kun vuonna 2010 suomen/ruotsin kielen opetukseen heitä osallistui 1 704, vuoden 2013 puoliväliin mennessä lukumäärä oli kasvanut 1 559 (27.6.2013). Koko opiston mittakaavassa tarkasteltuna muunkielisten opiskelijoiden lukumäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Opistolle asetetut tavoitteet lisätä maahanmuuttajille suunnatun opetuksen määrää on toteutunut hyvin. Investoinnit Kulttuurilautakunnan 9535 investointimääräraha on 1,3 milj. euroa, josta yksiköt ovat käyttäneet 0,4 milj. euroa heinäkuun loppuun mennessä. Investointituloa on kertynyt 27 000 euroa kulttuurikeskuksen elokuvalaitteiston digitalisointiin saadusta avustuksesta.. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 24 / 46 1978/02.02.00/2013 52 Vuoden 2014 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2014-2017 taloussuunnitelma, kulttuurilautakunta Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. (09) 816 52161 Armi Salminen, puh. (09) 816 52127 Hanna Kosonen, puh. (09) 816 57251 Helena Värri, puh. (09) 816 23842 Henri Sneck, puh. (09) 816 57230 Jaana Tyrni, puh. (09) 816 57661 Juha Vilja, puh. (09) 816 57211 Lea Rintala, puh. (09) 816 52199 Mervi Katainen, puh. (09) 816 52258 Pia Louko, puh. (09) 816 52197 Tarja Lang, puh. (09) 816 57800 Tero Kaakkunen, puh. (09) 816 57919 Terttu Nygren, puh. (09) 816 57219 Timo Tuomi, puh. (09) 816 57030 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kulttuurilautakunta tekee vuoden 2014 talousarviota ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko poistui asian käsittelyn aikana klo 18.39, jonka jälkeen esittelijänä toimi talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen. Tiainen teki liite 6:een seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan seuraava lause: "Toiminta-avustusta ei voida myöntää kahdelle hakijalle samaan tarkoitukseen, tiloihin ja toimintaan, jos näiden välinen tehtävänjako ei ole selkeä palvelujen tarjonnan suhteen. Toimintaavustuksista esitetäänkin siirrettäväksi harkinnanvaraisiin kohdeavustuksiin 60 255 euroa" Kyseinen kappale sisältää päätöksen, joka sitoo täysin kulttuurilautakunnan kädet taiteilijayhdistyksiä ja/tai niiden tuottamia palveluja koskevissa päätöksissä koko avustuskauden loppuun. Perustelut:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 25 / 46 Kummallakin yhdistyksellä on oma toimintamallinsa, jota kaupunki ei voi lakkauttaa tai siirtää toiselle. Rahoitettavasta yhdistyksestä ja/tai kohteista tekee päätöksen kaupunki, tästä eivät yhdistykset voi sopia keskenään. Yhdistykset tekevät toimintaavustushakemuksen ja kaupunki tekee päätökset siitä, kenen kanssa mitäkin yhteistyötä tehdään. Kaupunki saa valita parhaan mahdollisen palveluntuottajan vapaasti huolimatta siitä onko kaupungissa yksi tai useampi taiteilijayhdistys. Espoon kaupungin ko. olemassa olevan puitesopimuksen määrittämä rahoitus ei kohdistu taiteilijoihin vaan ylläpidettävien kulttuuripalvelujen kuluihin. Taiteilijoiden tasapuolisesta kohtelusta ei ole tässä asiassa kyse, tasapuolinen rahoitus toteutetaan henkilökohtaisten taiteilija-apurahojen jaossa. Kaikki espoolaiset ammattitaiteilijat eivät edes toimi yhdistyksissä. Puheenjohtaja totesi, että Tiaisen ehdotus raukeaa kannattamattomana. Päätös Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunta teki vuoden 2014 talousarviota ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varattiin mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia Liite Oheismateriaali Selostus 6 Kulttuurin tulosyksikön talousarvioesitys vuodelle 2014 - Kehysjako - Raha-asia-aloite Kivenlahden kirjasto 2013 - Sivistystoimen tarina - Sivistystoimen tuloskortti 2014 - Aloite Soukan kirjaston hissi peruskorjattava, nuorisovaltuusto Vuosien 2014-2017 Espoo-strategian ja vuoden 2014 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Toimintaympäristön muutokset ja kehykseen vaikuttavat tekijät (05-06/2013) - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2013) - Käyttösuunnitelmat (02/2014) Espooseen kohdistuvia muutospaineita Espoon väestöennuste perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien 2013 2015 väestönkasvu ylittää 1,5 %. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Kulttuurilautakunta 24.09.2013 Sivu 26 / 46 Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin 2 200 asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus on vaihdellut ja voi jatkossakin vaihdella paljon vuosittain. Vuosi 2012 oli Espoossa ennätyksellinen maahanmuuttovuosi. Espooseen muutti yli 3 200 asukasta ulkomailta. Espoon väestönkasvu vuonna 2012 oli 4 385 asukasta. Siitä puolet oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja toinen puoli muuttovoittoa. Muuttovoitto jakautui siten, että siitä suurin osa oli maahanmuuttoa 74 % ja loput 26 % muuttovoittoa muista kunnista. Kaupungin talouden kehitys Vuoden 2012 tulos oli ylijäämäinen ja vuosikate nousi yleisen talouskehityksen huomioiden kohtuulliselle tasolle 145,5 miljoonaan euroon. Tulosta paransi kaupungin rahastojen hyvä kehitys. Nettorahoitustulot olivat lähes 26 milj. euroa paremmat kuin vuonna 2011. Varsinaisen toiminnan tulos sen sijaan oli varsin heikko. Verotulojen kasvu oli ainoastaan 1,5 prosenttia ja niitä kertyi noin 8,3 milj. euroa alle talousarvion. Samaan aikaan toimintakatteen alijäämä kasvoi lähes 5 %. Ilman rahoitustuottojen kasvua tilikauden tulos olisi ollut vajaat miljoona euroa ja vuosikate selvästi riittämätön investointien rahoitukseen. Rahastojen tuotot eivät ole käytettävissä palvelutuotannon rahoitukseen. Niitä voidaan ja on käytetty talousarviopäätöksillä investointien rahoitukseen. Talouskehityksen heikkenemisen vuoksi tämän vuoden verotuloarvion toteutumisessa tunnistettiin merkittävä, 25-35 milj. euron riski heti vuoden alussa. Valtiovarainministeriö muutti kesällä verotilitysjärjestelmää niin, että tälle vuodelle kertyy noin 13 milj. euron ylimääräinen tulo, joka johtuu jälkiverojen ensimmäisen erän tilitysten siirtymisestä ensi vuodelta tälle vuodelle. Se ei näin ollen vahvista kaupungin veropohjaa. Tämän hetken arvion mukaan verotulokertymä jää noin 15 milj. euroa alle talousarvion. Vuoden 2013 talousarvio on vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella taloustilanteeseen nähden runsas ja sen vuoksi alkuvuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia kattaa ainakin osa vajauksesta määrärahoja ja tuloarvioita tarkentamalla. Asetettuun tavoitteeseen, toimintakatteen noin 15 milj. euron parantamiseen ei päästy, mutta lopputulos oli oikean suuntainen. Kesän aikana toimialojen arviot taloutensa kehityksestä ovat heikentyneet ja varsinkin sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaineet selvästi nousseet. Tammi-heinäkuun lukujen perusteella tehtyjen ennusteiden mukaan koko kaupungin toimintakatteen alijäämä on noin 28 milj. euroa suurempi kuin talousarvio. Alijäämän kasvusta merkittävä osa on taseyksiköiden tuloksissa ja johtuu siitä, että tonttikaupoista ja maankäyttösopimuksista kertyväksi suunniteltuja tuloja on siirtynyt ajassa eteenpäin kaavapäätösten viivästymisen ja heikon markkinatilanteen vuoksi. Kaupungin tulos uhkaa painua yli 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Edelleen selvitetään mahdollisuuksia hillitä toimintakatteen heikkenemistä, jotta tämän vuoden rahoitusaukko saataisiin mahdollisimman pieneksi.