Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 ja 2017
Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 9 3.1.2 Luonnonympäristö 10 Maisemarakenne- ja kuva 10 Maiseman historialliset ominaisuudet 13 Pinnanmuodostus 13 Kallio- ja maaperä 14 Pinta- ja pohjavedet 14 Kasvillisuus 22 Eläimistö 23 Linnusto 23 Ilmasto 32 Luonnonsuojelu 32 Maa- ja metsätalous 57 3.1.3 Tuulivoimapuiston hankealueen luontokartoitus 58 3.1.4 Rakennettu ympäristö 84 Taajamakuva- ja rakenne 84 Yhdyskuntarakenne 86 Väestön rakenne ja asuminen 87 Elinkeinot ja työpaikat 88 Palvelut 89 Virkistys 90 Sosiaalinen ympäristö 90 Liikenne 91 Tekninen huolto 93 Ympäristöhäiriöt 95 Ympäristönsuojelu 96 Rakennettu kulttuuriympäristö 98 Muinaisjäännökset 117 3.1.5 Maanomistus 120 3.2 Suunnittelutilanne 121 4 Yleiskaavan suunnittelun vaiheet 124 5 Yleiskaavan kuvaus 151 6 Yleiskaavan toteutus 175 2
1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Alue: Kaava: Ilmajoki Koskenkorva Yleiskaava Kaavan laatija Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044-4191 334 sähköposti kaisa.sippola@ilmajoki.fi Kaavasuunnittelija Tapio Mäntymaa puh. 044-4191 338 sähköposti tapio.mantymaa@ilmajoki.fi Vireille tulo Kunnanvaltuuston kaavoituspäätös 12.11.2002 Yleiskaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta 27.11.2012 Kunnanhallitus 3.12.2012 Kunnanvaltuusto 20.12.2012 87 3
1.2 Kaava-alueen sijainti Koskenkorvan yleiskaava-alue sijaitsee Ilmajoen kunnan lounaisosassa ja on pinta-alaltaan noin 3790 ha. Suunnittelualue rajautuu lounaassa Kurikan kuntarajaan siten, että Jouppilan kylä ja Santavuori kuuluvat yleiskaava-alueeseen. Lännessä rajaus noudattaa valtatien 3 vuonna 1995 valmistunutta yleissuunnitelmaa. Ilmajoen keskustan suunnalla alue ulottuu keskustan osayleiskaavaan saakka. Koskenkorvan yleiskaava-alue rajattuna. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Koskenkorvan yleiskaavan tarkoituksena on suunnitella Koskenkorvalle toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristöjen turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino. Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. 1.4 Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 4
1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Ilmajoen kirkonkylän, Koskenkorvan ja Ahonkylän alueiden alustava maaperän rakennuskelpoisuuskartoitus. Suunnittelukeskus Oy, 1977. Ilmajoen kunnan luontoselvitys. Luontotutkimus Enviro Oy, 1988. Rakennuskannan inventointi, 1995. Kurikan-Ilmajoen jokimaisemasuunnitelma. Mikko Ranto, Länsi-Suomen Ympäristökeskus 1999. Nahkaluoman ja Nenättämön luoman hajakuormitusselvitys. Vuorela 1999. Pukarankoskenpuisto. Koskenkorvan rantapuiston maisemasuunnitelma. Maaria Mäntysaari, Länsi-Suomen Ympäristökeskus 2000. Pukarankoskenpuisto. Västilän asemakaava. Honkalanmäen alue. Ilmajoen kunta 2002. Västilän asemakaava, Västin alue. Ilmajoen kunta 2002. Koskenkorvan yleiskaava. Elinkeinoselvitys. Ilmajoen kunta 2003. Koskenkorvan yleiskaava. Maatalousselvitys. Ilmajoen kunta 2003. Ilmajoen rakennusperintö, osa II, Koskenkorva. Maaria Mäntysaari, 2005. Koskenkorvan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys. Turkka Korvenpää. Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2003. Ilmajoki. Kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2008. Timo Jussila, Mikroliitti Oy 2008. Santavuori-Meskaisvuori. Tuulivoimapuiston luontoselvitys. Hannu Tuomisto. Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 2008. Ilmajoen-Kurikan tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. EPV Tuulivoima 2010. Koskenkorvan linnusto-, viitasammakko- ja lepakkoselvitys. Marika Vahekoski. Luontopalvelu Kraakku 2010. Ilmajoen-Kurikan tuulivoimapuiston täydentävät luontoselvitykset. Ramboll Finland Oy 2011. Santavuoren alueen luontoinventointi. Olavi Yli-Vainio 2011. Metson soidinpaikkakartoitukset Ilmajoki-Kurikka tuulipuistoalueella. Ramboll Finland Oy 2011. Ilmajoki-Kurikan tuulipuistoalueen lepakkokartoitus. Teemu Virtanen. Biologitoimisto Vihervaara 2011. Tilastokeskus, Väestötilastotietokanta www.koskenkorva.net/historia kannen kuvat Helena Teräväinen, Maaria Mäntysaari ja Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi 5
2 Tiivistelmä Koskenkorvan yleiskaava
2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisen lautakunnan esitys 15.10.2002 Kunnanhallituksen esitys 21.10.2002 Kunnanvaltuuston kaavoituspäätös 12.11.2002 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 21.5-11.6.2003 Viranomaisneuvottelu 19.11.2009 Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 18.3-11.5.2010 Luonnosvaihtoehdot A ja B nähtävänä 18.3-11.5.2010 Viranomaislausunnot 30.4.2010 mennessä Viranomaisneuvottelu 25.10.2011 Tekninen lautakunta 20.2.2012 Kunnanhallitus 27.2.2012 Yleiskaavaehdotus julkisesti nähtävänä 20.3-18.4.2012 Tekninen lautakunta 29.5.2012 Kunnanhallitus 4.6.2012 Tekninen lautakunta 26.6.2012 Kunnanhallitus 3.7.2012 Kunnanhallitus 10.9.2012 Yleiskaavaehdotus julkisesti nähtävänä 1-30.10.2012 Tekninen lautakunta 27.11.2012 Kunnanhallitus 3.12.2012 Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 1. osa kantatien itäpuoli 20.12.2012 87 Tekninen lautakunta 2. osa kantatien länsipuoli 18.9.2017 Kunnanhallitus 25.9.2017 Yleiskaavaehdotus julkisesti nähtävänä 5.10-6.11.2017 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Koskenkorva yleiskaava, osa 1, hyväksytty 20.12.2012 Koskenkorva yleiskaava, osa 2, hyväksytty xxx 7
2.2 Yleiskaavan sisältö Koskenkorvan yleiskaava on laadittu olemassa olevan kylän rakennetta täydentäen. Kylän rungon muodostavat keskustatoiminnot, valtatie, Ilmajoentien ja kantatie. Asuminen ja työpaikka-alueet sekä virkistysalueet muodostavat harjua mukailevan kokonaisuuden. Yleiskaavassa uudet asuntoalueet on suunniteltu rakennettuja asuntoalueita täydentämään ja niitä saumattomasti jatkamaan. Kylärakenteiden täydentäminen on mahdollista kyläkeskustan ulkopuolella. Asemakaavalla rakennettavia alueita ovat kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitalot. Kyläalueiden täydentäminen tapahtuu suorilla rakennusluvilla tai suunnittelutarveratkaisuilla. Teollisuus- ja muita työpaikka-alueita on suunniteltu nykyisten asemakaava-alueiden lisäksi Jurvantien ympäristöön, jonne voivat sijoittua suuriakin alueita tarvitsevat teollisuuslaitokset. Virkistysalueista on lähinnä urheilulle varattu Honkalan-Salonmäen virkistysalue. Havuselan valtionpuisto on jätetty osittain metsäksi keskellä Korvanharjun asuntoaluetta. Kyrönjoen rantojen puistoista asukkailla on mahdollisuus päästä nauttimaan jokiluonnosta. Kantatien itäpuoli on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Siellä asuminen ja vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista entiseen tapaan. Maatalousalueiksi merkityillä pelloilla sen sijaan kaiken rakentamisen tulee palvella maataloutta. Kotieläintalouden olemassa olevat suuryksiköt on osoitettu kaavassa ja niille on varattu mahdollisuuksien mukaan laajennusalueita. Yleisten teiden ja kokoojateiden verkko säilyy nykyisellään. Valtatielle on tosin osoitettu myös vaihtoehtoinen linjaus varautumisena pitkälle tulevaisuuteen. Kantatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi sen suuresta liikennemäärästä johtuen. Tuulivoimapuistolle on varattu paikka Santavuoren itäpuolelle. Yleiskaavassa on osoitettu merkittävä määrä arvokkaita kohteita, maisema-alueita, kulttuurimaisemakohteita, rakennussuojelukohteita, luonnonmuistomerkkejä, kallioalueita ja luonnon monimuotoisuuden kannata arvokkaita alueita sekä tärkeitä pohjavesialueita. Laajaalaisimpia suojelukohteita ovat tärkeät pohjavesialueet, kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä ympäristö sekä maisemallisesti arvokas peltoalue. Valtakunnallisesti tärkein on Altian Koskenkorvan tehtaat, joka on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Yleiskaava-alueen pinta-ala on 3789 ha. Asuntoaluetta on noin 426 ha, työpaikka-aluetta noin 125 ha, keskusta- ja palvelualuetta noin 38 ha, virkistysaluetta noin 70 ha ja maa- ja metsätalousaluetta noin 2946 ha. Lisäksi on suojelu-, erityis-, vesi-, ja liikennealueita. 2.3 Yleiskaavan toteuttaminen Ilmajoen kunta laatii asemakaavan laajennukset ja muutokset alueella. Kunta myy rakennusmaan asemakaavan mukaisesti. Rakentamisen ajankohta myydyille tonteille määritellään kauppakirjassa. Kunta rakentaa kaavatiet ja virkistysalueet. Rakentamisohjelman 2012-2016 mukaan Västilän koulun perusparannus aloitetaan vuonna 2014. Kunta osallistuu erillisten sopimusten mukaisesti muuhun rakentamiseen kuten hiihtoreittien ja yleisten teiden rakentamiseen. Liikennevirasto/ELY-keskus ovat laatineet valtatien 3 suuntauksen parantamissuunnitelman Koskenkorvan kohdalle. Suunnitelman toteuttamiselle ei ole annettu aikataulua. Samoin aikataulua ei ole suunnitelluille toimenpiteille, jotka on tarkoitus toteuttaa valtatien nykyisen linjauksen kohdalla. Tämä suunnitelma sisältää turvallisuutta parantavia toimia ja pohjaveden suojauksen, joiden mahdollisimman nopea toteuttaminen on tärkeää. Kantatien 67 parantamissuunnitelman laatiminen tapahtunee lähivuosina. 8