Ilmajoki. Lauroselankujan alue Korttelit 148 ja 149. Kaavaselostus. Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Ilmajoki Lauroselankujan alue Korttelit 148 ja 149 Asemakaavan muutos Kaavaselostus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 2012

2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Herralan kunnanosa 1 Alue: Lauroselankujan alue Korttelit: 148 ja 149 Kaava: Asemakaavan muutos Kaavan laatija Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL Ilmajoki Yhteystiedot Vireille tulo Asemakaavan hyväksyminen Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) fax (06) sähköposti: kaisa.sippola@ilmajoki.fi Kaavasuunnittelija Tapio Mäntymaa puh. (06) sähköposti tapio.mantymaa@ilmajoki.fi Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto x.x.2012 x.x.2012 x.x

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskusta-alueen länsipuolella Lauroselankujan alueella kortteleissa 148 ja 149. Alue rajautuu Lauroselankujaan, Kaunokintiehen ja Seppälän asuntoalueeseen sekä Leinikinpuistoon. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Lauroselankujan alueen asemakaavan muutos. Tavoitteena on muuttaa osa omakotitonteista pientalotonteiksi, joilla sallitaan omakotitalojen, kytkettyjen asuintalojen tai rivitalojen rakentaminen. 1.4 Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista Pohjatutkimukset Lauroselankujan ja Tuomiluoman alueella. Ramboll Finland Oy

4 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Asemakaavaluonnos ja lähtötiedot nähtävänä Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Asemakaavaluonnos nähtävänä Tekninen lautakunta x Kunnanhallitus x Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä x Kunnanhallitus x Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös x 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksella mahdollistetaan omakotitalojen, kytkettyjen asuintalojen tai rivitalojen rakentaminen suunnittelualueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,94 ha ja rakennusoikeuden määrä 2126 k-m 2, josta lisäystä 425 k-m 2. Aluetehokkuus e=0,23. Tiealuetta on noin 0,09 ha. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kunta omistaa korttelialueet. Asemakaavalla osoitettu rakennusoikeus toteutuu kunnan myytyä tontit yksityisille rakentajille. Kunta vastaa kunnallistekniikan ja tiestön rakentamisesta ja kunnossapidosta. 4

5 3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus Näkymä Lauroselankujalta suunnittelualueelle Luonnonympäristö Luonnonolot Pinnanmuodostukseltaan suunnittelualue on erittäin tasaista peltoa sijaiten tasolla 44 m mpy. Maaperä ja rakennettavuus Lauroselankujan alueella on tehty v pohjatutkimus (Ramboll Finland Oy), jonka mukaan suunnittelualueen maanpinnassa on ohut noin 30 cm:n humuskerros, jonka alapuolella on tätäkin ohuempi kuivakuorikerros. Kuivakuorikerroksen alapuolella olevan pehmeän, osittain erittäin pehmeän savikerroksen paksuus on 1-10 metriä. Savikerroksen alla 8-13 metrin syvyydellä on keskitiivistä/tiivistä silttiä tai silttimoreenia. Pohjatutkimuksessa suositellaan rakennusten perustamista alueelle tukipaalujen varaan sekä rakennuspaikkojen lisätutkimuksia perustamistapavalintojen tekemiseksi. Pohjatutkimuksen kairauspisteet kaavamuutosalueella ja sen läheisyydessä (Ramboll Finland Oy, 2004). Maiseman historialliset ominaispiirteet Suunnittelualue on Ilmajoen ydinkeskustan reunavyöhykettä rajoittuen taajamaa ympäröivään viljelyalueeseen, joka on toiminut viljelypeltona jo 1750-luvulla lähtien. Pienilmasto Ympäristön rakennukset ja kasvillisuus muodostavat suunnittelualueelle suojaisan pienilmaston. Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueella ei esiinny luonnonsuojelullisesti suojeltavia lajeja. 5

6 3.1.2 Rakennettu ympäristö Kyläkuva ja yhdyskuntarakenne Suunnittelualue jää luvuilla rakentuneen asuntoalueen sisään ja täydentää sitä. Väestö Keskustaajaman alueella on 4426 asukasta, joista alle 14-vuotiaita 766, vuotiaita 2640 ja yli 65-vuotiaita 1020 henkilöä (Tilastokeskus 2011). Asuminen Suunnittelualueen ympärillä on laajat omakotitaloalueet. Virkistys Noin puolen kilometrin etäisyydellä sijaitsevat monipuoliset virkistys- ja urheilualueet, pesä- ja jalkapallokenttä sekä uimahalli. Liikenne Alueen liikenne tukeutuu Kaunokintien ja Leinikintien kautta kokoojana toimivaan Lauroselankujaan. Tekninen huolto Alue on Ilmajoen kunnan teknisen huollon verkoston piirissä. Kunnan jätehuollon hoitaa Lakeuden Etappi Oy. Alueella on kaukolämpöverkosto. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueelta ei ole löytynyt muinaismuistoja. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen ympäristö on toiminnallisesti monipuolinen Maanomistus Kunta omistaa suunnittelualueen. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Suunnittelualue kuuluu kaavassa keskustatoimintojen alueeseen (c). Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Ilmajoen keskustassa on voimassa kunnanvaltuuston 1992 hyväksymä ensimmäisen asteen osayleiskaava. MRL:n mukainen Keskustan yleiskaava on vireillä. 6

7 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Ote alueen asemakaavasta. Rakennusjärjestys Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:1000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka Ilmajoen kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt

8 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tekninen lautakunta on kaavoituspäätösehdotuksessaan esittänyt seuraavaa: Lauroselankujan alueen asemakaavassa on kortteleihin 148 ja 149 osoitettu yhteensä 12 omakotitonttia. Tonteista yksi on myyty, varauksia ei ole. Keskustassa on toisaalta ollut kysyntää rivitalotonteista niin, että varsinaisia rivitalotontteja ei nyt kunnalla ole varattavissa. Lauroselankujan korttelit sijaitsevat varsin lähellä Ilmajoen julkista keskustaa, joten osa niistä voisi olla vetovoimaisia rivitalokohteita. Alla olevasta kartasta näkyy alueen sijainti ja ympäristön tähänastinen rivitalorakentaminen sekä omakotitalorakentaminen. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Ilmajoen kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - maanomistajat kaava-alueella sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Ilmajoen kunta; rakennustarkastaja, vesihuoltorakennusmestari, tiemestari - yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vireille tulo Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaluonnos ja perustietoaineisto ovat olleet nähtävillä sekä uudelleen Asemakaavaehdotus on ollut nähtävänä x.x. - x.x Nähtävillä oloista on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan internetsivuilla ja ilmoitustaululla. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu neuvotteluin. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa osa omakotitonteista pientalotonteiksi, joilla sallitaan omakotitalojen, kytkettyjen asuintalojen tai rivitalojen rakentaminen. 8

9 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnos Asemakaavasta on valmisteltu yksi luonnos, joka on ollut nähtävillä : Saadun palautteen perusteella on laadittu uusi luonnos, joka on nähtävillä Uudessa kaavaluonnoksessa kaavamuutosalue on rajattu puoleen alkuperäisestä muutosalueesta. Rakennustarkastajan antaman kommentin johdosta rakennusten sijoitteluun tontilla tulee kiinnittää huomiota siten, että pyritään suunnittelussa väljään yleisnäkymään. Tekninen lautakunta on esittänyt x.x.2010 uuden luonnoksen pohjalta valmistellun kaavamuutosehdotuksen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi Asemakaavaehdotus 9

10 5 Asemakaavan kuvaus Kolmella havainnekuvalla osoitetaan alueen mahdollisia rakentamisvaihtoehtoja: 10

11 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla mahdollistetaan kuusi asuinpientalotonttia, joita voidaan tarvittaessa yhdistää siten että kytketty tai rivitalorakentaminen on mahdollista. Mitoitus Asemakaavan pinta-ala on n. 0,94 ha, rakennusoikeuden kokonaismäärä 425 k-m 2 ja katualuetta on n. 0,09 ha. Palvelut Alueen välittömässä läheisyydessä on saatavissa lähes kaikki kunnalliset palvelut. Kaupalliset palvelut ovat Kyrönjoen toisella puolella, jonne on matkaa alle kilometri. Yläaste, lukio ja liikuntatilat sijaitsevat noin puolen kilometrin etäisyydellä. 5.3 Aluevaraukset AP Asuinpientalojen korttelialue Alueelle saa rakentaa kaksikerroksisia asuinpientaloja, tontin tehokkuus e= 0, Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys alueella Uudisrakentaminen tulee kokonaan kunnan omistamille alueille, joten omistus- ja vuokraasuntojen suhdetta ei tässä vaiheessa tiedetä, vaan jako tulee rakentamisen edistyessä kysynnän mukaan. Yhdyskuntarakenne Asemakaavan mukainen rakentaminen tehostaa ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Kyläkuva Kyläkuva tulee muuttumaan huomattavasti, kun nyt vapaana viljelyalueena ollut yhtenäinen alue rakennetaan. Toisaalta alueen rakentaminen synnyttää taajamalle tyypillistä tiheämmin rakennettua ympäristöä. Asuminen Alue tarjoaa omakoti-, paritalo- ja rivitalovaihtoehdot asumiselle. Vaikutukset ympäristön jo olemassa olevaan asumiseen eivät ole suuret, koska uusien omakotitalojen naapurustossa on omakotiasumista ja uudet rivitalot täydentävät jo olemassa olevaa Lauroselankujan rivitaloaluetta. Palvelut Keskustan palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Virkistys Lauroselanpuiston ja Laidunpuiston liikunta-alue on suunnittelualueen vieressä. Liikenne Asemakaava rakennuttuaan lisää Lauroselankujan liikennettä. Nykyisiä liikennevirtoja kaavamuutos tuskin muuttaa, koska Lauroselankuja yksityistienä on tähänkin saakka johtanut pääosan Homesojan alueen liikenteestä. Kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät joka suuntaan. Tekninen huolto Alue liitetään vesi- ja viemäriverkostoihin, jotka ovat valmiina alueen vieressä. 11

12 Kulttuuriympäristö Yli-Laurosela Palontien toisella puolella on vanhinta Ilmajoen asutuspaikkaa. Vanhin asutus seuraa Kyrönjoen uomaa, mutta jo varsin varhaisessa vaiheessa nykyisen keskustan kohdalla asuminen on levittäytynyt myös jokirantaa laajemmalle alueelle. Lauroselan kohdalla se on tapahtunut Lauroselanlarvaan. Tämä asemakaava laajentaa taajamarakenteen vanhan Yli- Lauroselan päätalon ja selänteen välisille pelloille. Sosiaalinen ympäristö Virkistysalueiden läheisyys tuonee alueelle ulkoilua harrastavia ihmisiä ja keskustasijoitus palvelujen läheisyyttä arvostavia ihmisiä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Luonnon monimuotoisuus Viljelty pelto muuttuu monimuotoisemmaksi. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Yhdyskuntatalouden kannalta alueen rakentaminen on erittäin kannattavaa; alue sijaitsee keskustassa julkisten ja yksityisten palvelujen lähellä, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja valmis kunnallistekniikka ympäröi alueen. Koulujen ja muiden julkisten palvelujen kapasiteetti riittää palvelemaan alueen tulevia asukkaita. Vaikutukset turvallisuuteen ja terveellisyyteen Alue sijaitsee valmiiksi asutussa ympäristössä ja kauniin maiseman ja virkistysalueiden läheisyydessä, minkä voidaan katsoa vaikuttavan terveyttä edistävästi. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole häiriötekijöitä eikä niitä kaavan myötä alueelle ole suunniteltu. 12

13 5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset 6 Asemakaavan toteutus Havainnepiirroksissa on osoitettu alueen vaihtoehtoisia toteuttamismahdollisuuksia. Kunta omistaa korttelialueet. Rakentaminen toteutuu kunnan myytyä tontit yksityisille rakentajille. Kunta vastaa kunnallistekniikan ja tiestön rakentamisesta ja kunnossapidosta. 13