Oman työn arviointi ihmisiä varten ja ihmisten kanssa 14.11.2012 Arviointipäällikkö Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto 1
Iltapäivän teemat A) Filosofinen alku B) Jotain arvioinnista, erityisesti vaikuttavuuden arvioinnista C) Konkreettisia esimerkkejä 2
Filosofia Sosiaalityö Arviointi TAUSTAAni Helsinki ja johtaminen 2010-luvulla / kaiken uudelleenarviointi Kokemus kysymyksestä nuoret tulee kahdesta kumppanuudesta: Helsingin perheneuvola ja Helsingin intensiivisen perhetyö 3
1. Filosofinen alku Filosofia on systemaattista ja kriittistä ajattelua ajattelun välineistä, erityisesti käsitteistä Objektiivinen havainto: sosiaalityö (yhdessä terveydenhoidon, nursing) on pullollaan filosofialta vaikuttavaa tekstiä (puhutaan epistemologiasta ja ontologiasta), joka tosiasiassa on vain sen heikkoa imitointia Siellä missä filosofiaa toivoisi löytyvän, se loistaa poissaolollaan Sijalla on sanamagiaa muistuttava ilmiö, jossa tiettyjä avain- tai koodisanoja hokemalla annetaan vaikutelma syvällisyydestä 4
Osallisuus 1. Filosofinen alku Ikuinen jännite osallisuuden ja yksilöllisyyden välillä Kaikilla ihmisillä Mutta erityisen selkeästi näkyy nuorilla, joilla Viiteryhmä (osallisuus) muodostaa ytimen korostetusta yksilöllisyydestä Sosiaalityössä perinteinen tapa hyödyntää osallisuusdynamiikkaa (participation) on perustunut kumppanuuteen (partnership): työn kohde ei ole yksilö tai perhe vaan ongelma tai asia, jonka muuttamiseksi yhdistetään voimat 5
1. Filosofinen alku Suomessa vain niin harvoin näkee mitään tästä Sen sijaan meillä toisaalla jylläävät palvelutuotanto, rakennemyllerrykset ja normit ja toisaalla esiripun rakentaminen hankkeissa, jossa erityisin resurssein rakennetaan erityisiä ihmeellisyyksiä (kokemusasiantuntija) Onko meillä varaa arkipäivän tavallisessa työssä hylätä tärkein resurssi, ihmiset itse Kumppanuuden keskeinen instrumentti on suunnitelma: sopimus siitä mitä ja miten yhdessä muutosta tavoitellaan 6
1. Filosofinen alku Paavo Haavikko aikanaan kirjoitti, että 1918 kun Venäjällä tapahtui vallankumous, Suomeen jäi Tsaarin Venäjä mm. perustuslain muodossa ja muutenkin Myöhemmin sama näyttää toistuneen. Kun Neuvostoliitto romahti, Suomi on ainoa maa Pohjois-Korean lisäksi, joka edelleen uskoo suunnitelmatodellisuuteen. Meillä kaikkien asioiden ratkaisu on suunnitelma. En muista nähneeni yhtään kumppanuuteen ja kunnolliseen assessmenttiin perustuvaa suomalaista asiakaskohtaista suunnitelmaa 7
1. Filosofinen alku Minun tiedossa ei ole kuin yksi tapa murtaa yksilöllisyys osallisuus jännite. Se on systeemiajattelu tai systeemiteoria, joka on myös klassisen sosiaalityön käytännön jäsennyksen taustalla 8
Compton, Galaway, Cournoyer: Social Work Processes. Seventh edition. (2005) Tämä dia esitetty VAASAssa 8.6.2007, esityksessä: Suunnitelmallinen sosiaalityön kokonaisprosessi Asiakkaat Kontakti ASIAKASSUHDE Kutsu ja rohkaisu osallisuuteen ARVIOINTI / EVALUAATIO TILANNEARVIO (assessment) Aktiivinen asiakastyöntekijä kumppanuus jatkuu INTERVENTIO Aktiivinen asiakastyöntekijä kumppanuus 9
Nuoruus Nuoruus on toinen klassinen esimerkki, jota ei voi ymmärtää ilman jonkin asteista systeemiajattelua Nuoruuden tehtävä on antaa eväät aikuisen elämän jotenkin tolkullisten askelten ottamiseen. Siis se merkitsee vahvaa jännitettä ja tasapainon muutosta yhtälössä jossa on kolme keskeistä napaa: 1. Vanhemmat (vanha auktoriteetti) 2. Vertaiset (uusi auktoriteetti) 3. Koulu (auktoriteettien taistelutanner). Helsingissä valtaosa 12-17 v. huostaanotoista tapahtuu vanhempien pyynnöstä. Yleensä keskellä omaa radikaalia muutosprosessiaan elävä nuori on niin suuri haaste vanhemmille ja työntekijöille, että ainoa tapa hoitaa asia on sijoitus 10
Nuoruus Samaan aikaan meillä on runsaasti näyttöä kuinka juuri nuoruusvaiheen ongelmat ovat kuin oppikirjaesitys esim. perhosefektistä: hyvin pienellä ja sinänsä mitättömällä läsnäololla ja huomioimisella voi olla massiiviset vaikutukset varsinkin kun tämän väliintulon tekijä on aikuinen Esimerkki: huushollissa äiti ja poika pelaa yökaudet miten poika osallistetaan: kunnioittamalla tätä ja antamalla äidille eväät toimia muuten kuin kiristämällä. 11
Osallisuuden edellytykset, rakennuspalikat Mistä osallisuudessa viimekädessä on kysymys? Siihen kykenee jokainen ihminen vastaamaan. Kyse ei ole tempuista. Kyse on vuorovaikutuksesta, jonka seurauksena koen, että olen merkityksellinen Kun nuoruuden ikävaiheessa juuri vuorovaikutustilanteet aikuisten kanssa ovat erityisen herkistyneet tai muutoksen kourissa, luo se erityisen haasteen nuorten kanssa työtä tekeville Miten voi luoda parhaat edellytykset työntekijöille selvitä tästä erityisestä haasteesta (oli se sitten ihan sama, käytöshäiriöt tai vuorovaikutuksen täydellinen loppuminen) 12
Osallisuuden edellytykset, rakennuspalikat Siis miten luodaan työntekijöille mahdollisuus läsnäoloon, nuoren yksilöllisen tilanteen havaitsemiseen ja kykyyn laittaa itsensä likoon? Havainnot miten työyhteisön jäsenet ovat vuorovaikutuksessa keskenään (kollegat keskenään ja työntekijät esimies yksilöllisesti ja ryhmässä) kertoo kaiken Voisi sanoa, että se olematon osallisuuden kokemus asiakkailla yleensä ja nuorilla ihmisillä erityisesti, mikä on erityisen tyypillinen suomalainen ilmiö, kattavasti koulusta muihin viranomaisiin, rakentuu sille, minkälaisen vuorovaikutusmaailman rakennamme toinen toisillemme työyhteisöissä. Esimerkki: mitä on sosiaalisuus työyhteisössä Toinen esimerkki: kun sosiaalisuus ohittaa muut arvot Kolmas esimerkki: jäljelle jää vain lomakkeet 13
B) Jotain arvioinnista, erityisesti vaikuttavuuden arvioinnista Tärkein kysymys arvioinnissa on AINA: miksi? Miksi vaikuttavuuden arviointia? Yleensä vastaus on, että koska vaikuttavuudessa on kyse yksilön tai organisaation PERUSTEHTÄVÄSSÄ onnistumisesta Olisi tärkeää saada faktaa pöytään myös tässä asiassa eikä vain kaikista toissijaisista toimista 14
Miksi? kysymys vaikuttavuuden arvioinnissa Harvemmin tulee esille, että miksi oman toiminnan onnistumisen arviointi on erityisen haasteellista Arviointi on perustavin inhimillisen päättelyn muoto Yleisimmin tämä päättely kuitenkin epäonnistuu tai vinoutuu kun on kysymys omasta toiminnasta The Curse of the Self, Critical Thinking in Clinical Practice Lisäksi on rakenteellisia syitä: suurin osaa epäonnistumisista jää huomaamatta: ihmiset äänestävät jaloillaan 15
Miksi? kysymys vaikuttavuuden arvioinnissa Lisäksi ammatilliset ja organisatoriset suhteet luovat erityisen haasteen: Chris Argyriksen, mukaan organisatorinen oppinen on erityisen haasteellista koska vallitsee rautainen laki: Näissä tilanteissa pyritään viimeiseen asti varjelemaan omien kasvojen menettämistä ja samalla toisen osapuolen kasvojen menettämistä. Luontainen palaute on siis pääosin illuusio 16
Malli (paradigma) 4 vuosikymmenen kokemuksen perusteella Helsingin sosiaalivirastossa (kts. toinen tiedosto) 17
Malli (paradigma) 4 vuosikymmenen kokemuksen perusteella Helsingin sosiaalivirastossa Johtaminen (näistä kaikista on esimerkkejä) Oman työn johtamien: ei vain noudattaa normia vaan luoda parhaiten hyvinvointia edistävä palvelukokonaisuus Esimiestyössä tukea tiimin onnistumista Koko yksikön päällikkönä kyetä kertomaan yksikön tuoksullisuudesta eli vaikuttavuudesta Osastopäällikkönä kyetä luomaan koko toimialan yhteisiä onnistumisrakenteita Virastopäällikkönä johtaa kokonaisuutta kohti visiota: vaikuttavuushaasteen vastaamista 18
4. Malli (paradigma) 4 vuosikymmenen kokemuksen perusteella Helsingin sosiaalivirastossa Johtaminen Oman työn johtamien Esimiestyö Koko yksikön päällikkö Osastopäällikkö Virastopäällikkö Mysteeri on se, että lähes aina tähän saakka kaikissa esimerkeissä tämä on ollut nolla summa peliä: kun jokin taho on ollut aktiivinen, muut toimijat ovat passivoituneet 19
Malli (paradigma) 4 vuosikymmenen kokemuksen perusteella Helsingin sosiaalivirastossa Prosessikokonaisuus Prosessien merkitys vaikuttavuudelle on aivan keskeinen koska vaikuttavuus on juuri niiden ominaisuus Usein jää huomaamatta vaikuttavuuden kannalta keskeisiä prosessin ominaisuuksia esim.: Asiakkaan ohjautuminen palvelun käyttäjäksi on olennainen vaikuttavuuden kannalta: jos asiakkaaksi ohjautuu vääränlaisia asiakkaita, ei palvelu voi olla vaikuttavaa Usein palvelun kesto on selkeä indikaatio hyvästä tai heikosta vaikuttavuudesta Vaikuttavuuden kannalta yksi prosessin vaihe on ylitse muiden 20
Malli (paradigma) 4 vuosikymmenen kokemuksen perusteella Helsingin sosiaalivirastossa Prosessikokonaisuus Pääsääntö: tapa, jolla tilannearvio prosessi tehdään ja miten se ohjaa kokonaisprosessia, määrää 80 % prosessin vaikuttavuuskyvystä Tilannearviokokonaisuuden tulisi sisältää seuraavat osat Jäsentynyt määrittely asiakkaan ongelmasta tai tarpeesta Kuvaus ongelman synnyn historiasta, esiintyvyydestä, vakavuudesta, kuinka se vaikeuttaa elämää ja kuinka sitä on aikaisemmin yritetty hoitaa Hypoteesi siitä, mistä on kysymys ja mitä sille voi tehdä Intervention tavoitteet, suunnitelma niiden saavuttamiseksi ja sopimus koska ja miten niiden saavuttamista ja intervention tuloksellisuutta (eli vaikuttavuutta, eli hyvinvoinnin muutosta) seuraavaksi arvioidaan 21
4. Malli (paradigma) 4 vuosikymmenen kokemuksen perusteella Helsingin sosiaalivirastossa Arkikäytännöt Vaikuttavuuden kannalta olennaisessa asemassa on kaikilla toiminnan tasoilla: a) millaisilla instrumenteilla tuotetaan b) millaista tietoa ja c) miten tämä syntyvä tieto ohjaa asiakasprosesseja 22
Malli (paradigma) 4 vuosikymmenen kokemuksen perusteella Helsingin sosiaalivirastossa Tieto asiakas hyvinvoinnista, ydin: ilman tieteellistä tutkimusta hyödyntäviä luokitteluja ja standardoituja mittareita tätä ei synny Vertailu standardoidun mittarin (SM) ja surveyn kuten työhyvinvointikyselyn (THVK) välillä THVK perusteella ei kukaan voi sanoa missä menee hyvinvoinnin ja vakavan pahoinvoinnin välinen raja, SM se on aina tiedossa SM ei koskaan pyydetä asiakasta antamaan hämärä numeroarvo abstraktille asialle kuten esimies ohjaa tavoitteiden suuntaan (verrattuna mihin, milloin jne.) vaan siinä kysytään faktoja asiakkaan elämästä, joiden usean kysymyksen jälkeen muodostetaan abstraktio kuten esimiehen tavoitteellinen ohjaus THVK tuloksia ei voi verrata mihinkään tieteellisiin tuloksiin, kotimaisiin tai ulkomaisiin koska on pitänyt rakentaa ihan oma mittari. 23
Malli (paradigma) 4 vuosikymmenen kokemuksen perusteella Helsingin sosiaalivirastossa Synteesi, ymmärrys ja oppiminen Paraskaan tiedontuotanto ei ole minkään arvoista, jos emme opi luomaan oppimista edistäviä organisatorisia käytäntöjä. Vuorovaikutuksen laatu niin asiakkaan kanssa kuin organisaation sisällä määrittää pitkälle sen minkä tason asioita kykenemme käsittelemään. 24
Jäsennyksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen tasot Käytämme usein jäsennyksessä mallia: INPUT, PROSESSI, TUOTOS, VAIKUTUS Se kuvaa yhdenmallista toimintaa ja tulee lähinnä tavarantuotannon maailmasta Mutta niin asiakastyössä kuin organisaation oppimisessa keskeinen toiminnan taso on vuorovaikutus. Vuorovaikutuksen kuvaamiseen se ei sovellu kuitenkaan lainkaan. Seuraavassa muutamia esimerkkejä vaihtoehtoisista jäsennystapoja 25
Jäsennyksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen tasot Systeemiajattelu: pitäisi hahmottaa kokonaisuuksia ja siinä vallitsevia vastakkaisia voimia esim: Usko voimattomuuteen tai arvottomuuteen Nykytilan tunnistaminen Arvokas asia, päämäärä, visio Kaksi muutoksen voimakenttää Peter Senge (1994) 26
5. Jäsennyksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen tasot Vuorovaikutuksen ja sisällön analyysi empiirinen analyysi, Scharmer (2007) Theory U POTILAAT TAPAHTUMA LÄÄKÄRI KORJAAMINEN VIKA MEKAANIKKO TERAPIA KÄYTTÄYTYMINEN OHJAAJA REFLEKTIO ITSEN MUUTOS AJATTELU MINUUS VALMENTAJA KÄTILÖ syntyvälle uudelle 27
5. Jäsennyksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen tasot KENTÄN HUOMIORAKENNE Scharmer (2007) Theory U. Leading From the Future as it Emerges Keskustelun neljä kerrostumaa KENTTÄ 1. LATAAMINEN DOWNLOADING jutustelu PUHUMISEN LÄHTÖKOHTA: MITÄ HALUTAAN KUULLA ystävälliset rutiinit, tyhjät fraasit AUTISTINEN SYSTEEMI (ei sano mitä ajattelee) 2. VÄITTELY puhutaan painavaa asiaa 3. DIALOGI reflektiininen tutkiminen PUHUMISEN LÄHTÖKOHTA: MITÄ MINÄ AJATTELEN eriävät näkemykset: olen yhtä kuin näkemykseni SOPEUTUVA SYSTEEMI (sano mitä ajattelee) PUHUMISEN LÄHTÖKOHTA: NÄHDÄ ITSENSÄ OSANA KOKONAISUUDESTA puolustautumisesta näkemysten tutkimiseen ITSE-REFLEKTIIVINEN SYSTEEMI (reflektio omalta osaltaan) 4. OLLA LÄSNÄ luova flow PUHUMISEN LÄHTÖKOHTA: SE MIKÄ ON LIIKKEESSÄ LÄPI hiljaisuus, kollektiivinen luovuus, flow LUOVA SYSTEEMI (identiteetin muutos; 28 autenttinen itse)
VOJ Vaasa 14.11.2012 SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin Pohjanmaan osahanke 5. Jäsennyksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen tasot Menneisyyden mallien LATAAMINEN DOWNLOADING PIDÄTTÄYTYMINEN Kehittäminen ja oppiminen TAVOITA SUORITUSKYKY Tulokset ja vaikuttavuus KONKRETISOIDA Tuorein silmin NÄKEMINEN AVOIN MIELI PROTOTYYPPI Luoda yhdessä strateginen mikrokosmos VOC UUDELLEEN SUUNTAUTUMINEN Kentän KOKEMINEN AVOIN SYDÄN TOIMIA Vision ja pyrkimyksen KRISTALLISOINTI VOF antaa mennä, LUOPUA AVOIN TAHTO antaa tulla, LUODA OLLA LÄSNÄ Mikä on minuuteni Mikä Petteri on Paasio työni Scharmer (2007) Theory U. Leading From the Future as it Emerges 29
5. Jäsennyksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen tasot Yksinkertainen, monimutkainen ja kompleksi Patton, Developmental Evaluation (2010, 90) 30
C) Käytännön esimerkkejä kaikilta vuosikymmeniltä 1980-luvulla koko toimialan (toimeentulotuki, päihdehuolto, lastensuojelu jne) kattavia tilastointiin kytkettyjä hankkeita 1990-luvulla huomio laatuun ja siellä erityisesti prosesseihin. Pitkälle jäi laatukäsikirjojen tekemiseen. Kertaakaan ei käsitelty sitä miten esim. EFQM:ssä prosesseja arvioidaan: TOIMINTAMALLIT TOTEUTUS ARVIOINTI JA PARANTAMINEN Järkevyys Yhtenäisyys Toteuttaminen Järjestelmällisyys Mittaaminen Oppiminen ja luovuus Parantaminen ja innovointi 31
C) Käytännön esimerkkejä kaikilta vuosikymmeniltä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä varsinainen vaikuttavuus nousi keskiöön. Erityisen suosittuja olivat pienimuotoiset mutta runsaasti muuttujia sisältäneet realistisen arvioinnin hankkeet. Yksi parhaista on kuitenkin laadullinen realistisen arvioinnin tutkimus: Pauliina Levamo (2007). Omaa elämää etsimässä. Tutkimus ryhmämuotoisen sosiaalityön mahdollisuuksista tukea nuorten itsenäistymistä. Teoksessa: Heikkinen et al. (2007). Näe minut kuule minua - Kokemuksia ryhmistä. SOCCAn ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja nro 11. 32
C) Käytännön esimerkkejä kaikilta vuosikymmeniltä 2005 jälkeen ensimmäinen yritys edetä koko toimialan vaikuttavuuden arvioinnissa oli lapsiperheiden kotipalvelun vaikuttavuus. Siinä uudistettiin prosessi ja rakennettiin prosessia tukevat instrumentit työntekijöille sekä kaikkien asiakkaiden prosessien seurannan välineet. 1 Esitiedot http://helmi/sosv/tyontuki/lomakkeet/sosvlomakkeet/306-220.doc 2 Perhetilanteen kartoitus http://helmi/sosv/tyontuki/lomakkeet/sosvlomakkeet/306-230.doc 3 Perheen ja kotipalvelun suunnitelma ja sopimus http://helmi/sosv/tyontuki/lomakkeet/sosvlomakkeet/306-231.doc 4 Perheelle tärkeät muut palvelut http://helmi/sosv/tyontuki/lomakkeet/sosvlomakkeet/306-235.doc 5 Palvelutarpeen syyt http://helmi/sosv/tyontuki/lomakkeet/sosvlomakkeet/306-240.doc 6 Kotipalvelutyön kohdentuminen http://helmi/sosv/tyontuki/lomakkeet/sosvlomakkeet/306-245.doc 7 Väliarviointi http://helmi/sosv/tyontuki/lomakkeet/sosvlomakkeet/306-255.doc 8 Loppuarviointi http://helmi/sosv/tyontuki/lomakkeet/sosvlomakkeet/306-260.doc 33
Käytännön esimerkkejä kaikilta vuosikymmeniltä Ote kaikkien asiakkuuksien seurannan välineestä YHTEYD YHTEY ENOTT DENOT O TAJA TAHO ESITIE DOT TYÖP ARI PERHEEN NIMI pvm nimi pvm nimi pvm xx 04.09.2007 perhe 04.syys KOTIK KOTI ÄYNTI KÄYN NILL Ä MUK ANA, kopo =1, kh=2, yhteis työtah o=3 KOP KOV E- A- perh PER e = 0 HEE / N KOV PÄÄT A- ÖS perh VOIM e = 1 ASSA ASTI ( voi olla useam pi nro 1, 2, 3 0, 1 pvm KP- SYYK LAJI OODI, tärkein syy 1,2 tai 3 nro pvm PERHEPERH PALVEL TILANTETILA USUUNN EEN NTEE ITELMA KARTON ITUS KART OITU KSEN TEKIJ Ä kopo= 1, kh=2, yhteist yötah o=3 VÄLIA RVIOI NTI 1 voi olla useam pi nro 1, 2, 3 pvm pvm Alina,Mer vi 12.syys 1 ja 2 1 2 81 12.syys 1 ja 2 12.syys VÄLI KES VÄLI VÄLI KES ARVI KEISI ARVI ARVIKEIS OINNN OINTI OIN IN ISSA TYÖ 2 NISSTYÖ MUK N A N ANA, KOH kopo DEN MUK KOH ANA, DEN =1, TUMI kopo TUMI kh=2, NEN yhtei styöt aho= 3 =1, kh=2, yhtei styöt aho= NEN voi olla lomak usea keest mpi a nro nro 1, ja 2, 3 kirjain pvm 3 voi olla usea mpi nro 1, 2, 3 lomak keest LOPP UARVI OINTI ASIAK ASSU HDE LOPP UNUT MUUS TA SYYS TÄ a nro ja kirjain pvm pvm 05.12.20 07 xx loppuarvio perhe.stt 18.syys Anu.Maij u 18.09.20 07 2,3 1 2 78 18.09.20 06 1, 2 18.09.2006 xx 06.09.2007 ls.stt 06.syys Sirpa 06.syys 2 ja 3 1 3 90 06.syys 2 ja 3 06.syys 24.01.20 07 2 14.09.2 007 2 4.a 10.09.20 07 xx loppuarvio Tervas.T H 04.07.200 7 Tiina 04.07.20 07 2 1 2 71 12.07.20 07 2 12.07.2007 11.syys xx 06.09.2007 perhe 06.syys Tuire, Sirpa 02.10.20 07 1,2 ja 3 1 3 94 02.loka 1,2 ja 3 02.loka 5 xx 07.09.2007 perhe 07.09.200 7 Tenis 0 1 77 xx 28.08.2007 neuvola th 12.syys 12.09.20 07 2 0 3 94 34
Käytännön esimerkkejä kaikilta vuosikymmeniltä Nopsassa kaikkien asiakkaiden seuranta toteutettiin hyvin samantapaisella instrumentilla. Sen käytön tarkoitus oli kuitenkin toinen kuin perheiden kotipalvelussa, jossa se nimenomaan toimi esimiehen tuen ja ohjauksen välineenä Nopsan erityisyys kokonaan uutena keskitettynä palveluna oli erittäin vahva paine tuloksellisuudelle ja sen osoittamiseen. Em. Instrumenttia käytettiinkin enemmän ulkoiseen raportointiin ja sisäiseen tehokkuuden tukemiseen. Nopsan ainutlaatuinen menetelmä on laadullinen vaikuttavuuden arviointi, tai tulosarviointi, jossa kaikkien päättyneiden asiakkuudet kuvataan ½ A4:lla: tilanne alussa, tilanne lopussa, mikä mahdollisen muutoksen mahdollistaa. Jokainen tulosraportti käydään läpi tilaisuudessa, johon osallistuu koko tiimi esimiehineen, yksikön johtaja ja minä arviointipäällikkönä. Se, että jokainen työpari nykyään pystyy noin tiiviiseen, selkeään ja vaativaan kuvaukseen on organisatorisen oppimisen hieno esimerkki. 35
Käytännön esimerkkejä kaikilta vuosikymmeniltä Malmin pienkodeissa (lastensuojelulaitos) on rakennettu vastaava instrumenttia nimenomaan esimiehen ohjausvälineeksi. Perheiden kotipalvelussa yhden esimiehen tiimillä oli ehkä 60 asiakasta samaan aikaan ja ilman instrumenttia hän ei olisi mitenkään voinut hallita koko asiakaskuntaa niin, että voi antaa tukensa juuri niille työntekijöille, joilla on vaikeuksia saada uutta prosessia viedyksi eteenpäin. Nopsassa taas oli vuodessa noin 100 asiakasta ja ilman tätä instrumenttia ei olisi mitenkään kyetty raportoimaan hyvinkin tarkkoja tietoja asiakkuuksien kestoista, ongelmista ja tuloksista. Malmin pienkodissa yhden esimiehen yksikössä on vain 8 lasta, jotka kaikki hän myös hyvin tarvitsee, mihin ihmeeseen hän tätä tarvitsee. Kun kahdessa edellisessä se oli asiakasvirran hallinnan väline, täällä se on hyvin pitkien prosessien väline: prosessi muodostuu säännöllisistä vaiheista mutta haaste on että turvataan lapselle joka hetki monien vuosien ajan hyvä ja turvallinen hoito ja myös nähdään näiden vuosien aikana tapahtunut kehitys ja haasteen, vaikuttavuus ja mitä ollaan 36 opittu.
Käytännön esimerkkejä kaikilta vuosikymmeniltä Malmin pienkotien instrumentti on myös kaikista yksityiskohtaisin. Voisi sanoa että siinä ei vain seurata prosessin toteutumista ja lapsen hyvinvoinnin toteutumista, siinä seurataan olennaisesti myös prosessin laatua suhteessa lapseen vanhempiin ja muihin sidosryhmiin. 37
Standardoidut mittarit ja Helsingin Perheneuvola Vaikuttavuuden arvioinnin vaiheet Ensin vuonna 2008 uudistettiin perinteinen vuositilastointi; aikaisemmin tilastointiin asioita, joilla ei ollut mitään merkitystä. Nyt tilastoidaan asioita, jotka tukevat asiakasprosessia ja kertovat sen toteutumisesta 2009 uudistettiin keskeinen instrumentti: asiakaan ongelmien, oireiden tai tarpeiden luokitus. Silti vuonna 2009 oli käytössä melko tavanomaista yksiulotteista frekvenssitietoa. Vuonna 2010 otettiin merkittävä askel kun otettiin käyttöön standardoidut mittarit SDQ SDQ ja FAD (vrt. ero esim. työhyvinvointikysely) 2011 muutettiin edelleen ongelmat, oireet ja tarpeet luokitusta. 38
Standardoidut mittarit ja Helsingin Perheneuvola Vain ja ainoastaan standardoidulla mittarilla voidaan vasta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin kuin: Kuinka vakavasta ongelmasta on kysymys vai onko tässä kysymys vain normaalista vaihtelusta tai esim. lapsen tavanomaisista kasvukivuista? Olemmeko tunnistaneet varsinaisen ongelman? Käytännön kokemus kertoo, että esim. vanhemmilla on taipumus jumittua jonkun tietyn oireen vatvomiseen samalla kun eivät lainkaan tunnista joitain muita, kenties paljon vakavampia ongelmia. Samoin työntekijöillä on taipumus jumittua asioiden tarkasteluun vain muutamasta harvasta näkökulmasta, jolloin tulee sokeaksi asioille, jotka eivät näihin näkökulmiin asetu. Kuinka vakavasta ongelmasta on kysymys mitattuna sillä kuinka paljon se vaikeuttaa asiakkaan ja ympäristön arkielämän eri alueita. Kuinka vakavasta ongelmasta on kysymys ennusteen näkökulmasta eli tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta. 39
Standardoidut mittarit ja Helsingin Perheneuvola SDQ ja FAD Instrumenttien SDQ ja FAD logiikka, ja taustateoria (kts. liitetiedosto) Jakaumina, vakavuus ja impact, vakavuus ja normaalijakauma Tunnistammeko on todelliset ongelmat (HCFC True and False) 40
Standardoidut mittarit ja Helsingin Perheneuvola Miten tehdään tutkimustietoon perustuva ennuste. Sen voi tehdä mikäli käyttää sellaisia standardoituja mittareita, joita on käytetty jossain relevantissa kohorttitutkimuksessa. Helsingin perheneuvolan kannalta lienee relevantti, jo kansainvälisestikin poikkeuksellinen, tutkimus, jossa on mukana 10 % kaikista Suomessa vuonna 1981 syntyneistä lapsista. Lasten ollessa 8-vuotiata heille tehtiin Rutter Scle, joka on käytännössä sama kuin SDQ. Sen jälkeen ja edelleenkin näistä lapsista, nykyisin 31- vuotiaista tiedetään kaikki mitä tämän maan eri rekistereihin kertyy. Esimerkiksi kuinka moni heistä ikävuosina 13-24 sai psykiatrista sairaalahoitoa! 41
Gyllenberg et al. (2010). Childhood predictors of later psychiatric hospital treatment: findings from the Finnish 1981 birth cohort study. European child & adolescent psychiatry 19(11) 825. Kuvio 1 Elossaolokäyrä (survival curve) ilman psykiatrista sairaalahoitoa 13-24 vuoden iässä eri ongelmaprofiileille, jossa Ref. = kaikki ulottuvuudet ongelmien suhteen negatiivinen, I = Invisible, Näkymättömät: vanhempien arvioinnissa kaikki neg. mutta lapsen itsearviointi posit. C miehet (n = 2,544), D naiset (n = 2,471). Pene laajennettu jory 25.8.2011 42
Tapauskohtainen arviointi Tämä on teille, joilla ei ole suuria aineistoja tai vaikka tekisitte ainoana henkilönä vaikuttavuuden arviointia omien asiakkaittenne kanssa. Myös silloin vaikuttavuuden arviointi on mahdollista. Tapauskohtaisessa arvioinnissa seurataan yhden ainoan tapauksen eli asiakkaan hyvinvoinnin muutosta ajan suhteen ja intervention alkamisen ja sen keston ja päättymisen suhteen. Keskeinen asia on määritellä selkeä, mitattava, asiakkaan hyvinvointia kuvaava tavoite. Mitataan joko ongelman määrää (esim. päivät, jolloin käyttää päihteitä) tai tavoitetilan määrää (päihteettömät päivät). Keskeistä on, että tätä mittausta tai havainnointia ei tehdä vain alussa ja lopussa vaan säännöllisesti ennen intervention alkua, sen kuluessa ja päättyessä 43
Tapauskohtainen arviointi Ongelman Esiintyvyys Hyvinvoin tiindikaattorin esiintyvyys Aika Aika Ennen interventiota Ennen interventiota Interventio Alan perusteos: Evaluating Practice: Guidelines for the Accountable Professional. Ensimmäinen painos: Bloom & Fischer (1982, 512 sivua). Viimeisin, kuudes painos: Bloom, Fischer & Orme (2009, 610 sivua + CD) 44
Kiitos! petteri.paasio@hel.fi 45