Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria

Transkriptio

1 Kohti lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa: Kuuntele ja opi lapsilta ja nuorilta Ke Helsinki, Kansallisumuseo Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria Professori Liisa Karlsson Itä-Suomen yliopisto Lapset kertovat ja toimivat valtakunnallinen tutkija- ja kehittäjäverkosto: S-posti: (menetelmiä, tarinoita, artikkeleita, tilaisuuksia jne.) Savonlinnan kampus

2 Lapset kertovat julkaisusarjassa * Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan (Karlsson & Karimäki, toim.) * Välkkeitä - Valoja ja varjoja lasten hyvinvointikertomuksissa Kerro satu Pättäni video Sadutus erityisopetuksessa Qissah Wa Tawasul - Satusilta - Kotka Beirut KV-sadutushanke Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto Lapset kertovat (myös englanniksi) -video (7 osaa)

3 Lapset kertovat -julkaisusarjassa Sadutus avain osallisuuden toimintakulttuuriin Karlsson TÄYSIN UUSITTU PAINOS Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto

4 Lasten osallisuutta määrittelee Suomen perustuslaki (6 ): -- lapsia tulee kohdella tasaarvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989 Alakohtainen lainsäädäntö, politiikkaohjelmat, toimintasuunnitelmat Tutkimukset: PISA-tulokset vs. OECD, kouluterveyskysyelyt à Toiminnan ydin: lasten hyvä elämä kasvu, kehitys, oppiminen, maailmanvalloitus Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto 9/26/17 4

5 Osallisuus: ketkä ovat osallisia milloin? miksi? Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto

6 Lasten osallisuudentasot (Shier 2001) < > LAATU (Karlsson 2010) 1. TASO (Shier 2001): Työntekijä havainnoi, kuuntelee lasta LAATU (Karlsson 2010): MITÄ havainnoidaan? Kuka päättää, mitä on tärkeää ja oleellista havainnoida 2. TASO (Shier 2001): Lapsi saa ilmaista näkemyksiä, mielipiteitä LAATU (Karlsson 2010): MILLAISIA asioita saa ilmaista? mitä ei saa ilmaista? MIKSI? 3. TASO (Shier 2001): Lasten ideat ja aloitteet huomioidaan toiminnassa LAATU (Karlsson 2010): miten huomioidaan? Mitkä ideat ja aloitteet huomioidaan? Kenen ideat ja aloitteet huomioidaan? 4. TASO (Shier 2001): Lapset saavat vaikuttaa, päättää toiminnasta LAATU (Karlsson 2010): MIHIN toimintaan lapset saavat vaikuttaa? Saako lapsi vaikuttaa tärkeään toimintaan? Miten selvitetään, mikä on lapsille tärkeää toimintaa? 5. TASO (Shier 2001): Lapset kantaa vastuuta päätöksistään, saavat ilmaista näkemyksiä, mielipiteitä LAATU (Karlsson 2010): MISTÄ päätöksistä? Kuka on päättänyt päätökset, joista kannetaan vastuuta? Miten päätökset ovat syntyneet? Professori Liisa Karlsson 9/26/17 6

7 Lasten osallisuudentasot (Shier 2001) < > LAATU (Karlsson 2010) määrä VAI laatu aikuisten toimintatapa VAI lapsille luontainen toimintatapa yksittäiset toimet, kikat VAI toimintakulttuuri Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto 9/26/17 7

8 Lapsen osallisuus työntekijän osallisuus à yhteisöllinen toimintakulttuuri Toimijat - KUKA? Osallisuus = kokee olevansa osallinen Jokaiselle arjessa puheenvuoro, jota kuunnellaan Toimintatavat/ menetelmät - MITEN? Toisen kunnioittaminen, arvostaminen Kuuleminen: mitä SINÄ ajattelet Luonteenomaisin toimintatavoin Sisältö - MITÄ? Mielekästä ja oleellista à Mitä tieto on ja kuka sitä voi tuottaa ja miten? Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto

9 Kysymisestä kuunteluun à Miten tavoittaa lapsi ja nuori sekä heidän tapansa ajatella ja kokea? Esimerkki: usein ajatellaan, että kysytään lapselta Toimittaja kysyi lapsilta, haluaisivatko he jo esikouluun tai kouluun. 4-vuotias Turo oli haastateltavana: h"ps:// Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto

10 Tarvitaan monipuolista tutkimustietoa à Tutkimus on paljon enemmän kuin pelkät tilastotiedot Esimerkiksi à tutkimusta lasten ja nuorten arjessa: à Mitä lapset ja nuoret ajattelevat? à Millaisia ideoita ja ehdotuksia heillä on? à Millainen on lapsen kokonaistilanne? à Mitä yhteisössä ajatellaan? à kerronnallista tutkimusta (narratiivinen tutkimus) à havainnointi (observointi, päiväkirjat, etnografia) à kehittämistutkimusta Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto

11 Kohtaaminen, kuuntelu ja osallisuus Työn/ toiminnan kohteesta à kohtaamiseen Kyselemisestä à syväkuunteluun toisen näkökulmasta tarkastellen Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto

12 Yksi tie lasten ja nuorten osallisuuteen Sadutus: aito kuuntelu - vapaa kerronta (Riihelä 1991, Karlsson 1999, 2005, 2014) Valittu EU:ssa lasten mielenterveyttä edistäväksi mallitoiminnaksi Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto

13 Sadutus: Minua KIINNOSTAA, mitä SINÄ haluat kertoa juuri nyt!

14 Sadutuksen ohje Kerro satu (tai tarina), juuri sellainen kuin itse haluat. Kirjoitan sen sana sanalta juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi. Voit muuttaa tai korjata sitä, jos haluat.

15 Tarvitaan vain kirjoitustaitoinen, joka haluaa kuunnella

16 Satu vapauttaa kertojan ja kuulijan, ANTAA AIKAA

17 Satua ei arvostella tai arvioida. Se on kertojan oma puheenvuoro.

18 Kertoja päättää mikä on satu satu kertomus uni juttu vitsi sanoja peräkkäin runo tosijuttu muistelo äänteitä työtarina

19 Avaa ovi

20 Kuunteluun ja kohtaamiseen!

21 Osallisuuden toimintakulttuuri Mikä on tärkeintä? Kuulenko? Kohtaanko? Onko minulla aikaa lapselle, nuorelle, kollegalle? Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto

22 Osallisuuden toimintakulttuuri à Ydinkysymys: mitä lapsi / nuori minulle kertoo? à Myös KESKUSTELUJA AIKUISTEN KESKEN Miten voin huomioida lasten ja nuorten tuoman tiedon työssäni? Mitä tietoa se tuo yhteistyön rakentamiseen? Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto

23 Lapset kertovat -julkaisusarjassa Sadutus avain osallisuuden toimintakulttuuriin Karlsson TÄYSIN UUSITTU PAINOS Professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto

24 Lapset kertovat ja toimivat -verkosto! Tietoa osallisuudesta, sadutuksesta Tarinoita Tietoa osallistavasta toiminnasta Artikkeleita Tutkimuksia Koulutusta, tapahtumia Ilmoittaudu sähköpostilistalle: