SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

Transkriptio

1 SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos

2 ESITYKSEN JÄSENNYS Sotesta ja sote-integraatiosta Lainsäädäntö, organisaatiorakenteet ja elämäntilanteet palvelua jäsentävinä tekijöinä Sote-integraatio lähestymistavan muutoksena Nuoren aikuisen elämänkulusta Uskallammeko nähdä yli nykyisten käytäntöjen? Lopuksi

3 MIKSI SOTEA TARVITAAN? Väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Yhdenvertainen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus alueellisesti ja väestöryhmittäin Kustannusten kasvun hillitseminen

4 SOTESTA JA SOTE-INTEGRAATIOSTA (1) Soten lopullinen muoto ei vielä tiedossa Avoimia kysymyksiä: Sote-alueiden lukumäärä, Erityisvastuualueiden (ns. erva) rooli (yliopistollisten keskussairaaloiden alue- ja väestöpohja), Rahoitus Valtion ohjausjärjestelmä

5 SOTESTA JA SOTE-INTEGRAATIOSTA (2) Todennäköisesti toteutuvia soten osa-alueita ovat: Järjestämisvastuussa yhtä kuntaa laajempi alue (maakunta) ja siten rahoitus laajemmalla pohjalla (valtio? maakunta?) Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kiinteämpi yhteen sovittaminen Asiakaslähtöisyyden korostaminen Tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden korostuminen

6 PALVELUA NYT JÄSENTÄVÄT TEKIJÄT : LAINSÄÄDÄNTÖ, ORGANISAATIORAKENTEET, AMMATILLISET REVIIRIT Sosiaalihuolto vahvasti kiinnittynyt yksilöiden oikeuksia ja tarpeita koskevaan lainsäädäntöön Ihmisten elämää tarkastellaan lainsäädännön tai tarpeiden/ongelmien antamassa kehyksessä Myös organisaatiorakenteet ohjaavat työtapaa: kuuluuko tämä meille/minun tehtäviini? Ammatilliset reviirit keskeisiä lähestymistapojen määrittäjiä

7 SOSIAALITYÖN LÄHTÖKOHTA: IHMINEN ELÄMÄNTILANTEESSA Sosiaalityön historialliset juuret: ihminen elämäntilanteessa Työskennellään ihmisen ja elämäntilanteen, ihmisen ja yhteisön SUHTEEN kanssa SOSIAALINEN: ihmisten eläminen yhteisöinä, yhteisösuhteet, myös yhteinen vastuu niistä ihmisistä, joiden tilanne vaikeuttaa muiden mukana pysymistä

8 SOTE-INTEGRAATIO LÄHESTYMISTAVAN MUUTOKSENA? Merkitseekö sosiaalisten ja terveydellisten tekijäin yhteen nivominen irtiottoa aikaisemmista työn jäsennyksistä (vrt. edellä)? Painottaako se nuoren aikuisen työskentelyn lähtökohtana nuoren elämäntilanteen entistä kokonaisempaa huomioon ottamista? Antaako hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen tavoite motiivin ja oikeutuksen lähestyä ihmistä elämäntilanteessa?

9 ELÄMÄNTILANTEIDEN ERILAISUUDESTA Nuoret aikuiset eivät yhtenäinen ryhmä Kasvuolojen ja elämänkulkujen erilaisuus ja syrjäytymisriskit Yleensä nuori kulkenut läpi keskeiset hyvinvointipalvelut: äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, ala-aste, ylä-aste Miksi syrjäytymisriski havaitaan vasta aikuisuuden alkaessa?

10 ELÄMÄNTILANTEIDEN ERILAISUUDESTA (2) Syrjäytymisen ehkäisy on sisällöltään erilaista, jos Nuori on ollut pitkään lastensuojelun asiakkaana ja hänen jälkihuoltonsa on päättymässä Nuorella on taustallaan syrjäytynyt tai sosiaalisesti kuormittunut perhe, joka ei tue koulutusta tai työhönmenoa Jos nuorella on vakavia päihde- tai muita riippuvuusongelmia Jos nuorella on ollut oppimisongelmia tai muita kouluvaikeuksia tai keskittymisen ongelmia Jos nuorella on vakavia mielenterveyden ongelmia Jos nuori kuuluu tiiviisti jengiin, joka toimii normien vastaisesti

11 SEKTOROITUNUT JÄRJESTELMÄ JA RISKIEN TUNNISTAMINEN Laki-, organisaatio- ja professiokeskeinen järjestelmä ei tunnista riskien kasautumista; nuoren elämää ja vaikeuksia tarkastellaan palvelujen kautta, ei nuoren kasautuvien kokemusten kautta Lastensuojelussa lisääntyneet eniten 13 + vuotiaiden huostaanotot ja sijoitukset liittyykö samaan ilmiöön? Lasten ja perheiden yleiset palvelut neuvola ja päivähoito keskeisessä asemassa riskien tunnistamisessa

12 LÄHDETÄÄN SIITÄ MISSÄ ASIAKAS ON - MITÄ SE ON KÄYTÄNNÖSSÄ? (1) Perustavaa laatua oleva orientaation muutos kohti asiakas elämäntilanteessa -lähestymistapaa ei lähestytä nuorta lakipykälien, organisaation rakenteiden tai ammatillisten reviirien kautta Keskeinen kysymys: minkälainen nuori minkälaisessa elämäntilanteessa minkälaisen lapsuuden varassa? Yksi vastuuhenkilö, joka kokoaa nuoren tilanteeseen tarvittavan tukitiimin Ei jatkuvaa ohjaamista muualle, vaan nuorelle tärkeä ammattilainen nuoren pysyväksi työpariksi

13 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA PALVELUT Syrjäytymisen vastakohta on mukana olo, osallisuuden kokemus, liittyminen johonkin Osallisuus edellyttää nuoren kokemusta olla osa jotakin, kokemusta tulla hyväksytyksi, kokemusta jonkun välittämisestä Nuorelle sosiaalisen toimintakyvyn tärkeä osa-alue on toivo ja tulevaisuus (Sirpa Kannasojan väitöskirja Nuorten sosiaalinen toimintakyky, Jyväskylä 2013) Osallisuus ei ole sama kuin ammattilaisen toimenpide tai palvelu Toimintakyky kasvaa prosessinomaisesti, ei mekaanisesti toimenpiteiden seurauksena

14 LÄHDETÄÄN SIITÄ MISSÄ ASIAKAS ON - MITÄ SE ON KÄYTÄNNÖSSÄ? (2) Soten suurempi väestöpohja antaa mahdollisuuden vertaisryhmiin, kuuluminen johonkin vahvistaa ja tuo onnistuessaan osallisuuden kokemuksia Mahdollistaa uusia toimintamuotoja: Liikuntaa, musiikkia, erilaisia kursseja intressien mukaan, tekemistä Areenoita, joissa saa myönteistä kokemusta itsestään ja kyvyistään Mahdollistaa muiden hyvistä kokemuksista oppimisen osaamiskeskusten rooli?

15 NUORI AIKUISUUS, SOTE JA KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN Suurempi väestöpohja ja sen myötä yksiköihin kertyvä suurempi nuorten aikuisten asiakkaiden määrä antaa mahdollisuuden havaita tiettyjen asiakasryhmien ja tiettyjen elämäntilanteiden yhteyksiä Työskentely on yksilöllistä, mutta suurempi asiakasmäärä auttaa tunnistamaan lainalaisuuksia, vrt. erikoissairaanhoidon kehittyminen laajemmalla väestö- ja potilaspohjalla Lainalaisuuksien havaitseminen motivoi hankkimaan tietoa vastaavanlaisista tilanteista, uudistamaan työtapoja ja nostaa kysymyksiä perusteellisemmalle tutkimukselle

16 KIITOS