Ennakointi ja toimintaympäristön seuranta Varsinais-Suomessa

1 Jouko Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnos 12.01.2012 Ennakointi ja toimintaympäristön seuranta Varsinais-Suomessa Sisältö Johdanto... 2 Yhteenveto... 3 1. Ennakointi ja toimintaympäristön seuranta Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa... 4 1.1 Ennakointipalvelu ja tietopalvelu... 4 1.2 Tilastoihin pohjautuva toimintaympäristön seuranta... 5 1.3 ELY-keskuksen elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden ennakointiprosessit... 6 1.3.1 Valtakunnalliset, säännöllisesti toistuvat ennakointiprosessit... 7 1.3.2 ELY-keskuksen omat elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden ennakointiprosessit... 7 2. TE-toimistot ennakointitiedon tuottajina ja jakelijoina... 9 3. Yrityspalvelukeskus Potkurin koulutustarvekartoitukset... 9 4. Varsinais-Suomen liitossa tehtävä ennakointi... 10 5. Seutukuntien ennakointitoiminta... 10 6. Alueelliset ennakoinnin keskustelufoorumit... 11 6.1 Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto... 11 6.2 Ennakointifoorumi... 11 7. Koulutusten järjestäjien ennakointitoiminta... 12 7.1 Ammatilliset oppilaitokset... 12 7.2 Turun ammattikorkeakoulu... 12 7.3 Turun yliopisto... 13 8. Elinkeinoelämän järjestöt ennakointitoiminnassa... 13 8.1 Elinkeinoelämän keskusliitto EK... 13 8.2 Turun kauppakamari... 14 8.3 Varsinais-Suomen Yrittäjät... 14 9. Muita alueellisia ennakointitoimijoita... 15 9.1 Turun kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö... 15 9.2 Aluehallintovirasto... 15 9.3 Osaamiskeskusohjelma... 15 10. Alakohtaisia ennakointi- ja kehittämishankkeita... 15 11. Alueellisen ennakoinnin tukiprosessit ja tietojärjestelmät... 17 Liite 1. Toimialakohtaiset ennakointihankkeet, selvitykset ja kartoitukset vuosina 2009-2011... 19

2 Johdanto Selvityksessä on kartoitettu Varsinais-Suomen alueen ennakointiprosessit ja ennakoinnin parissa toimivat tahot. Selvitys on laadittu ensi sijassa ELY-keskuksen tarpeisiin, mutta kartoitusta voidaan hyödyntää myös laajemmin osana Varsinais-Suomen ennakointitoiminnan kehittämistä. Selvityksessä painottuvat koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi. Kevään aikana raporttia täydennetään mm. ympäristöasioihin liittyvän ennakointitoiminnan osalta. Tavoite Kartoituksen tavoitteita ovat olleet: - Kuvan luominen Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa tehtävästä ennakointityöstä ja toimintaympäristön seurannasta - Kartoittaa Varsinais-Suomessa ennakointia tekevät tahot ja prosessit Kartoituksessa ei ole arvioitu ennakointiprosessien tai menetelmien hyödynnettävyyttä tai vaikuttavuutta päätöksentekoon. Myöskään kovin tarkkaan ennakointiin käytettävien resurssien arviointiin ei tässä vaiheessa pyritty. Menetelmä ja rajaukset Selvitys pohjautuu henkilökohtaisiin haastatteluihin, joiden avulla on pyritty saamaan käytännön tason tietoa ennakointiprosesseista, niiden tavoitteista ja hyödyntämisestä. Haastatteluilla saatua tietoa on täydennetty erilaisista raporteista ja internetistä löytyvällä informaatiolla. Ennakointi voidaan määritellä monella eri tavalla ja ennakoinnissa on useita eri tasoja tai viitekehyksiä. Ennakoitava aikaväli vaihtelee nykytilan analyyseista kymmenien vuosien päähän ulottuviin skenaarioihin ja ennusteisiin. Ennakointiprosesseja voidaan luokitella usein myös menetelmien perusteella, lähinnä laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin. Ennakointia tarvitaan yhä yleisemmin myös riskien hallinnan näkökulmasta. Tässä selvityksessä on tarkasteltu varsin laveasti erilaisia toimintaympäristön tulevaisuutta ja nykytilaa selvittäviä prosesseja. Ennakoinnin kohdetta ei ole tässä rajattu ennalta määrättyyn lohkoon tai toimintaan. Selvityksessä painottuvat kuitenkin elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ja koulutustarpeiden ennakointi ja seuranta johtuen pitkälti siitä, että tällä saralla on useita toimijoita ja prosesseja. Ennakointi on myös käsitteenä vakiintunut osaksi elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ja koulutustarpeiden tulevaisuuden arviointia. Ennakoinnin piiriin on tässä kartoituksessa luettu myös toimintaympäristön seuranta eli nykytilaa ja historiaa koskevan tiedon tuotanto. Käytännössä kyse on erilaisista tilastoista ja indikaattoreista, mutta myös perustutkimuksesta. ELY-keskuksessa toimintaympäristön seurannan kohteet kattavat työvoiman ja elinkeinoelämän lisäksi liikenteen ja ympäristön. Tämän kartoituksen ulkopuolelle on jätetty maakuntaa ohjaavat strategiat ja erilaiset strategiaprosessit, joita Varsinais-Suomessakin on useita. Esim. maakuntastrategiaa, maakuntaohjelmaa tai ELY-keskusten strategiatyötä ei tässä kuvata erikseen. On kuitenkin selvää, että strategiat ja ennakointi kytkeytyvät läheisesti toisiinsa. Tämä selvitys on maantieteellisesti rajattu kattamaan Varsinais-Suomen alueella tapahtuvan ennakointitoiminnan. Vaikka ELY-keskuksen toiminta-alue ulottuu monien toimintojen osalta myös

3 Satakuntaan, ei tässä tarkastella Satakunnan prosesseja erikseen. Satakunnassa on tehty keväällä 2011 oma kartoitus 1 elinkeinoelämää palvelevasta alueellisesta ennakoinnista. Kiinnostavaa olisi ollut myös arvioida ennakoinnin hyödyntämistä päätöksenteossa. Tätä näkökulmaa ei tässä selvityksessä huomioitu systemaattisesti, sillä haastatteluissa oli mukana lähinnä ennakointitietoa tuottavia henkilöitä. Jatkossa, kun mietitään ennakointitoiminnan kehittämistä, on syytä ottaa myös ennakoinnin hyödyntäminen huomioon. Yhteenveto Kartoituksessa nousi esiin useita ennakointiin liittyviä haasteita. Keskeinen haaste liittyy ennakoinnin käsitteeseen, joka ymmärretään monin eri tavoin. Arkisessa kielenkäytössä ennakointi on muodostunut lähestulkoon synonyymiksi työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnille ja siinäkin vielä usein rajataan ennakointi tarkoittamaan vain pitkän aikavälin määrällistä koulutustarve-ennakointia. Ennakoinnin kohteet ja menetelmät ovat kuitenkin huomattavasti moninaisemmat. Esimerkiksi ELY-keskuksessa ennakoinnin kohteita ovat elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden lisäksi mm. liikennemäärät, liikenneturvallisuus, väestön muutokset, ympäristön tila ja tulvariskit. Myös innovaatio- ja tutkimustoiminta voidaan nähdä olevan omalla tavallaan osa ennakointitoimintaa. Toinen merkittävä haaste liittyy varsinkin elinkeinoelämää, työvoimaa ja koulutustarpeita ennakoivista prosesseista tiedottamiseen niin organisaatioiden välillä kuin myös organisaatioiden sisällä. Maakunnassa on tämänkin kartoituksen mukaan selkeästi tarve tietää nykyistä paremmin erilaisista hankkeista ja niiden tuloksista. Tietoa tuotetaan pääasiassa oman organisaation tarpeisiin, eikä tiedon laajempaan jakeluun panosteta kovinkaan aktiivisesti. Myös muualla maassa toteuttavien ennakointiprosessien hyödyntäminen jää vähäiseksi. Vaikka suoraan päällekkäisiä hankkeita tai selvityksiä ei tässä kartoituksessa tullut ilmi, on selvää, että päällekkäisen työn uhka on olemassa. Varsinkin meriteollisuuteen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä luoville aloille on kohdistunut useita erilaisia kartoituksia ja kehittämishankkeita. Positiivisena asiana voidaan nähdä se, että ennakointitietoa, varsinkin määrällistä työvoima ja koulutustarpeiden ennustetietoa, tuotetaan nykyisin riittävästi ja tietopohja on tältä osin varsin hyvä. Toki joitakin puutteita on, esim. alueellisia energiatilastoja ei tuoteta systemaattisesti. Tiedon hyödyntämisen kannalta on pidettävä mielessä, että vaikka pohjatietoa onkin runsaasti, on jatkuvaa tarvetta jalostetusta ja analysoidusta ennakointitiedosta. Keskeisiä koulutus- ja työvoimatarpeita ennakoivia tahoja Varsinais-Suomessa ovat maakunnan liitto, ELY - keskus, koulutuksen järjestäjät sekä elinkeinoelämän järjestöt. Myös seudulliset kehittämiskeskukset ja muut aluekehittäjät ovat aktiivisia toimijoita elinkeinoelämän, työvoiman ja koulutustarpeiden ennakoinnin saralla. Maakunnan liiton rooli koulutustarpeiden ennakoinnissa korostuu lähinnä KESU -prosessin johdosta määrällisten ennusteiden tuottajana ja jakajana. ELY -keskus profiloituu erilaisten lyhyen aikavälin ennakointiprosessien lisäksi työmarkkinoita ja toimialoja koskevan ennakointitiedon lähteenä. Koulutuksen järjestäjät tukeuvat määrällisessä koulutustarve-ennakoinnissa pitkälti maakunnan liiton sekä ELY -keskuksen tuottamaan tietoon. Laadullisessa koulutustarve-ennakoinnissa ovat neuvottelukunnat korostuneessa asemassa, mutta oppilaitokset toteuttavat myös jonkin verran alakohtaisia hankkeita ja koulutustarveselvityksiä. Elinkeinoelämän järjestöt tuottavat ennen muuta suhdannetietoa, mutta ovat myös tärkeä ennakointitiedon välittäjä koulutuksen järjestäjien, aluekehittäjien ja yritysten välillä. Alueellisen työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnin jatkuvuuden ja resurssien mitoituksen kannalta tärkeässä roolissa ovat valtakunnallisesti ohjatut, koko maata koskevat ennakointiprosessit. Alueellisen työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnin kannalta keskeisiä koordinoivia tahoja ovat TEM, OKM ja OPH. Myös 1 Karppinen, Ari ja Vähäsantanen Saku (2011). Porin seudun elinkeinotoiminnan kehittämistä palvelevan alueellisen ennakointitoiminnan kartoitus 2011. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A37/2011. www.satamittari.fi

4 elinkeinoelämän järjestöillä on jatkuvaa ennakointia. Voidaan ajatella, että nämä säännöllisesti toistuvat prosessit muodostavat alueellisen elinkeinoelämän, työvoiman ja koulutustarpeiden ennakoinnin rungon myös tulevaisuudessa. Toimialakohtaisissa selvityksissä ja hankkeissa tavoitteena on yleensä toimialan tai hankkeessa mukana olevien yritysten kehittäminen. Hankkeiden fokuksessa on usein innovaatiotoiminnan, liiketoiminnan tai henkilöstön kehittäminen ja hankkeissa on usein ennakointiosuus. Alakohtaisia kehittämis- ja ennakointihankkeita on Varsinais-Suomessa käynnissä mm. meriteollisuudessa, luovilla aloilla, elintarviketeollisuudessa ja hoivasektorilla. Hanketoiminta on kokonaisuudessaan laajaa, ennakointia sivuavia hankkeita on Varsinais-Suomessa ollut lähivuosina käynnissä varovaisesti arvioituna kymmeniä. Suuri osa hankkeista on ESR tai EAKR osarahoitteisia. Muita ulkoisia rahoituslähteitä ovat esim. maakunnan kehittämisraha ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. 1. Ennakointi ja toimintaympäristön seuranta Varsinais-Suomen ELYkeskuksessa Toimintaympäristön seurantaa ja ennakointia toteutetaan kaikilla ELY-keskuksen vastuualueilla. Osittain ennakointi on osa substanssityötä, mutta ELY-keskuksessa on myös erillisiä seuranta- ja ennakointiprosesseja. 1.1 Ennakointipalvelu ja tietopalvelu Ennakoinnin ja toimintaympäristön seurannan kanssa läheinen toiminto on ELY-keskuksen tuottama tietopalvelu. Tietopalvelua on viime vuoden aikana selvitetty erillisenä ELY-keskuksen sisäisessä kehittämishankkeessa. Hankkeessa päädyttiin määritelmään, jonka mukaan Tietopalvelu on toimintaa, jossa hankitaan, analysoidaan ja välitetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteiden kannalta relevanttia tietoa sitä tarvitseville sisäisille ja ulkoisille asiakkaille sekä avustetaan tiedonlähteiden käytössä. ELY-keskuksen tietopalvelu perustuu osin lainsäädäntöön ja esim. ympäristöministeriö on direktiivin pohjalta antanut ELY-keskuksille määräyksen ympäristötiedon levittämisestä ja ylläpitämisestä. ELY-keskuksessa toteutettavan elinkeinorakenteen ja työvoimatarpeiden ennakoinnin perusteet on määritelty lainsäädännössä 2 : Työvoimaviranomaisen tehtävänä on selvittää ja ennakoida elinkeinorakenteen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan määrällisiä ja laadullisia muutoksia, jotka otetaan huomioon julkisen työvoimapalvelun toimeenpanossa ja kehittämisessä. Työvoimaviranomaisen tulee erityisesti ennakoida työnantajien työvoiman tarpeita ja osaamisvaatimuksia sekä henkilöasiakkaiden työmarkkinavalmiuksien yksilöllisiä kehittämistarpeita. Lyhyelle aikavälille painottuvan työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnin perusteita luotiin Varsinais- Suomessa vuonna 2002, kun TE-keskus ja Varsinais-Suomen liitto käynnistivät yhteisen ESR-hankkeen Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu. Vuosina 2002-2008 toimineen hankkeen keskeisenä tavoitteena oli tuottaa alueellista elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden kehitystä analysoivaa tietoa. Ennakointipalvelu -hankkeen aikana kehitettiin seudullista elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden ennakointia ja luotiin jokaiseen seutukuntaan omat ennakointiverkostot. Ennakointipalvelu -hankkeen konseptiin kuului myös erilaisten ennakointi- ja tilastoselvitysten laatiminen ja alustusten pitäminen ympäri maakuntaa. Tämän tyylinen palvelumalli elää edelleenkin osana palvelujärjestelmien kehittäminen -hanketta ja työmarkkinaanalyytikon toimenkuvaa. Tärkeä osa ennakointi-ja tietopalvelua on ollut edelleenkin toiminnassa oleva Luotain- verkkopalvelu, 3 johon on tuotettu maakunta- ja seutukuntakohtaista ennakointi- ja tilastoaineistoa sekä alueella tuotettuja 2 Laki julkisesta työvoimapalvelusta 30.12.2002/1295

5 tutkimuksia ja raportteja. Luotain-palvelu on kaikille avoin ja maksuton. Palvelun hyödyntäjiä ovat ennen muuta aluekehityksen parissa toimivat tahot. Verkkopalvelun ylläpidosta vastaa strategiayksikön tietokantaasiantuntija. Tilastoaineistojen päivittäminen Luotain -palveluun on ollut vuoden 2011 alusta alkaen pysähdyksissä, sillä työnvälitystilastojen uudistuksen jälkeen aiemmin käytetyt automaattiset tilastopäivitykset lakkasivat toimimasta. Luotain -palveluun päivitetään edelleenkin keskeiset ELY-keskuksen tuottamat seuranta- ja ennakointiselvitykset. Esimerkkejä päivittyvästä tietotuotannosta ovat alueelliset talousnäkymät raportin Varsinais-Suomea koskeva osuus, ammattibarometri sekä työvoima- ja koulutustarveselvitykset. ELY-keskuksen seuranta- ja ennakointitietoa jaetaan myös ELY-keskuksen internet-sivuilla. Alueen tila ja näkymät- osion kehittäminen on käynnissä ja uutta tietosisältöä on luvassa kevään 2012 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön tieto-osastolla johdetaan alueellistettua tutkimus- ja tietopalvelua TEM Toimialapalvelut 4. Toimialapalvelun toimialapäälliköt seuraavat ja analysoivat tiettyjä toimialoja koko valtakunnan tasolla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa oman toimensa ohella toimialapäällikön tehtäviä hoitavat henkilöt bioenergian ja liike-elämän palveluiden aloilla. Lisäksi ELY-keskuksessa ylläpidetään Toimiala Online tietojärjestelmää ja koordinoidaan valtakunnallisesti alueelliset talousnäkymät raportin laatimista. Sekä Toimiala Online että alueelliset talousnäkymät raportti kuuluvat myös TEM Toimialapalvelujen tuotteisiin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen syksyllä 2011 uusitun työjärjestyksen mukaan strategia- ja EUrakennerahoitus yksikön eräänä tehtävänä on vastata ELY-keskuksen toimintaympäristön seurannasta. Tähän liittyy elinkeino- ja työmarkkinatiedon kokoamista, tulkintaa ja tietopalvelua ELY-keskuksen sisäisillä ja ulkoisille asiakkaille. Työjärjestyksen mukaan yksikkö myös koordinoi ja kehittää ELY-keskuksessa tehtävää ennakointityötä. ELY-keskuksen eri vastuualueilla tapahtuvan ennakointitoiminnan yhteensovittaminen ja koordinointi on vielä alkuvaiheessa ja etenee strategia- ja EU-rakennerahastoyksikön johdolla. 1.2 Tilastoihin pohjautuva toimintaympäristön seuranta ELY-keskuksen kaikilla vastuualueilla on tilastoihin pohjautuvaa toimintaympäristön seurantaa. Keskeisiä seurantakohteita ovat työvoiman kysyntä ja tarjonta, yritystoiminta, ympäristön tila, liikennemäärät ja liikenneturvallisuus. Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueella toimintaympäristön seuranta on ennen muuta työnvälitystilastoihin ja muihin tilastoihin perustuvaa analyysiä maakunnan ja eri aluetasojen työttömyydestä ja työmarkkinoiden kehityksestä. Työmarkkinoiden seurantatietojen keskeisiä hyödyntäjiä ovat ELY-keskuksen lisäksi TE-toimistot, tiedotusvälineet ja erilaiset aluekehitysorganisaatiot. Seuranta on jatkuva prosessi ja kuuluu työmarkkina-analyytikon perustehtäviin. Työnvälitystilastojen pohjalta ELY-keskuksessa laaditaan kerran kuukaudessa työllisyyskatsaus, joka kuuluu työmarkkina-analyytikon toimenkuvaan. Työllisyyskatsauksessa raportoidaan Varsinais-Suomen alueen työttömyyden, avoimien työpaikkojen ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden viimeaikaisesta kehityksestä. Työllisyyskatsaus julkistetaan samanaikaisesti jokaisessa ELY-keskuksessa sekä koko maan osalta TEM:össä.Työmarkkinaanalyytikon työhön kuuluvat myös erilaisten selvitysten tekeminen ja yksittäisiin tietotarpeisiin vastaaminen. Tietokanta-asiantuntijan työtehtäviin kuuluvat osaltaan tilastopoiminnat työnvälitystilastoista sekä URAtietojärjestelmästä. Tilastoja on jaettu mm. Luotain-palvelussa sekä TE-toimistojen intranetissa (tilastopiste). 3 www.luotain.fi 4 www.temtoimialapalvelu.fi

6 Tietyiltä osin toimintaympäristön seurantaa toteutetaan myös palvelujärjestelmien kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi hankkeessa, jonka puitteissa sekä analysoidaan toimintaympäristöä kuvaavaa tietoa että jalostetaan tietoa erilaisiin käyttötarpeisiin. Yritystoiminnan kehitystä kuvataan mm. verottajalta saatujen tilastojen pohjalta laadituilla indikaattoreilla. Yritysten palkkasummasta ja myynnistä tuotetaan indikaattoreita sekä seutukunnittain että toimialoittain. ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella seurataan ympäristön tilaa ja ympäristössä tapahtuvia muutoksia Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueilla. Ympäristön tilan raportointi on kytketty Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteutumisen seurantaan. Yhteistyössä ovat mukana mm. Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliitto, ELY-keskus sekä Turun ja Porin kaupungit. Ympäristöohjelman seuranta on jatkuva prosessi, joka vie n. 50 % suunnittelijan työajasta. Lisäksi työpanostaan seurantaan antavat Y-vastuualueen informaatikko ja tietopalvelupäällikkö sekä lukuisa joukko ELY-keskuksen ja alueen sidosryhmien asiantuntijoita. Jatkossa (vuonna 2012) ympäristön tilaa koskeva indikaattoriseuranta ja toimenpiteiden toteutumisen arviointi kytketään osaksi Lounais-Suomen aluetietopalvelu -sivustoa. Aluetietopalvelu sivusto rakennetaan vaiheittain Lounaispaikan 5 alustalle, jonka teknisestä ylläpidosta vastaa Varsinais-Suomen liiton yhteydessä toimivan Lounaispaikka ja sisällöllisestä ylläpidosta Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä laajan alueellisen asiantuntijaverkoston kanssa. Seurantaindikaattoritietojen hankinta ei aiheuta erillisiä kustannuksia, vaan seurannassa hyödynnetään omaa tietotuotantoa ja julkisia tietokantoja. Kestävää kehitystä koskevaa indikaattoriseurantaa ollaan kehittämässä valtakunnallisesti yhdenmukaiseksi. Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa on valmistunut ehdotus aluetason yhteisiksi ja eri alueiden kesken vertailukelpoisiksi alueellisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen indikaattoreiksi. Näissä alueiden yhteisissä indikaattoreissa tullaan ottamaan huomioon ekologisen ulottuvuuden lisäksi myös sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Tällä hetkellä on selvitteillä työn vakiinnuttaminen ja indikaattoreiden hyväksymismenettely. ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualueella keskeiset seurantakohteet ovat Varsinais- Suomen ja Satakunnan liikennemäärät, joista saadaan tietoa käytännössä reaaliaikaisesti sekä tiestön kunto. Liikennemäärien raportointia on toistaiseksi hyödynnetty lähinnä L-vastuualueen sisäisessä työssä. Tiedon tuotanto on paikkatietopohjaista. Laaja ja yksityiskohtainen tietotuotanto mahdollistaa myös esim. kuukausittaisen seurannan ja aikasarjojen tuottamisen. Suunnittelun tärkein tietovaranto on liikenneviraston tierekisteri, johon on tallennettu kattavasti tiestön ominaisuustietoja (esimerkiksi liikennemäärät, nopeusrajoitus, hoitotaso jne.) Suunnittelun tueksi on lisäksi hankittu runsaasti yksityiskohtaista ja paikkatietopohjaista tietoa esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan väestöstä, rakennuskannasta ja työpaikoista. Esim. pendelöintitietoja on kuntien välisen pendelöinnin lisäksi tarkkana paikkatietona. Seurantatietojen lisäksi suunnittelussa hyödynnetään ennustetietoa liikennemääristä, alue- ja väestökehityksestä. 1.3 ELY-keskuksen elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden ennakointiprosessit Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnilla on pitkät perinteet, sillä entiset lääninhallitus ja TE-keskus olivat aktiivisia toimijoita ennakointitoiminnan rahoittajana, hyödyntäjänä sekä tiedon tuottajana. TE-keskuksessa koordinoitiin aikanaan valtakunnallisesti koko TE-keskusverkoston ennakointia ja työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen on edelleen aktiivista. 5 www.lounaispaikka.fi

7 E-vastuualueen osaamisen kehittäminen-yksikön ennakointiasiantuntija on mukana tietyissä kansallisen tason ennakointiryhmissä. Ennakoinnissa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä lähinnä kyseisen ennakointiasiantuntijan toimesta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa toteutettavat elinkeinoelämän ja työvoiman kehitystä ennakoivat prosessit on seuraavassa jaettu ministeriöiden, käytännössä TEM:ön, ohjaamiin säännöllisesti toistuviin prosesseihin, joita toteutetaan samankaltaisina koko maassa ja ELY-keskuksen itse toteuttamiin, alueen omista tarpeista lähteviin ennakointiprosesseihin. 1.3.1 Valtakunnalliset, säännöllisesti toistuvat ennakointiprosessit Alueelliset talousnäkymät on Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa tuottama katsaus. Katsauksessa tarkastellaan maamme kaikkien seutukuntien ja ELY-keskusalueiden nykytilaa ja lähitulevaisuutta elinkeinoelämän, työttömyyden ja työvoiman kohtaannon näkökulmista. Raportin valmistelua koordinoidaan työ- ja elinkeinoministeriön TEM Toimialapalveluissa, alueellisen prosessin hallinta on ELY-keskuksessa. Varsinais-Suomessa katsaus on laadittu työmarkkina-analyytikon ja erikoissuunnittelijan yhteistyönä. Tärkeä osa alueellista prosessia on aluekehittäjien (mm. TE-toimistot, seudulliset elinkeinoyhtiöt) yhteinen keskustelutilaisuus. Raportin hyödyntäminen on laajaa ja raportti saa tiedotusvälineissä runsaasti julkisuutta. Raporttia hyödyntävät mm. TEM, OKM, Eduskunta, ELY-keskukset, oppilaitokset, konsulttiyritykset ja kansalaiset Ammattibarometri perustuu TE-toimistojen asiantuntemukseen ja arvioon paikallisista työmarkkinoista ja ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä. Se antaa kokonaiskuvan työvoiman ja työpaikkojen kysynnästä sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainosta yli 200 eri ammatissa seuraavan puolen vuoden aikana. Ammattibarometri on kehitetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa, josta barometri on levinnyt valtakunnalliseksi, jokaisessa TE-toimistossa ja ELY-keskuksessa toteutettavaksi prosessiksi. Ammattibarometrin valtakunnallinen kehitys jatkuu TEM:össä ja lähiaikoina barometrille tulevat julkiset Internet-sivut. Ammattibarometriä hyödynnetään useissa erilaisissa työnhakijan palvelutilanteissa, esim. alkukartoituksessa, työvälityksessä, ammatinvalinnanohjauksessa ja urasuunnittelussa. Hyödyntäjiä ovat TE-toimistojen virkailijoiden lisäksi mm. opinto-ohjaajat ja yksityiset kouluttajat. 1.3.2 ELY-keskuksen omat elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden ennakointiprosessit ELY-keskuksen itsenäisesti toteuttamia elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden muutoksiin keskittyviä ennakointiprosesseja ovat Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) sekä ESR-rahoitetun palvelujärjestelmien kehittäminen työvoiman saatavuuden tukemiseksi - projektin sisältämät ennakointiprosessit. Koulutusta- ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen projektissa pyritään muiden tehtävien ohella kehittämään työvoiman ja koulutustarpeiden ennakointiprosesseja sekä levittämään tuotettua ennakointitietoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus toteuttaa vuosittain valittuja aloja koskevia Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksia (TKTT). Tutkimukset toteutetaan haastattelemalla varsinaissuomalaisia kyseisen alan yrityksiä niiden nykyisistä ja lyhyen aikajänteen työvoima- ja koulutustarpeista, rekrytointiongelmista, muutoksista ammateissa ja työn sisällössä sekä yritysten alihankinta- ja verkottumissuunnitelmista. Lisäksi aiheina ovat yrityksen henkilökunnan ikärakenne ja eläköityminen, suhdannetilanne ja vientinäkymät. Näitä tuloksia analysoidaan erikseen koolle kutsutuissa asiantuntijaraadeissa, jotka laativat muun muassa SWOT-analyysin ja tekevät toimenpide-ehdotuksia toimialan ja yritysten kehittämiseksi. Prosessin tavoitteena on tunnistaa työnantajien tarpeita, verkottaa toimialan keskeisiä toimijoita sekä lisätä TE-

8 hallinnon tuntemusta ja ymmärrystä ko. toimialan toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä. Vuodesta 2006 lähtien asiantuntijaraatien toteuttaminen ja loppuraporttien laatiminen on ulkoistettu yksityisille konsulteille. ELY-keskuksessa toimii TKTT-kehittämisryhmä, joka paitsi kehittää itse prosessia, tekee ehdotuksen seuraavan vuoden kohdealoista. Esityksiä toimialoista tekevät lähinnä TE-toimistot ja ESR-projektit. Kuluvan vuoden aikana TKTT-prosessien kohteena ovat pienvenepalvelut, energia- ja ympäristöliiketoiminta sekä maa- ja talonrakennusalat. Viime vuonna kohteena olivat bio- ja lääketieteen ala sekä luovat alat. TKTT-prosessin kotipesä on ELY-keskuksen osaamisen kehittämis- ja koulutuspalvelut ryhmä. TKTTprosessia rahoitetaan ELY-keskuksen toimintamenoista (työvoimakoulutuksen kehittämisraha). TKTTprosesseja toteutetaan Varsinais-Suomen lisäksi 4-5 ELY-keskuksessa. ESR-rahoitettu Palvelujärjestelmien kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi projekti on alkanut toukokuussa 2008 ja päättyy vuoden 2013 lopussa. Projekti työllistää projektipäällikön sekä erikoissuunnittelijan. Projektin puitteissa toteutetaan useita erilaisia elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden ennakointiprosesseja. Projekti sekä tuottaa uutta ennakointitietoa, kehittää ennakointia sekä jakaa ennakointitietoa. Projektissa toteutettiin (kevät 2009-kesä 2011) yritysharavakysely koskien n. 16 000 varsinaissuomalaista yritystä. Yritysharavassa kerättiin tietoa yritysten työvoima-, koulutus- ja kehittämistarpeista. Menetelmä tuotti myös jonkin verran lyhyen aikavälin ennakointitietoa yritysten näkymistä mutta pääasiassa sitä käytettiin yritysten akuuttien tarpeiden hoitamiseen sekä TE-hallinnon toimenpiteiden ja toiminnan suuntaamisen apuvälineenä. Yritysharavan jatkuminen on epätodennäköistä, sillä kansallista koordinaatiota asialle ei enää tule. Alueet voivat toteuttaa yritysharavakyselyitä, jos haluavat ja rahaa löytyy. Projektin alussa kehitettiin seutuennakointia ja verkostoitumista (Salo, Uki, Loimaa). Alueellisissa työryhmissä hyödynnettiin mm. tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä. Vuosina 2008-2009 tuotettiin Varsinais-Suomen elinkeinostrategia 7 eri toimialalta hyödyntäen mm. seutuennakoinnissa käytettyjä toimintamalleja. Projektissa kehitetään ammattitietojärjestelmää (Ammattikompassi), johon kootaan alueellinen ammattitieto helpottamaan työnvälitys-, urasuunnittelu-, työvoimakoulutus-, opinto-ohjaus- yms. toimintoja. Palvelun kehittämisen yhteydessä on kehitetty data mining työkalu, joka poimii työnhakuilmoituksista ammattikohtaiset (100 120 ammattia) tehtävävaatimukset. Palveluun kehitetään tällä hetkellä wwwkäyttöliittymää ja se tulee avoimeen käyttöön vuoden 2012 aikana. Projektista on oltu mukana maakunnan ennakointifoorumin työryhmässä kehittämässä maakunnallista ennakointia. Siinä on tavoitteena muodostaa aihealoittaisia, esim. toimialakohtaisia asiantuntijaverkostoja, joissa jaetaan ja tuotetaan ennakointitietoa. Projektissa laaditaan seutu- ja toimialakohtaisia rakennemuutosalojen ja keskeisten elinkeinojen tilannearvioita. Tilannekatsauksia (n. 30 vuosittain) laaditaan ja pidetään sekä seudullisissa verkostoissa että lukuisissa toimialakohtaisissa asiantuntijaryhmissä. Tilannekatsauksia on hyödynnetty mm. meriteollisuuden eri kehittämisryhmissä sekä TE-toimistojen muutosturvaprosesseissa. Projektin erikoissuunnittelija on mukana alueelliset talousnäkymät katsauksen laatimisessa. Projektissa toimiva erikoissuunnittelija on osallistunut myös Kesu-prosessin maakunnalliseen osuuden valmisteluun, ennen muuta toimialoittaisten työvoiman kysyntäennusteiden ja ammattirakennemuutosten arviointiin. Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen projektin 6 tavoitteena on tehostaa Varsinais-Suomen MYR:n koulutusjaoston toimintaa ja tukea maakunnan aikuiskoulutustrategian toimenpiteiden toteuttamista, 6 www.koulutustajayhteistyota.com

9 aikuiskoulutuksen laadullisten ja määrällisten mittareiden käyttöönottoa sekä avainklustereiden kehittämisfoorumeiden käynnistymistä. Projektissa pyritään tehostamaan alueen koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointihankkeiden tulosten levittämistä ja hyödyntämistä. Keskeinen keino ennakointitiedon välittämiseen on alakohtaisten foorumien järjestäminen. Foorumeissa esitellään mm. ELY-keskuksen ennakointiprosessien tuloksia. Toisaalta foorumeilta odotetaan osallistujien välistä vuorovaikutusta ja koulutusideoita. Hankkeessa on järjestetty tähän mennessä foorumit seuraavilla aloilla: ICT-ala, hyvinvointiklusteri sekä logistiikka. Projektin rahoittajia ovat ESR, ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto. Projekti työllistää projektipäällikön, joka on sijoittunut ELY-keskukseen. Projekti on alkanut 1.6.2010 ja päättyy 31.6.2013. Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen -projektin omistajana voidaan nähdä MYR:n koulutusjaosto, mutta myös ELY-keskus ja V-S liitto. Asiakkaita ovat ennen muuta oppilaitokset ja lopullisena hyödynsaajana yritykset. 2. TE-toimistot ennakointitiedon tuottajina ja jakelijoina TE-toimistot ovat paikallisten työmarkkinoiden asiantuntijoita, joten on luontevaa, että TE-toimistot ovat mukana erilaisissa alueellisissa ennakointiprosesseissa. Aiemmin mainitun Alueelliset talousnäkymät katsauksen valmistelussa TE-toimistot ovat avainasemassa seutukuntien arvioiden tuottajana. TE-toimistojen keskeinen ennakointiprosessi on ammattibarometrin tuottaminen yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa kolme kertaa vuodessa. Ammattibarometrin laatiminen on pitkälle tuotteistettu ja vaatii työaikaa 2-3 tuntia. Arviointi tehdään työpajoissa, joihin osallistuu henkilöitä TE-toimiston eri yksiköistä. Esimerkiksi Turun TE-toimiston arviointityöpajaan osallistuu noin 15 henkilöä. TKTT-prosessit, erityisesti yrityshaastattelut, ovat olleet osa TE-toimistojen ennakointityötä. Prosessiin kuuluvat yrityshaastattelut on nykyisin osittain ulkoistettu, mutta asiantuntijapaneeleissa on TE-toimistojenkin edustus. TE-toimistot keräävät kuukausittain tietoa alueensa ryhmälomautuksista, eli lomauttaneista työnantajista ja lomautettujen lukumääristä. Turun TE-toimiston työnhakukeskus JobCafe 7 pitää nettisivuillaan yllä ajantasaista linkkilistaa uutisista, jotka liittyvät työmarkkinoiden muutoksiin ja ennakointiin. Työnhakukeskuksen toiminta nykyisessä muodossaan loppuu kuluvan vuoden alussa, mutta JobCafen nettisivusto jatkaa edelleen. TE-toimiston tavoitteena on edelleen vahvistaa JobCafen internet-sivuston roolia alueellisen työmarkkinatiedon jakelijana. JobCafen tuottama työmarkkinainformaatio on suunnattu ensi sijassa työnhakija-asiakkaalle, mutta hyödyntäjiä ovat myös työnantajat sekä kouluttajat. 3. Yrityspalvelukeskus Potkurin koulutustarvekartoitukset Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkurissa tehdään pk-yrityksille kohdistettuja koulutustarveselvityksiä ja palvelutarvekartoituksia. Kyselyjä kohdistetaan Potkurin asiakasyrityksiin, esim. vuoden toimineet yritykset, viisi vuotta toimineet yritykset tai koulutuspalveluja käyttäneet yritykset. Opiskelijatyönä teetetään toistuvasti kyselyt starttirahaa saaneista yrityksistä. 7 www.jobcafeturku.net