ALS-sairaus miksi motoneuroni kuolee?



Samankaltaiset tiedostot
Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit

ALS-potilaan monimuotoiset oireet

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Tumapatologia ja glutamaattiherkkyys

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Kreatransporttihäiriö

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Lataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis. Lataa

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Geneettisen tutkimustiedon

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä?

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota?

Genomitieto kliinikon apuna nyt ja tulevaisuudessa

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka Etiikan päivä 2014

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Rintasyövän perinnöllisyys

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät

Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

MS-rekisteri kliinikon apuvälineenä

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

DNA sukututkimuksen tukena

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Biopankki: ideasta käytäntöön

Experimental Identification and Computational Characterization of a Novel. Extracellular Metalloproteinase Produced by Clostridium sordellii

Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

NEUROLOGIAN OPINTOJAKSO

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

LIHASTAUTIEN KEHITTYVÄ TUTKIMUS JA HOITO KONFERENSSI TAMPERE-TALO

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

Herantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Espoo-Kauniaisten osakesäästäjät. Toimitusjohtaja Pekka Simula

NEUROGENEESI AMYOTROFISESSA LATERAALISKLEROOSISSA

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Lihastautiepäily kuinka tutkin ja diagnosoin?

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

Harvinaiset sairaudet Euroopassa

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Kutsu. Professoriluennot torstaina LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Autoimmuunitaudit: osa 1

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

: LOVIISAN MALLI : Luovutaan mekaanisesta reseptin uusimisesta

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa Schmidt, lääketiet. opisk.

Kuinka hyödynnän arviointeja käytännön työssä. Hoitoteknologioiden arviointi (HTA) osa 2 Ayl (hall.) Tarja Haapaniemi Neurologian toimialue 19.9.

Suomalaiset vahvuudet

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

Transkriptio:

Kiitos!

ALS-sairaus miksi motoneuroni kuolee? LIHASTAUTIEN KEHITTYVÄ TUTKIMUS JA HOITO Konferenssi 16-17.11.2011 TAMPERE-talo Hannu Laaksovirta, neurologian erikoislääkäri HYKS Meilahden sairaala Neurologian klinikka Biomedicum Helsinki

Sidonnaisuudet: Koulutusmatkoja: - Sanofi-Aventis - Rhône-Poulenc Rorer Yksityisvastaanotto: - Mehiläinen Yhtymä, Helsinki

Mitä ALS-taudissa tapahtuu? Liikehermot eli motoneuronit kuolevat Seurauksena tahdonalaisten lihasten surkastuminen Osalla potilaista todetaan dementoitumista Kuolema keskimäärin 2-4 vuodessa 10% potilaista elää yli 10 vuotta

Motorinen yksikkö

Motorinen yksikkö - moni asia voi mennä vikaan -

ALS sairastuvuus ja sairastavuus Suomi: 2-3 uutta tapausta viikossa Suomi: 400-500 sairastavaa USA: 16 kuolemantapausta vuorokaudessa

ALS: aiheuttajaksi epäilty mm. seuraavia: hermokasvutekijä(i)n puutos ohjattu solukuolema vammat rasva- aineenvaihdunnan häiriö ympäristömyrkyt raskas työ sähköisku urheilu stressi

ALS:n esiintymästä

ALS:n hoito tutkittu satoja eri molekyylejä tutkittu useita kymmeniä lääkkeitä suurimmat pettymykset: vitamiinit, gabapentiini, litium ainoa lääke, jolla todistetusti on tehoa, on rilutsoli (Rilutek ) ei auta oireisiin myös sivuvaikutuksia (10-30%)

Ovatko kantasolut ratkaisu ALS:iin?

ALS suvussa Sairastuneen sisaruksilla ja lähiomaisilla lisääntynyt riski sairastua Sairastuneen suvussa enemmän dementoivia sairauksia ja Parkinsonin tautia Perheittäin esiintyvä eli familiaalinen ALS (FALS)

FALS - määritelmästä 2 tai useampia tapauksia lähisukulaisissa vanhahtava ja riittämätön määritelmä SALS ja FALS eivät ole kliinisesti eroteltavissa miehet : naiset 1:1 FALS SOD-D90A suhteellisen yleinen Suomessa

Genetics of familial ALS A. Familial ALS genes Gene Chromosom e Inheritance Phenotype SOD1 21q22 AD & AR Classic ALS TDP43 1p36 AD Classic ALS FUS 16p11 AD &?AR Classic ALS B. Motor neuron degeneration genes Gene Chromosome Inheritance Phenotype ALSIN 2q33 AD Juvenile PLS SETX 9q34 AD Juvenile ALS VAPB 20q13 AD Atypical ALS DCTN1 2p13 AD HMN SPG11 15q14 AR Juvenile ALS

SOD1-mutaation D90A merkitys Kv konsortion mukaan muiden kuin mutaation D90A tutkimista ei suositeta tehdään Suomessakin mutta vain harvoissa tapauksissa D90A:n tutkimista suositetaan, koska homotsygooteilla: taudinkulku tavanomaista ALSia huomattavasti hitaampi (km > 13v) bulbaarioireita myöhemmin potilaan lapset ovat kantajia, eivätkä siten sairastu (poikkeuksiakin on)

A patient who manifested cortical motor aphasia concurrently with bulbar and progressive muscular atrophy Watanabe E.Journal of Okayama Medical Association No. 40, pp. 138 44, 1893

Figure. Word generation test results for 100 consecutive patients with ALS. White columns: normal, black columns: abnormal Lomen-Hoerth C et al. Neurology 2003;60:1094-1097 2003 by Lippincott Williams & Wilkins

Suomi maailman paras tautigeeneiltään ehkä parhaiten tutkittu väestö isolaatio, pullonkaulaefektit 30 harvinaisen taudin rikastuma väestörekisterit vuodesta 1634 julkisen terveydenhuollon rekisterit väestö koulutettua ja asenne geenitutkimukseen myönteinen

Geenisiru ( chip ) Illumina HumanCNV370 chip

Lancet Neurology Volume 9,Issue 10, October 2010, Pages 978-985 (published Online, August 31, 2010) Chromosome 9p21 in amyotrophic lateral sclerosis in Finland: a genome-wide association study Hannu Laaksovirta, Terhi Peuralinna, Jennifer C Schymick, Sonja W Scholz, Shaoi-Lin Lai, Liisa Myllykangas, Raimo Sulkava, Lilja Jansson, Dena G Hernandez, J Raphael Gibbs, Michael A Nalls, David Heckerman, Pentti J Tienari, Bryan J Traynor

Neurobiol. Aging. 2011 Sep 16. [Epub ahead of print] The chromosome 9 ALS and FTD locus is probably derived from a single founder Kin Mok, Bryan J. Traynor, Jennifer Schymick, Pentti J. Tienari, Hannu Laaksovirta, Terhi Peuralinna, Liisa Myllykangas, Adriano Chió, Aleksey Shatunov, Bradley F. Boeve, Adam L. Boxer, Mariely DeJesus-Hernandez, Ian R. Mackenzie, Adrian Waite, Nigel Williams, Huw R. Morris, Javier Simón-Sánchez, John C. van Swieten, Peter Heutink, Gabriella Restagno, Gabriele Mora, Karen E. Morrison, Pamela J. Shaw, Pamela Sara Rollinson, Ammar Al-Chalabi, Rosa Rademakers, Stuart Pickering-Brown, Richard W. Orrell, Michael A. Nalls, John Hardy

Neuron. 2011 Oct 20;72(2):257-68 A Hexanucleotide Repeat Expansion in C9ORF72 Is the Cause of Chromosome 9p21- Linked ALS-FTD. Renton AE, Majounie E, Waite A, Simòn-Sánchez J, Rollinson S, Gibbs JR, Schymick JC, Laaksovirta H, van Swieten JC, Myllykangas L, Kalimo H, Paetau A, Abramzon Y, Remes AM, Kaganovich A, Scholz SW, Duckworth J, Ding J, Harmer DW, Hernandez DG, Johnson JO, Mok K, Ryten M, Trabuzi D, Guerreiro RJ, Orrell RW, Neal J, Murray A, Pearson J, Jansen IE, Sondervan D, Seelaar H, Blake D, Young K, Halliwell N, Callister JB, Toulson G, Richardson A, Gerhard A, Snowden J, Mann D, Neary D, Nalls MA, Peuralinna T, Jansson L, Isoviita VM, Kaivorinne AL, Hölttä-Vuori M, Ikonen E, Sulkava R, Benatar M, Wuu J, Chiò A, Restagno G, Borghero G, Sabatelli M; The ITALSGEN Consortium, Heckerman D, Rogaeva E, Zinman L, Rothstein JD, Sendtner M, Drepper C, Eichler EE, Alkan C, Abdullaev Z, Pack SD, Dutra A, Pak E, Hardy J, Singleton A, Williams NM, Heutink P, Pickering-Brown S, Morris HR, Tienari PJ, Traynor BJ.

Koko genomin kattava tutkimus 442 ALS-potilasta - 1994-2008 - ALS-poliklinikka, Meilahden sairaala - myös muista sairaanhoitopiireistä - merkittävä osa potilaista rekrytoitu Lihastautiliiton tilaisuuksista! 521 suomalaista kontrollipotilasta 977 potilasta ja kontrollia USA, Saksa, Italia 300 kontrollia Aasiasta ja Afrikasta

Koko genomin kattava tutkimus

Chromosome 9p ALS-FTD locus Chromosome 9p21 locus accounts for a sizeable proportion of ALS-FTD cases

Koko genomin kattava tutkimus kromosomi 9:stä löytyi tärkeä ALS-tautiin kytkeytyvä tekijä kantajilla 20 kertainen riski sairastua ALS:iin samalle alueelle paikallistui otsa-ohimolohkodementiaan kytkeytyvä tekijä alueella on kolme geeniä, joista jatkotutkimuksiin eteni C9orf72

Mikä on C9orf72? geenissä on toistojaksoja [ GGGGCC-] terveillä 3-20 ALS-tautiin sairastuneilla 100-1600 geenin tuottaman proteiinin toiminta toistaiseksi tuntematon

Tarpeettomat toistojaksot sotkevat solun aineenvaihdunnan

Major role of c9orf72 and SOD1*D90A in Finnish ALS Family history+ Family history- All ALS Controls* (n=93) (n=312) (n=402) (n=478) C9orf72(ggggcc) n 46% 21% 28% 0.4 % SOD1*90A/A 29% 4.2% 10% 0.2% C9orf72 or SOD1 75% 25% 38% 0.6% 100% 75% 50% 25%

GGGGCC-toistojakson merkitys kaksi kertaa niin yleinen kuin yleisimmät tähän asti tunnetut ALS-SOD1-mutaatiot yli kolme kertaa yleisempi kuin kaikki muut tähän asti tunnetut ALS-mutaatiot yhteensä löytyy myös frontotemporaalista dementiaa (FTD) sairastavilta tautimekanismina RNA:n sakkautuminen

In-situ hybridisaatio ALS-50 ihon fibroblasteissa: RNA-koetin (GGGGCC) 3 Probe (GGGGCC) 3 Tumavärjäys (GGGGCC) 3 + Tumavärjäys RNA-inkluusioita tumassa

Toksinen non-coding RNA muissa taudeissa Dystrofia myotonica-1 (CTG-repeat) Dystrofia myotonica-2 (CCTG-repeat) Fragile-X (CGG-repeat) SCA31 (TGGAA-repeat) SCA36 (GGCCTG-repeat)

Onko tässä hoidon mahdollisuus? Kyllä! Myotonisen dystrofian hoitokokeiluissa ollaan alkua pidemmällä mekanismi samantyyppinen Geenitesti kehitteillä Tampereella (prof. Bjarne Udd)

Tutkimusryhmä NIH, Bethesda, USA Bryan J. Traynor Alan Renton Jennifer Schymick Svetlana Pack Sonja Scholz Raphael Gibbs Michael Nalls Microsoft Research, L.A., USA David Heckerman Helsinki Oulu Hannu Laaksovirta Anne Remes Pentti Tienari Anna-Lotta Kaivorinne Terhi Peuralinna Lilja Jansson Maarit Hölttä-Vuori Kuopio Elina Ikonen Raimo Sulkava Liisa Myllykangas Anders Paetau Hannu Kalimo HUS Funding Microsoft Research American ALS Association NIH Finnish Academy Duodecim