Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit

Transkriptio

1 Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit Kansallinen neurokeskus: pilotti 4 Neurologipäivät Kari Majamaa pilotin 4 koordinaattori professori, ylilääkäri Oulun yliopisto, OYS

2 Harvinaissairaudet Suomessa Harvinaisiin sairauksiin kuuluu > 8000 sairautta Esiintyvyys 5/10,000 Harvinaisia sairauksia sairastaa elämänsä aikana 6-8 % väestöstä Suuri osa harvinaisista sairauksista on geneettisiä Euroopan neuvoston suositus 2009 (suositus 2009/C 151/02) STM:n asettama harvinaiset sairaudet ohjausryhmä ( ) Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma Ohjausryhmän raportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:5) 13 toimenpide-ehdotusta

3 STM:n harvinaiset sairaudet -ohjausryhmän toimenpide-ehdotukset (2014) 1. Harvinaissairauksien yhdenmukainen määrittely ja niiden edellyttämien erityistoimenpiteiden tunnustaminen 2. Harvinaissairauksien rekisteri 3. Harvinaissairauksiin kohdennettu tutkimusrahoitus ja tutkimusohjelma 4. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön vahvistaminen 5. Harvinaissairaiden hoitopolun selkeyttäminen 6. Harvinaissairauksien yksikkö yliopistollisiin sairaaloihin 7. Harvinaissairauksien osaamiskeskukset 8. Koulutuksen lisääminen 9. Harvinaislääkkeiden saatavuuden edistäminen 10. Harvinaissairauksien kansallinen koordinoiva keskus 11. Tiedon systemaattinen kerääminen ja jakaminen 12. Sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen kehittäminen 13. Harvinaissairaiden osallisuuden lisääminen

4 Huntingtonin tauti Suomessa HD:n prevalenssi eurooppalaisessa väestössä HTT-geenin haplotyypit (2) FINNISH (1) NON-FINNISH EUROPEAN A B C Other 2 0,358 0,108 0,531 0, ,479 0,041 0,462 0, Maternal A Maternal C Paternal A Sipilä ym., 2015 perustuu retrospektiiviseen rekisteriaineistoon Paternal C Expanded Unchanged Contracted

5 Kansallinen HD:n osaamisverkosto Kehitetään prosessi, jolla harvinaissairautta sairastavien potilaiden perustiedot kerätään prospektiivisesti Pilotoidaan menettelyitä, joiden avulla voidaan synnyttää kliininen laaturekisteri Luodaan yhteistyö Kansallisen Genomikeskuksen ja alueellisten biopankkien kanssa Kootaan aineisto HD:n geneettisten taustamekanismien tutkimusta varten Kerätään näytteet biomarkkeritutkimuksen mahdollistamiseksi Hyödynnetään kansallisia rekistereitä rekisterin ylläpidossa Kansaneläkelaitoksen reseptilääkekorvaustietokanta Tilastokeskuksen kuolinsyytietokanta Rekisteri mahdollistaa potilaiden ja oireettomien kantajien rekrytoinnin kliinisiin lääketutkimuksiin

6 Laaturekisterin tietosisältö Muuttuja Nimi, henkilötunnus Sukupuoli Syntymäpaikka Asuinpaikka Elossaolo Kuolinpäivä Kuolinsyy Diagnoosipäivämäärä Diagnoosin asettaja (yksikkö) Toistojakson pituus Ensioireet Ensioireen alkuajankohta Diagnoosivaiheen vallitseva motorinen ilmiasu Diagnoosivaiheen kognitiivinen oireisto Diagnoosivaiheen toiminnallinen kapasiteetti* Yhteydenottolupa Lääkkeet Peruste Vältetään saman henkilön toistuva rekisteröinti Epidemiologinen analyysi Vallitsevuus, maantieteelliset erot vallitsevuudessa Potilaiden liikkuminen Vallitsevuus Epidemiologinen analyysi Ilmiasun kartoitus Esiintyvyys, kohorttitason diagnostinen viive Hoitava yksikkö, potilaiden liikkuvuus, terveyspalvelujen käyttö Tieteellinen tutkimus, tulevaisuuden hoitointerventiot Ilmiasun kartoitus, diagnostiikan ohjaus Diagnostinen viive, taudin keston arviointi Ilmiasun kartoitus, diagnostiikan ohjaus Ilmiasun kartoitus, diagnostiikan ohjaus Ilmiasun kartoitus, soveltuvuus kliinisiin tutkimuksiin Kliinisiin lääketutkimuksiin haluavien henkilöiden kontaktoiminen Hoidon seuranta *UHDRS-asteikon Total Functional Capacity, TFC

7 Pilotointihankkeen tavoitteet Muodostaa ja ylläpitää Huntingtonin tautia sairastavien potilaiden ja oireettomien geenivirheen kantajien kansallinen rekisteri Rekisteri kattaa kaikki potilaat ja oireettomat mutaation kantajat Saada kokemus siitä, minkälaista tietoa rekisteriin saadaan kerättyä ja siitä, minkälaista resurssia tiedon kerääminen vaatii Kerätä ja biopankittaa DNA-näytteet ja näytteet biomarkkeritutkimusta varten Saada käsitys huntingtiini-geenin epästabiilisuudesta suomalaisessa väestössä (ts. HD:n geenietiologiasta) ja taudinkuvaa muokkaavista geneettisistä tekijöistä Muodostaa, kouluttaa ja ylläpitää Huntington-potilaita hoitavien ammattilaisten ja yksiköiden osaamisverkosto ja yhteyslääkäreiden verkosto Rekisteri ja osaamisverkosto muodostavat mallin muiden harvinaissairauksien hoidon ja tutkimuksen koordinoinnille Suomessa

8 MOTONEURONIN TAUDIT: LAAJA KLIININEN JA GENEETTINEN KIRJO Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) Suomessa mm. SOD1- ja C9ORF72 geenin mutaatioiden aiheuttamia perinnöllisiä muotoja Varhaislapsuudessa alkava spinaalinen lihasatrofia (SMA) SMN1-geenin mutaatio (ilmaantuvuus 1: syntymää) Suomessa 3-10 tapausta vuodessa, esiintyvyys noin 180 Vuonna 2017 hyväksytty tautimekanismiin perustuva täsmähoito nusinerseeni Motorinen neuropatia ja aikuisiän SMA Perinnöllisten neuropatioiden esiintyvyys arviolta 1: potilasta Suomessa Jokelan spinaalinen lihasatrofia (SMAJ) Suomessa jopa 300 kantajaa, jotka ovat sairaita tai tulevat sairastumaan Poikkeuksellisen korkea määrä yksittäiselle geneettiselle taudille

9 GENEETTISTEN MOTONEURONITAUTIEN MEKANISMIT JA HOITO PROJEKTIN TAVOITTEET: 1. Selvittää geneettisten motoneuronitautien geenitausta, mekanismit, kliininen kirjo ja luonnollinen kulku Suomessa 2. Muodostaa infrastruktuuri, joka edistää näiden sairauksien molekulaarista diagnostiikkaa Suomessa 3. Luoda edellytykset hoitojen kehitykselle yksilöllistetyn lääketieteen keinoin Vastuuhenkilöt: Mari Auranen, Emil Ylikallio (HUS) Yhteistyökumppanit: HUS: Hannu Laaksovirta, Pentti Tienari, Jussi Toppila, Anders Paetau, Pirjo Isohanni, Tuula Lönnqvist, Liisa Myllykangas; Helsingin yliopisto: Henna Tyynismaa ja tutkimusryhmä, Merja Voutilainen ja tutkimusryhmä; PSHP: Bjarne Udd, Johanna Palmio; VSSHP: Manu Jokela, Janne Lähdesmäki; SATSHP: Juha Puustinen; EPSHP: Keijo Koivisto; PSSHP: Päivi Hartikainen; PPSHP: Kari Majamaa, Johanna Uusimaa, Päivi Vieira, Jukka Moilanen ja tutkimusryhmä; Oulun yliopisto: Reetta Hinttala ja työryhmä

10 TOTEUTUS 1: KLIININEN OSUUS Motoneuronitautia sairastavat potilaat rekrytoidaan neurologian, lastenneurologian ja perinnöllisyyslääketieteen poliklinikat Biomarkkeritutkimusta varten verinäytteet Näytteet biopankitetaan Valikoiduilta potilailta ihobiopsia kantasoluviljelmää varten Tarvittaessa diagnoosi varmennetaan genomisekvensoinnilla Potilaiden tiedot kerätään kansalliseen harvinaissairauksien rekisteriin

11 TOTEUTUS 2: TAUTIMALLINNUS KANTASOLUJEN AVULLA Ihosolujen muunnetuista kantasoluista (induced pluripotent stem cell, ipsc) tuotetaan viljeltyjä motoneuroneita Näissä soluissa voidaan selvittää tautien molekyylimekanismeja sekä tehdä hoitointerventioita Tautimallinnuksen avulla voidaan löytää mahdollisia uusia terapeuttisia interventioita ja biomarkkereita Tarvitaan tutkimusta erityisesti suomalaiseen tautiperintöön kuuluvissa motoneuronin taudeissa