Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE

Samankaltaiset tiedostot
Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan dl = α LdT + df = df AE AE Ulkoisen voiman tekemä työ saadaan integroimalla δ W = FdL :

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

b g / / / / H G I K J =. S Fysiikka (ES) Tentti

. g = 0,42g. Moolimassat ovat vastaavasti N 2 :lle 28, 02g/ mol ja typpiatomille puolet tästä 14, 01g/ mol.

S , Fysiikka III (ES) Tentti

e n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK

Oletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:

MALLIVASTAUKSET S Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

( ) ( ) on nimeltään molekyylisironnan mikroskooppinen vaikutusala). Sijoittamalla numeroarvot saadaan vapaaksi matkaksi

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta. Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3.1. tapaan ( nj njk Pk

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Vauhti = nopeuden itseisarvo. Nopeuden itseisarvon keskiarvo N:lle hiukkaselle määritellään yhtälöllä

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Galerkin in menetelmä

Sähköstaattinen energia

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

Wiener-prosessi: Tarkastellaan seuraavanlaista stokastista prosessia

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

S Fysiikka III (Est) Tentti

S Fysiikka III (Est), 2 VK Malliratkaisut (Arvosteluperusteita täydennetään vielä)

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

Kvanttimekaanisten joukkojen yhteys termodynamiikkaan

S , Fysiikka IV (ES) Tentti

S Fysiikka III (EST), Tentti


Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

r i m i v i = L i = vakio, (2)

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Kaasu 2-atominen. Rotaatio ja translaatiovapausasteet virittyneet (f=5) c. 5 Ideaalikaasun tilanyhtälöstä saadaan kaasun moolimäärä: 3

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

MO-teoria ja symmetria

Kvanttimekaanisten joukkojen yhteys termodynamiikkaan

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Sauvaelementti hum

VI TILANYHTÄLÖ

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.

Tilastollisen fysiikan luennot

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

V T p pv T pv T. V p V p p V p p. V p p V p

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

9. Muuttuva hiukkasluku

6. Stokastiset prosessit (2)

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

Luku 20 Molekyylien liike

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

:n perustilaan energiasta. e) Elektronien ja ytimien välinen vuorovaikutusenergia H 2

olevien molekyylien lukumäärään. Ominaistilojen lukumäärä (degeneraatio Molekyylin värähtelyn ominaiskulmataajuus on (ks. moniste, s.

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Kvanttifysiikan perusteet 2017

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2009

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

MDSATIHO L I K I P I T U I S E N K 0 I V U K U I T U P U U N H A K K U U N

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi. Vahvistinten epäideaalisuudet

S , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut

S FYSIIKKA III (ES) Syksy 2004, LH 10. Ratkaisut

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

Teknillinen korkeakoulu Mat Epälineaarisen elementtimenetelmän perusteet (Mikkola/Ärölä) 11. harjoituksen ratkaisut

0. perusmääritelmiä. Lukutyypit Laskusäännöt Laskujärjestys

( ) ( ) Tällöin. = 1 ja voimme laskea energiatason i. = P n missä

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

4. Termodynaamiset potentiaalit

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Kuva 3.1: Näyte Gaussisesta valkoisest kohinasta ε t N(0, 1) Aika t

0. perusmääritelmiä. Lukutyypit Laskusäännöt Laskujärjestys

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

n = = RT S Tentti

Transkriptio:

S-11435, Fyskka III (ES) Tntt 75 1 Stsmän tunnstttavssa olvaa hukkasta on jakautunut kahdll nrgatasoll Ylm taso on dgnrotumaton ja sn nrga on 1, mv korkam kun almman tason, joka uolstaan on dgnrotunut ssältän kaks omnastlaa Ylmmällä tasolla on kaks hukkasta a) Krjota systmn arttofunkto b) Lask systmn ssänrga ja ntroa c) tosta kohdat (a) ja (b) systmll, jossa ylm taso on kaksnkrtasst dgnrotunut ja alm taso dgnrotumaton tasojn nrgaväln ja mhtyksn ollssa sama kun dllä Ratkasu =7,E1 =,g1 =;E = ε, g =1,n =; ε = 1, mv n1 = -n =5 E ε ε 11, 6 K T a) Z = g = + 1 = + + b)ssänrga on U = n E = 5 + 1, mv, mv n g Määrtlmän mukaan S = kln P, P =! n! Partton todnnäkösyydks saadaan nyt P = 7 5 1 5! = 3 7 S = k ln 3+ ln 7+ 5ln 6, 51k 5!! b g c) E 1 =,g 1 =1,n 1 =5; E = ε, g =,n = ε 11, 6 K T Z = 1 + 1+ b g P = 7 1 5! = 3 7 4 S = k ln 3+ ln 7+ ln 4 4, 43k 5!! Jänntys mtalltangossa kasvaa arvosta σ1 arvoon σ sotrmsn rosssn akana Jos kmmokrrronta E vodaan tää vakona osota, ttä ulkosn voman tkmä työ saadaan V lauskksta Wxt = ( 1 ) E σ σ, mssä V on sauvan tlavuus Ratkasu Vnymäll sotrmsssä tlanmuutoksssa saadaan L L dl = αldt + df = df AE AE Ulkosn voman tkmä työ saadaan ntgromalla δ W = FdL : xt

L F F 1 1 1 ( 1 ) FL L L Wxt = FdL = df FdF = F F AE AE AE L F F mssä sauvan vnymä oltttn nn nks, ttä tkjää L vodaaan tää vakona Sjottamalla louks F = AE Aσ ja V = AL saadaan V Wxt = ( 1 ) E σ σ 3 Astassa on,1 µmol vtyä (H) ja1, µg tyä () Soksn lämötla on 373 K ja an,133 Pa Määrtä a) astan tlavuus, b) vdyn ja tyn osaant ja c) molkyyln lukumäärä cm3:ssä kaasua Ratkasu Mrktään ν H =,1 µmol, m =1,µg, T = 373 K, =,133 Pa Olttaan kaasu daalkaasuks Kumkn soksn kaasu totuttaa rksn daalkaasun tlanyhtälön: m H V = ν H RT V = ν RT = RT,(1) M mssä M 8, g mol on tyn moolmassa ja H ja ovat vdyn ja tyn osaant a) Daltonn lan mukaan = + () H Yhtälöstä (1) ja () saadaan astan tlavuudn ratkasmsks m RT m RT H + = ν H + = V = ν H + M V M J 6 8,314 373 K 6 1, 1 g mol K 3 3 3 V,1 1 mol + 3,164 1 m 3,16 dm 8, g mol,133 Pa b) (1) ja () 6 J ν H RT,1 1 mol 8,314 373 K mol K H = 9,81 1 Pa 98, mpa V -3 3 3,164 1 m ( ) - = H,133 9,81 1 Pa 3,4995 1 Pa 35, mpa c) Molkyyln kokonaslukumäärä on = H + Moolssa on Avogadron luvun lmottama määrä molkyyljä, jotn molkyyln kokonaslukumäärä astassa on m 6 6 1, 1 3-1 16 = ν H +,1 1 mol 6, 1 mol 8,173 1 A + M 8, Molkyyln lukumääräthys on stn

16 8,173 1 n =,58 1 cm V 3 3 3,164 1 cm 13-3 4 Astassa on hldoksdkaasua, jonka thys on 1,7 kg/m3 Molkyyln kskmääränn vaaa matka (matka, jonka n kskmäärn lkkuvat kahdn räkkäsn molkyyln välsn törmäyksn välllä) nässä olosuhtssa on 79 nm Arvo hldoksdmolkyyln lämtta olttan n allon muotosks Ratkasu ρ =1,7kg/m3, L =79nm Molkyyl törmää tosn molkyyln, jos ndn kskstt ovat molkyyln halkasjan D = R täsyydllä tosstaan Olttaan yksnkrtasuudn vuoks, ttä yhtä lukuunottamatta kakk muut molkyylt ovat akallaan Lkkuva molkyyl vaat kahdn räkkäsn törmäyksn välllä sylntrn muotosn vaaan tlan, jonka tlavuus on kskmäärn L π D Tässä tlavuudssa on kskmäärn yks molkyyl Tosaalta yhdn molkyyln vaatma tlavuus saadaan daalkaasun tlanyhtälöstä: V = = = = π = π L V Vmolkyyl D L D Thtävässä on annttu kaasun thys D saadaan lausuttua sn avulla suraavast: ν M M M ρ = M M D V = RT = = ρ = ρπ L A A A Hldoksdn moolmassa on 44, g/mol Sjottamalla arvot saadaan D:ll aroksmatvnn arvo: D π 3 44, 1 kg mol 3-1 3 9 6, 1 mol 1,7 kg m 79 1 m,4 nm 5 Eräässä systmssä hukkastn salltut nrgat ovat, 1ε,ε,3ε, a) Osota, ttä systmn arttofunkto (g = 1 " ) on Z ( 1 ε = ) 1 b) Lask hukkastn kskmääränn nrga, kun ε << Ratkasu E a) Parttofunkton määrtlmän mukaan : Z = g yt g =1" ja E saa arvot, 1ε, ε, 3ε,, nε, Tätn arttofunkto vodaan krjottaa muotoon n n ε ε Z = = x, mssä x = n= n=

Tämä on gomtrnn sarja, jotn saadaan ( 1 ) 1 Z ε = b) Kokonasnrga on (33):n mukaan d = Sjottamalla dllä saatu Z, saadaan dt U kt ln Z U ε ε ε 1 1 ε = kt = ε Kun ε <<, vodaan aroksmoda ksonnttfunkton Taylorn sarjakhtlmää käyttän: ε ε U 1 + U Eav = 6 Sltä, kunka mttaamalla äänn nous kaasussa, vodaan määrätä kaasun adabaattvako Erääll kaasull mtattn äänn noudn lämötlaruvuudks,55t m/s Kaasumolkyyln fktvnn moolmassa ol 9 g/mol Mtä tämän rustlla votn sanoa molkyyln rakntsta? Ratkasu Fyskka II (S) kurssssa on johdttu kaasussa tnvän äänaallon noudll lauskkn 1/ v = 1/ κρ mssä 1 V κ = V P S (1) () on adabaattnn kokoonurstuvuus Tässä tarkastlussa uhutaan adabaattssta kokoonurstuudsta sks, ttä äänaallon värähtlyt taahtuvat nn noast, tt kaasussa hd taahtua lämmön srtymstä kaasun r osn välllä Kaasun laajnmnn ja sustumnn taahtuu ss adabaattsst Olttaan, ttä kaasua on yks mool ja mrktään tlavuutta V m ja massaa M Tällön γ a Vm = a Vm = Drvomalla ann suhtn (adabaattsuus = ntroa vako kaasussa) V 1 a Vm = = γ + 1 S γ 1 Adabaattnn kokoonurstuvuus on ss (sjottamalla yht ) κ = Thydll ät γ ρ = M / Vm, jotn noudks saadaan yhtälöstä (1)

M c = 1/ γ V m Käyttämällä vlä tlanyhtälöä Vm = RT saadaan loutuloksks 1/ γ RT c = M γ R Vrtaamalla tätä thtävän antamaan lauskksn saadaan =,55 M Ratkasmalla adabaattvako ja sjottamalla M = 9 g saadaan γ = 1, 4 Tämä vastaa kaksatomsta kaasua jolla on vs aktvsta vaausasttta 1/ VAKIOITA 31 7 7 7 = = n = = m 9,191 1 kg m 1,675 1 kg m 1,6748 1 kg amu 1,665 1 kg 19 8 34 4 1 c! µ B = 1,61 1 C =,9979 1 m/s = 1,545 1 Js = 9, 73 1 JT 1-1 - 6 = K = = Km = ε 8,8544 1 C m 1/ 4πε µ 1, 566 1 mkgc µ / 4π 11 3 1-1 -1-3 1 A γ = 6,67 1 m kg = 6,5 1 mol R = 8,3143 JK mol k=1,385 1 JK