Nahkurintorin asemakaavan muutos

Nahkurintorin asemakaavan muutos 1. KAUPUNGINOSA ANTTILA KORTTELIT 19,20,21 JA OSA KORTTELEISTA 22 JA 161 SEKÄ KATUALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOLLA MUODOSTUU 1. KAUPUNGINOSA ANTTILA KORTTELIT 19, 21, OSA KORTTELEISTA 22 JA 161 SEKÄ LIIKENNE- JA KATUALUETTA

YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki Ympäristötoimi/Kaavoitus PL 71, 08101 Lohja p. 019 3690 (vaihde) Käyntiosoite: Karstuntie 4 08100 LOHJA Sähköposti:ymparistotoimi(a)lohja.fi tai etunimi.sukunimi(a)lohja.fi Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku, puh. 044 374 0147 Kaavoitusarkkitehti Ann Roberts, puh. 044 374 4414 Toimistosihteeri Margit Hietamäki, puh. 044 369 4454 Avoinna: ma, ke, to klo 9.00 16.00 ti klo 9.00 17.00 pe klo 9.00 15.00 2

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 5 1.1 Tunnistetiedot 5 1.2 Kaava-alueen sijainti 5 1.3 Kaavan tarkoitus 5 1.4 Liitteet 6 1.5 Suunnitteluun liittyvät erillisselvitykset 6 2 TIIVISTELMÄ 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaavan muutosehdotus 7 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 8 3 LÄHTÖKOHDAT 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 8 3.2 Suunnittelutilanne 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 19 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 19 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 20 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 20 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 21 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 22 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 22 5.1 Kaavan rakenne 22 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 23 5.3 Aluevaraukset 24 5.4 Kaavan vaikutukset 28 5.5 Ympäristön häiriötekijät 31 5.6 Nimistö 31 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 32 LIITTEET 34 3

4 Asemakaavan muutosalueen sijaintikartta

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 26. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot LOHJA 1. KAUPUNGINOSA ANTTILA KORTTELIT 19,20,21 JA OSA KORTTELEISTA 22 JA 161 SEKÄ KATUALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOLLA MUODOSTUU 1. KAUPUNGINOSA ANTTILA KORTTELIT 19, 21, OSA KORTTELEISTA 22 JA 161 SEKÄ LIIKENNE- JA KATUALUETTA Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2011 kaavoituskatsauksessa. Asemakaavan muutos on laadittu Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksessa seuraavin käsittelyvaihein: Ympäristölautakunta 19.1.2012 9 (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Ympäristölautakunta 12.4.2012 71 (kaavaluonnos) Ympäristölautakunta 13.9.2012 177 (kaavaehdotus) Kaupunginhallitus 24.9.2012 279 (kaavaehdotus) Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.2.2013 10 (2. kaavaehdotus) Kaupunginhallitus 4.3.2013 64 (2. kaavaehdotus) Kaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Ann Roberts Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen (8.1.2013 saakka) Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku (1.1.2013 alkaen) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lohjan ydinkeskustassa. 1.3 Kaavan tarkoitus Kyseessä on asemakaavanmuutos, jonka perusteella alueelle voidaan toteuttaa kauppa- ja palvelukeskus sekä siihen liittyvät katualueet ja liikennejärjestelyt. Kaavamuutos mahdollistaa kauppakeskukseen liittyvän pysäköintilaitoksen toteutumisen. Alueen rakentuminen eheyttää kaupallista keskustaa sekä toiminnallisesti että kaupunkirakenteellisesti. Arvokkaiksi luokitellut rakennukset säilytetään. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 3,8 ha. 5

1.4 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Tiivistelmä lausunnoista ja muistutuksista ja niiden vastineet 3. Valtakunnalliset alueiden käyttötarkoitukset 4. Kaavamuutoskartta ja määräykset 5. Tilastolomake 1.5 Suunnitteluun liittyvät erillisselvitykset Pohjatutkimus: NCC Property Development Oy, Nahkurintori, Lohja, Alustava pohjatutkimus, 31.5.2012 Nahkurintorin asemakaavan liikenteelliset vaikutukset (Trafi x Oy 5.11.2012) Lohjan kaupallinen selvitys: Anttilan korttelien 20 ja 21 (nahkurintori) asemakaavan muutosehdotus (Propdea Oy 5.12.2012) Nahkurintori, Lohja, Liikennesuunnitelma kauppakeskusta ympäröivä katuverkko, Luonnos 4.1.2013, Trafi x Oy Lohjan yhteislyseon lukion pysäköintialue, Luonnos 12.3.2013,sekä Lohjan Yhteislyseon lukion pysäköintilaitos, alustava selvitys,suunnitelmankuvaus 19.3, Trafi x Oy 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kehittämis- ja elinkeinojaosto hyväksyi 11.10.2010 ( 65) suunnitteluvarauksen Nahkurintorin alueelle kahdeksi vuodeksi NCC Property Development Oy:lle. 6 Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 19.1.2012 varata MRL 62 :n mukaisesti osallisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen asettamalla asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin kuulutuksella 31.1.2012. Ympäristölautakunta päätti 12.4.2012 asettaa asemakaavan muutosluonnoksen sekä muun valmisteluaineiston alustavasti nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Kaavanmuutosluonnos pidettiin nähtävillä 23.4. 22.5.2012 Kehittämis- ja elinkeinojaosto päätti 04.06 2012 jatkaa päätöksensä 11.10.2010 65 mukaisen varauksen varausaikaa NCC Property Development Oy:lle Nahkurintorin alueen kiinteistöistä 31.12.2013 saakka ( 36). Ympäristölautakunta esitti 13.9.2012 asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi sekä asetettavaksi julkisesti nähtäville. Kaupunginhallitus päätti 24.9.2012 hyväksyä asemakaavan muutoseh-

2.2 Asemakaavan muutosehdotus dotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kaava pidettiin nähtävillä 1.-30.10. 2012. Asema-kaavamuutosehdotusta muutettiin seuraavassa vaiheessa oleellisesti. Kauppakeskuksen ympäröivän katuverkon suunnittelun johdosta, kaava-alue laajentui noin kaksinkertaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kokouksessaan 26.02.2013 ( 29) kaupunginhallitukselle että se 1. hyväksyy vastineet esitettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin, 2. hyväksyy 26.2.2013 päivätyn 1. kaupunginosa Anttilan kortteleiden 19, 20, 21 ja kortteleiden 22 ja 161 osien sekä katualueen asemakaavan muutosehdotuksen sekä hyväksyy sen asetettavaksi uudelleen julkisesti nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 4.3.2013 ( 64) hyväksyä vastineet esitettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä hyväksyä 26.2.2013 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen sekä hyväksyy sen asetettavaksi uudelleen julkisesti nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Kortteliin 20 ja kortteliin 21 tonteille 19 ja 20 on osoitettu liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Asemakaavan muutosalueen muut käyttötarkoitukset ovat asuinkerrostalojen, hallinto- ja virastorakennusten, liike- ja toimistorakennusten ja autopaikkojen korttelialueet. Kaavanmuutoksen päätarkoituksena on mahdollistaa kauppa- ja palvelukeskuksen rakentaminen kaavamuutosalueen osalle, joka nykyisin toimii pääasiassa pysäköintikäytössä. Kaava-alue on laajentunut katuverkon yleissuunnitelman luonnoksen valmistuttua, ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen. Katusuunnitelman mukaisiin kiertoliittymiin on varattu lisäalueita katualueiden lisäksi myös osista ympäröiviä kortteleita. Yksi katulaajentamisalueista sijaitsee yksityisomisteisella korttelin osalla. Joiltakin osin ehdotusta on myös tarkistettu nykyisen käyttötarkoituksen mukaiseksi. Paikkarinkadun varren asuinkerrostalokortteli ei ole rakentunut kokonaan ja osa korttelista on toteutunut yleisenä paikoitusalueena (Lyseonmäen yleinen paikoitusalue Paikkarinkadun varressa). Kaavamuutoksessa huomioidaan nykyinen tilanne ja osa korttelista osoitetaan asuinkortteliksi ja osa yleiseksi paikoitusalueeksi. Asemakaavam muutoksella suojellaan Laurinkatu 46 sijaitseva myymälärakennus, Laurinkatu 50 sijaitseva toimistorakennus ja Nahkurinkatu 10 sijaitsevan liikerakennusten korttelialueella sijaitseva rakennus. Kauppa- ja palvelukeskuksen osalta kaavanmuutos pohjautuu Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n laatimaan luonnossuunnitteluaineistoon. Kaavamuutos mahdollistaa keskustan alueelle uusien pysäköintipaikkojen toteutumisen. Kauppakeskuksen pysäköintitasoille on suunniteltu yhteensä noin 360 autopaikkaa, jotka toteutuessaan kasvattavat alueen autopaikkatarjontaa noin 116 paikalla. 7

2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaavanmuutos on hyväksytty, lainvoimainen ja alueelle on laadittu erillinen sitova tonttijako. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Lohjan kaupallisessa keskustassa. Alueeseen sisältyvät seuraavat korttelit: 19, 20 ja 21 osa kortteleista 22 (kaupungintalon kiinteistö) ja 161. Alueeseen sisältyvät osat kaduista Paikkarinkatu, Tehtaankatu, Linnaistenkatu ja Nahkurinkatu. Korttelin 20 aluetta Paikkarinkadun ja Nahkurinkadun välissä kutsutaan Nahkurintoriksi. Kaava-alue rajautuu idässä korttelin 21 kohdalla Laurinkatuun. Alueen maasto laskeutuu loivasti idästä länteen, kohti Aurlahtea. Alueen pintaala on n.3,8 ha. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue sijaitsee harjun alarinteellä täysin rakennetussa kaupunkiympäristössä. Kaava-alue ei sijaitse yhteiskunnan vesihuollon kannalta tärkeällä pohjavesialueella, joskin alustava pohjatutkimus on osoittanut, että pohjavesi on kaava-alueen korttelissa 21 suhteellisen korkealla. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee ydinkeskustassa kaupunkirakenteen keskellä. Alue on rakennettua, mutta alueen laajat pysäköintikentät ja leveät katualueet muodostavat kaupunkirakenteellisen epäjatkuvuuskohdan muuten tiiviissä kaupallisessa keskustassa. 8

Rakennuskanta Alueen rakennuskanta edustaa Lohjan keskustan useita ajallisia kerrostumia. Rakennukset ovat 1920 1980-luvuilta. Vanhinta rakennuskantaa edustavat korttelissa 21 sijaitseva Laurinkatu 46:n ja 50:n sekä korttelissa 20 sijaitseva Nahkurinkatu 10:n rakennukset. Laurinkatu 46:n rakennus, ns. Sundmanintalo/ vanha apteekki on rakennettu vuonna 1926. Rakennus edustaa tyyliltään myöhäistä jugendia ja oli rakentuessaan kolmas kivitalo Lohjalla. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Nahkurinkatu 10:n rakennus edustaa Lohjan oloissa harvinaisen puhdastyylistä ja rikasmuotoista 1920- luvun klassismia. Rakennus on paikallisesti arvokas. Korttelin 21 koillisnurkan rakennus (Laurinkatu 50) on entinen Lohjan kauppalan virastotalo. Arkkitehtitoimisto Paatela & Paatelan suunnittelema rakennus valmistui 1929. Rakennus edustaa tyylitään 1920-luvun klassismin ja orastavan funktionalismin välivaihetta. Korttelin 21 pohjoisin osa muodostaa Laurinkadulle melko yhtenäisen kaupunkimaisen katujulkisivun mutta eteläosan yksikerroksiset, katulinjasta sisäänvedetyt liikerakennukset poikkeavat tästä. Laurinkatu 44 ja Laurinkatu 46:n takaosien apurakennukset eivät ole kaupunkikuvallisesti onnistuneita. Korttelissa 22 tontilla 7 sijaitsevat kaupungintalo ja ns. sivistystalo. Kaupungintalo on valmistunut 1984. Sivistystalon on suunnitellut arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg ja se on valmistunut vuonna 1951. Rakennukseen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja. Korttelissa19 sijaitsee asuinkerrostalo. Asuinkerrostalo on toteutunut voimassaolevan asemakaavan mukaisesti mutta kaavaan osoitetut muut asuinkerrostalot eivät ole rakentuneet, vaan paikalla on pysäköintialue. Kerrostalo on valmistunut vuonna 1975 asuntolaksi. Rakennuksessa toimii vanhusten asumispalveluihin erikoistunut säätiö ja siinä sijaitsevia asuntoja suunnataan vanhusten asumiseen. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee pääosin asuinkerrostaloja. Pohjoisja koillispuolelle jää Lohjan kulttuurikeskusta, jossa sijaitsevat lukio, yläaste, kirjasto ja Laurentiussali. Kulttuurikeskustan takana kaupunkimaisemaa hallitsee Lohjan keskiaikainen kirkko. Kaava-alueen itäpuolella alkaa varsinainen yhtenäinen kaupallinen keskusta. Rakennuskannan kerrosluvut vaihtelevat II-V- normaalikorkuisen kerroksen välillä. Kaava-alueelle on toteutunut n. 18 300 m² erityyppistä rakentamista. Taulukosta (1.) ilmenee korttelikohtaisesti voimassa olevan kaavan sallima ja toteutunut rakennusoikeus. Kaava-alue on merkittävä solmukohta kaupungin eriluonteisten ja erilaisten toiminnallisten osien välissä. 9

Taulukko 1. VOIMASSA OLEVA ASEMAKAAVA SALLII RAKENTAMISOIKEUTTA Kortteli 19 6529 k-m² 2528 k-m² Kortteli 20 (kokonaisuudessaan) 4759 k-m² 639 k-m² Kortteli 21, (tontit 17, 18, 19 ja 11 515 k-m² 10 315 k-m² 20) Kortteli 22, tontti 7 6516 k-m² 4800 k-m² Pinta-ala yhteensä n. 29 320 m² n. 18 300 m² TOTEUTUNUT RAKENNUSOIKEUS Asuminen Kaava-alueelle sijoittuu asumista kortteliin 19. Asuinkerrostalon asunnot ovat suunnattuja vanhusten asumiseen. Korttelissa 20 tontilla 6 ( Nahkurinkatu 10) ranennukseen on toteutunut asuntoja 2. kerrokseen. Korttelissa 21 tontilla 18 on liikerakennuksen vanhin osa ollut sekä asuinettä toimistokäytössä. Alueella asuu 19.2.2013 väestörekisterin mukaan 58 henkilöä. Palvelut Suunnittelualue sijaitsee kaupallisessa keskustassa. Kaava-alueella on mm. ravintola-, pankki-, vähittäiskaupan, verohallinnon palveluja ja vanhusten asumispalveluita. Lisäksi kaava-alueelle sijoittuu kaupungintalo. Suunnittelualueen lähialueella sijaitsee monipuolisia kaupallisia-, julkisia ja kulttuuripalveluita. 10 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella sijaitsee n. 270 kaupan alan, palvelualojen ja julkishallinnon työpaikkaa nykyisissä kiinteistöissä. Liikenne Kaikki kaava-alueen kadut ovat kaksisuuntaisen ajoneuvoliikenteen käytössä. Alueeseen sisältyvät osat kaduista Paikkarinkatu, Tehtaankatu, Linnaistenkatu ja Nahkurinkatu. Suunnittelualuetta rajaava Laurinkatu toimii myös joukkoliikenteen reittinä. Suunnittelualueelta on matkaa linja-autoasemalle n. 200 metriä. Kortteli 20 ( Nahkurintori) on jäsennelty kahteen osaan itä-länsi suuntaisella kevyenliikenteen reitillä. Kaavaalueen pohjoispuolella sijaitsevan lukion oppilaat kulkevat kaava-alueen läpi (korttelin 20 läpi) linja-autoasemalle. Suunnittelualueen länsireunan Paikkarinkatu on tärkeä yhteys, joka yhdistää kulttuurikeskustan ja Aurlahden kaupunkirannan toisiinsa. Linnaistenkatu on nykyisellään katkaistu ajoneuvoliikenteeltä väliltä Tehtaankatu - Paikkarinkatu. Tämä on osoiteteknisesti harhaanjohtava ja saattaa aiheuttaa pelastustilanteissa sekaannusta. Linnaistenkadun kevyenliikenteen väylällä katkaistu osuus kuuluu kaava-alueeseen. Laurinkadun kiinteistöjen huolto toimii Nahkurinkadun kautta. Pääosa Nahkurintorin (kortteli 20) alueesta toimii kaupungin yleisenä tai kiinteistöjen yksityisenä maantasopysäköintinä. Tekninen huolto Alue sijaitsee yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä.

NYKYTILANTEEN PYSÄKÖINTIPAIKAT (KPL) Linnaistenkatu 39 Paikkarinkatu 15 Tehtaankatu 4 Nahkurinkatu 0 Kortteli 21,tontti 19 ja 20 77 Kortteli 20 (Nahkurintori) 137 3.1.4 Maanomistus Alueella sijaitsevat tontit ovat kaupungin ja yksityisten omistuksessa. Kaupungin omistuksessa ovat kortteli 19, korttelin 22 tontti 7(kaupungintalon tontti) sekä korttelin 21 tontti 17 (Laurinkatu 50). Maanomistus; värillinen alue on kaupungin omistuksessa. Yksityisomistuksessa ovat korttelin 20 tontit 18,19 ja 20 sekä korttelin 20 Nahkurinkatu 10:n kiinteistö. Nahkurintorin rakentamattomat kiinteistöt sekä kaava-alueen katualueet ovat Lohjan kaupungin omistuksessa. 11

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat kaavat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava-aluetta koskevia tavoitteita on esitelty liiteenä olevassa kaaviossa (liite 3). Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 15.8.2007). Suunnittelualue on siinä varattu taajamatoimintojen alueeksi, lisäksi Lohjan keskustan alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Vireillä olevassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (uudelleen nähtävänä 20.11 21.12.2012) asemakaavamuutosehdotuksen alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja seutukeskukseksi. Koko keskustaa koskee merkintä tiivistettävä taajamatoimintojen alue. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Yleiskaava Asemakaavan muutosehdotus kuuluu rajaukseltaan laajemman taajamaosayleiskaavan kaava-alueeseen. Alue on taajamaosayleiskaavaehdotuksessa (Kv 10.10.2012, ei lainvoimainen) merkitty keskustatoimintojen (C1) alueeksi. 12

VR pv AP1 7 sr J J en et TY/TP S2 5 sm z et 32 sm C1 lp AP1 C1 C1 z AP1 C1 sl C1 EV AP1 15 luo 3 sl 40 AP2 sm 3 11 pv AP1 8 sr AP1 TP TP TP EV C1 AP1 EV AP1 10SL et et SL 5 AP z sl 4 A2 z py C1 pv A AP1 z C1 C1 ek W z 52 luo 26 SL k 26 sm PY2 et A EV z TP PL AP1( Kv 10.10.2012, ei lainvoimainen) Ote Taajamaosayleiskaavasta Ote keskustan osayleiskaavaehdotuksesta ( kh 24.9.2012) Alue kuuluu vireillä olevaan keskustan osayleiskaavan rajaukseen. Osayleiskaavan ehdotus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 24.9.2012. Keskustan osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä 15.1016.11. 2012. Kaavamuutosalueelle on siinä osoitettu kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM), julkisten palvelujen aluetta (PY), kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK) 13

sekä liike- ja toimistorakennusten tai yhdistettyjen liike-, toimisto- ja asuinrakennusten aluetta (KA). Osayleiskaavassa on osoitettu suojelumerkintä Nahkurinkatu 10:n kiinteistölle ja Laurinkatu 46:n kiinteistölle. Lisäksi osayleiskaava nostaa esiin Paikkarinkadun ja Linnaistenkadun (välillä Paikkarinkatu ja Nahkurinkatu) merkityksen pääkokoojakatuna ja kevyenliikenteen yhteytenä. Korttelin 21 pohjoisosa kuuluu kaavassa osoitettuun kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen (Kouluaukion ympäristö). Ote ajantasa-asemakaavasta 14

AK 200 AK 1 AK 149 AK 186 AK 1 Ajantasa-asemakaava rakentuu useista voimassaolevista asemakaavoista Asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa eri aikoina lainvoimaisuuden saaneita asemakaavoja. Asemakaavan n:o 1 (lainvoimaisuus 30.12.1931), kaava-alueella lähinnä katualueita ko. kaavasta. Asemakaava n:o 149 (lainvoimaisuus13.5.1970), asemakaava n:o 186 (lainvoimaisuus 18.10.1977) ja asemakaava 200 (lainvoimaisuus 17.6.1980). Voimassaolevien asemakaavojen mukaiset aluetta ja kortteleiden käyttötarkoitusta koskevat kaavamääräykset. Korttelia19 koskeva kaavamerkintä ja -määräys on seuraava: AK-24 Asuinkerrostalojen korttelialue. 10% kokonaiskerrosalasta saa rakentaa liiketilaksi. Rakennuksen eri sivuilla tulee räystäslistan olla samalla korkeudella. Tonttia ei saa aidata toista tonttia vastaan muuten kuin rakennustarkastajan luvalla. 1/6 asuntokerrosalaa vastaava määrä tontin pinta-alasta on rakennettava yhtenäiseksi leikki- ja oleskelualueeksi, jonka istutus ja kalustus on osoitettava asemapiirroksessa. Autopaikkoja on osoitettava yksi autopaikka asuntokerrosalan 80 m² kohti, yksi autopaikka myymäläkerrosalan 20 m² kohti ja yksi autopaik- 15

ka toimistokerrosalan 50 m² kohti. Autopaikkoja saa sijoittaa pihoille, kellareihin ja maan alle kuitenkin siten, että yhtenäinen leikki- ja oleskelualue voidaan sijoittaa rakennusten etelä- tai länsipuolelle. Vaadittavien autopaikkojen määrästä 60 % järjestetään rakentamisen yhteydessä ja loput tarvittaessa rakennuslautakunnan määräämässä järjestyksessä. Korttelia 22 tonttia 7, kaupungintalon tontti, koskee seuraava asemakaavamerkintä ja määräys: YH-4 Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue. Autopaikkoja on osoitettava yksi autopaikka 60 m² kerrosalaa kohti. Vaadittaessa autopaikkojen määrästä 60 % järjestetään rakentamisen yhteydessä ja loput tarvittaessa järjestysoikeuden määräämässä järjestyksessä. Paikkarinkadun ja tehtaankadun risteyksessä korttelin 161 paikoitusalueesta määrätään seuraavaa: LPA-1 Autopaikkojen korttelialue. Autosäilytyspaikat saa rakentaa kahteen tasoon. Voimassa olevassa asemakaavassa koko Nahkurintorin nykyinen kortteli 20 sekä Laurinkadun varren korttelin 21 pohjoisosa on osoitettu liikerakentamiseen (KL-12 ja KL-10). kaavamerkinnässä ja määräyksessä todetaan seuraavaa: KL- 12 Liikerakennusten korttelialue. Rakennuksessa saa olla enintään kaksi asuntoa rakennuksen huollolle tarpeellista henkilökuntaa varten. Mikäli muita asuntoja rakennetaan on osoitettava, että ne tarvittaessa voidaan muuttaa liike- ja toimistotiloiksi. On osoitettava, että alueelle voidaan liiketilan lisäksi rakentaa yleiseen käyttöön tarkoitettuja autopaikkoja vähintään 1 autopaikka/ 48 m² tontin pinta-alaa kohti. Näitä autopaikkoja ei lasketa sallittuun rakennusoikeuteen. Lisäksi on tonttia varten osoitettava autopaikkoja 1 autopaikka/ 20m² myymälähuoneistoalaa, 1 autopaikka/ 40² toimistohuoneistoalaa, 1 autopaikka/ 20 istumapaikkaa kokoushuoneessa ja 1 autopaikka/ 1 vierashuone hotellissa. Autopaikkoja saa sijoittaa pihoille, kellareihin, maan alle, ja enintään kolmeen maanpäälliseen kerrokseen. Vaadittavien autopaikkojen määrästä 60% järjestetään rakentamisen yhteydessä ja loput tarvittaessa järjestysoikeuden määräämässä järjestyksessä. Olemassa oleva puusto tulee säilyttää ja kattamattomat autopaikat tulee ympäröidä istutuksin. Tontit tulee aidata kadunpuoleisilta osiltaan pensasaidoin tai enintään 1.2 metriä korkein vaalein lautaaidoin. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä tai pysäköintiin on istutettava ja pidettävä kasvullisena huolitellussa kunnossa. Puita saa kaataa vain rakennustarkistajan luvalla. Korttelin 21 tontteja 17 ja 18 koskee seuraava määräys: KL-10 Liikerakennusten korttelialue. Enintään 10% tontin kokonaiskerrosalasta saa rakentaa asuntoja. 16

Autopaikkoja on alueella tai sen välittömässä läheisyydessä varattava 1 ap/35m² työpaikkakerrosalaa ja 1 ap/asunto, joista omalla tontilla vähintään 1/3. Autopaikat eivät kuitenkaan saa vähentää kaavassa varattuja yleiseen käyttöön tarkoitettuja autopaikkoja. Tontille sijoitettavat autopaikat saa rakentaa maan tasoon, kannen alle tai kellariin. 1/6 asuntokerrosalaa vastaava määrä tontin pinta-alasta on rakennettava yhtenäiseksi leikki- ja oleskelualueeksi Vaadittavien autopaikkojen määrästä 60 % järjestetään rakentamisen yhteydessä ja loput tarvittaessa järjestysoikeuden määräämässä järjestyksessä. Korttelin 21 eteläosa (tontit 19 ja 20) on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakentamiseen ja siitä todetaan seuraavaa: AL-7 Asuin, liike ja toimistorakennuksien korttelialue. Enintään 50% kokonaiskerrosalasta saa rakentaa asuntoja. Kaavan yleisissä määräyksissä todetaan: Autopaikkoja on alueella tai sen välittömässä läheisyydessä varattava 1 ap/35 m² työpaikkakerrosalaa ja 1 ap/asunto, joista omalla tontilla vähintään 1/3. Autopaikat eivät kuitenkaan saa vähentää kaavassa varattuja yleiseen käyttöön tarkoitettuja autopaikkoja. Tontille sijoitettavat autopaikat saa rakentaa maan tasoon, kannen alle tai kellariin. 1/6 asuntokerrosalaa vastaava määrä tontin pinta-alasta on rakennettava yhtenäiseksi leikki- ja oleskelualueeksi. Asemakaavoissa kortteleiden rakentamistehokkuudet alueella vaihtelevat 1.00-1.30 välillä (e=1,00 ja e=1,30). Nahkurintorin korttelissa ( k 20) kerrosluku on III ja korttelissa 21 kerrosluku on IV ja rakennusmassat on osoitettu Laurinkadun varteen. Alue ( korttelit 20 ja 21) on jäänyt Nahkurintorin korttelin sekä kahden Laurinkatuun rajoittuvan tontin osalta toteutumatta asemakaavan mukaisesti. Voimassa oleva asemakaava ei huomioi lainkaan Nahkurinkatu 10 kiinteistön olemassaoloa. 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat muut suunnitelmat ja selvitykset Lohjan keskustan osayleiskaavan yleissuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy 22.2.2002) Lohjan keskustan kaupanselvitys 2006, keskustan kaupallisen rakenteen kehittäminen (Tuomas Santasalo Ky, 2006) Lohjan keskustan kaupallisessa selvityksessä Nahkurintorin alue todettiin kehittämisalueeksi. Lisäksi eräänä johtopäätelmänä todettiin liiketilatarpeen olevan keskustassa, Prisman rakentumisen jälkeen, 22 000 kem². Selvityksessä suositeltiin Nahkurintorin alueelle liiketilojen toteuttamista yhtenä suurena yksikkönä. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys (Esisuunnittelijat Oy, 2006) Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo (Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan museo 2007) Lohjan keskustan rakennusinventointi 2007 (Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, Katariina Ockenström, 2008) 17

Lohjan keskustan kaupunkikuvallinen selvitys (Asta Björklund Risto Iivonen Arkkitehdit Oy, 2008) Kauppakeskuksen esisuunnitteluaineisto (Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy) Lohjan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, 2010) Taajamaosayleiskaava, Kaupallisen selvityksen päivitys (Santasalo Ky, 2011) Lohjan keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys (Trafi x, 2011) Keskustan osayleiskaavatyön puitteissa on tutkittu mm. alueen massoittelua, liikenneyhteyksiä ja arvokasta rakennuskantaa. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksessa on tutkittu Linnaistenkadun-Torikadun kävelykadun ja uudisrakentamisen mahdollisuutta. Nahkurintorin kytkeytymistä osaksi kaupallista keskustaa ja mahdollista kävely-ympäristöä tutkittiin myös Lohjan keskustan kaupallisessa selvityksessä (Tuomas Santasalo Ky, 2006) ja Lohjan keskustan pysäköintiselvityksessä (Esisuunnittelijat Oy, 2006). Kaupallisessa selvityksessä Nahkurintorin kehittämisalueen merkitys kävely-ympäristön kehittämisessä todettiin suureksi. Torikadun varren pienliiketilat todettiin tarpeellisiksi katutilan elävöittämisen kannalta. Sijainti todettiin hieman syrjäiseksi, mutta kävelykadun toteutuminen toisi alueen lähemmäs keskustan ydinaluetta. Pysäköintiselvityksessä hahmoteltiin Nahkurintorin kauppakeskuksen roolia kävely-ympäristön toisena päätepisteenä ja tulevaisuudessa yhtenä keskustan viidestä merkittävästä pysäköintilaitoksesta. Muut ns. hajakeskitetyn pysäköintiratkaisun laitokset olisivat k43:ssa (Sokos), torin alueella, Prismassa (toteutettu) sekä Lohjantähdessä (toteutettu). Selvityksessä tutkittiin n. 300 autopaikan pysäköintilaitosta nykyiselle torialueelle ja Nahkurinkadun kohdalle. Lohjan keskustan kaupunkikuvallisessa selvityksessä (Asta Björklund Risto Iivonen Arkkitehdit Oy, 2008) tutkittiin erityisesti Laurinkadun tiivistyvää katutilaa. Nahkurintorin alue oli ratkaistu nykyisen kaltaisella korttelijaolla. Lohjan keskustan osayleiskaavan liikenneselvityksessä (Trafi x, 2011) tutkittiin keskustan liikennejärjestelyjen kehittämistarpeita osana keskustan osayleiskaavatyötä. Laurinkadun pohjoispään ja Torikadun toteuttaminen kävelypainotteisina katuina edellyttää parannustoimenpiteitä kaupallisen keskustan sisäänajoreitillä Paikkarinkadulla, Linnaistenkadulla ja Torikadulla. Kävely-ympäristön ja keskustan läpiajon vähentämisen kannalta on olennaista, että sisääntuloreitin yhteydessä on riittävän laaja ja toimiva pysäköintilaitos. Keskustan autopaikoitus on koettu erittäin haasteelliseksi järjestää jo olemassa olevan rakenteen puitteissa. Kauppakeskushankkeen yhtenä oleellisena suunnittelun lähtökohtana on ollut tähän haasteeseen vastaaminen. Luonnossuunnitelman mukaisesti kauppakeskuksen toteutumisen myötä alueelle on mahdollista osoittaa n. 116 uutta autopaikkaa. 18

NYKYTILANNEEN PYSÄKÖINTIPAI- KAT (KPL) Nahkurintori ja lähialueet SUUNNITELMAN PYSÄKÖINTIPAI- KAT( 12.02.2013) (KPL) Kauppakeskus ja lähialueet Linnaistenkatu 39 20 Paikkarinkatu 15 6 Tehtaankatu 4 0 Nahkurinkatu 0 0 Kortteli 21,tontti 19 ja 20 77 Kortteli 20 (Nahkurintori) 137 suunnitelmassa 256+106 = 362 YHTEENSÄ 272 388 EROTUS 116 Keskustan rakennusinventoinnissa (Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, Katariina Ockenström, 2008) vanhan Kouluaukion ympäristö luokiteltiin alueeksi, jolla on merkittäviä kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja. Inventoinnissa alue on arvotettu kaupunkikuvallisesti yhtenäiseksi liike-, pankki- ja koulurakennuksien kokonaisuudeksi Lohjan historiallisessa keskustassa. Alueella on rakennustaiteellisesti merkittäviä kohteita.tärkeimmät inventoiduista kohteista on säilytetty suunnittelun kaikissa vaiheissa. Alueen pohjavesiolosuhteista johtuen kauppa- ja palvelukeskuksen suunnittelussa luovuttiin valmisteluvaiheessa maanalaisista pysäköintiratkaisuista. Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.5.2011 lähtien. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Alueella on voimassa oleva tonttijako. Korttelia 20 kaupungin omistamalta osalta sekä korttelia 19 paikoitusalueen osalta ei ole lohkottu asemakaavan mukaisesti. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavanmuutos on tarpeen Lohjan keskustan kaupallisten palvelujen ja vetovoiman parantamisen, sekä ydinkeskustan kaupunkirakenteen eheyttämisen kannalta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset NCC Property Development esitti 23.9.2010 saapuneella kirjeellään 19

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Lohjan kaupungille, että se varaa Nahkurintorin alueella omistamansa alueen kehittämistä, suunnittelua sekä tulevia tontinosto- ja sijoittajaneuvotteluja varten NCC Property Development Oy:lle kahdeksi vuodeksi. Kehittämis- ja elinkeinojaosto hyväksyi suunnitteluvarauksen 11.10.2010 ( 65). Kehittämis- ja elinkeinojaosto päätti jatkaa päätöksensä 11.10.2010 65 mukaisen varauksen varausaikaa NCC Property Development Oy:lle Nahkurintorin alueen kiinteistöistä 31.12.2013 saakka. 4.3.1 Osalliset Osalliset on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Vireilletulo Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin Lohjan kaavoituskatsauksen 2011 yhteydessä. 4.3.3 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Ympäristölautakunta 19.1.2012 9). Osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 30.1-28.2. 2012. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta osallisilta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Fortum Sähkönsiirto Oy, Lohjan Energiahuolto Oy LOHER, DNA Palvelut Oy, Lohjan Yrittäjät ry, Lohcase ry, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ry, Novago Yrityskehitys Oy sekä Lohjan kaupungin eri toimialat (ympäristönsuojelu, terveysvalvonta, kiinteistötoimi, kunnallistekniikka ja Lohjan museo). Asemakaavan muutosluonnos (Ymplk. 12.4.2012 71) Kaavanmuutosluonnos pidettiin nähtävillä 23.4. 22.5.2012. Tänä aikana siitä jätettiin neljä mielipidettä ja lausuntoja saatiin 11 kpl. Uudenmaan liitto ilmoitti, että se ei lausu kaavasta. Asemakaavan muutosehdotus ( Kh. 24.9.2012 279) Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitokselta ja Rakennusvalvonnalta. Kaava pidettiin nähtävillä 1.-30.10. 2012. Ehdotuksesta saatiin yksi lausunto sekä 5 muistutusta Asemakaavan ( 2.) muutosehdotus ( Kh. 4.3.2013 64) Asemakaavan uudelleen nähtäväksi asetettavasta muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristö-keskus, Uudenmaan liitto, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Fortum Sähkönsiirto Oy, Lohjan Energiahuolto Oy LOHER, DNA Palvelut Oy, Lohjan Yrittäjät ry, Lohcase ry, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ry, Novago Yrityskehitys Oy sekä Lohjan kaupungin eri toimialat (ympäristönsuojelu, terveysvalvonta, rakennusvalvonta, kiinteistötoimi, kunnallistekniikka ja Lohjan museo) ja Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos. 20

4.3.4 Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu käydään, mikäli viranomaiset katsovat sen tarpeelliseksi. Kaavanmuutoksen ei ole katsottu koskevan valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita, eikä sen ole katsottu olevan muutoin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Luonnos- ja ehdotusvaiheissa pyydetään lausunnot kaavanmuutoksen kannalta tarpeellisiksi katsotuilta viranomaisilta. Kaavoitusviranomainen on käynyt Länsi-Uudenmaan paloviranomaisen kanssa 3 neuvottelua (8.10 2012, 5,12.2012 sekä 25.1.2013). Länsi- Uudemaan maakuntamuseon kanssa on pidetty neuvottelu 25.1.2013. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamuutos vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteita. Muutos kehittää keskusta-aluetta monipuolisena palvelujen, asumisen ja työpaikkojen alueena. Liite 3. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavamuutosta ohjaavat ylemmän tason kaavat on esitelty kohdassa 3.2.1. Asemakaavamuutos on linjassa ko. kaavojen ratkaisua kanssa. Asemakaavamuutos mahdollistaa korttelin 21 ja 20 kehittämisen keskustan osayleiskaavan osoittamalla tavalla. Osayleiskaavaehdotuksen mukainen keskustan liikenteellinen yleissuunnitelma on ohjannut asemakaavamuutoksen yksityiskohtaisempaa liikenne- ja katuverkon suunnittelua. Suunniteltu maankäyttö tukee keskustan osayleiskaavaehdotuksen ratkaisua. Muut tavoitteet Alueen ydinosien rakentumisella kauppa- ja palvelukeskukseksi pyritään tukemaan Lohjan keskustan elävyyttä ja vetovoimaa Länsi-Uudenmaan toiminnallisena ytimenä. Kaavamuutoksen toteutus pyrkii omalta osaltaan vastaamaan liiketilojen vajeeseen keskustassa. Kaupunkikuvallisia tavoitteita ovat alueen hajanaisen kaupunkirakenteen ja katutilojen eheyttäminen sekä ajallisesti kerroksellisen korttelikokonaisuuden toteutuminen kaavan perusteella. Kulttuurihistorialliset kohteet on suojelu kaavassa. 21

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alueen erilaisia ratkaisumalleja ja liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen on tutkittu aktiivisesti vuosina 2006-2012. NCC:n toimesta on laadittu korttelitutkielmia mahdollisuuksista kehittää aluetta kauppakeskuksena ja osittain asumiseen (Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy ja liikennesuunnittelun osalta Trafi x Oy). Tutkimisen alkuvaiheissa tehtiin vaihtoehtoja, joissa kauppakeskuksen pysäköinti oli maanalaisena. Tutkittiin myös vaihtoehtoja, joissa kellarikerros ja pysäköinti yhdistyivät naapurikorttelin kellaritiloihin. Kummastakin ratkaisumallista luovuttiin pohjavesiolosuhteiden, katualueen alittamisen teknisen vaikeuden, vaiheistuksen ja kustannusten tähden. Tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa Nahkurintori pysäköintialue olisi asumista ja Laurinkadun varren kaksi tonttia liikerakentamista. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin, koska aluetta alettiin osayleiskaavatyön puitteissa kehittämään kauppakeskuskäyttöön yhtenä kokonaisuutena. Luonnosvaihe Nahkurintorin kaupallisen kehittämisen pohjaksi tehdyn esisuunnittelun, aiempien selvitysten sekä asetettujen tavoitteiden pohjalta laadittiin asemakaavaluonnos. Koska alueen käyttötarkoitus ja uusi korttelirakenne on esitetty keskustan osayleiskaavaehdotuksessa, eikä arvokkaiksi arvotettuja rakennuksia ole esitetty purettaviksi, päädyttiin esittämään yhtä vaihtoehtoa. Vaihtoehto on muotoutunut myös esisuunnittelun ja selvitysten perusteella toteutuskelvottomien vaihtoehtojen karsiuduttua prosessin aikana. Ehdotusvaihe Asemakaavaehdotus noudattelee pääpiirteittään luonnoksen suuntaviivoja koskien kortteleita 21 ja 20. Kaavaa on tarkistettu saatujen lausuntojen perusteella. Lisäksi hankkeen kerrosala on tarkentunut suunnittelun tarkentuessa. Ehdotusvaihe (2.) Kaavaehdotuksen kaava-aluetta on laajennettu merkittävästi ensimmäisen nähtävillä olon jälkeen. Kaava-aluetta on jouduttu tarkistamaan ja laajentamaan katuverkon yleissuunnitelman johdosta. Kaava-alueeseen on liitetty katualueisiin kohdistuvat muutokset, jotka ovat oleellisia toteutettavan kauppakeskuksen toimivan liikenteen järjestämisessä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavan muutosalueen kortteleiden käyttötarkoitukset ovat liikerakentaminen, liike- ja toimistorakentaminen, hallinto- ja virastorakentaminen ja asuinrakentaminen. Kortteleista 20 ja 21 muodostuu yhtenäinen kauppakeskusalue, jonka liiketilat sijoittuvat katutasossa Laurinkadun ja Nahkurinraitin ( nyk. Linnaistenkatu) varsille sekä kauppa- ja palvelukeskuksen sisäosiin, korttelin läpi kulkevan sisäyhteyden varrelle. Kaavanmuutoksella muodostetaan uusi kortteli nykyisten korttelien 20 ja 21 sekä väliin jäävästä Nahkurinkadusta. Korttelin 22 tilanne ei muutu. 22

Korttelin 19 jakautuu kahteen erikäyttötarkoitukseen: Asuinkerrostalojen kortteliksi sekä pysäköinti alueeksi. Korttelin 21 etelänurkan kaksi yksikerroksista liikerakennusta sekä tonttien takaosien apurakennukset (Laurinkatu 44 ja Laurinkatu 46) on tarkoitus purkaa. 5.1.1 Pinta-ala Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 3,8 ha. 5.1.2 Mitoitus Uuden rakennusoikeuden mitoitus perustuu pääpiirteissään säilyvien rakennusten osalta tonttien nykyiseen kaavanmukaiseen tehokkuuteen. Uuden kauppa- ja palvelukeskuksen mitoitus perustuu sen toiminnallisuuteen, kaupunkirakenteelliseen ja kaupunkikuvallisiin ratkaisuihin. Koko asemakaavan muutosalueen yhteenlaskettu nykyisen voimassa olevan asemakaavan sallima rakennusoikeus on n. 29 320 m². Kaavamuutoksen myötä rakennusoikeudeksi muodostuu n. 31 310 m². Kerrosluvut vaihtelevat alueella II-IV välillä. Kauppakeskuskokonaisuudessa on pyritty Laurinkadun pohjoispään kaupunkimaisen massoittelun täydentämiseen. Uuden rakentamisen maksimikerrosluku on IV. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KORTTELI JA ALUEENKÄYTTÖTAR- KOITUS Kortteli 19, AK-korttelinosa Kortteli 19, LP-alue Kortteli 21, K-korttelinosa ( tontti 17 ja 18) Kortteli 21, KM-2-korttelinosa Kortteli 21, korttelinosa (Nahkurinkatu 10) Kortteli 22, YH-korttelinosa, tontti 7 Yhteensä p-a ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SALLIMA RAKENNUSOIKEUS 2 626 k-m² 0 k-m² 5 899 k-m² 15 300 k-m² 1 022 k-m² 6464 k-m² n. 31 310 k-m² Yllä olevassa taulukossa esitetään kaavamuutoksen sallimat korttelikohtaiset rakennusoikeudet 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavanmuutos mahdollistaa keskustan kehittämisessä tavoiteltavat keskustan kaupunkirakenteen tiivistämisen ja kaupunkikuvallisen eheyttämisen. Liikerakentamisella vahvistetaan keskustan roolia Lohjan kaupallisessa rakenteessa. Uusi liikerakentaminen mahdollistaa erikokoisten liikkeiden sijoittumisen alueelle. Kaavalla mahdollistetaan kulttuurihistoriallisten rakennuksien suojelu. Alueen säilyvän rakennuskannan luonne sekä osayleiskaavaehdotuksessa hahmoteltu tuleva keskustarakenne huomioidaan kaavamääräyksissä siten, että uudisrakentaminen sopii kaupunkikuvallisesti paikkaan. 23

5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-2) Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueelle on liikerakentamisen lisäksi mahdollista sijoittaa myös palvelu- ja toimistotiloja. Korttelialueella saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi pääasialliseen käyttötarkoitukseen liittyviä kauppakäytäviä, teknisiä tiloja, varastotiloja, huoltotiloja ja käytäviä, tasonvaihdon ratkaisuja, maanalaisia väestönsuojatiloja sekä maanpäällisiä pysäköintitiloja. Tilat, joita ei lasketa kerrosalaan, eivät mitoita autopaikkoja. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään yksi 55 k-m2 liiketilaa kohti ja yksi 100 k-m2 toimisto- ja palvelutiloja kohti. Rakentamisen sopeuttamiseen kaupunkikuvaan ja olemassa olevaan eri-ikäiseen rakennuskantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Julkisivut tulee jäsennellä eri materiaaleilla tai pintakäsittelyillä, jotka rytmittävät julkisivun vaihteleviin kenttiin. Eri kenttien välillä tulee olla syvyysvaihteluita rakenteen sallimissa rajoissa. Suositeltavaa on, että materiaalivalinnat ilmentävät rakennuksen eri osien käyttötarkoituksia. Paikkarinkadun puoleisten porrashuoneiden yhtenä julkisivumateriaalina tulee käyttää lasia siten, että muodostuu pystysuuntaisia yhtenäisiä lasipintoja. Pysäköintitasojen ajoneuvojen ajovaloista ei saa aiheutua häiriötä ympäröiville kortteleille. Julkisivujen sokkelit tulee sovittaa kaupunkikuvaan Rakennuksen katualueeseen, jalankulkureittiin tai aukioon rajautuvien julkisivujen tulee sisältää ikkuna-aukkoja, julkisivulaseja, mainosvitriinejä tai näiden yhdistelmiä siten, että julkisivut ovat mittakaavaltaan ja arkkitehtuuriltaan kaupunkikeskustaan sopivia. Rakennuksen muiden julkisivujen tulee noudattaa soveltuvin osin edellä mainittuja määräyksiä. Paikkarinkadun julkisivu ja tontteihin 17 ja 18 suuntautuva julkisivu tulee varustaa valaisimin. Rakennuksen Laurinkadun puoleisen julkisivun räystäskorkojen tulee olla soveltuvin osin yhteneväisiä samassa korttelissa tonteilla 17 ja 18 sijaitsevien rakennusten räystäskorkojen kanssa. Julkisivu tulee olla jaettu korkeaan ja matalampaan osaan siten, että korkeampi julkisivun osuus rajautuu Nahkurinraittiin. Nahkurinraittiin rajautuvilla katutason liiketiloilla tulee olla suora sisäänkäynti kadulta, mikäli kadun korkeusasema sen luontevasti sallii. 24

Suurin kerrosluku on IV, jolla täydennetään Laurinkadun pohjoisosan katujulkisivua sekä keskustan kaupunkimaista ilmettä. Kauppa- ja palvelukeskuksen huollon sijainnit on merkitty kaavakarttaan. Autopaikkojen lukumäärä on mitoitettu kaupallisen keskustan sekä kauppa- ja palvelukeskuksen tarpeiden kannalta. Korttelialueen läpi on osoitettu alueen sisäinen jalankululle varattu alueen osa, jonka tarkoitus on avata kauppakeskus useaan suuntaan ja tehdä se helposti saavutettavaksi eri suunnista, alueet lähinnä osoittavat yhteystarvetta kauppakeskuksen sisällä. Lisäksi kaavaan on osoitettu yleiselle jalankululle varattuja alueita osoittamaan kauppakeskuksen ulkopuolella sijaitsevia yhteyksiä ja reittejä. Kauppa- ja palvelukeskuksen huollot on osoitettu korttelin länsinurkkaan ja itäpäähän. Ajo pysäköintiin tapahtuu Tehtaankadulta korttelialueen koillisnurkasta, nykyisen korttelin keskivaiheelta. Nahkurinraitin ( nyk. Linnaistenkatu) puolelle, nykyiselle katualueelle on osoitettu aukio, joka toimii Nahkurinkatu 10:n ja kauppakeskuksen läntisenä sisäänkäyntiaukiona. Suojeltavan rakennuksen ja kauppakeskuksen välinen vyöhyke on osoitettu istutettavaksi tontinosaksi. Laurinkatu 46 sijaitseva suojeltava rakennus, ns. vanha Sundmanin liikerakennus, sisältyy korttelialueeseen. Kaavamuutos sallii ko. rakennuksen mahdollisen rakenteellisen ja toiminnallisen liittämisen kauppakeskukseen. Korttelialueen pinta-ala on n.10 708 m². Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue (YH) Autopaikkoja on osoitettava yksi autopaikka 60 m2 kerrosalaa kohti. Osa autopaikoista voidaan osoittaa kohtuulliselta etäisyydeltä lähitonteilta, -kortteleissa tai -alueilla. Voimassa olevan asemakaavan sisältö on pyritty säilyttämään ja toteamaan toteutunut tilanne. Sivistystaloon kohdistuva rakennusala on merkitty kaavaan. Korttelialueen pinta-ala on 4 972 m² Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) Korttelin 21 tontti 17: - tontille tulee osoittaa vähintään 23 autopaikkaa. Korttelin 21 tontti 18: - enintään 18% sallitusta kerrosalasta saa käyttää asuinhuoneistoja varten. - tontille tulee osoittaa vähintään 27 autopaikkaa. - autopaikkoja on osoitettava 1 autopaikka kutakin asuntoa kohti. - asuinhuoneistoja ei saa osoittaa maantasokerrokseen. Korttelin 21 tontti 22: - enintään 30% sallitusta kerrosalasta saa käyttää asuinhuoneistoja varten. 25

- tontille tulee osoittaa vähintään 8 autopaikkaa, joista on osoitettava 1 autopaikka kutakin asuntoa kohti. - tontilla sallitaan pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen kellarikerrokseen. Korttelin 21 tonttien 17,18 ja 22 autopaikat saa rakentaa maantasoon, kannen alle tai kellariin. Osa autopaikoista voidaan osoittaa kohtuulliselta etäisyydeltä lähitonteilla, -kortteleissa tai -alueilla. Korttelialueilla säilyy voimassa olevan kaavan mukainen käyttötarkoitus ja rakennusoikeus, poikkeuksena korttelin osa, jossa sijaitsee Nahkurinkatu 10:n kiinteistö. sekä korttelin 21 tontin 18 kiinteistö. Nahkurinkatu 10 kiinteistön korttelin osan tehokkuuslukua on nostettu vastaavaksi korttelin muita liike- ja toimistorakennuksien kiinteistöjen tehokkuutta. Tontilla 18 on sallittu toteuttaa enintään 18% asuinrakentamista sallitusta rakentamisoikeudesta. Muutoksella tähdätään siihen että kiinteistön vanhempi rakennusosa (Kiinteistö Oy Lohjan pankkitalo) palautuu alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaiseksi toimisto- ja asuinrakennukseksi. Korttelialueille on osoitettu kaksi suojeltavaa rakennusta; Nahkurinkatu 10 ja Laurinkatu 50:ssa sijaitseva vanha Lohjan kauppalan virastotalo. Korttelin 21 tontin 17 länsireunaan on osoitettu ajoyhteys tontille 18 sekä Tehtaankadun varteen jalankululle varattu alueen osa. Nahkurinkatu 10:n edusta on osana uutta aukiota. Korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 5 324 m². Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) 10% kokonaiskerrosalasta saa rakentaa liiketilaksi. Rakennuksen eri sivuilla tulee räystäslistan olla samalla korkeudella. Tonttia ei saa aidata toista tonttia vastaan muuten kuin rakennustarkastajan luvalla. 1/6 asuntokerrosalaa vastaava määrä tontin pinta-alasta on rakennettava yhtenäiseksi leikki- ja oleskelualueeksi, jonka istutus ja kalustus on osoitettava asemapiirustuksessa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi kolmea asuntoa kohti. Korttelialue noudattelee nykyistä kiinteistöjakoa asuinkerrostalon osalta. Kerrostalo on valmistunut vuonna 1975 asuntolaksi. Rakennuksessa toimii vanhusten asumispalveluihin erikoistunut säätiö ja siinä sijaitsevia asuntoja suunnataan vanhusten asumiseen. Autopaikoitusnormi on seurausta kiinteistön erityisasumiseen suunnatusta käytöstä. Korttelialueen pinta-ala on 2 626 m² Autopaikkojen korttelialue (LPA-1) Autosäilytyspaikat saa rakentaa kahteen tasoon. Katulinjauksen johdosta kyseiseltä korttelin osalta joudutaan liittämään 24 m² katualueeseen. Voimassa olevan asemakaavan mukainen määräys on säilytetty muuttumattomana. Korttelialueen pinta-ala on n. 657 m². 26

5.3.2 Muut alueet Yleinen pysäköintialue (LP) Alueella sallitaan osittain maanalainen pysäköinti. Kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen yhteys kortteliin 24 tulee säilyttää. Alueen runkopuita tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Yleiselle pysäköintialueelle ollaan laatimassa tarkempaa suunnitelmaa, jossa tutkitaan kansiratkaisua, jossa ajoneuvot pysäköitäisiin kahteen tasoon osittain maan alle. Alueen autopaikkamäärää on tarkoitus kasvattaa siten, että alueen maisemallinen arvo säilyy. Alueen pinta-ala on noin 3 534 m². Havainnekuvia kauppakeskuksen luonnossuunnitelmasta, Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy 27

Katualueet Alueen liikennejärjestelyt parantuvat. Alueelle on suunniteltu kaksi kiertoliittymää sekä risteysalueita on korostettu. Asemakaavan muutosalueelle muodostuu katualuetta noin 1 hehtaari. 5.4 Kaavan vaikutukset Liikennejärjestelyt kauppakeskuksen ympärillä, Trafi x Oy, Luonnos 4.1.2013. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavanmuutoksella on eheyttävä vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, koska Lohjan kaupallinen keskusta vahvistuu kaavanmuutoksen toteutuessa. Palvelujen kehittyessä asiointi voi ohjautua nykyistä enemmän Lohjan ydinkeskustaan. Rakennettu ympäristö Voimassa olevan asemakaavan mukainen tehokkuus ei ole toteutunut kortteleissa 20 ja 21. Alueen rakentuminen kokonaisuutena ja yksikerroksisten liikerakennusten korvautuminen (Laurinkatu) noin kolmikerroksisella liikerakentamisella ryhdistää ydinkeskustan kaupunkikuvaa. Muiden olemassa olevien sekä arvokkaiksi luokiteltujen rakennusten säilyttäminen mahdollistaa ajallisen kerroksellisuuden ja kaupunkikuvallisen monimuotoisuuden. Korttelin 21 tonttien 19 ja 20 takaosien apurakennusten purkaminen sekä pysäköintikenttien korvautuminen katualueeseen rajautuvalla massoittelulla jäsentää alueen kaupunkikuvaa yhtenäisemmäksi. Suurin osa kaava-alueesta pysyy nykytilanteen mukaisena, suurimmat muutokset koskevat korttelia 20 ja 21. Muutoksella on kaupunkirakennetta eheyttävä vaikutus. 28

Kortteliin 19 suunniteltu paikoituksen kansiratkaisun tulee olla vähäeleinen ja puistomaiseen alueen luonteeseen soveltuva, jotta sen vaikutus ei olisi kaupunkikuvaa ja Lukion puistomaista maisemaa pilaava. Kaupunkikuva Kaavanmuutos mahdollistaa alueen rakentumisen osaksi kaupallista keskustaa. Nykyistä ilmettä hallitsevat Laurinkadun osuudella muusta katujulkisivusta poikkeavan matalat liikerakennukset apurakennuksineen, sekä Nahkurintorin ja Linnaistenkadun osalta laajat pysäköintikentät. Alueen rakentuminen muodostaa uutta kaupunkimaista katutilaa ydinkeskustaan. Kaupunkikuvaan vaikuttaa merkittävästi toteutuksen onnistuminen. Palvelut, työpaikat Toteutuessaan kaavanmuutos tuo merkittävän lisän palvelutarjontaan. Kaavamuutos sallii liikerakentamisen lisäksi palvelu- ja toimistorakentamista kortteliin 21. Uusien palveluiden tarjonnan kasvaminen vaikuttanee piristävästi koko keskustan palveluiden kehittymiseen ja alueellisen houkuttelevuuden kasvuun. Lohjan keskustan kaupalliset palvelut kehittyvät ja monipuolistuvat merkittävästi uuden kauppa- ja palvelukeskuksen myötä. Uudet liiketilat mahdollistavat uusien toimijoiden sijoittumisen kaupalliseen keskustaan. Kauppa- ja palvelukeskuksen eri toiminnot voivat työllistää kymmeniä henkilöitä. Kaavamuutoksen vaikutus positiivinen Liikenne, pysäköinti ja tekninen huolto Kaavanmuutoksessa poistuu osa Nahkurinkadusta. Säilyvien kiinteistöjen, joiden liittymät ovat kadun poistuvalla osuudella, huolto järjestetään Tehtaankadulta kortteli 21 tontin 17 kautta. Tontille 18 on osoitettu ajoyhteys kauppa ja palvelukeskuksen sisäänkäynnille asti, tämä ajo reitti palvelee palopelastuksen hyökkäys reittinä. Kauppakeskuksen huolto on osoitettu Linnaistenkadun ja Paikkarinkadun nurkkaan sekä Tehtaankadun puolelle. Nahkurintorin nykyinen pysäköintikäyttö poistuu. Asemakaava-alueen autopaikka määrä kasvaa kauppakeskussuunnitelman mukaisesti noin 115 paikalla. Pysäköinnissä voidaan hyödyntää vuoroittaispysäköintiä. Keskustan osayleiskaavassa Linnaistenkadulta on osoitettu kävely-yhteys Tehtaankadulle. Nykyisen yhteyden jatkuminen Nahkurintorin läpi ei kaavanmuutoksen myötä ole enää mahdollinen, mutta korttelin sisäosista on mahdollista osoittaa sisäänkäynti kauppa- ja palvelukeskukseen, josta pääsee edelleen läpi Nahkurinkadun aukiolle. Keskusta osayleiskaavan ratkaisujen sekä asemakaavanmuutoksen toteuttaminen edellyttävät Linnaistenkadun, Paikkarinkadun ja Tehtaankadun parantamis- ja muutostoimenpiteitä. Kaava-alueelle on laadittu katoverkon yleissuunnitelma, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisiin risteyksiin. Paikkarinkadun rooli kaupallisen keskustan pohjoisena sisääntuloreittinä kasvaa kauppakeskuksen ja sen pysäköintimahdollisuuksien myötä. Paikkarikadun ja Karstuntien risteykseen sekä Paikkarinkadun ja Tehtaankadun risteykseen on suunniteltu kiertoliittymät. Liikenne parannuksilla tähdätään koko keskustan alueen liikenteen toimivuuteen ja pitkäntähtäimen suunnitelman toteutukseen. Korttelin21 tontin 21 läpi osoitetaan kävely-yhteys Laurinkadulta kauppakeskuksen ytimeen sekä Tehtaankadulle tonttien 29