Vanhustyön Keskusliitt Ry / Elisa ikä hjelman krdinaati Iäkkäiden ihmisten psykssiaalisen hyvinvinnin edistäminen Yhteenvet järjestöille suunnatusta kyselystä Reija Heinla & Katja Hel 20.2.2012
Sisältö 1 Jhdant... 3 2 Kyselyn tteuttaminen... 4 3 Kyselyn tulkset... 5 3.1 Psykssiaalista hyvinvintia edistävän timinnan sisällöt... 5 3.2 Timinnan arviinti... 8 3.3 Timinnan laajuus... 9 3.4 Ikäihmisiä sallistavat menetelmät... 10 3.5 Timinnan khdentuminen... 11 3.6 Yhteistyötaht... 12 3.7 Psykssiaalisen hyvinvinnin esteet... 13 3.8 Timintjen edelleen kehittäminen... 16 4 Lpuksi... 17 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Kyselyyn vastanneet järjestöt Järjestöjen timinta iäkkäiden psykssiaalisen hyvinvinnin edistämiseksi Järjestöjen aiemmin kehitetty timinta Järjestöjen timinta ja tutkimukset 2
1 Jhdant Raha-autmaattiyhdistys käynnistää vunna 2012 Elisa ikä - avustushjelman, jnka krdinaatista vastaa Vanhustyön keskusliitt. Ohjelman suunnittelu käynnistyi keväällä 2011, jllin Rahaautmaattiyhdistys kutsui järjestöjen edustajia yhteiseen suunnittelutapaamiseen. Lppuvudesta 2011 hjelman krdinaatille palkattiin hjelmapäällikkö ja hjelmakrdinaattri, jiden tehtävänä li laatia hjelmasuunnitelma yhteistyössä Raha-autmaattiyhdistyksen kanssa. Ohjelman työnimenä käytettiin suunnitteluvaiheessa nimeä Ikääntyneen hyvä arki, mutta sisältösuunnittelun edetessä nimi vaihdettiin ja siten avustushjelman viralliseksi nimeksi tuli Elisa ikä. Elisa ikä -hjelman päämääränä n luda edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle ikääntymisen eri vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Avustushjelman painpisteenä n ikäihmisten psyykkisen ja ssiaalisen hyvinvinnin edistäminen. Avustushjelma tteutetaan vusina 2013-2017. Ohjelmaan valitaan hankkeet ja timinnt nrmaalin Raha-autmaattiyhdistyksen avustusvalmistelukäsittelyn mukaisesti. Ohjelmaan mukaan tettavat prjektit tai timinnt vivat lla uusien timintamallien kehittämishankkeita, kehitettävien tai j aiemmin kehitettyjen timiviksi ja tulksellisiksi sittautuneiden timintamallien juurruttamishankkeita tai hjelman tavitteita edistävän jatkuvalunteisen timinnan laajentamista, vahvistamista, vakiinnuttamista tai levittämistä. Ohjelma tarjaa järjestöille yhteisen kehittämisalustan, mentrintitimintaa ja viestinnällisen tuen. Avustushjelma n myös mahdllisuus järjestöjen välisen yhteistyön tiivistämiseksi. Ohjelman sisältöjen suunnittelun tueksi päätettiin tteuttaa kysely järjestöjen timintatavista, jilla edistetään iäkkäiden ihmisten henkistä ja ssiaalista hyvinvintia. Tämä yhteenvet n kste kyselyn tulksista. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita järjestöjä. Liitteenä (LIITE 1) n luettel vastanneista järjestöistä. Raha-autmaattiyhdistys järjesti avustushjelman keskustelutilaisuuden julukuussa 2011. Tilaisuudessa kerrttiin avustushjelmasta ja esiteltiin kyselyn alustavat tulkset. 3
2 Kyselyn tteuttaminen Kyselylmaketta suunniteltiin yhteistyössä Raha-autmaattiyhdistyksen ja Vanhustyön keskusliitn asiantuntijiden kanssa. Lmakelunnsta piltitiin viidessä järjestössä marraskuussa 2011. Lmaketta mukattiin saatujen palautteiden phjalta. Varsinainen kysely lähetettiin Raha-autmaattiyhdistyksen yhteystietjen perusteella 188 järjestölle, jilla n ikäihmisille khdentuvaa timintaa ja jtka livat saaneet Ray-avustusta vudelle 2011. Kysely khdentui perinteisten vanhusten yleis-, asumis- ja palvelualan järjestöjen sekä veteraani- ja eläkeläisjärjestöjen hella myös sairaus- ja ptilasjärjestöille, mielenterveys-, aistivamma-, invalidi-, kehitysvammaisjärjestöille ja yleis- ja mnialajärjestöille sekä raittius- ja päihdehulln järjestöille. Kysely tteutettiin Webrpl-kyselynä ja lähetettiin järjestöjen timinnanjhtajille sähköpstilla 17.11.2011. Ennen määräajan päättymistä lähetettiin vielä muistutus niille järjestöille, jtka eivät lleet vastanneet. Määräaikaan 30.11.2011 mennessä tuli kaikkiaan 83 vastausta. Vastausprsentiksi mudstui 44 prsenttia. Suurin sa vastanneista li vanhusten yleis-, asumis- ja palvelujärjestöjä, jita lähtökhtaisestikin li kyselyn khdejukssa eniten. (KUVIO 1) 60 50 40 30 20 10 0 KUVIO 1. Kyselyyn vastanneet järjestöt ryhmiteltynä Ray:n lukittelemiin järjestötyyppeihin 4
3 Kyselyn tulkset Kysely kstui sekä mnivalintakysymyksistä että avimista kysymyksistä. Useimmissa mnivalintakysymyksissä li mahdllista valita useampi vaihteht. Kyselyyn vastanneet järjestöt jakautuivat melk tasaisesti valtakunnallisiin, useamman paikkakunnan ja yhden paikkakunnan timijihin (KUVIO 2). Kysymykseen vastanneet: 80 Valtakunnallinen 34 % Alueellinen (Useammalla paikkakunnalla timiva) 30 % Paikallinen (Yhdellä paikkakunnalla timiva) 36 % KUVIO 2. Onk järjestö valtakunnallinen, alueellinen vai paikallinen? Kyselyllä haluttiin selvittää ikäihmisten henkisen ja ssiaalisen hyvinvinnin edistämiseen liittyviä lemassa levia hyviä käytäntöjä sekä kehitteillä levia ja aiemmin kehitettyjä timintja. Suurin sa vastaajista (88 %) ilmitti, että järjestöllä n yksi tai useampi timiva käytäntö ikäihmisten henkisen ja/tai ssiaalisen hyvinvinnin edistämiseksi. Kehitteillä levaa lupaavaa timintaa (ei pelkästään suunnitteluvaiheessa) ikäihmisten psykssiaalisen hyvinvinnin edistämiseksi li 42 prsentilla vastanneista. Lisäksi neljännes vastaajista (25 %) mainitsi, että järjestö n aiemmin kehittänyt timivan käytännön, jka ei kuitenkaan enää le käytössä (KUVIO 3). Kysymykseen vastanneet: 81 Olemassa leva timinta tai käytäntö 88 % Kehitteillä leva, lupaava timinta 42 % Aiemmin kehitetty timinta, jka ei le tällä hetkellä käytössä 25 % Ei mitään edellisistä. 6 % KUVIO 3. Onk järjestöllä ikäihmisten henkisen ja/tai ssiaalisen hyvinvinnin edistämiseen tähtäävää lemassa tai kehitteillä levaa timintaa tai aiemmin kehitettyä timintaa, jka ei le tällä hetkellä käytössä? 3.1 Psykssiaalista hyvinvintia edistävän timinnan sisällöt Järjestöjä pyydettiin lyhyesti kuvaamaan sekä lemassa levaa että kehitteillä levaa timintaa, jlla järjestö edistää iäkkäiden ihmisten psykssiaalista hyvinvintia. Js järjestöllä li useampia timintja, pyydettiin kuvaamaan klme keskeisintä. Vastaajat edustivat erityyppisiä järjestöjä ja niille minaista timintaa. Järjestöjen vastaukset ryhmiteltiin järjestötyyppeihin, jtka pikkeavat hivenen Rahaautmaattiyhdistyksen lukituksesta. Esimerkiksi Ray:n lukituksessa muisti- ja dementiayhdistykset sekä maishitajayhdistykset n lukiteltu vanhusten yleis-, asumis- ja palvelujärjestöihin. Tässä yhteenvedssa muisti- ja dementiayhdistykset sijitettiin sairaus- ja ptilasjärjestöihin ja maishitajayhdistykset maisjärjestöihin. Järjestötyypit ryhmiteltiin seuraavasti. 5
Vanhusten yleis-, asumis- ja palvelujärjestöt Veteraani- ja eläkeläisjärjestöt Sairaus- ja ptilasjärjestöt Omaisjärjestöt Aistivammajärjestöt Mielenterveysjärjestöt Kehitysvammaisjärjestöt Yhteenvedssa kuvattu timinta perustuu järjestöjhtajien vastauksiin ikäihmisten psykssiaalisen hyvinvinnin edistämisestä. Yhteenvedssa esitetty timinta ei siten kuvaa järjestöjen timinnan kknaisuutta. Tässä kappaleessa kerrtaan lyhyesti järjestöjen tteuttamasta psykssiaalisen hyvinvinnin edistämiseen liittyvästä timinnasta. Yksityiskhtaisempi kuvaus timinnista n esitetty liitteessä 2. Vanhusten yleis- asumis- ja palvelujärjestöt tteuttavat senirikansalais-, khtaamispaikka- ja ryhmätimintaa, jka sisältää myös vertais- ja vapaaehtistimintaa. Järjestöt ylläpitävät palvelutalja ja vanhusten vukratalja, jiden timintaan sisältyy taln asukkaille tarkitettua kgnitita, fyysistä ja henkistä timintakykyä sekä sallisuutta ja yhteisöllisyyttä mnipulisesti tukevaa timintaa, jka n suunnattu palvelutaln asukkaille ja ympäristössä asuville ikäihmisille. Osa järjestöjen psykssiaalisesta tuesta phjautuu tieteellisesti tutkittuun näyttöön. Liitteessä 2 n mainittuna timintja, jista vastaajat mainitsivat levan myönteistä tutkimusnäyttöä. Liitteeseen 4 n kttuna järjestöjen mainitsemat timintaan liittyvien tutkimusten ja pinnäytteiden tarkemmat tiedt. Vastaajat tivivat lisää vaikuttavuustutkimusta, jtta iäkkäiden psykssiaalista hyvinvintia edistävän timinnan ssiaali- ja terveystalustieteellinen hyöty vidaan sittaa. Järjestöt tteuttavat myös ikäihmisille suunnattua terveysneuvntaa, muistineuvlatimintaa, asuntjen krjausneuvntaa sekä erilaista kuluttajakulutusta ja vapaaehtisten kulutusta. Auttavan vapaaehtistyön salta mainittiin esimerkiksi keikkamutinen vapaaehtistiminta, auttava puhelin ja ulkiluapu. Päivätimintaa järjestetään maishidettaville ja muistisairaille. Kuntutusta tteutetaan mm. av- ja päiväkuntutuksena. Myös ympäristön merkitys tuli vastauksissa esille. Ympäristön antama tuki kstui timijuutta tukevasta fyysisestä ympäristöstä ja teknlgisista ratkaisuista. Muita yksittäisiä mainintja livat ikääntymisen suunnittelu ja erityisryhmille suunnatut tukitiminnat. Vanhusten yleis- asumis- ja palvelujärjestöt kehittävät timintaa ikäihmisten psykssiaalisen hyvinvinnin tukemiseksi seuraavilla sa-alueilla: vanhuuden suunnittelu ja ennakinti vapaaehtistiminnan lisääminen, laajentaminen ja mnipulistaminen yhdessä tekemisen ja sallisuuden tukeminen etsivä timinta ja tarpeiden kartittaminen yhteistyön kehittäminen vapaaehtisten, muiden järjestöjen ja palveluntuttajien kanssa erityisryhmille khdentuvaa timintaa vaikeisiin elämäntilanteisiin ja ihmissuhteisiin jutuneille, päihde- ja mielenterveyskuntutujille sekä muistisairaiden alkuvaiheessa leville ja lievästi masentuneille ikäihmisille. 6
Veteraani- ja eläkeläisjärjestöt tteuttavat ikäihmisten psykssiaalisen hyvinvinnin edistämiseksi senirikansalaistimintaa sekä riskiryhmille tarkitettua speutumisvalmennusta ja tukitimintaa. Arjen apuja järjestettiin vapaaehtistiminnan avulla ja työllistämishankkeina. Vastaajien mukaan vapaaehtis- ja vertaistimintaa kehitetään järjestämällä mm. puhelinrinkitimintaa ja keskustelutilaisuuksia myönteisen ikäidentiteetin lumiseksi. Myös ikäihmisten tietteknisiä valmiuksia parannetaan ssiaalisen kanssakäymisen edistämiseksi. Sairaus- ja ptilasjärjestöt tukevat iäkkäiden ihmisten psykssiaalista hyvinvintia neuvnnalla, hjauksella ja tiedtuksella samin kuin vertaistuella ja vapaaehtistiminnalla. Kuntutustiminta sisälsi speutumisvalmennusta ja tuettuja lmia eri sairausryhmille sekä kuntuttavaa päivätimintaa muistisairaille. Muistisairaille li lisäksi kehitetty hitmenetelmiä, hitketjua sekä virkistys- ja ryhmätimintja (nämä livat suunnatut myös muistisairaiden maisille). Sairaus- ja ptilasjärjestöt tivat esille kehittävänsä yhteistyötä eri timijiden kanssa vapaaehtisten löytämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sukuplvien välisen vurvaikutuksen ja sallisuuden vahvistamiseksi. Vapaaehtistimintaa kehitetään eri sairausryhmille ja vertaistukea erityisesti muistisairaille ja heidän maisilleen. Ryhmämutista kuntutusta kehitetään niin ikään muistisairaille ja maisille sekä internet-phjaista kuntutusta iäkkäille maksa- ja munuaissairaille. Lisäksi muistisairaiden ja heidän läheistensä tarpeita ja tiveita haluttiin nstaa nykyistä vimakkaammin esille tukitiminnan kehittämisen lähtökhdaksi. Omaisjärjestöjen lemassa levaa timinta keskittyi vertaistukeen, virkistykseen, kuntutukseen ja kulutukseen. Omaishitajille järjestettiin kuntutuskursseja sekä mm. maishitajavalmennusta. Yhteistyötä kehitettiin ppilaitsten kanssa ja syntyneitä timintamalleja livat esimerkiksi ssiaali- ja terveysalan piskelijiden käytännön harjittelut maishitperheissä. Tärkeä sa maisjärjestöjen timintaa n maishitajien etujen valvnta. Omaisjärjestöt kehittävät yksilöllistä kuntutusta sekä ryhmätimintaa maishitpariskunnille ja syrjäseudulla asuville. Kehitteillä n myös erilaisia yhteistyömutja ppilaitsten, kunnan, yksityisen sektrin ja vapaaehtisten kanssa maishitperheiden tueksi ja palvelujen laadun parantamiseksi. Lisäksi maishitajavalmennusta levitetään ja juurrutetaan. Aistivammajärjestöt tukevat aistivammaisia iäkkäitä arjen erilaisissa tilanteissa ja järjestävät esimerkiksi kuurille ikäihmisille makielisiä kulttuuritapahtumia. Lisäksi järjestöjen vastauksissa tuli esille vertaistuki ja kuntutus sekä yhteistyö vanhainktien ja eläkeläisjärjestöjen kanssa. Kehitteillä n näkövammaisille sveltuvaa ryhmätimintaa, kuulneuvja-timintaa ja siihen liittyen materiaalien tuttamista. Mielenterveysjärjestöjen edustajat tivat vastauksissaan esille mielenterveyden ylläpidn, mielenterveysngelmista kärsivien ihmisten maisille suunnatun tukitiminnan sekä kriisikeskusten antaman matalan kynnyksen tuen ja kuntutuskurssit yli 65-vutiaille. Timintaa kehitettiin ikäihmisten mielen hyvinvinnin edistämiseksi ja kriisiauttamisen mallin lumiseksi. Kehitysvammaisjärjestöt tukevat kehitysvammaisten ikäihmisten psykssiaalista hyvinvintia tteuttamalla kulutushjelmia henkilökunnalle iäkkäiden kehitysvammaisten kanssa työskentelyyn ja kehittävät lievästi kehitysvammaisten aikuisten speutumisvalmennusta. Järjestöjä pyydettiin lisäksi 7
kuvaamaan lyhyesti sellaista ikäihmisten psykssiaalista hyvinvintia edistävää timintaa, jta li kehitetty aiemmin ja jka ei jstain syystä llut enää timinnassa. Kuvaukset löytyvät liitteestä 3. 3.2 Timinnan arviinti Järjestöjhtajilta tiedusteltiin millä tavin heidän kuvaamansa timinta li arviitu. Vastausten mukaan suurimman san timivuuden arviinnista livat tehneet iäkkäät itse (84 %) ja työntekijät (76 %). Vastaajista 64 prsenttia ilmitti timinnan lleen käytössä yli viisi vutta ja 46 prsenttia alle viisi vutta. Vajaa neljännes (23 %) arviinneista perustui tutkimusnäyttöön ja 37 prsenttia ulkiseen arviintiin. (KUVIO 4.) Kysymykseen vastanneet: 74 Iäkkäät itse vat arviineet 84 % Työntekijät vat arviineet 76 % Ulkinen arviinti 37 % Tutkimusnäyttö 23 % Timinta n llut käytössä 1-5 vutta 46 % Timinta n llut käytössä yli 5 vutta 64 % Muu tapa, mikä? 16 % KUVIO 4. Miten lemassa levan ikäihmisten henkistä ja/tai ssiaalista hyvinvintia edistävän käytännön timivuus n arviitu tai tdettu? Kehitteillä levaa ikäihmisten henkistä ja ssiaalista hyvinvintia edistävää timintaa livat arviineet työntekijät (78 %) ja ikäihmiset (63 %). Vastaajista vajaa klmannes (29 %) ilmitti, että kehitteillä leva timinta li llut käytössä 1-5 vutta ja lähes neljännes (24 %) ilmitti, että timinta li llut käytössä yli viisi vutta. Vastaajien mukaan 22 prsenttia arviinnista perustui tutkimusnäyttöön, ja ulkista arviintia li 34 prsenttia. (KUVIO 5.) Kysymykseen vastanneet: 41 Iäkkäät itse vat arviineet 63 % Työntekijät vat arviineet 78 % Ulkinen arviinti 34 % Tutkimusnäyttö 22 % Timinta n llut käytössä 1-5 vutta 29 % Timinta n llut käytössä yli 5 vutta 24 % Muu tapa, mikä? 20 % KUVIO 5. Miten kehitteillä levan ikäihmisten henkistä ja/tai ssiaalista hyvinvintia edistävän käytännön timivuus n arviitu tai tdettu? 8
Järjestöjen timinnasta löytyy kuvauksia järjestöjen www-sivuilta. Järjestöjen timintaan sekä timinnan arviintiin liittyvät tutkimukset, pinnäytetyöt sekä muut julkaisut, kuten ppaat, n kttu liitteeseen 4. Liitteestä löytyvät ne julkaisut, jtka vastaajat vat maininneet. Kaikki vastaajat livat lisäksi työstäneet timintaansa liittyen prjektiraprtteja, muutama mainitsi, että timinnista n lemassa hyvän käytännön kuvaus. 3.3 Timinnan laajuus Suurin sa vastaajista arvii ikäihmisten psykssiaalista hyvinvintia edistävän timinnan khdentuvan 100 999 hengelle (46 %) ja 1-99 hengelle (39 %). Vastaajista 18 prsenttia arvii timinnan khdentuvan 1000 10 000 hengelle ja niin ikään 18 prsenttia yli 10 000 hengelle. Henkilömääränä tämä tarkittaa, että ikäihmisten ssiaalista ja henkistä hyvinvintia edistävä timinta khdentuu nin 150 000 yli 300 000 hengelle. Timinnan arviitiin siis levan hyvin laajaa. (KUVIO 6.) Kysymykseen vastanneet: 72 1-99 hengelle 39 % 100-999 hengelle 46 % 1000-10 000 hengelle 18 % yli 10 000 hengelle 18 % KUVIO 6. Kuinka laajalle khdejuklle lemassa leva ikäihmisten henkistä ja/tai ssiaalista hyvinvintia edistävä timinta khdentuu? Timintaa laajennettiin edelleen, sillä kehitteillä levan timinnan salta vastaajat arviivat timinnan khdentuvan suurimmaksi saksi 100 999 hengelle (42 %) tai 1000-10 000 hengelle (42 %). Vastaajien mukaan kehitteillä levasta timinnasta 22 prsenttia khdentui yli 10 000 hengelle. (KUVIO 7.) Kysymykseen vastanneet: 41 1-99 hengelle 22 % 100-999 hengelle 42 % 1000-10 000 hengelle 42 % yli 10 000 hengelle 22 % KUVIO 7. Kuinka laajalle khdejuklle kehitteillä leva ikäihmisten henkistä ja/tai ssiaalista hyvinvintia edistävä timinta khdentuu? Vastaajien mukaan ikäihmisten psykssiaalista hyvinvintia edistävää timintaa tteutettiin pääasiassa yhdellä (44 %) tai useammalla paikkakunnalla (40 %). Valtakunnallista timintaa li vastausten mukaan 29 prsenttia. (KUVIO 8.) 9
Kysymykseen vastanneet: 73 kk maan alueella 29 % useammalla paikkakunnalla 40 % yhdellä paikkakunnalla 44 % KUVIO 8. Kuinka laajalla maantieteellisellä alueella lemassa levaa ikäihmisten henkistä ja/tai ssiaalista hyvinvintia edistävää timintaa tteutetaan? Timintaa ltiin laajentamassa myös maantieteellisesti. Vastaajien mukaan kehitteillä levasta timinnasta yli pulet (51 %) tteutettiin useammalla paikkakunnalla, mikä n 11 prsenttiyksikköä enemmän kuin lemassa leva timinta. Valtakunnalliseksi vastaajat arviivat 37 prsenttia kehitteillä levasta timinnasta, mikä n kahdeksan prsenttiyksikköä enemmän kuin nykyinen timinta. (KUVIO 9.) Kysymykseen vastanneet: 43 kk maan alueella 37 % useammalla paikkakunnalla 51 % yhdellä paikkakunnalla 21 % KUVIO 9. Kuinka laajalla maantieteellisellä alueella kehitteillä levaa ikäihmisten henkistä ja/tai ssiaalista hyvinvintia edistävää timintaa tteutetaan? 3.4 Ikäihmisiä sallistavat menetelmät Suurin sa vastaajista arvii järjestämäänsä timintaan sisältyvän menetelmiä, jilla autetaan ikäihmisiä sallistumaan timinnan suunnitteluun (73 %), tteutukseen (81 %), arviintiin (73 %) ja kehittämiseen (73 %). Vastaajista 10 prsenttia arvii, että timintaan ei sisälly ikäihmisiä sallistavia menetelmiä. (KUVIO 10.) Kysymykseen vastanneet: 74 suunnitteluun? 73 % tteutukseen? 81 % arviintiin? 73 % kehittämiseen? 73 % Ei sisälly 10 % KUVIO 10. Sisältyykö timintaan menetelmiä, jilla autetaan ikäihmisiä sallistumaan timinnan suunnitteluun, tteutukseen, arviintiin tai kehittämiseen? 10
3.5 Timinnan khdentuminen Vastaajista runsas pulet (54 %) arvii psykssiaalista hyvinvintia edistävän timinnan khdentuvan itsenäisille ja matimisille ikäihmisille, jilla ei le havaittavaa riskiä psyykkisen, ssiaalisen, kgnitiivisen tai fyysisen timintakyvyn alenemiseen. Vastaajista 80 prsenttia arvii timinnan khdentuvan riskiryhmiin kuuluville ikäihmisille, jiden psyykkisen, ssiaalisen, kgnitiivisen tai fyysisen timintakyvyn ennakidaan heikkenevän, js mitään ei tehdä. Tällaisia timintakykyä uhkaavia tilanteita vat esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen, leskeytyminen, avier, uudelle paikkakunnalle muutt sekä maishitajuus tai sen päättyminen. Vastaajien mukaan 71 prsenttia timinnasta khdentuu ikäihmisille, jilla n pitkäaikaissairaudesta tai muusta syystä jhtuva psyykkisen, ssiaalisen, kgnitiivisen tai fyysisen timintakyvyn alenema. Vastaajista 14 prsenttia arvii timinnan khdentuvan myös muille khderyhmille, kuten esimerkiksi kaikille muististaan hulehtiville, perheille jissa perheenjäsen n sairastunut psyykkisesti sekä vammaisille. (KUVIO 11). Kysymykseen vastanneet: 78 itsenäiset ja matimiset ikäihmiset 54 % riskiryhmiin kuuluvat ikäihmiset 80 % timintakyvyltään j heikentyneet ikäihmiset 71 % Muut? 14 % KUVIO 11. Kenelle timinta khdentuu? Ainastaan 35 prsenttia vastaajista arvii, että heidän timintaansa sisältyy menetelmiä riskiryhmiin kuuluvien ikäihmisten tunnistamiseen. Sen sijaan suurempi määrä vastaajista (73 %) arvii timintaansa sisältyvän menetelmiä ngelmia khdanneiden ikäihmisten auttamiseen. Varhaista tukea riskiryhmille pulestaan arvii antavansa 70 prsenttia vastaajista. Tulsten valssa vidaan tdeta, että vaikka järjestöjen timinta khdentuu suuressa määrin riskiryhmiin kuuluviin ikäihmisiin, n järjestöjen timinnassa menetelmiä riskiryhmien tunnistamiseen vähän. Vastaajista 12 prsenttia arvii, ettei heidän timintaansa kuulu lainkaan menetelmiä riskiryhmien tunnistamiseen, varhaista tukea riskiryhmille tai menetelmiä ngelmia khdanneiden auttamiseen. (KUVIO 12). Tdellisuudessa kuitenkin suurin sa näin vastanneista järjestöistä tteutti palvelutimintaa tai ryhmätimintaa esimerkiksi eläkeläisille tai maishitajille. Kysymyksen vastausvaihtehtjen mutilu n siten jssain määrin epätarkka ja mnitulkintainen. Kysymykseen vastanneet: 75 menetelmiä riskiryhmien tunnistamiseen? 35 % varhaista tukea riskiryhmille? 70 % menetelmiä ngelmia khdanneiden auttamiseen? 73 % Ei mitään edellisistä 12% KUVIO 12. Sisältyykö timintaan menetelmiä riskiryhmien tunnistamiseen 11
3.6 Yhteistyötaht Vastaajilta tiedusteltiin timintaan liittyvistä yhteistyökumppaneista. Eniten tehtiin yhteistyötä kuntien (83 %) ja paikallisten järjestöjen (83 %) kanssa. Seuraavaksi yleisimmät yhteistyökumppanit livat seurakunnat (77 %) ja ppilaitkset (67 %). Yhteistyötä tehtiin myös yritysten (44 %) kanssa. Vastaajista neljä prsenttia ei tehnyt lainkaan yhteistyötä mainittujen tahjen kanssa. Muita mainittuja yhteistyökumppaneita livat esimerkiksi keskussairaalat ja sairaanhitpiirit, terveydenhulln yksiköt, apteekit, tutkimuslaitkset, työvimahallint, valti, ssiaali- ja terveydenhulln timijat ja nurisseurat. (KUVIO 13) Kysymykseen vastanneet: 78 Kunta 83 % Paikalliset järjestöt 83 % Valtakunnalliset järjestöt 58 % Yritykset 44 % Seurakunnat 77 % Oppilaitkset 67 % Muu, mikä? 14 % Ei mitään edellisistä 4 % KUVIO 13. Sisältyykö timintaan yhteistyötä seuraavien rganisaatiiden kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi yhteistyöstä eri ikäryhmien kanssa. Yleisimmin yhteistyötä tehtiin työikäisten (63 %) kanssa. Heidän lisäkseen yhteistyötä tehtiin myös lasten (46 %) ja nurten (33 %) kanssa. Vastaajista 20 prsenttia ilmitti, että timintaan ei liity yhteistyötä mainittujen ikäryhmien kanssa (KUVIO 14). Kyselyn alustavaan yhteenvetn antamassaan palautteessa järjestöjen edustajat tivat esille sen, että yksi keskeinen vaihteht puuttui kysymyksestä. Se li yhteistyö iäkkäiden kanssa. Kysymykseen vastanneet: 76 lasten kanssa 46 % nurten kanssa 33 % työikäisten kanssa 63 % Ei mitään edellisistä 20 % KUVIO 14. Sisältyykö timintaan yhteistyötä eri ikäryhmien kanssa? 12
3.7 Psykssiaalisen hyvinvinnin esteet Järjestöjen edustajia pyydettiin nimeämään klme keskeisintä estettä iäkkäiden ihmisten psykssiaaliselle hyvinvinnille. Vastaukset ryhmiteltiin käyttäen hyväksi LFA (Lgical Framewrk Apprach) -viitekehyksen ngelmapuu-työkalua. 1 Ongelmapuuta käytetään yleensä kehittämisprjektien perusngelmien hahmttamiseen ja syy seuraus -suhteiden löytämiseen. Vastauksissa tuli esille erilaisia ja mnentasisia esteitä ikäihmisten psykssiaaliselle hyvinvinnille. Esteet ryhmiteltiin perusngelmiin ja niistä aiheutuviin muihin ngelmiin. Perusngelmat nimettiin seuraavasti: Fyysiset ja psyykkiset sairaudet ja timintakyvyn heikkeneminen Ikäihmisten heikk taludellinen tilanne Ikäihmisten mat asenteet Muuttuneisiin elämäntilanteisiin liittyvät haasteet Vaikeudet tunnistaa ikäihmisten yksilöllisiä tuen tarpeita Yhteis-/yhdyskuntasuunnittelun puutteet Yhteiskunnan kielteiset asenteet vanhuksia khtaan Fyysisistä ja psyykkisistä sairauksista mainittiin pitkäaikaissairaudet, aivjen sairaudet, aistivammat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja esimerkiksi masennus, jtka heikentävät iäkkään timintakykyä ja estävät häntä sallistumasta. Aistivammaisten salta esiin nusi ryhmätimintaan sallistumisen mahdttmuus, sillä tavallinen iäkkäiden ryhmätiminta ei useinkaan svellu aistivammaiselle. Kun ihminen ei näe tai kuule nrmaalisti, hänen n hankala sallistua timintaan. Myös muistisairaudet rajittavat ihmisen sallistumista. Hulta kannettiin lisäksi kehitysvammaisista ikääntyvistä aikuisista, lähiyhteisö ei tunnista kehitysvammaisen ihmisen ikääntymisen merkkejä, eikä timintakykyä ylläpitävää kuntutusta le saatavissa. Pitkäaikaissairaiden iäkkäiden, esimerkiksi dialyysiptilaiden, heikk kunt ja sitvat hidt aiheuttavat hitväsymystä, jllin huli sairauden etenevästä tilasta vaarantaa psykssiaalisen hyvinvinnin. Ikäihmisten heikk taludellinen tilanne näkyi vastauksissa. Ikäihmisten pienet eläkkeet ja rahan puute hankalittivat sallistumista timintaan. Taludellisten resurssien puutteen nähtiin jhtavan siihen, että iäkkäät ihmiset eivät le halukkaita investimaan maan psykssiaaliseen hyvinvintiinsa (esim. kuljetusmaksut, maksullinen timinta). Ikäihmisten mat asenteet nstettiin myös esiin kuten esimerkiksi se, että millaan n tultava timeen sillinkin kun ahdistaa. Lisäksi yksilön ma haluttmuus timia ja sallistua ja ttaa vastuuta masta hyvinvinnistaan nähtiin esteenä hyvinvinnille. Muuttuneisiin elämäntilanteisiin liittyvänä haasteena vastauksissa nusi esille esimerkiksi maishitajan kurmittuminen raskaan hidn vuksi, jllin hän n sidksissa pitkälti ktiin. Hittilanteen sitvuus aiheuttaa uupumista, syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Vaikeudet tunnistaa ikäihmisten yksilöllisiä tuen tarpeita n vastaajien mukaan yksi psykssiaalisen hyvinvinnin este. Iäkkäitä ei tunnisteta julkisissa palveluissa khderyhmäksi, jlle tulisi suunnata psykssiaalista tukea. Ennaltaehkäisevän timinnan ja palvelujen tarvetta ei täten aina sata nähdä. Esimerkiksi kuura vanhusta ei välttämättä sata khdata kulttuurisesti tarkituksenmukaisella tavalla. 1 AusGUIDElines. The Lgical Framewrk Apprach. Last Mdified, 21 st June 2002. 13
Viittmakielisiä palveluja ei le riittävästi eivätkä sumen/rutsinkieliset palvelut le yhdenvertaisesti kuurjen saavutettavissa. Näkövammaisten ihmisten neuvntapalvelujen tdettiin myös levan riittämättömiä. Vastaajien mielestä puutteet iäkkäiden mielenterveyspalveluissa ja hjaus- ja neuvntapalveluissa vat esteitä iäkkään psykssiaaliselle hyvinvinnille. Palvelujärjestelmän kyky tunnistaa tuen tarpeita liittyy vahvasti henkilöstön saamiseen. Vanhustyöntekijöiden saamisvajeita tutiin vastauksissa esille. Esimerkiksi työntekijöiden geriatrinen, päihde- ja mielenterveyssaaminen n vastaajien mukaan puutteellista. Julkisen sektrin vanhustyöntekijät eivät pulestaan tunne järjestöjen timintaa riittävästi eivätkä täten saa hjata ihmisiä järjestöjen timintaan. Osallistavan timinnan puute näkyi lisäksi puutteena mielekkäästä tekemisestä sekä iäkkään masta yhteisöstä. Yhdys-/yhteiskuntasuunnittelun puutteina tutiin esille jukkliikenteen timimattmuus tai puuttuminen kknaan. Pitkät välimatkat erityisesti haja-asutusalueilla vaikeuttavat timintaan sallistumista. Harvaan asutuilla alueilla ssiaaliset kntaktit vivat sen vuksi lla heikkja. Esiin nusivat myös timintaympäristöstä jhtuvat tekijät, erityisesti se, että timinta keskittyy kuntakeskuksiin. Siten j lähtökhtaisesti keskuksen ulkpulella asuvien n hankalampi sallistua timintaan, mikäli kuljetuspalveluja ei le saatavilla. Osallistavan timinnan puutteeseen nähtiin vaikuttavan myös kansalaisten timintamahdllisuuksien heikentäminen (timinta- ja kkntumistiljen maksullisuus). Yhteiskuntasuunnittelun puutteet kuten esimerkiksi se, että ympäristön esteettömyyttä ei humiida tarpeeksi, vaikeuttavat iäkkäiden sallistumista. Yhteiskunnan asenteet vanhuksia khtaan nähtiin selkeänä iäkkään psykssiaalisen hyvinvinnin esteenä. Vastaajien mukaan yhteiskunnassa vallitsee epäkunniittava ja syrjivä asenneilmapiiri ikääntymistä ja iäkkäitä khtaan, mikä sin aiheuttaa vanhuuden kkemista häpeänä. Ikäihmisiin khdistuu ristiriitaisia asenteita, yksilöinä heidät saatetaan nähdä vireinä klmatta ikää elävinä timijina, mutta tisaalta timintakyvyttöminä vanhustenhidn laiminlyönnin uhreina. Ristipaineiden vuksi myönteisen ikäidentiteetin ylläpitäminen n haasteellista. Iäkkäiden nähtiin kkevan itsensä myös tarpeettmina ja hyödyttöminä yhteiskunnassa ja tämän nähtiin aiheuttavan syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Järjestöjhtajien vastauksissa tistuivat yksinäisyys ja syrjäytyminen keskeisinä ikäihmisten psykssiaalisen hyvinvinnin esteinä. Jssain määrin myös turvattmuus tuli vastauksissa esille. Kuvissa 15 n käytettiin mukaellen LFA:n ngelmapuu työkalua ja ryhmiteltiin yksinäisyys ja syrjäytyminen sekä turvattmuus edellä kuvattujen ngelmien seurauksiksi. 14
KUVIO 15. Ongelmapuu: ikäihmisten psykssiaalisen hyvinvinnin esteet. Sveltaen The Lgical Framewrk Apprach. Syrjäytyminen Yksinäisyys Turvattmuus Itselle mielekkään tekemisen ja man yhteisön puute Liikkumisen ngelmat Ennaltaehkäisevän timinnan, palvelujen, tiedttamisen puute Negatiiviset muutkset mielialassa mielenterv eyden ngelmat Pelt (Pärjäänkö ja saank tarvittaessa hyvää hita?) Kielteinen ikäidentiteetti Fyysiset ja psyykkiset sairaudet timintaky vyn heikkeneminen Ikäihmisten heikk taludellinen tilanne Ikäihmisten mat asenteet Muuttuneisiin elämäntilanteisiin liittyvät haasteet Vaikeudet tunnistaa tuen tarpeita ja vanhustyötekijöiden saamisvajeet Yhteis/ yhdyskuntasuunnittelun puutteet Yhteiskunnan kielteiset asenteet vanhuksia khtaan 15
3.8 Timintjen edelleen kehittäminen Järjestöjhtajilta kysyttiin, miten heidän kuvaamiaan timintja pitäisi edelleen kehittää. Vastauksista nusi esiin seuraavat teemat: vapaaehtistiminnan kehittäminen sallisuuden lisääminen yhteistyön vahvistaminen etsivän työn kehittäminen arjen apujen kehittäminen yhteiskunnan asenteisiin vaikuttaminen vanhustyön näkyvyyden lisääminen hyvien käytäntöjen levitys ja juurrutus järjestöjen saamisen hyödyntäminen tiedttamisen tehstaminen Vapaaehtistimijiden vlyymia haluttiin kasvattaa. Vapaaehtistiminnan rakenteita, rganisintia ja hallinnintia tivttiin vitavan edelleen kehittää. Myös vapaaehtistiminnan markkinintiin, kulutukseen ja siihen liittyvään yhteistyöhön tulisi panstaa. Ikäihmisten sallisuutta tulisi lisätä suunnittelemaan, hjaamaan ja arviimiaan heille khdennettua timintaa. Myös ngelmia khdanneiden ihmisten (kuten pitkäaikaissairaat, aistivammaiset, mielenterveysngelmista kärsivät, muistisairaat) sallisuutta tulisi vahvistaa heidän mat lähtökhtansa humiiden. Tarvittaessa teknlgiaa vidaan hyödyntää sallistamisen tueksi. Timintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden salta sallistavassa timinnassa tulisi humiida myös kuljetus. Yhteistyötä haluttiin syventää vapaaehtistimijiden, paikallisten työntekijöiden, maisten, eri sukuplvien, kunnan eri sektrien, järjestöjen ja kaikkien timinnassa mukana levien tahjen kanssa. Yhdessä tekemiseen tulisi kiinnittää humita ja siihen tulisi panstaa myös valmennuksen kautta, järjestöjen mukaan eri timijiden väliset verkstt vat kvin löyhiä ja ptentiaaliset yhteistyökumppanit eivät löydä tisiaan. Etsivän työn merkitys nähtiin erityisesti syrjäytymisvaarassa levien, ns. riskiryhmiin kuuluvien, ikäihmisten khdalla. Riskiryhmissä levat ikääntyvät tulisi saada mukaan timintaan. Riskiryhmiin vidaan lukea esimerkiksi yksin asuvat iäkkäät, jiden ssiaalinen verkst n hut ja jiden terveys ja timintakyky vat alenemassa esimerkiksi elämässä tapahtuneiden vimakkaiden muutsten, kuten vaikkapa leskeytymisen myötä. Arjen avuksi tivttiin vitavan edelleen kehittää ktipalvelua ja maishidn tilapäishidn mahdllisuuksia, neuvntapalveluja, teknlgiaa, materiaaleja (kuten ppaat, käsikirjat, susitukset), muistelutyötä sana ssiaalisen timintakyvyn tukemista, resurssikeskustimintaa (myös muistisairaat humiiden), ympäristö- ja sidsryhmäanalyysiä paikallisen turvaverkstn kehittämisessä sekä terveyttä edistävien työmenetelmien ja timintamutjen selkiyttämistä. Yhteiskunnan asenteisiin ja arvihin vaikuttamalla vidaan saada myönteistä kuvaa ikääntymisestä. Yhteiskunnan välinpitämättömyyden selättämiseen kaivattaisiin uusia välineitä. Myös yritysten 16
yhteiskuntavastuuta tulisi herätellä ja yritykset tulisi saada mukaan tukemaan vanhustyötä. Vanhustyön näkyvyys lisääntyisi, js kehitetystä timinnasta tiedtettaisiin ja kirjitettaisiin artikkeleita eri lehtiin. Myös iäkkäiden psykssiaaliseen hyvinvintiin liittyvät tutkimukset tisivat näkyvyyttä ja painarva timinnalle, tutkimusta pitäisi lla enemmän ja sitä pitäisi hyödyntää. Hyvien käytäntöjen levitys ja juurrutus nusi kyselystä vimakkaana esiin. Vastaajien mukaan timintjen jatkuvuus tulisi varmistaa ja järjestöjen taludelliset resurssit turvata. Hyvien käytäntöjen levittämisessä tulisi humiida myös timintaympäristön muutkset ajan kuluessa (esim. vusia sitten kehitetty timint kaipaa mukkausta istuakseen nykyhetkeen). Käytäntöjä tulisi sveltaa ja niitä tulisi levittää uusille khderyhmille. Vastaajien mukaan timinnt lisi hyvä kuvata ja niitä tulisi mallintaa, jtta niistä syntyisi pysyviä työmenetelmiä. Järjestöjen saamisen hyödyntäminen näyttäytyi järjestöjen man saamisen esiin nstamisena. Omaa timintaa ja kehitettyjä käytäntöjä arvstettiin ja käytäntöjen kettiin levan tarpeellisia myös man rganisaatin ulkpulisille timijille. Järjestöjen saamista ei vastaajien mielestä välttämättä sata täysipainisesti hyödyntää esimerkiksi kuntien tahlta. Syy siihen saattaa lla, että kuntapulella tai muilla timijilla ei le tieta siitä, mitä järjestöt tekevät. Järjestöt vat kehittäneet paljn ikäihmisten psykssiaaliseen timintaan liittyviä hyviä käytäntöjä, jista tulisi aktiivisemmin tiedttaa. Tiedttamista tarvitaan, jtta saadaan myös ikäihmiset tietisiksi järjestöjen tarjamasta timinnasta. Vapaaehtistiminnasta tiedttamalla vidaan lisäksi löytää lisää vapaaehtisia timijita sekä lisätä yhteistyötä eri timijiden välille. 4 Lpuksi Kyselyn tulkset piirtävät kuvaa järjestöjen tteuttamasta psykssiaalista hyvinvintia edistävästä timinnasta, jka khdentuu ikäihmisille. Vaikka vastausprsentin (44 %) perusteella timinnasta ei mudstukaan kattavaa kuvausta, antaa se kuitenkin käsityksen timinnan laajuudesta ja mnimutisuudesta. Kuvattu timinta painttuu vanhusten yleis-, asumis- ja palvelujärjestöihin, jiden suus li nin pulet kyselyyn vastanneista järjestöistä. Muut vastaajat livat veteraani- ja eläkeläisjärjestöjä, sairaus- ja ptilasjärjestöjä, maisjärjestöjä, aistivamma-, mielenterveys- ja kehitysvammaisjärjestöjä. Järjestöjen vastauksissa, kskien iäkkäiden ihmisten psykssiaalisen hyvinvinnin esteitä, krstuivat yksinäisyys ja syrjäytyminen. Iäkkäiden ihmisten terveyden, timintakyvyn ja hyvinvinnin ylläpidn kannalta n tärkeää keskittyä niihin syihin ja ngelmiin, jtka esimerkiksi yksinäisyyttä ja syrjäytymistä aiheuttavat. Ongelmien selvittäminen sekä niihin pureutuminen antaa mahdllisuuksia ikääntyneen ihmisen hyvän arjen tukemiselle. Tämä n mahdllista vahvan yhteistyön avulla. Yhteistyötä tarvitaan kaikkien ikäihmisen arjessa vaikuttavien tahjen välillä niin kunta- kuin klmannen sektrinkin. Tärkeää n, että yhteistyön keskiössä n ikäihminen itse, hänen perheensä ja läheisensä. Vastaajien arviiden mukaan heidän kuvaamansa timinta khdentuu suurelle juklle eli 150 000-300 000 hengelle. Järjestöjhtajien kuvaamien käytäntöjen timivuus li mnipulisesti arviitua. Arviinnissa krstuivat sekä iäkkäiden itsensä että työntekijöiden arvit. 17
Tämän lisäksi timinnille li sitettu myönteistä näyttöä sekä vaikuttavuustutkimuksissa että muissa tutkimuksissa (ks. liite 4). Timinnt arviitiin myös hyvin sallistaviksi, sillä suurin sa vastaajista ilmitti ikäihmisten itsensä sallistuvan timintjen suunnitteluun, tteutukseen, arviintiin ja kehittämiseen. Suurin sa timinnista khdentuu riskiryhmiin ja ngelmia j khdanneisiin. Tämän lisäksi järjestöjen tteuttama mnimutinen kansalais- ja vapaaehtistiminta tarjaa ikäihmisille merkittävän ennalta ehkäisevän ja sallisuutta ja mielekästä tekemistä tarjavan frumin. 18
LIITE 1. Kyselyyn vastanneet järjestöt Aivliitt ry ATK Senirit Mukanetti ry Diakniasäätiö Fibe Eläkeliitt Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitt EKL ry Enn vanhusten tuki ry Epilepsialiitt ry Espn Lähimmäispalveluyhdistys ry Etelä-Karjalan Muisti ry Etelä-Phjanmaan Muistiyhdistys ry Flkhälsans förbund rf Frssan seudun palvelukammari ry Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf Haapaveden Vanhustenktiyhdistys ry Halikn vanhustenktiyhdistys ry Harjulan Setlementti ry HelsinkiMissi Hengitysliitt Heli ry Hnkajen vanhustentalyhdistys ry Ikäinstituutin säätiö Ilmari Helanderin Vanhusten Säätiö ILVOLA-säätiö Jensuunseudun Omaishitajat ja Läheiset ry Juvan Vanhaintuki ry Jyränkölän Setlementti Kallila setlementti Kansallinen seniriliitt ry Kansalliset senirit ry Kehitysvammaisten Tukiliitt ry Kehitysvammaliitt ry Kkklanseudun Omaishitajat ja Läheiset ry Kuurjen liitt ry Kymenlaaksn syöpäyhdistys ry Käpyrinne ry Lahden Vanhainktiyhdistys ry Lakeuden palveluyhdistys ry Lapuan Saarenpään palvelukti ry Laukaan Asumispalvelusäätiö Lieksan seudun Omaishitajat ja Läheiset ry Länsi-Phjan Omaishitajat ja Läheiset ry Mielenterveyden keskusliitt Miina Sillanpään säätiö Munuais- ja maksaliitt ry Nurmesktiyhdistys ry Näkövammaisten Keskusliitt ry Omaiset mielenterveystyön tukena ry, Vaasanseutu Omaiset mielenterveystyön tukena ry, Kanta-Häme Omaiset mielenterveystyön tukena ry, Päijät-Häme Omaiset mielenterveystyön tukena ry, Tampere Omaiset mielenterveystyön tukena ry, Uusimaa Omaishitajat ja Läheiset liitt ry Oulun Diaknissalaitksen säätiö Oulun seudun Omaishitajat ja Läheiset ry Pieksämäen Omaishitajat ry Pihlajantertut ry Pirkanmaan Omaishitajat ry, Pini Phjis-Karjalan Dementiayhdistys ry Phjis-Sumen syöpäyhdistys ry Pulangan vanhustektiyhdistys ry Ravimäkiyhdistys ry Rintamaveteraaniliitt Saimaan syöpäyhdistys ry Saln Muistiyhdistys ry Satakunnan syöpäyhdistys ry Savnlinnan iltakti ry Siunauksela ry Sdankylän Vanhustenktiyhdistys ry Stainvalidien veljesliitt Sumen Dementiayhdistys ry Sumen mielenterveysseura Sumen vanhusten turvaktiyhdistys ry Svenska hörselförbundet rf Svenska Pensinärsförbundet rf Tivla-Lutlan vanhustenktiyhdistys ry Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Tutkimus- ja kehittämiskeskus GerCenter säätiö Tuulensuun Palvelu y Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitt ry Vanhusten Palvelutalyhdistys ry Vanhustyön keskusliitt ry Varsinais-Sumen Muistiyhdistys ry Vimpelin palveluyhdistys ry 19
LIITE 2. Järjestöjen timinta iäkkäiden psykssiaalisen hyvinvinnin edistämiseksi (1/7) Vanhusten yleis-, asumis- ja palvelujärjestöt / lemassa leva timinta Senirikansalaistiminta, khtaamispaikat, ryhmät Senirikansalaistiminta, jssa timintamutina vat hjatut keskusteluryhmät, muistia aktivivat ryhmät, retket, luennt, iltapäivätanssit, musiikki- ym. esitykset Minne, mtin, hörsel ryhmät (Mimsel), jtka tarjavat yhdessäla, keskustelua, muistin harjittamista ja liikunnan riemua sekä tieta näkö- ja kuul-ngelmiin. Järjestö kuluttaa ryhmien vetäjät ja ylläpitää vetäjäverksta, jka kstuu sittain vanhustyön työntekijöistä, sittain vapaaehtisista. Ikääntyvien miesten kkkikerh Kuluvaari (timii pienille kululaisille lutettavana aikuisena ja miehenmallina. Kaikki kuluvaarin tekemä työ n tarkitettu lapsen parhaaksi ja ppimisprsessin tueksi.) Vertaishjaajien antama pastus tiettekniikan ja matkapuhelimen käyttöön sekä liikuntaan esim. cach 65+ Vapaaehtistiminnan pisteissä (Ystävänpysäkit) järjestetään ryhmätimintaa ja tapahtumia ja ne timivat erilaisten järjestöjen yhteistyön paikkina. Ystävänpysäkeillä kkntuvat myös vapaaehtisten vetämät Ystäväpiirit. Ohjelman ja viriketiminnan järjestäminen Ystävän Kammarissa Vapaaehtistyön keskuksessa (Tuttavantupa) Ystäväpiiritimintaa ym. ssiaalista kanssakäymistä Kyläkeskusten khtaamispaikissa sallistumista, timintakykyä ja hyvinvintia tukevaa ryhmätimintaa, palveluhjausta ja asiakkaiden yksilöllistä elämänhallinnan tukemista. Timinta perustuu palkatun henkilöstön ja vapaaehtisten työpankseen. Palvelutaljen/vanhusten vukrataljen timintaa Ikääntymisen resurssikeskustiminta, jssa palvelutal n sekä talssa asuvien että ympäristön vanhusten timinnallinen yhteisö, jssa asukkaat/asiakkaat vivat tteuttaa itseään ja lla sallisena mnipulisessa ryhmätiminnassa sekä saada neuvntaa, hjausta ja palveluja. Palvelutaln ateriapalvelut, allasjumppa ym. sekä vanhusten vukrataln viriketiminta avimia paikkakunnan ikäihmisille Muistitimintjen mnipulinen tukeminen esim. Muistirastit Kädentaitjen ylläpitäminen esim. käsityöt Fyysisen timintakyvyn ja sallisuuden tukeminen esim. pelit ulkna ja sisällä, liikunta- ja kuntsaliryhmät, allasjumppa, yhteislaulu, kerht, myyjäiset Satukirjeenvaiht päiväktilasten ja palvelutaln asukkaiden kesken Palvelutalasukkaiden ja henkilökunnan yhteiset esiintymiset esim. näytelmät Vierailut: seurakunta, kulttuurivierailijat (esim. yhteisömuusikt, Ikääntyneiden taiteiden yö (ILOA-timinta), vierailevat kaverikirat Ulkilutapahtumat, retket, kävelykaverit/ulkiluystävät, vieripyörätiminta Asukkaiden man timinnan tukeminen asukastimikunta-avustuksella, jnka käytöstä asukkaat itse päättävät Dementiakdissa uni- ja rauhittavien lääkkeiden vähentäminen ja pistaminen, laulun ja musiikin lisääminen > asukkaat alkaneet ttaa kntaktia enemmän tisiinsa, jutella ja vat rauhallisia Tutkittua timintaa kgnitin ja mielenterveyden parantamiseksi Ikääntyvien kgnitiivista timintakykyä vahvistava valmennushjelma laajille väestöryhmille (MuistaPääasia). Vaikuttavuus n tutkittu tieteellisesti. Muistisairaan ja hänen hitajansa/maisensa tai vapaaehtistyöntekijän vurvaikutusta ja elämänlaatua edistävä timintamalli, jka n kehitetty hitlaitksiin ja kteihin. (Muistaakseni laulan) Vaikuttavuus n tutkittu tieteellisesti. Tavitteellisen psykssiaalisen ryhmätiminnan malli ja kulutus (Ystäväpiiri). Yksinäisyydestä kärsiville tarkitettu ryhmä tteutetaan psykssiaalisen ryhmäkuntutuksen periaattein, jssa tavitteellisuus, asiakaslähtöisyys ja vimaantuminen vat keskeisiä. Ammattilaisten hjaama terapeuttinen ryhmäkeskustelu (Seniripysäkki), jka tutkitusti vähentää ikäihmisten jatkavun tarvetta. Timinta n mallinnettu. Järjestön terapeutit kuluttavat ssiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jtka tteuttavat ryhmäkeskusteluja sana maa työtään. Räätälöity hidn malli ikäihmisten masennukseen ja ammattilaisten kulutukseen (MielenMuuts) 20