Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Samankaltaiset tiedostot
Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Avomaan vihannesviljely

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Aikaiset keräkaalilajikkeet. Pikkuistukassipulin viljely muovihuoneessa ja avo maalla

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kausihuonelaskelma

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Lähiruokaa markkinoille loppuraportti

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmien fosforilannoitus

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Bataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Biohajoavat katteet vaihtoehtona rikkakasvien hallintaan

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Kylvö suoraan vai suojaan?

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Herukkaviljelmän perustaminen

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Kasvintuotanto kannattaa

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

Kokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita.

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Transkriptio:

Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela, MTT Rovaniemi Keräkaalin lajikekokeet ovat osa MTT Sotkamon koordinoimaa Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen hanketta, jota rahoittaa EU:n maaseuturahasto Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kautta. Keräkaalin lajikekokeissa tutkittiin valko-, puna- ja suippokaalilajikkeiden menestymistä ja satotasoa MTT:n tutkimusasemilla Sotkamossa, Ruukissa ja Rovaniemellä. Kokeessa oli mukana yksitoista valkokaalilajiketta (Campra F1, Farao, Nozomi, Amazon, Tekila, Brady, Concul, Attraction, Lennox, Sting F1, Paradox), kaksi punakaalilajiketta (Rodeo, Roderick) sekä kolme suippokaalilajiketta (Dutchman, Niz 15/852), Sonsma). Siemeniä toimittivat S.G.Nieminen, Helle Oy, HL-vihannes Oy. Kokeen lannoitteet saatiin sponsorointina Yara Suomi Oy:ltä. Kaalit kylvettiin 2.-11. toukokuuta ja istutettiin ulos Sotkamossa ja Ruukissa kesäkuun puolessa välissä. Rovaniemellä istuttamaan päästiin juhannuksen aikoihin. Sato korjattiin lajikkeiden valmistumisen mukaisesti. Taimivälinä varhaislajikkeilla oli 35 cm, syyslajikkeilla 45 cm ja talvilajikkeilla 60 cm. Kaikilla oli rivivälinä 60 cm. Keräkaalit Ruukissa varhaislajikkeilla Campra, Farao ja Amazon kokonais- ja kauppakelpoinen sato olivat korkeampia vuonna 2012 kuin 2011. Rovaniemellä varhaislajikkeilla Campra ja Farao kokonaissato oli kaudella 2012 pienempi kuin 2011, mutta huonoja esiintyi vähemmän ja käytännössä kauppakelpoisen sadon määrä nousi. Syyslajikkeilla kokonais- ja kauppakelpoiset sadot olivat 2012 lähes yhtä suuria tai suurempia kuin 2011. Tekila-lajikkeella kauppakelpoinen sato nousi, vaikka kokonaissato laski. Sotkamossa syyslajikkeista Brady kasvatti kokonaissatoaan ja sen koko sato oli kauppakelpoista 2012.

Kuva 1. Keräkaalin syyslajikkeet, Rovaniemi 2012 (Anu Räty) Talvilajikkeiden sadot laskivat kaikilla tutkimuspaikkakunnilla 2012. Kasvuaika kävi koleana kesänä lyhyeksi ja kerät jäivät pieniksi. Punakaalilla molemmilla lajikkeilla satotasot laskivat kaudesta 2011. Pitemmän kasvuajanvaativalla lajikkeella Roderick sadot laskivat alle puoleen kauden 2011 sadoista. Lajike ei ehtinyt kunnolla keriä kasvuajan jäädessä lyhyeksi kolean kesän takia. Roderick menestyi parhaiten Ruukissa. Kuva 2. Punakaali Rodeon satoa, Sotkamo 2012 (Anu Räty) 2

Taulukot: Valko- ja punakaalin lajikekokeen kokonais- ja kauppakelpoiset sadot (tn/ha) Sotkamossa, Ruukissa ja Rovaniemellä vuosina 2011 ja 2012. SOTKAMO Campra F1 58,8 54,1 32,4 Farao 46,6 44,9 34,6 Nozomi 52,3 51,0 34,9 Amazon 70,6 70,6 69,8 68,9 Tekila 67,6 67,6 58,2 58,2 Brady 75,3 73,4 80,8 80,8 Concul 108,5 99,0 89,5 89,5 Attraction 66,6 66,6 46,1 46,1 Sting F1 51,4 51,4 27,6 27,6 Lennox 78,5 78,5 43,0 43,0 Paradox 69,9 69,9 39,1 39,1 Rodeo (puna) 77,5 72,1 56,6 56,6 Roderick (puna) 55,6 55,6 19,8 19,8 RUUKKI Campra F1 51,6 49,5 57,5 53,6 Farao 59,8 58,2 84,0 81,2 Nozomi 62,8 62,8 70,9 56,8 Amazon 60,3 23,4 65,8 25,0 Tekila 58,3 47,1 72,0 43,0 Brady 74,4 47,4 74,0 42,2 Concul 103,1 67,8 86,7 42,7 Attraction 69,5 60,6 49,8 41,4 Sting F1 55,4 46,0 37,7 25,2 Lennox 71,3 64,6 50,6 46,0 Paradox 65,9 54,5 40,3 28,6 Rodeo (puna) 63,1 63,1 52,2 50,5 Roderick (puna) 85,4 60,7 35,5 35,5 3

ROVANIEMI Campra F1 64,4 57,0 60,3 57,6 Farao 70,9 55,3 67,9 67,9 Nozomi 70,2 53,6 58,0 28,2 Amazon 39,5 23,7 60,1 60,1 Tekila 46,0 32,0 44,8 44,0 Brady 49,2 33,2 54,1 54,1 Concul 43,7 35,4 50,9 42,0 Attraction 33,1 27,4 28,6 24,6 Sting F1 22,1 19,6 16,7 9,9 Lennox 42,4 38,1 26,4 22,7 Paradox 39,1 20,8 25,1 25,1 Rodeo (puna) 47,2 34,9 31,5 30,2 Roderick (puna) 22,7 19,4 10,0 8,4 Suippokaalit Suippokaalilla lajikkeet Dutchman ja Niz15/852 onnistuivat kasvattamaan kokonaissatoaan kaudesta 2011. Rovaniemellä Sonsma-lajikkeella esiintyi runsaasti tyven mädäntymistä, joka olikin suurin syy huonojen runsauteen ja kauppakelpoisen sadon pieneen määrään. Kuva 3. Suippokaali Sonsman satoa, Sotkamo 2012 (Anu Räty) 4

Taulukot: Suippokaalilajikkeiden kokonais- ja kauppakelpoiset sadot (tn/ha) Sotkamossa, Ruukissa ja Rovaniemellä vuosina 2011 ja 2012. SOTKAMO Dutcman 60,1 52,9 63,3 50,8 Niz 15/852 95,5 82,8 77,4 77,4 Sonsma 43,5 43,5 RUUKKI Dutcman 43,8 26,2 39,9 39,9 Niz 15/852 57,1 53,3 77,1 70,1 Sonsma 51,7 50,1 ROVANIEMI Dutcman 47,4 35,6 42,8 25,7 Niz 15/852 36,0 31,9 29,2 29,2 Sonsma 62,0 1,5 Kaalikokeilla esiintyneet tuholaiset Pääasialliset torjuttavat tuholaiset olivat kirpat ja kaalikoit. Kasvukaudella 2012 kaaleilla esiintyi tuholaisia vähemmän kuin kaudella 2011, joten tuholaistorjuntakertoja tarvittiin vähemmän. Rovaniemellä kaalit oli osan kasvukautta suojattu harsoilla ja siellä selvittiin kokonaan ilman tuholaistorjuntoja. Sen sijaan keväällä 2011 Rovaniemellä esiintyi yllättävänä tuholaisena sorsat, jotka söivät suuren osan vasta istutetuista parsa- ja kukkakaalintaimista. Keräkaalin lajikekoe ehdittiin suojata harsolla. Kaudella 2011 Rovaniemellä sadon kauppakelpoisuutta alensi runsaana esiintyneet etanan syöntijäljet. 5