Mitä onkologi toivoo patologilta?



Samankaltaiset tiedostot
OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008

Kilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Ajankohtaista kilpirauhasen sairauksista. Vesa Ilvesmäki

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Kilpirauhasen kirurgiaa. Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala

KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAN RADIOJODIHOITO JA SIIHEN LIITTYVÄ ERISTYS

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

Kilpirauhassyövän radiojodihoito

Kirurgisen leikkauspreparaatin raportointikäyt

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä

ylilääkäri Teijo Kuopio

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB

KILPIRAUHASSYÖPÄÄ SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri

IAP Kuopio Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO

Kilpirauhassyöpäpotilaan. Kilpirauhassyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutus elämään. Marika Javanainen

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät Kuopio Liisa Sailas

Radiojodi erilaistuneen papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän hoidossa

Kilpirauhasen syöpää ylidiagnosoidaan

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Yleistä. Pään ja kaulan alueen syöpien. Etiologia. Oireet ja löydökset. Tutkiminen, levinnäisyysselvitykset. Diagnoosi

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät Turku

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala

Tervetuloa osaston 19 eristyshuoneeseen!

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä GKS Eija Tomás, Tays

KILPIRAUHASSYÖPÄÄ SAIRASTAVAN POTILAAN HOITO ISOTOOPPILÄÄKETIETEEN KEINOIN

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere derström

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Ihotuumorit el Hannu Tiri Ihotautien ja allergologian pkl, OYS

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Syövän hoitopäätös Antti Jekunen Professoriluento Turun yliopisto

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

Rintojen kuvantaminen LT, radiologi Katja Hukkinen

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS Helsinki. Arto Leminen

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia


Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Eturauhassyöpä Suomessa

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Ote kansallisesta hoitosuosituksesta: kilpirauhassyöpä

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Rintasyövän perinnöllisyys

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

Kohti potilaskeskeistä hoitoa digitaalisten palveluiden avulla

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO

Naistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Radiologia/Isotooppi (06) Teille on varattu aika sisätautien poliklinikalle Thyrogen-stimulaatiota varten / 20 klo ja / 20 klo.

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi

Mitä uutta keuhkosyövän käyvässä hoidossa

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

seuranta mitä ja missä?

Syövän hoidon viiveet potilasvahinkoina - pitääkö linjaa muuttaa?

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

RADIOJODIREFRAKTAARIN KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAN OHJAUS Systemoitu kirjallisuuskatsaus

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB

EI-NEOPLASTISET KILPIRAUHASSAIRAUDET- MITÄ PATOLOGIN TULEE TIETÄÄ? Saara Metso, TAYS

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Transkriptio:

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka

Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa prognostisista ja prediktiivisistä tekijöistä Kysytään: Kuinka paljon pitää hoitaa? Kuinka vähän voi hoitaa? Mikä hoito auttaa parhaiten? Diagnoosivaiheen nopeudella on yhä suurempi merkitys, koska hoidot ovat yhä monimutkaisempia ja hoidon viiveet ovat polttopisteessä

Kaksi erilaista vaaraa Papillaarinen ja follikulaarinen karsinooma kuolemanvaara taudin uusimisen vaara

Kuolemanvaara

Uusinnan vaara

Median age at diagnosis and lifetime left according to the Finnish Cancer Registry (1996-2000) Histology Sex Age at dg Median yrs left Median yrs left patients population Papillary F 48 34.6 33.6 M 50 26.9 26.7 Follicular F 61 24.4 23.0 M 61 17.1 18.5 Medullary F 53 29.6 29.5 M 56 18.0 22.7 Anaplastic F 74 2.3 12.6 M 69 1.5 13.1

Erilaistuneen kilpirauhassyövän riskiluokat (European Consensus Report 2010) Hyvin matala riski: kilpirauhasen sisäinen, <1cm Ei aggressiivista histologiaa Ei N+ tai M+ totaali tyreoidektomia Matala riski: kilpirauhasen sisäinen, >1-<4cm aggressiivinen histologia Ei N+ tai M+ Korkea riski: kilpirauhasen sisäinen, > 4cm kasvu kilpirauhasen ulkopuolelle N+ tai M+ Nonradikaali leikkaus KORKEAN RISKIN RYHMÄSSÄ ON KLIINISESTI MERKITTÄVIÄ ALARYHMIÄ

Uusinnan vaara suomalaisessa aineistossa HYKS:n aineisto, mediaani seuranta-aika 11,6 v seuranta, 495 potilasta, jotka kertaalleen todettu tautivapaiksi (Pelttari ym 2008) Uusinut (n=44) vs ei uusinut (n=451)syöpä potilaan ikä 32,5v vs 40 v tuumorin koko 2,3cm vs 1,6 cm paikallinen infiltraatio 20,5% vs 6,2% N+ 27,3% vs 11,1%

Miksi onkologi hoputtaa lausuntoa? Miksi onkologi hoputtaa patologin lausuntoa?

Radiojodihoito tyroksiinitauolla 4 vk leikkauksesta annetaan radiojodihoito Hypotyreoosin oireet alkavat viimeistään 3 viikkoa leikkauksesta siis 4. viikolla fyysiset: palelu, ummetus, turvotukset psyykkiset: alaviritteisyys, masennus, kärsimättömyys, huonomuistisuus, väsymys Radiojodihoitoa varten tarvitaan: pkl käynti hoitoarviota varten osastopaikka radiolääkkeen tilaaminen ajanvaraukset isotooppiosastolle

Radiojodihoito rhtsh:lla Potilas saa käyttää tyroksiinia Hoito voidaan ajoittaa yksilöllisesti Useimmat potilaat toivovat hoitoa saman sairasloman puitteisiin kuin leikkaus Thyrogen ei ole käytössä tasaisesti Suomessa. Kallis (n. 1500 ) Hoitoon pääsemistä seurataan

Kilpirauhassyövän PAD-lausunnossa onkologia erityisesti kiinnostavia kohtia Missä iguaanit?

1. Alatyyppi:erityishuomiot Papillaarinen Aggressiivisemmat alatyypit: tall cell variantti kolumnaarinen variantti Jos löytyy, kliinikkoa hyvä varottaa Follikulaarinen karsinooma Ki-67 erottaa huonosti erilaistuneet Mysteeri on ratkennut: odottamattomat, äkkiväärät taudinkulut saavat selityksen Anaplastinen karsinooma Nopea hoitoon pääsy tärkeätä. Kyse päivistä. Viiveet pois. Leikkaus ja kemosädehoito heti kun mahdollista Huonosti erilaistuneet Hyvä systeemihoito hakusessa. Radiojodi tuhoaa vain paremmin erilaistuneen osan. Leikkaus ja kemosädehoito mahdollisimman pian Medullaarinen karsinooma imusolmukealueiden laajempi dissektio

2. Kasvaimen koko Annetaanko radiojodihoito 1 cm on raja Jos multifokaalinen: yksikin pesäke, >8 mm 1-2 cm. Nuori nainen, pienet lapset, yksi pesäke, yksilöllinen hoitopäätös. Mikä aktiivisuus 3,7 GBq (100 mci), mikäli >4cm 1-4cm N0, kilpirauhasen sisäinen, N0: 1,1 GBq=30 mci

3. Kasvutapa: kasvu kilpirauhasen ulkopuolelle Kyky kasvaa kilpirauhasen ulkopuolelle on itsenäinen riskitekijä Tällainen kasvain voi olla hankala, vaikka leikkaus olisikin radikaali. Hoitolinja aggressiivisempi Radiojodihoito tulee aina Suurempi radiojodin aktiivisuus 3,7 GBq Pidempi sairaalahoito Suurempi säteilyaltistus Tiukemmat ohjeet pienten lasten vanhemmille

4. Imusolmukemetastaasit Kiinnostaa: määrä alue (leikkauskertomus) maligin kudoksen määrä: makroskooppinen vs mikroskooppinen, muutama mm vai cm metastasoituneiden määrä/tutkittujen määrä Suurempi aktiivisuus radiojodia Sädehoitoharkinta, mikäli toistuvia leikkauksia

5. Läpikasvu: imusolmukkeet Kyky kasvaa imusolmukekapselin läpi on merkki aggressiivisuudesta. Toivotaan aina mainintaa lausuntoon, vaikka olisi pieni metastaasi imusolmukkeen sisällä. Läpikasvussa tulee aina postoperatiivinen hoito. Radiojodi Sädehoito

6. Pehmytkudosmetastaasit Pehmytkudosmetastaasi on aina merkki aggressiivisesta taudista sädehoito varsin herkästi

7. Multifokaalisuus kilpirauhasessa Multifokaalinen papillaarinen karsinooma on arvaamaton tauti esim. 6 mm ja 8 mm + imusolmukemetastasointi Onkologi etsii aina lausunnon kummastakin kilpirauhaslohkosta Koko kilpirauhanen kannattaa tutkia tarkkaan.

8. Follikulaarinen karsinooma ja Ki-67 Korkea Ki-67 viittaa huonosti erilaistuneeseen karsinoomaan Selittää yllättäviä aggressiivisia taudinkuluja Follikulaarinen karsinooma on sädeherkkä tauti. Sädehoito herkästi, varsinkin huonosti erilaistuneessa

Yhteenveto Kilpirauhassyöpä vaatii patologilta erityistä paneutumista, rutiinisti tutkittavia seikkoja on tullut lisää. Lomakkeen käyttö vähentää puhelinkonsultaatioita ja täsmentää ilmaisua Lomakkeen laadinnassa on huomioitu onkologin ja kirurgin toiveet onkologin toiveet ovat erilaiset kuin kirurgin toiveet Hoitolinjat täsmentyvät kaiken aikaa. Yhteydenpito onkologin ja patologin välillä on tärkeätä. Patologin hyvä tietää mitkä seikat vaikuttavat hoitopäätökseen.

KIITOS!