1 NAKKILAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2007 Kunnanhallitus 19.3.2007
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOLLISUUS 3 2. KAAVAMUODOT 3 3. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 3 4. KAAVOJEN KÄSITTELYVAIHEET PÄÄPIIRTEITTÄIN 4 5. VOIMASSA OLEVAT YLEISSUUNNITELMAT, YLEISKAAVAT JA MUUT KAAVOITUSTA OHJAAVAT PÄÄTÖKSET 5 6. VOIMASSA OLEVAT, VAHVISTUNEET ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSET 6 7. VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT, KAAVAMUUTOKSET, KAAVOITUSSOPIMUKSET JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT 8 7.1 Vireillä olevat kaavamuutokset 8 7.2 Lepäämässä olevat kaavoitushankkeet 8 7.3 Kaavoitussopimukset 8 7.4 Yleissuunnitelmat 9 8. MAAKUNnAn LIITOSSA VIREILLÄ OLEVAT TAI LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT KAAVA- sekä muut maakunnan suunnitteluun kuuluvat ASIAT 11 Satakuntaliiton jäsenkunnat 11 KAAVOITUSKATSAUS 12 SATAKUNTALIITTO 12
3 NAKKILAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2007 1. KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOLLISUUS 2. KAAVAMUODOT 3. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Kunnan tulee kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. 1. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden valmistelusta huolehtii ympäristöministeriö. 2. Maakuntakaava käsittää tarpeellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin. Maakuntakaavasta Satakunnassa vastaa Satakuntaliitto. 3. Yleiskaava laaditaan yksityiskohtaisen kaavoituksen sekä muun maankäytön suunnittelemiseksi. Yleiskaava sisältää pääpiirteet alueen käyttämisestä eri tarkoituksiin mm. asumiseen, elinkeinotoimintaan, virkistykseen sekä liikennettä, vesihuoltoa ja muita yleisiä tarpeita varten. Yleiskaavan, joka käsittää koko kunnan alueen tai osan siitä (osayleiskaava), hyväksyy valtuusto. 4. Asemakaavassa osoitetaan eri tarkoituksiin aiottujen alueiden kuten rakennusmaan, liikenneväylien ja muiden yleisten alueiden rajat. Asemakaavan hyväksyy valtuusto. 5. Rantarakentamisen edellytykset vastaavat vanhan rakennuslain 6 a :ää. Ranta-asemakaavasta on pääosin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslaki on tullut voimaan 1.1.2000. Kunnallinen kaavoitusta ja maankäyttöä koskeva itsenäinen päätösvalta on laajentunut. Kuntien kaavapäätösten alistamisvelvollisuus on poistunut ja valtion viranomaisten suorittaman ohjauksen painopiste on siirtynyt valvonnasta ennakkoon tapahtuvaksi neuvotteluksi ja asiantuntija-avuksi. Valtion viranomaisille on jäänyt kuitenkin edelleen monipuolinen puuttumis-
4 oikeus kunnan kaavoitukseen tarpeen ja etenkin valtakunnallisten intressien niin vaatiessa. Kullekin kaavatasolle on oma tehtävä. Valtakunnalliset, seudulliset ja kunnalliset kysymykset ratkaistaan ja käsitellään oikeilla tasoilla välttäen päällekkäisyyttä niin suunnittelussa kuin hallinnossakin. Maakuntatason kaavamuoto on maakuntakaava. Kuntatason yleispiirteisen suunnittelun väline on yleiskaava. Yksityiskohtaisen kaavoituksen osalta kaavajärjestelmä on yksinkertaistettu yhdistämällä entiset asema-, rakennus- ja rantakaava yhdeksi kaavaksi, asemakaavaksi. Kaavojen sisältövaatimukset on muutettu vastaamaan nykytarpeita ja kaavojen välistä työnjakoa. Kunkin kaavatason sisältövaatimuksiin on sisällytetty lain yleisistä tavoitteista ne, jotka parhaiten soveltuvat ratkaistaviksi tällä kaavatasolla. Maakunta- ja yleiskaavatasolla painottuvat laajemmat yhdyskuntiin ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Asemakaavatasolla keskitytään lähiympäristöön. Suunnitteluprosessien avoimuuden ja vuorovaikutteisuuden lisääminen on olennainen osa lain kokonaisuutta. Kaavoituksen vaikutuksista ja muista keskeisistä kysymyksistä on keskusteltava eri osapuolten kanssa riittävän aikaisessa vaiheessa. Osallistumisen, suunnittelun ja toteutuksen välineeksi laki tarjoaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kuntien kaavoja koskeva muutoksenhakutie on muuttunut. Turun hallinto-oikeus käsittelee valitukset kunnan kaavapäätöksistä. Turun hallintooikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Maakuntakaavatasolla ensimmäiseksi valitusviranomaiseksi jää edelleen ympäristöministeriö. Valtuusto on päättänyt kokouksessaan 20.12.1999/55 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ratkaisuvallan delegoinnista. Yhteenveto ratkaisuvallan delegointipäätöksistä on nähtävissä kunnanviraston hallinto-osastolla. 4. KAAVOJEN KÄSITTELYVAIHEET PÄÄPIIRTEITTÄIN 1. Asemakaava tulee vireille esim. aloitteesta, kunnanhallituksen päätöksestä. 2. Kunnanhallitus ilmoittaa kaavan vireille tulosta ja asettaa osallistumisja arviointisuunnitelman nähtäville. 3. Kunnanhallitus antaa kaavan laatijan tehtäväksi valmistella luonnoksen. 4. Kaavaluonnos asetetaan nähtäväksi mielipiteitten esittämistä varten. 5. Kunnanhallitus käsittelee esitetyt mielipiteet ja antaa kaavan laatijan tehtäväksi valmistella kaavaehdotuksen.
5 Kunnanhallitus päättää asettaa kaavaehdotuksen nähtäville ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. 6. Kunnanhallitus käsittelee saadut muistutukset ja lausunnot. 7. Kunnanhallitus tekee ehdotuksen valtuustolle asemakaavan hyväksymiseksi. 8. Valtuusto hyväksyy asemakaavan. Päätöksestä voi tehdä perustellun valituksen Turun hallinto-oikeudelle. 9. Hallinto-oikeus käsittelee valituksen. 10. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimmalle hallintooikeudelle. Maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin kaavaratkaisulla on vaikutusta, voivat esittää mielipiteensä kaavan laatimisvaiheessa. Kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä maanomistajat ja kuntalaiset voivat tehdä kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaavaehdotuksesta. Mielipiteet ja muistutukset seuraavat kaava-asiakirjoja koko käsittelyn ajan. Kaavan hyväksymistä tarkoittavasta valtuuston päätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeudelle ja sen päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 5. VOIMASSA OLEVAT YLEISSUUNNITELMAT, YLEISKAAVAT JA MUUT KAA- VOITUSTA OHJAAVAT PÄÄTÖKSET 1. Seutukaava 5 Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan Seutukaava 5:n 11.1.1999. Seutukaavassa 5 on yhtenäistetty aikaisemmin laaditut seutukaavat ja saatettu ajan tasalle niiden muodostama kokonaisuus. Seutukaava 5:n vahvistamisen yhteydessä kumoutuvat kaikki aikaisemmat seutukaavat. 2. Nakkilan taajamaosayleiskaava 2010 Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut taajamaosayleiskaavan 2010 31.5.1993. 3. Vahvistuneet asemakaavat (kohta 6) 4. Rakennusjärjestys Valtuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen 10.12.2001/90. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002 lukien. 5. Pyssykangas-Hormiston kyläsuunnitelma Kunnanvaltuusto hyväksynyt 7.7.1980, muutos hyväksytty kunnanvaltuusto 15.12.1986. 6. Kissakujan maankäytön yleissuunnitelma
6 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt yleissuunnitelman 7.7.1980. 7. Nakkilan maa-aineksen ottamisen yleissuunnitelma Kunnanvaltuusto 1992 8. Nakkilan luontoselvitys 1993 9. Nakkilan keskustaajaman yleissuunnitelma Valtuusto on hyväksynyt Nakkilan keskustan yleissuunnitelman ja siihen liittyvän kaupallisen ja toiminnallisen tarkastelun 17.4.2001/15. 10. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue. Valtuuston päätös 10.12.2001/86 11. Nakkilan kunnan kehittämisstrategia Nakkila 2012 Valtuusto 29.1.2007 6. VOIMASSA OLEVAT, VAHVISTUNEET ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSET Seuraavalla sivulla on luettelo voimassa olevista asemakaavoista ja niiden muutoksista korttelialueittain vahvistuspäivämäärän mukaisessa järjestyksessä. Voimassa olevista asemakaavoista on ajantasarekisteri ja -kartasto kunnanvirastossa. Numeerista kaavayhdistelmää pidetään ajan tasalla konsultin toimesta. NO KAAVA-ALUE VAHVIST. PVM SISÄLLYS K058 MYLLÄRI 30.3.2006 korttelit 142, 144, 557 lähi virkistys- ja katualue K057 KESKUSTA 20.12.2005 KORTTELIT 2,83, 84, 89A, 91, 106, 107 ja 104 sekä osat kortteleista 4, 16, 19, 20, 86, 87 ja 92 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu-, liikenne ja erityisalueita K056 RUSKILA-SÄKKIMÄKI 04.11.2004 korttelit 524-528, 530-533 ja 536 sekä virkistys-, katu ja rautatiealueet K055 LAMMAINEN 17.10.2002 kortteli 2, urheilu- ja virkistyspalvelujen alue K054 KESKUSTA/VUOHIMÄKI 06.05.2002 436, katu- ja liikennealue K053 KESKUSTA/SOINILA 09.07.2001 289, 290, 291, 301, 315-326 K052 KESKUSTA 12.04.2001 2, 4, 20, 22, 23, 89a, 89b, 91, 92, 106, 107, 401a, 401b, 404, 441 K051 KESKUSTA 16.08.1999 87, 92, 106, 107, 255, 265, 267, 268, 284, 285 K050 KESKUSTA 21.09.1998 89 K049 KESKUSTA 21.09.1998 20, 88, 90, 98 K048 RUSKILA 03.11.1997 542-548 K046 KESKUSTA-MYLLÄRI 11.09.1996 21-23, 36, 37, 133, 139-150, 403, 405-407, 410, 411, 415, 421, 423-431, 556 K047 LAMMAINEN 12.08.1996 1-11, 15-31 K044 KESKUSTA 10.06.1996 89, 200, 203, 205 K045 SUUTARIN ALUE 10.06.1996 304
7 K041 VIIKKALA 13.09.1993 21V-23V, 34V, 37V-39V, 46, 86-90 K015 KIRKKOKATU 15.02.1990 K015 KIRKKOKATU 15.02.1990 K023 VUOHIMÄKI 20.12.1989 K001 HARJAVALLANTIE 10.04.1989 K002 RAUHANIEMI 09.09.1988 213 K016 KESKUSTA 10.05.1988 osa82, 134, m osa82, 134 K025 KESKUSTA 10.05.1988 m401, 441 K024 KESKUSTA 16.03.1988 m32 K003 PENTTALA 21.09.1987 600-615, m214 K038 VILLILÄ 14.08.1987 m400 K017 KESKUSTA 29.07.1986 79, m 79-81 K026 VIIKALA 21.10.1985 m28, 29, 37, 38 K020 MASIA/VAPPULA 05.12.1983 133, 415, m40, 133 K012 SÄKKIMÄKI 30.09.1983 m osa500 K021 VAPPULA 26.09.1983 551-555, m44 K032 SUOMINEN 08.04.1982 402, 403, 406-411, 420-431, m31-35, 41, 43-45 K006 POHJOIS-ARANTILA 21.01.1982 291osa, 292, m291 K014 RUSKILA 06.10.1981 537, 540-550 K018 KESKUSTA 07.04.1981 m1, 3, 9, 10, 15-24, 26, 28, 29, 38-40, 61, 62, 73, os77, 79, 82, 91, 92, 250-253, 283, Ks. toinen K018 K018 KESKUSTA 07.04.1981 1-17, 19-22, 26-28, 31, 32, 34, 38, 39, 73, 82, 84-93,Ks. toinen K018 K008 POHJOIS-ARANTILA 13.03.1981 200-205, 207-214, 216-221, 261-262, m90-97, 99-101, 104, 261-263 K013 SÄKKIMÄKI 24.07.1980 500-516, 518-536 K019 LAMMAINEN 28.05.1980 1-28 K036 SUUTARIN ALUE 28.12.1978 K030 KESKUSTA 10.08.1978 21-23, 401, 404, 405, m30, 36, 42, 63 K009 KESKUSTA 11.11.1977 36-44, 50-74, 80-83, 91, 92, 255-258, 264-270, 291, m50-57, 60, 64, 75-68, 80, 254-258, 270, 280-282 K027 TÖRMÄLAIDUN 24.10.1977 m27, 54, 55 K028 TÖRMÄLAIDUN 07.10.1976 m25, 50-53 K010 KIRKONSEUTU 22.01.1976 287-289, m275 K037 SUUTARI 28.05.1974 300, 301, 303-314 K011 KIRKONKYLÄ 28.03.1974 270-282, 283, m253, 256, 259, 260 K031 KIRKONKYLÄ 27.03.1972 255-260 K029 VIIKALA 20.05.1970 1-46 K035 KIRKONKYLÄ 31.05.1969 m80, 134 K040 KIRKONSEUTU 04.09.1967 94-99, 100A, 101, 102A, 103 K039 KIRKONSEUTU 31.12.1959
8 7. VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT, KAAVAMUUTOKSET, KAAVOITUSSOPIMUKSET JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT 7.1 Vireillä olevat kaavamuutokset 7.2 Lepäämässä olevat kaavoitushankkeet Nakkilan kunnassa on vireillä seuraavat asemakaavan muutokset: 1) Soinilan ja Kirkonseudun asemakaavan muutos 2) Pohjois-Arantilan asemakaavan muutos 3) Pohjois-Arantilan ja Keskustan asemakaavojen muutos (Hohtarin alue) 4) Villilän alueen asemakaavan muutos Kohteista 1 3 antaa lisätietoja vs. aluearkkitehti Marjut Savolainen puh. 677 4718. Kohteesta 4 antaa lisätietoja arkkitehti Tarja Lehto puh. 09-68775223. Kaikista kohteista antaa lisätietoja myös kunnansihteeri Matti Sjögren puh. 5375810. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ja kaava-asiakirjat ovat nähtävissä kunnan internetsivuilla osoitteessa www.nakkila.fi / maankäyttöpalvelut / vireillä olevat asemakaavat. Asiakirjat ovat nähtävissä kunnanviraston hallinto- ja talousosastolla. 7.2.1 Viikkalan rakennuskaavan ja rakennuskaavan muutosehdotus Kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 22.12.1997/617 jättää lepäämään Viikkalan rakennuskaavaehdotuksen ja rakennuskaavan muutosehdotuksen. Päätöksen mukaan rakennuskaavaehdotusta, joka on ollut nähtävillä 3.6.1993-24.6.1993 välisenä aikana voidaan noudattaa ohjeellisena rakennustoiminnan ohjauksessa kyseisellä alueella. Rakennuskaavaehdotus koskee Viikalan alueen rakennuskaavan kortteleita 56-83 ja osaa korttelista 26 sekä virkistys-, erityis-, liikenne- ja rakennuskaavatiealueita. Rakennuskaavan muutos koskee Nakkilan kunnan Viikalan korttelia 26 ja rakennuskaavatiealuetta. Rakennuskaavalla ja muutoksella muodostuvat Nakkilan kunnan Viikalan alueen korttelit 26 ja 56-83 sekä virkistys-, erityis-, liikenne- ja kaavatiealueet. 7.2.2 Suominen Kuitukankaat Oy:n alueen ym. asemakaavan muutos 7.3 Kaavoitussopimukset Kunnanhallitus on 16.10.2000/343 hyväksynyt Nakkilan Kirkonseudun asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman koskien J W Suominen Oy:n tehdasaluetta ja sen ympäristöä. Asemakaavan muutos koskee keskustan kortteleita 406 ja 411. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tehdasalueen laajentaminen Tattaranjoen suuntaan. Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavoitussopimuksia seuraavasti:
9 7.4 Yleissuunnitelmat 7.4.1 Arantilanpuiston yleissuunnitelma - Kaavoitussopimus Nakkilan kunnan ja Kiinteistö Kankeri Oy:n kesken (Kh 20.6.2005 278). Kaavan muutoshanke koskee Pohjois- Arantilan asemakaava-alueen korttelin 217 aluetta. - Kaavoitussopimus Nakkilan kunnan ja Nakkilan Osuuspankin kesken(kh 6.2.2006 63). Kaavan muutoshanke koskee vuonna 1977 hyväksytyn Keskustan asemakaavan puistoaluetta. - Kaavoitussopimus Nakkilan kunnan ja Kiinteistö Oy Nakkilan Palvelukeskuksen kesken (Kh 27.11.2000/414 ). Kaavan muutos koskee Nakkilan kunnan keskustan korttelia 89 ja siihen liittyvää tiealuetta. Kaava vahvistunut. - Kaavoitussopimus Nakkilan kunnan ja Dektonar Ab:n kesken (Kh 27.11.2000/415 ). Kaavamuutos koskee Nakkilan kunnan keskustan korttelia 89, tonttia 1 ja siihen liittyvää tiealuetta. Kaava vahvistunut. - Kaavoitussopimus Nakkilan kunnan ja J W Suominen Oy:n kesken (Kh 4.9.2000/302 ). Kaavamuutos koskee Nakkilan kunnan keskustan kortteleita 406 ja 411 sekä niiden välistä puisto- ja vesialuetta. Hanke lepäämässä. - Kaavoitussopimus Nakkilan kunnan ja Liisi Viherlehdon kesken (kh 4.6.2001/257 ). Kaavoitussopimus koskee omakotitonttien muodostamista. Kaava vahvistunut. - Kaavoitussopimus Nakkilan kunnan ja Mika Suomisen kesken (kh 4.6.2001/257 ). Kaavoitussopimus koskee omakotirakennuspaikkojen muodostamista. Kaava vahvistunut. - Kaavoitussopimus Nakkilan kunnan ja Raimo Kiviojan kesken (kh 4.6.2001/257 ). Kaavoitussopimus koskee omakotirakennuspaikkojen muodostamista. Kaava vahvistunut. Valtuusto on käsitellyt Arantilanpuiston yleissuunnitelmaa kokouksessaan 11.12.2000/70. Kunnanhallitus on esitellyt yleissuunnitelman valtuustolle ohjeiden antamiseksi jatkovalmistelua varten. Ehdotuksen Nakkilan Arantilanpuiston yleissuunnitelmaksi on laatinut maisemaarkkitehti Matti Liski Suunnittelukolmio Oy:stä. Suunnitelma käsittää Aronojan ympäristön kehittämisen, toimenpidekokonaisuudet sekä Kokemäenjoen rannan eli Arantilankosken kehittämisen toimenpidekokonaisuudet.
10 Kunnanhallitus on pyytänyt lausunnot hallintokunnilta, yhdistyksiltä ja maanomistajilta. Lausuntoja on pyydetty 85 kappaletta eri toimijoilta. Suunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä mielipiteitten esittämistä varten 2.9. 30.9.2002 välisenä aikana. Lausuntoja saatiin seuraavasti: lautakunnat 5 kpl, järjestöt 10 kpl, asukkaat 24 kpl ja maanomistajat 2 kpl. Kunnanhallitus on päättänyt 5.6.2006 219 Arantilan yleissuunnitelman ja alueen asemaakaavan päivittämisestä. Ylessuunnitelmaa ja asemakaavaa laatii Pöyry Environment Oy. 7.4.2 Nakkilan keskustan kehittämisen yleissuunnitelma 1999 7.5 Taajamaosayleiskaavan tarkistaminen Valtuusto on hyväksynyt yleissuunnitelman huhtikuussa 2000. Suunnitelmaan liittyy erillinen kaupallinen ja toiminnallinen tarkastelu. Maa ja Vesi Oy on luovuttanut kunnalle Nakkilan keskustan kehittämisen yleissuunnitelman 1999 vuoden 1999 lopussa. Yleissuunnitelma käsittää varsinaisina suunnitelmina: - yleiskaavallisen perusratkaisun - kaupallisen keskustan kehittämisen - Porintien kehittämisen - Asematien kehittämisen - Kauppatien varren kehittämisen - torin suunnitelmat - pysäköinnin yleissuunnitelman - käsi- ja taideteollisuuspuiston suunnitelman Yleissuunnitelman pohjana on analyysi maankäytön tavoitteista ja liikennejärjestelyistä painottaen kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen merkitystä. Erikseen on selvitetty taajamakuvalliset, liikenteelliset ja ympäristölliset tavoitteet. Kunnanhallitus on 16.1.2006 26 ja 5.2.2007 55 asettanut taajamaosayleiskaavan tarkistamista valmistelevan toimikunnan. Nakkilan kunnan taajamaosayleiskaava on hyväksytty valtuustossa 2.11.1992 ja Turun ja Porin lääninhallituksessa 31.5.1993. Edellinen Nakkilan kunnan osayleiskaava oli vuodelta 1977. Yleiskaavatoimikunta on lähtenyt suorittamaan annettua tehtävää siten, että yleiskaavan tarkistamistyö on käynnistynyt uuden yleiskaavan tavoitekartoituksella ja suunnittelutarveselvityksellä.tämä työ on ohjelmoitu vuodelle 2007 ja vuoden 2008 alusta lukien on tarkoitus ryhtyä varsinaiseen taajamaosayleiskaavan tarkistamistyöhön yleistavoitteiden ja suunnittelutarpeen selvittyä. Tavoitekartoituksesta ja suunnittelutarveselvityksestä vastaa konsulttitoimisto Pöyry Environment Oy.
11 8. MAAKUNNAN LIITOSSA VIREILLÄ OLEVAT TAI LÄHIAIKOINA VIREILLE TU- LEVAT KAAVA- SEKÄ MUUT MAAKUNNAN SUUNNITTELUUN KUULUVAT ASIAT Satakuntaliiton jäsenkunnat Kunnan kaavoituskatsauksessa mahdollisesti esille otettavat maakunnan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaava- sekä muut maakunnan suunnitteluun kuuluvat asiat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVAN LAATIMINEN Satakunnan maakuntakaava laaditaan ns. kokonaismaakuntakaavana. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavassa ovat mukana kaikki maakunnan 26 kuntaa sekä kaikki asiakokonaisuudet eli toiminnot. Satakunnassa maakuntakaavan laatimisvaiheet ovat seuraavat: Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2003 Tavoitevaihe Satakunnan maakuntakaavan tavoitteet 2004 Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Valmisteluvaiheen aineiston perusselvitysten laatiminen 2005 2006 ja aineiston nähtäville asettaminen mielipiteitä varten 2007 Maakuntakaavaehdotuksen laatiminen ja julkisesti nähtäville asettaminen muistutuksia varten 2007-2008 Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston hallinnolliset hyväksymispäätökset 2008 Vahvistamisvaihe Ympäristöministeriön vahvistamispäätös 2008 - Valmisteluvaiheen aineistoa on laadittu Satakunnan maakuntakaavan tavoitteiden sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa maakuntakaavalle asetettujen sisältövaatimusten mukaisesti. Selvitykset on laadittu osallistavaa ja vuorovaikutteista suunnittelumenetelmää käyttäen. Teemaraportit on lähetetty maakuntakaavatoimikunnan kautta kuntiin, yhteistyöryhmien jäsenille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten. Raportit, saadut kommentit ja niihin laaditut vastaukset tulevat valmistuttuaan selattaviksi Satakuntaliiton kotisivuille osoitteeseen www.satakunta.fi. SATAKUNNAN SEUTUKAAVA 5
12 Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriössä 11.1.1999 ja se on saanut lainvoiman 4.4.2001 (KHO). Satakuntaliitto on toimittanut kuntien käyttöön seutukaavan 5 asiakirjat. Seutukaava on ohjeena kuntakaavoitukselle. SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 ON VALMISTUNUT JA UUDEN MAAKUNTASUUNNITELMAN LAADINTA ON KÄYNNISTYMÄS- SÄ Satakunnan maakuntaohjelma 2007-2010 on saatu valmiiksi ja se on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa 4.12.2006. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämistavoitteet, kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelma laaditaan aina neljää seuraavaa vuotta varten. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain ja se hyväksytään maakuntahallituksessa kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä. Maakuntasuunnitelman aikatähtäin on noin 20-30 vuotta. Vuonna 2003 hyväksytty Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030 oli tarkoitus tarkistaa viime keväänä. Maakuntavaltuusto päätti kuitenkin kevätkokouksessaan, että voimassa olevaa suunnitelmaa ei enää tarkisteta, vaan seuraavaksi laaditaan kokonaan uusi maakuntasuunnitelma vielä tämän valtuustokauden kuluessa. Laadintaprosessia ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta ensi keväälle on hahmoteltu järjestettäväksi Satakunnan tulevaisuusseminaari, josta laadinta virallisesti käynnistyisi. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Siinä luodaan maakunnan pitkäntähtäimen kehittämisstrategia ja visio. Maakuntasuunnitelma ja ohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien, seutuorganisaatioiden sekä kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden osallistahojen kanssa. Valtion viranomaisten on otettava toiminnassaan huomioon niin maakuntasuunnitelma kuin maakuntaohjelma, edistettävä niiden toteuttamista ja arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen. KAAVOITUSKATSAUS Kuntia pyydetään toimittamaan vuosittain myös Satakuntaliittoon maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama kaavoituskatsaus. SATAKUNTALIITTO Heikki Juurinen vs. maakuntajohtaja Jukka Moilanen yli-insinööri
13 Jakelu: Tiedoksi: Satakuntaliiton jäsenkunnat Lounais-Suomen Ympäristökeskus; Turku sekä Satakunnan sivutoimipaikka, Pori Nakkilassa 19.3.2007 NAKKILAN KUNNANHALLITUS Kalevi Viren kunnanjohtaja Matti Sjögren kunnansihteeri